Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Jehová okwäta nibätä yebätä nita debe bien ie?

¿Jehová okwäta nibätä yebätä nita debe bien ie?

“Jehová okwäta kä jökrä känti, nitre käme aune nitre kwin ye jiebiti okwäta.” (PROV. 15:3)

1, 2. ¿Cámara mikata nitre mikakäre ñärärä ye ñobätä ñaka ja erebe Jehová okwäta ni jiebiti yebe?

JONDRON rürübäinta yekänti ni jondron bökänkä tä cámara mike ne kwe okwä rabadre nitrebätä aune nire rikadre jondron goire ye grabadre. Ye nuainta juta keta kabre te. Dre namani bare ye grabadre angwane ni gokä ye rakadre ietre. Cámara ye köböire nitre gokä ñan raba kukwe käme nuainne aune niken jäme mento.

2 Akwa, ¿cámara mikata nitre mikakäre ñärärä ye kwrere Jehová ni Rün ni tarekä okwäta ni jiebiti? Biblia tä niere niara okwäta “kä jökrä känti” (Prov. 15:3). ¿Kukwe ye tä mike gare nita dre dre nuainne ye jiebiti niara okwäta? ¿Tä ni mike ñärärä ne kwe ni rabadre kukwe kwe ye mike täte aune kukweta nainte nie ye ngwane ni mikakäre ja ngie nuin? (Jer. 16:17; Heb. 4:13.) ¡Ñakare! Ni tare Jehovakwe aune kukwe kwin rabadre nikwe yei niara tö, yebätä metrere tä ni mike ñärärä (1 Ped. 3:12).

3. ¿Kukwe meden ketarike abokänbiti Jehovata bämike ni tare kwe?

3 ¿Ñokänti gare nie Jehová okwäta ni jiebiti ni tare kwe yebätä? Tä ye bämike nie kukwe ketarike nebiti: 1) ni jämi kukwe käme nuainne ye känenkri tä ni mike mokre, 2) kukweta nainte nie ye ngwane tä ni töi ükete, 3) kukwe Bibliabätä ni jie ngwankäre yebiti tä ni jie ngwen, 4) kukwe keta kabre ben nita ja tuin ye ngwane  niarata ni dimike aune 5) nita kukwe kwin nuainne ye ngwane niarata kukwe kwin nuainne ni kräke.

TÄ NI MIKE MOKRE

4. ¿Ñokäre Jehovakwe kukwe niebare Caín ie jämi ja mike ngite ye känenkri?

4 Ngöböta ño ni mike mokre ni jämi niken ji blobiti känenkri ye ani mike gare kena jai (1 Crón. 28:9). Ngöbö okwäta ni jiebiti ye mikakäre gare jai, ani töbike Caín yebätä. Jehovakwe ñaka niara kani ngäbiti ye ngwane niara “mätä namani kri” (Gén. 4:3-7). ¿Jehovakwe dre niebare ie? Niarakwe “jändrän kuin nuendre” niebare kwe ie. Arato, Ngöbökwe mikani gare ie ñaka nuaindi kwe angwane ja mikai ngite kwe. Ye abokän ja mika ngite nämene ja ükanibätä “juto” niara mikakäre ja mike ngite. Ye bitikäre, Ngöbökwe niebare ie: “Yebtä ma tö kwäräbere, ne ngwane mtare kä tä mae kwäräbekrä”. Jehová tö namani Caín tuai kukwe niebare kwe ye kukwe nuin aune mike täte ne kwe Ngöbökwe kadre ngäbiti. Ye köböire rabadre ja mäke kwin jankunu Ni niara Sribekä yebe.

5. ¿Nita niken ji blobiti tä nemen tuin Jehovai ye ngwane tä ni mike ño mokre?

