Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ni ñaka raba sribire bökänkä nibu kräke

Ni ñaka raba sribire bökänkä nibu kräke

“Ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke [...]. Ne aisete ni ñan raba ja töi mike kwatibe sribire Ngöbökrä, ja töi mikare kwatibe ngwian ganankrä kwärä jae.” (MAT. 6:24)

1-3. a) ¿Kä nengwane nitre ja mräkäre kisete kukwe meden tä nemen, aune ruäre tätre ja töi mike dre nuainne ükatekäre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) Ni rüne aune meyere tätre ja töi mike niken juta madate ye ngwane, ¿töbika meden tä nemen kisete monsotre ngübadre kwetre yebätä?

LILIANA * tä niere: “Käre ti muko Carlos nämä nüketa nainte sribibätä, akwa jondron ribe nämä nunkwe köbö kwatire kwatire jai ye aibe kräke ngwian ganain nämä kwe. Ye medenbätä, ti törbaba niara dimikai ngwian yebätä ne kwe nun ngobo, Jorgito, yekwe jondron rabadre monsotre mada nänkä ben kwelate ye erere”. Liliana tö namani arato mräkätre mada dimikai ngwianbiti aune ngwian ükökrö kukwe rabadre bare ja känenkäre ye kräke. Ja ketamuko kwati krubäte kwe nikani nüne juta madate ngwian ganainkäre. Akwa, niarakwe ja töi mikani kukwe ye erere nuainne angwane töbika namani kisete. ¿Ñobätä?

2 Liliana ñan tö namani mräkätre tare kwe ye mikaite kaibe aune tö namani sribi Ngöbökwe ye nuain jankunu bentre. Ne madakäre, nitre nikani juta madate ye mräkätre nämene kwin kukwe ja üaire yebiti namani tuin ie. Akwa, niara rabaira kä madakänti angwane, ¿Jorgito ye ngübai ño kwe? ¿Niara raba ngobo ye “töi ük[e]te aune tötik[e] jankunu Jehová kukwei yebiti” Internet köböire? (Efes. 6:4TNM.)

3 Dre nuaindre kwe yebätä ja di käräbare kwe ni madai. Muko kwe ñan tö namani tuai niken, akwa niebare kwe ie niara törbai näin angwane ñaka ñäkäidi kwe ie. Nitre umbre aune ja mräkätre ruäre konkrekasionte käkwe töi mikani ñaka niken, akwa meritre mada  konkrekasionte namani töi mike niken. Namanintre niere ie: “Mätä mä mräkätre tarere bökän angwane, mä rikai. Erametre, mä rikai yekänti mä raba Jehová mike täte arato”. Töbika namani kisete, akwa yebiti ta niarakwe Carlos aune Jorgito demainbare mrä, biti nikani sribire juta madate. “Ti ñaka rikai raire” käbämikani kwe ietre.

SRIBI TÄ NI JA MRÄKÄRE KISETE AUNE KUKWE BIBLIABÄTÄ JA JIE NGWANKÄRE

4. a) ¿Ñobätä nitre kwati tä niken nüne juta madate? b) ¿Niaratre tä ngäbriänkätre ye mikete ngübadre nire nire ie?

4 Jehová ñan tö nitre niara mikaka täte ye tuai jondron täi nike krubäte. Erametre, kirabe nitre Jehová mikaka täte nämene niken juta madakänti ne kwe ñaka nünandre bobre kwetre (Sal. 37:25; Prov. 30:8). Jacob käkwe ngäbriänkätre juani Egipto jondron kökö kwetadre ne kwe mräkätre ñaka krütadre mrö miare (Gén. 42:1, 2). * Kä nengwane nire nire tä ja töi mike niken kä madakänti ye ñan tä nuainne mrö nikata kwetre yebätä, ñakare aune rürübän ütiä tä krubäte niaratre yebiti o tö mräkätre tuai nüne bäri kwin. Ye medenbätä, kä medenkänti ngwian tärä krubäte yete niaratre tä niken, juta madate o juta kwe ye arabe känti aune ñaka tärä nemen nüne keteitibe mräkätre tare kwe yebe. Tätre ngäbriänkätre ye mikete ngübadre muko kwe, ruai aune mölöi, mräkätre mada o ja ketamuko kwe yei. Niaratre ñan töta nemen mräkätre mikaite kaibe, akwa ruäre ie kukwe mada ñan tä nemen kwen nuaindre.