5 ¿Kukwe ye erere tuin Ngöböi nibätä kä nengwane? Dreta ni brukwäte ye tuin Jehovai; ni ñaka raba kukwe üke jirebätä. Ni tö dre nuain aune ni töita ño ye gare ie. Ni tare kwe yebätä tö ni tuai kukwe kwin nuainne, akwa ñan tä nuainmana jadibiti nie. Ye medenbätä, nita niken ji blobiti tä nemen tuin ie ye ngwane tä ni mike mokre Kukwe kwe yebiti. ¿Tä nuainne ño? Nita ñäke mantre jetebe Bibliabätä, nita ñäke tärä aune täräkwata ni kristiano kräke yebätä aune nita niken gätäbätä ye ngwane niarata ni mike mokre ye nita “kukwe nuin”. ¿Mä nämene kukwe ribere jai ja dimikakäre ye erere mäkwe kukwe nuabare o ñäkäbarebätä? ¿Kukwe nämene mä kisete abokän nämene gare Jehová aibe ie yebätä kukwe ye mä dimikani?

6, 7. a) Jehovata kukwe niere nitre kwati mikakäre mokre akwa, ¿ñobätä ni raba niere niara töita ni itire itirebätä? b) Jehová töita ni itire itirebätä ye tä bämike nie, ¿akwa nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe kwin rabadre nikwe?

6 Jehová tä ni mike mokre yebiti tä bämike okwäta ni jiebiti ni tare kwe yebätä aune nitre niara mikaka täte ye itire itirebätä töita. Erametre Biblia ye tä kirabe nükebe ni näire, arato tärä aune täräkwata sribeta nikwe ye sribeta nitre kwati kräke aune gätä nuainta yebiti mäträta konkrekasion jökrä yebätä. Akwa, Jehovata ni mike mokre Kukwe kwe yebiti ye kukwe nuadre ne kwe ni rabadre ja töi ükete ye tä ribere ni itire itire ie. Ye tä mike gare niara töita ni itire itirebätä.

Kukwe Bibliabätä niena gare nie ye tä ni dimike ñaka kukwe käme nuainne (Párrafo 6 aune 7 mikadre ñärärä)

7 Jehová töita bökän nibätä ye mikadre nüke gare käne jai, ne kwe tä kukwe niere nie ni mikakäre mokre ye kukwe kwin mikadre nemen bare nibätä. Ye bitikäre, niara tä kukwe niere nie Kukwe kwe yebiti ye mikadre täte aune ja di ngwandre kukwe käme ye denkä täte ja töite (ñäkädre Isaías 55:6, 7 yebätä). * Kukwe nieta nie ye nikwe mikai täte angwane kukwe tare ñan rabai krubäte ni kisete. Akwa, nane nikwe ja mikanina ngite angwane, ¿ni Rün ni tarekä tä dre drebiti ni dimike?

TÄ NI TÖI ÜKETE

8, 9. ¿Ni kristiano mada tä mäträre nibätä yebiti Jehová tä bämike ño niara töita nibätä? Mä raba niere keteiti.

8 Jehovata ni töi ükete ye ngwane tä nemen gare metre nie niara töita krubäte nibätä (ñäkädre Hebreos 12:5, 6 yebätä). Ni mada tä kukwe niere nie ni töi ükatekäre ye ngwane ñan tä mate kwin nibätä (Heb. 12:11). Akwa, ni mada tä kukwe niere nie ni töi ükatekäre o mäträkäre nibätä yebiti tä bämike töita nibätä ye ni rabadre mike nüke gare  jai. ¿Dreta niara töi mike kukwe ye nuainne? Ñan tä nuainne ne kwe ja rabadre ruin ulire nie. Nita ja mäke kwin Jehovabe ye raba nete nikän ye tuin ie aune töita bökän nibätä ye tä töi mike kukwe niere nie. Ye medenbätä, tä kä denkä jai aune tä ja di ngwen kukwe ye niekäre nie Biblia yebiti, ne kwe ni rabadreta näin ji kwin yebiti. Kukwe nieta nie mäträkäre nibätä ye tä bämike Jehová töita nibätä, ñobätä ñan aune kukwe ye Kite niarakri.