5, 6. a) ¿Nüna kwin aune kä jutobiti yebätä Jesukwe dre driebare? b) Orasion driebare Jesukwe nitre ja tötikaka ben ie ye tä mike gare, ¿ni raba dre kärere Jehovai? c) ¿Jehová tä jondron kwin bien ño nie?

5 Jesús näire nitre kwati nämene bobre aune ngübaka ñaka nämene, aune niaratre kwati namani nütüre ngwian rabadre bäri kwetre angwane kä rabadre juto bätätre aune nünandre kwin kwetre (Mar. 14:7). Akwa Jesús ñaka tö namani niaratre tuai tö ngwen jondron kä nebätä niken jötrö ta yei, ñakare aune tö ngwandre kwetre Jehovai, Niara ye jondron kwin bianka nie kärekäre. Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane mikani gare kwe kä rabadre juto nibätä aune nünandre kwin yekäre ñan jondron ribedre krubäte jai o sribidre krubäte, ñakare aune ja ketadre Jehovabe ye bäri kwin.

6 Orasion driebare Jesukwe nitre ja tötikaka ben ie ye ngwane, ¿niarakwe niebare nikwe ngwian kärädre Ngöböi nünankäre kwin? Ñakare. Köbö kwatire kwatire ye kräke nikwe “mrö [...] nünankrä” kärädre niebare kwe, ye abokän nita dre ribere jai mantre jetebe ye gäräbare kwe. Arato mikani gare metre kwe: “Munkwe ñan jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä [...]. Akwa jändrän kuinkuin ütiäte krikri rabadre bäri kabre munkrä kä käinbti abko kräke munkwe sribi” (Mat. 6:9, 11, 19, 20). Jehovakwe jondron kwin biain nie käbämikani kwe yei nikwe tö ngwandre. Jehovata ni kain ngäbiti ye jondron kwin tä nikwe, akwa nita dre ribere metrere jai ye niara tä bien nie arato. Nikwe tö ngwandre ni Rün kä kwinbiti ni tarekä yei aune ñaka ngwian yei, ye käkwe kä mikai juto erametre nibätä aune nikwe nünain kwin (ñäkädre Mateo 6:24, 25, 31-34 yebätä).

7. a) ¿Monsotre tötikadre sribi ye Jehovakwe mikani nire nire kisete? b) ¿Ñobätä ni rüne aune meyere rabadre monsoi ngübare gwairebe?

7 “Kukwe metre [Ngöbökwe]” mikadre käne ye abokän ni mräkätre ngübadre ño ribeta Jehovakwe ye erere nikwe nuaindre arato. Kukwe biani Moisés ie ye nämene niere nitre rüne rabadre monsotre kwe tötike kukwe ja üaire yebiti, aune kukwe ye täbe ütiäte nitre kristiano jökrä kräke arato (ñäkädre Deuteronomio 6:6, 7 yebätä). * Jehovakwe sribi ye mikani metrere nitre rüne aune meyere kisete aune ñaka ruai aune mölöi o nitre mada ye kisete. Rei Salomón niebare:  “Monso tikwe, mä rün kätä mä tötike ye mäkwe kukwe nua, bätä mä meye käkwe kukwe niedre ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti” (Prov. 1:8). Nitre rüne aune meyere tädre gwairebe monsoi jie ngwen aune tötike ie Jehová tö (Prov. 31:10, 27, 28). Monsotre tä rün aune meye kukwe nuin blite käre Jehová yebätä aune tätre sribire ño kräke ye niaratre tä mrusaire ye köböire kukwe keta kabre ja üaire tä nemen gare ietre.

KUKWE TÄ KITE NEMEN BARE

8, 9. a) ¿Nitre ja mräkäre ñaka nüne keteitibe ye töita kite ño? b) ¿Nitre ja mräkäre ñaka nüne keteitibe ye ngwane dre raba nemen bare?

8 Nitre kwati tä ja töi mike mräkätre mikete kaibe yei tä nüke gare dre nuaindi kwetre ye köböite kukwe ruäre raba nemen bare. Akwa, mräkätre ja tuai kukwe medenbe ye ñan tä nemen gare jökrä ietre (Prov. 22:3). * Liliana nikani juta madate ye ngwane niara aune muko kwe bätä ngobo ye namanintre ja uliere kwärikwäri. Jorgito nämene ngwentari batire batire ie: “¿Ñobätä mäkwe ti mikaninte?”. Liliana nikani sö braibe te akwa kä jatani niken raire ta aune niara ie nükani gare mräkä kwe ye töi ñan namanina käne ye erere. Ngobo kwe ñan jatanina niara töibikaire. Niarakwe kukwe ne niebare jakaire kwärä: “Nämene ti tarere ye erere ñaka niena nuainne”.

9 Nitre rüne aune meyere ñaka nüne monsoi yebe angwane, ja ñaka tä nemen ruin kwin monso ie aune kukwe kwin aune kukwe meden käme ye ñaka tä nemen gare ietre. * Monsotre ye tä kia aune tuanmetreta kaibe kä raire te angwane, tätre ja tare nike bäri. Liliana käkwe mikani gare Jorgito ie nämene jondron nuainne niara kräke. Akwa niara nämene nütüre meye ye käkwe tuanimetre. Kenanbe nämene meye uliere krubäte, akwa meye nämene kiteta tuinbiti ye ngwane, ñaka tö nämene tuai ja okwäkänti. Monsotre mikateta kaibe nierare ye erere Jorgito töi jatani, meye kukwei mikadre täte kwe aune rabadre tarere ye niara ñan tö jatani nuain (ñäkädre Proverbios 29:15 yebätä). *

Mä ñaka raba kise kite monso mäkwe ye ngärä Internet yebiti (Párrafo 10 mikadre ñärärä)

10. a) ¿Monsotre ie jondron biandre ne kwe ñan tädre ulire ye ngwane dre raba nemen bare? b) ¿Ni rüne o ni meyere nünandre mente ngobo kwe yebätä angwane ñan raba dre nuainne?

10 Liliana nämene ngwian aune jondron juen ngobo kwe kräke, ne kwe ngobo ñan rabadre niara uliere krubäte. Akwa jondron nuain nämene kwe yebiti nämene ngobo töi mike jondron kä nebätä jiebiti aune ñaka töi mike kukwe ja üaire aune mräkätre kwe yebätä ye gani kwe (Prov. 22:6). Jorgito nämene niere ie: “Mä raba nüne jankunu yete, aune mäkwe jondron juan jankunu ti kräke”. Liliana nämene kukwe tike täräbätä, blite teléfono aune Internet yebiti ngobo kwe ben,  akwa nükani gare ie niara ñan raba ngobo ye ngübare kore. Niara tä niere: “Mä ñan raba monso mäkwe ye demaine Internet yebiti rikadre kübien ye känenkri”.

Mätä nüne mente mä muko yebätä, ¿ye ngwane kukwe meden raba nemen bare mäbätä? (Párrafo 11 mikadre ñärärä)

11. a) ¿Nitre gure ñaka nüne keteitibe jabe angwane dre raba nemen bare? b) ¿Ñokänti namani gare meri iti ie niara rikadreta nüne mräkätre kwe yekänti?

11 Arato, Liliana nämene ja mäke Jehovabe ye jatani di nekä. Niara nämene kukwe driere köbö köböiti aibe te o ruäre ngwane ñan nämene nuainne. Ne madakäre, niara nämene gure akwa kukwe tare jatani nemen bare niaratre yebätä. Jefe kwe nämene kukwe nuainne mantre jetebe töi mikakäre jabätä. Niara bätä muko kwe Carlos ñan nämene ja ken ja dimikakäre, ye medenbätä niaratre jatani kukwe nämene kisete ye kädriere ni madabe aune bäsi ja mikani ngite kwetre. Erametre, niaratre ñaka ja mikani ngite ni madabe, akwa, kukwe Bibliabätä känti nieta nitre gure rabadre ja töi mike jäme kwärikwäri aune nemen jabe ye niaratre ñaka nämene mike täte, ñobätä ñan aune niaratre ñan nämene nüne keteitibe jabe ye nükani gare Liliana ie. Kukwe nämene kite töite ye ñaka nämene mike gare drekebe ngwarbe jai kwärikwäri, ñobätä ñan aune ñaka nämene nüne keteitibe jabe. Nitre gure tä ja töi mike jabätä kwärikwäri aune tä kä denkä jai kä mikakäre juto jabätä ye erere niaratre ñan nämene nuainne (Cant. de Cant. 1:2; 1 Cor. 7:3, 5). Arato, niaratre ñan nämene sribire gwairebe Jehová kräke ngobo kwe yebe. Liliana ie kukwe ne törö: “Ja tötikadre ni mräkätrebe ye ütiäte krubäte ne kwe ni rabadrete nire köbö kri Jehovakwe ye näire ye nieba gätä kri nuainba yete, ye ngwane ti rikadreta ti mräkätre yekänti rükaba gare tie. Tikwe ja töi mikabata kukwe ja üaire aune ti mräkätre yebätä”.