9 Ni mada tä kukwe niere nie mäträkäre nibätä ye tä bämike Jehová töita nibätä ye ani mike gare keteiti jai. Ja mräkä iti ie kukwe metre jämi nemen gare ye känenkri nämene ni üai butiere mike ñärärä. Ñukwä öbate ötateta ye ngwane ñukwäbada tä nemenkä ye kwrere niara ñaka namanina kukwe käme ye nuainne, akwa kukwe ye nämene nüketa niara töite. Bati, niarakwe celular mrä kökani jai ye ngwane ñukwäbada ye jutra namaninta (Sant. 1:14, 15). Telefóno yebiti niara nämene ni üai butiere ye känene Internet yete. Bati, kukwe drie nämene telefóno yebiti ye ngwane celular kwe ye biani kwe ni umbre konkrekasionte ie kä kukwe driekäre ye känänkäre. Medente nitre üai butiere känänta Internet yete ye mata nükani batibe celular kwe yete. Kukwe namani bare ye köböire ni umbre ye mäträbare ja mräkä yebätä, ye käkwe dimikani ñaka nuainne jankunu. Jehová okwäta ni jiebiti, ja mikata ngite gore ye tuin ie aune tä ni töi ükete ni jämi ja mike ngite krubäte ye känenkri, ¡yebätä nita debe bien krubäte ie!

TÄ NI JIE NGWEN KUKWE NIETA BIBLIABÄTÄ YEBITI

10, 11. a) ¿Nita ja tuenmetre ño jie ngwandre Jehovai? b) ¿Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye erere nuaindre ye kwin krubäte ye namani gare ño ni ja mräkäre ie?

10 Ni salmo tikaka kantabare Jehovai: “Mäkwe ti jie ngwain mä kukwei yebiti” (Sal. 73:24). Nita kukwe ribere jai ja jie ngwankäre ye ngwane ni rabadre Jehová töita ño ye “ngw[e]n törö jai”, aune nuaindre Kukwe kwe yebiti. Kukwe nieta Bibliabätä ni jie ngwankäre ye nuaindre ye käkwe ni mikai dite kukwe ja üairebiti aune jondron meden ribeta nikwe jai nünankäre ye rabai nikwe aune ni mräkäkwe arato (Prov. 3:6).

11 Ñodre, juta Filipinas yekänti ni iti nura nökaka aune muko kwe bätä ngäbriänkätre nämene nüne kä biani ietre sribikäre yete. Niara aune muko kwe nämene sribi prekursor regular nuainne. Batibe, ni kä ye bökänkä käkwe tärä juani ie mikakäre gare ietre kä mikadrekä kwetre kä yekänti. ¿Ñobätä? Ni mada käkwe niebare niaratre ye ñan nämene  jondron nuainne metre. Ja mräkä ye rikai nüne medente mräkätre kwe yebe yebätä namani töbike, akwa niebare kwe: “Jehovakwe ni dimikai. Dre dre tä nemen bare akwa yebiti ta niara tä ni ngübare”. Aune ye erere namani bare. Köbö nikani ruäre ta ye bitikäre ni kä bökänkä ye niebare ie niaratre rabadre nüne jankunu yete. ¿Ñobätä ni kä bökänkä ja töi kwitani? Kukwe ñaka metre niebare niaratre yebätä, akwa niaratre ja töi mikani jäme aune ñaka ñäkäbare blo kwetre ye jutuabare ni kä bökänkä ie. Töi namani niä kukwe namani bare yebätä, aisete kä biani bäri kwe ietre nura nökakäre (ñäkädre 1 Pedro 2:12 yebätä). Ye tä mike gare Jehová tä ni jie ngwen Kukwe kwe yebiti ne kwe ni rabadre ja tuin kukwe tare tä nemen bare yebe.

TÄ NI DIMIKE KÄ NGWEN NÜNE JAI

12, 13. ¿Kukwe meden känti ni raba nemen töbike Ngöbö ñaka töita nibätä?

12 Ruäre ngwane kukwe ben nita ja tuin ye tä nuin raire. Ñodre, nita bren o ni mräkätre tä ja mike ni rüere o nita ja tare nike ni rüe kisete. Ni töi ñaka ja erebe ye köböite kukwe rabadre bare jabätä nie ni madabe konkrekasionte ye abokän kukwe ñaka nuäre ben ni raba ja tuin.