KUKWE KWIN AUNE KÄME NIETA

12. ¿Nitre tä nüne mento mräkätre yebätä yei kukwe meden Bibliabätä nie raba?

12 Liliana tö namani näinta mräkätre yekänti niebare kwe angwane, kukwe jene jene niebare ie. Nitre umbre konkrekasionte käkwe kwin niebare ie ja töi mikani kwe kukwe nuainne yebätä, ñobätä ñan aune yebiti bämikani kwe nämene tödeke aune kä jürä ñaka nämenebätä. Akwa, nitre mada nämene nüne mente mräkätre yebätä arato, ye käkwe ñaka ja töi mikani niara ye erere, ñakare aune namani niere ie niara ñan rikadreta. Nitre ye namani niere ie: “Mä rabai nüketa nete. ¿Mäkwe ngwian ganaindi ño sete ja kräke?”. Nitre kristiano ñan rabadre kukwe ye erere niere, ñakare aune rabadre “meri bati gure gure käkwe brare kwe btä ngäbriänkä kwe taredre ño, ye jiebti jie tika[dre] [...] amne, ju ngibia[dre] kuin kwetre” yebätä töi mikadre, ne kwe “ni mda mdakwe ñan ñäkädre blo Ngöbö Kukwei rüere” (ñäkädre Tito 2:3-5 yebätä).

13, 14. ¿Ñobätä tödekadre bäri Jehová töi nuainkäre käne ni mräkätre tä kukwe niere yebiti ta? Bämikadre.

13 Nitre tä niken nüne juta madate ye ruäre kräke monsotre mikadrete ngübadre rün aune meye ie ye tuin kwin aune mräkätre tä dre niere ye mikata bäri ütiäte kwetre jai. Akwa nitre kristiano  tö Jehová mikai täte ñan tä kukwe ye nuainne aune mräkätre töta nemen tuai kukwe nuainne ye erere niaratre ñan tä nuainne yebiti tätre tödeka ye bämike.

14 Meri Testiko kä Carin tä mike gare: “Ti ngobo Don ye däreba angwane, ti bätä ti muko nun nämä sribire juta madate. Krire tikwe ja tötika Bibliabätä kömikaba. Ti mräkätre jökrä törbaba ti tuai Don ye juen ngübadre ti rün aune ti meye ie, ne kwe nunkwe ngwian ganaindre bäri”. Carin tö namani ngobo ye ngübai akwle, ye dokwäre mräkätre aune muko kwe namani niara kötaire aune namani bien krenkröre. Carin tä niere: “Tikwe ti ngobo mikadrete ngübadre ti rün aune ti meye yei ye ñan nämä nemen tuin blo tie kä ye ngwane, akwa monsotre ngübadre ye sribi tä nitre rüne kisete yebrä nämä gare tie”. Carin namaninta muruore angwane muko kwe ñaka kukwebätä käkwe niebare ie rabadre monso nämene nirienbätä ye murie kete. Akwa, kukwe nuainbare käne kwe ye käkwe dimikaninta tödeke bäri aune ye köböire ja ngwani dite kwe. Niaratre ñaka kä mikaninkä jabätä ye tä kä mike juto bätätre kä nengwane. Carin käkwe monsoi kwe ye mikadrete ngübadre ni madai akräke, kukwe bä jene rabadre bare.

15, 16. a) ¿Meri iti Testiko nünanbare mento rün aune meye yebätä ye käkwe töi mikani ño? b) ¿Ñobätä Vicky ñaka ja töi mikani ngängän juen nüne meye kwe yebe?

15 Meri mada Testiko kä Vicky, tä niere: “Kä ruäre te ti mölöikwe ti ngübabare, akwa ti etebatre abokän nämä nüne ti rün aune ti meye ben. Ti rikaba nüne niaratre yebe angwane, ti töi rababa jene niaratre kräke. Ti eteba nämä blite jäme bentre aune kise kite niaratre ngärä. Niaratre nämä kukwe jökrä nuainne gwairebe jabe. Ti abokän ie ja rababa ruin ni menteni kwrere. Ti niena ünä akwa jata ruin ño tie ye ñan tä nemen nuäre ti kräke mikakäre gare ietre. Niaratre rabaira umbre ye ngwane ti eteba bätä ti nunkwe niaratre ngübai ye nunkwe nieba ietre. Tikwe nuaindi ñobätä ñan aune ye ribeta nie, akwa ti eteba käkwe nuaindi tä niaratre tarere yebätä”.

16 “Tikwe ti ngängän juandre nüne ti meye ben ie niara tö, niarakwe nuainbare tibätä ye erere. Ti ñan raba ye nuainne tita niere ie töi bökänbiti. Nun tö ngübai akwle aune nun tö tötikai ne kwe rabadre Jehová tarere. Tita ja kete kwin ti ngängän ben ye ti ñaka tö juain ngwarbe kukwe madabätä.” Vicky ie gare niarakwe Jehová aune kukwe nieta kwe ja jie ngwankäre ye mikai käne jondron kä nebätä aune mräkätre tä dre niere yebiti ta angwane, kukwe kwin rabai kwe. Jesukwe niebare: “Mdakäre abko, ni ñakare jire abko rabadre sribire bkänkä nibu kräke [...]. Ne aisete ni ñan raba ja töi mike kwatibe sribire Ngöbökrä, ja töi mikare kwatibe ngwian ganankrä kwärä jae” (Mat. 6:24; Éx. 23:2).

JA DI NGWANTA YEBÄTÄ JEHOVÁ TÄ JONDRON KWIN BIEN

17, 18. a) ¿Käre ni kristiano rabadre ja töi mike dre nuainne? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän mikai gare jai ja tötika mada yekänti?

17 Nikwe Gobran Ngöbökwe aune kukwe metre kwe ye mikai käne jai angwane ni Rün Jehová tä niere niarakwe ni dimikai, ne kwe nita dre dre ribere metrere jai ye rabadre nikwe (Mat. 6:33). Ye medenbätä, käre ni kristiano raba kukwe mada nuainne. Kukwe tare ben ni tädre ja tuin, akwa kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye erere nuaindre ja tuakäre kukwe yebe. Nikwe “kwäräbedre ño” ye Jehovakwe mikai gare nie (ñäkädre 1 Corintios 10:13 yebätä). Jehová ni mikadre töbätä ye nikwe kärädre ie bätä kukwe nieta kwe ja jie ngwankäre ye nikwe nuaindi aune nita tö ngwen ie ye nikwe bämikai angwane, “niarakwe [...] [ni] dimikai” (Sal. 37:5, 7). Nita ja di ngwen sribire Jehová aibe kräke yebätä kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke. Nikwe niara ngwain törö jai käne kukwe nuainkäre angwane, niara ni dimikai ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe (Génesis 39:3 mikadre ñärärä).

18 Ne madakäre, ¿nikwe ni mräkätre ye mikaninante kaibe angwane ni raba dre nuainne kukwe ye ükatekäre? ¿Ni raba dre nuainne ne kwe ni tädre keteitibe ni mräkätre yebe aune ñaka kä miketebätä? ¿Ni raba ni mada dimike ño ñaka kä mikete mräkätre kwe yebätä? Kukwe ngwantarita ne mikai gare jai ja tötika mada yekänti.

^ párr. 1 Niaratre kä kwitani.

^ párr. 4 Jacob ngäbriänkätre nikani Egipto, ye ñaka nuabare bämän krämä biti bäri mento mräkätre kwe yebätä. Ja känenkäre Jacob aune ngäbriänkätre ye nikani nüne juta yete ye ngwane nikani muko kwe aune monsoitre ye ngwen jabe (Gén. 46:6, 7).

^ párr. 7 Deuteronomio 6:6, 7: “Aune tita kukwe nuainmana matare mäi ne tädre mä brukwä yete; aune mäkwe mika nemen monso mäkwe ye töite aune mäkwe kädrie ben mä tädre ja gwirete ye ngwane aune mä rikadre ji ngrabare ye ngwane aune mä rikadre ja düke bätä mä rükadre krö dekä ye ngwane”.

^ párr. 8 Kukwe täräkwatabätä kädrieta jatäri “Los inmigrantes: sus sueños y sus realidades”, ¡Despertad! febrero 2013 ye mikadre ñärärä.

^ párr. 9 Juta keta kabre käkwe mikani gare nitre gure ye iti tä niken nüne kä madakänti sribikäre angwane, kukwe tare krubäte tä nemen bare mräkätre kwe yebätä. Ñodre, ni brare aune meri gure tä nemen ni madabe o ni mada niara erere ben o tä nemen mräkäre kwe yebe. Monsotre abokän raba kite ja ngwen käme o ñan raba nemen ja tötike kwin kwelate, raba nemen rubun, töi ñan raba kite kwin o kite ulire krubäte aune töi raba nemen ja murie ketabätä.

^ párr. 9 Proverbios 29:15: “Krimana aune ni töi ükateta ye abokän tä ni mike töbätä; akwa monso tuanmetreta jerekäbe ye tä meye mike jakaire”.