13 Ja mräkä iti ñäkädre tare mäi. Mä raba nemen töbike: “¡Kukwe ne erere ñaka rabadre bare juta Ngöbökwe nete näre!”. Bätuare mada, ja mräkä yei sribi mada biandre konkrekasionte, aune nitre mada rabadre kukwe kwin nierebätä mä okwäbiti. Mä töi rabadre ñan krütare aune mäkwe ngwandretari jai: “¿Ñobätä kukwe ye nemen bare? ¿Kukweta nemen bare ye ñaka tuin Jehovai? ¿Niarakwe ñaka kukwe ye ükaite?” (Sal. 13:1, 2; Hab. 1:2, 3).

14. ¿Ñobätä Jehová ñaka kukwe ruäre ükete bengwairebe?

14 Dre tuin nie ye ñan aibe tuin Jehovai aune kukwe ütiätebätä tä kukwe ruäre tuenmetre nakainkä aune ñaka tä ükete bengwairebe. Ñodre, ni mada tä mäträre nibätä ye raba mate tare nibätä aune nita nemen töbike ñaka kwin ye ni ñaka gain jabätä. Akwa, nita ni mada ribere jai ja töi ükatekäre ye tuin Jehovai. Karl Klein, sribibare Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä yebe, käkwe kukwe kwe mikani gare ye ngwane niebare kwe ja mräkä Rutherford ye ñäkäbare ja dibiti ie. Ye bitikäre, töi jämebiti ja mräkä Rutherford niebare ie “¡Karl, ¿mä tua ño?!”, akwa niara bäsi ñan kukwe nükani kwin köbö mikakäre Rutherford ie. Karl nämene rubun ye Rutherford gani angwane niebare kwe ie mäkwe ja ngübabiti ne kwe mä ñaka rakadre kö okwäte Diablu ie. Kä nikani ta angwane ja mräkä Klein kukwe ne tikani: “Ja mräkä iti kisete sribita mikani yebätä kukwe niedre kwe nie mäträkäre nibätä, akwa ni rabadre nemen rubun jankunu kräke ye ngwane nita ja mike kö okwä Diablukwe yete”. *

15. ¿Ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane ñobätä nikwe ñaka ja töi mikadre kukwe mada nuainne drekebe?

15 Kukwe ñan raba ükaninte rabadre tuin nie ye ngwane ni raba nemen ngwarbe kukwe yebätä. ¿Dre raba ni dimike kä ngwen nüke jai? Kukwe ne bämike ja töite, mä rikadre karo ngwena carretera nänkäre jötrö yebiti aune mä reketadrekä ji ngrabare karo mada mada yebätä. Mäkwe nuadi ora kräbe yete ye ñaka gare mäi. Mä törbadre näin jötrö yebätä mä rikadre carretera madabiti angwane mä raba nete aune ngrötöte bäri raire rabakäre mä rikadre yekänti. Bäri kwin mäkwe ja töi mikadre jondron ngübare bätärekä aune mä ñaka rikadre ji madabiti. Ye erere arato, Kukwe Ngöbökwe ji meden driedi mäi yete mä täi angwane mä dimikai kwe kä ngwen nüke jai aune mä rabai kä kitani ye erere känti.

16. ¿Kukwe medenbätä Jehovata kukwe ruäre tuenmetre nemen bare?

16 Jehová raba kukwe ruäre tuenmetre nemen bare ni tötikakäre aune ni töi ükatekäre  bäri kwin (ñäkädre 1 Pedro 5:6-10 yebätä). Akwa ni rabadre ngwen törö jai niara ñaka tä kukwe tare mike nemen bare jire (Sant. 1:13). Ni “rüe diablu” ye köböite kukwe ruäre tare tä nemen bare. Ngöbö raba kukwe tare ye köböire ni dimike nirien kukwe ja üairebiti. Nita ja tare nike ye tuin ie aune ni tare kwe yebätä kukwe ye tuainmetre nemen bare kwe “bä jötrö”. Jehová tä mä tarere yebätä okwäta mä jiebiti kukwe tare näire, ¿ye ütiäte mä kräke? ¿Niarakwe mä dimikai yei mätä tö ngwen? (2 Cor. 4:7-9.)

TÄ KUKWE KWIN NUAINNE NI KRÄKE

17. ¿Jehová tä nire nire känene aune ñokäre?

17 Mrä, Jehová tä ni mike ñärärä kukwe kwin nebätä: nire tä niara tarere bökän ye kräke niarata kukwe kwin nuainne. Hananí ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niebare rei Asá ie: “Jehová abokän okwäta kä tibien nebätä ja die mikakäre tuare, nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” (2 Crón. 16:9). Jehová “ja die mika[i] tuare” mä ütiäre, ye abokän niarakwe mä kriemikai aune jondron kwin biain kwe mäi gärätä.

18. Nita dre kwin nuainne ye ñaka tuin ni madai rabadre ruin nie, ¿ye ngwane kukwe meden ütiäte ngwandre törö jai Jehová yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

18 Nitre Jehová mikaka täte “kukwe kwin känändre [...] kukwe kwin ye taredre” aune “jändrän kuin nuen[dre]” ie niara tö ne kwe rabadre kain ngäbiti (Amós 5:14, 15; 1 Ped. 3:11, 12). Niara tä nitre kukwe kwin nuainkä mike ñärärä aune tä kukwe kwin nuainne kräke (Sal. 34:15). Ñodre, niarakwe ja ngwani ño Sifrá aune Puá yebe yebätä ani töbike, meritre nibu hebreore ye nämene meritre mada dimike ja ngübabätä. Nitre Israel nämene klabore Egipto ye ngwane, monsotre kia brare däredre nitre hebreore yekwe ye jökrä murie ketadre niebare Faraonkwe, akwa meritre ye Ngöbö jürä ngwani bäri jabätä aune niaratre töi nämene dre niere ietre ye erere nuainbare kwetre aune ñaka monsotre kia ye murie ketani kwetre. Niaratre kukwe nuainbare ye Jehovakwe tuani aune ye köböire monso namani kwetre arato (Éx. 1:15-17, 20, 21). Ruäre ngwane ni raba nemen nütüre nita dre kwin nuainne ye ñaka tuin ni madai, akwa ni rabadre ngwen törö jai jondron jökrä tuin Jehovai aune nita kukwe kwin nuainne ye ütiäre niarakwe jondron kwin nuain ni kräke arato (Mat. 6:4, 6; 1 Tim. 5:25; Heb. 6:10).

19. ¿Jondron kwin nuainta ye tuin Jehovai ye namani gare ño meri Testiko käi Hungría ie?

19 Meri Testiko tä nüne Austria ie nükani gare nita jondron kwin nuainne ye tuin Jehovai. Niara käi Hungría yebätä ni iti blite kukwe húngaro yebiti nämene nüne medente ye mikani gare ie ne kwe niara rikadre kukwe driere ie. Bengwairebe nikani tuinbiti, akwa ñaka kwani gwi ie. Bä kabre janamane känti aune tärä tikani kwe ie, tärä bätä täräkwata aune número teléfono ye mikaninte kwe ni ye kräke... Niara nämene ñäke aune ni ñaka nämene kukwe kain ngäbiti, akwa ruäre ngwane ni nämene gwi nämene ruin ie. Kä nikani kwati biti ötare ta angwane jukwe tikani ie. Meri iti käkwe niara kani ngäbiti kwin aune niebare kwe ie: “Näin gwä. Mäkwe tärä mikaninte ye jökräbätä tikwe ñäkäbare aune tita mä ngübare”. Meri ye nämene ja kräkäi mike quimioterapia yebiti, ye medenbätä di ñaka nämene ni menteni kan ngäbitikäre. Akwa, ja tötika Bibliabätä kani ngäbiti kwe. Kukwe ne tä mike gare nie, meri Testiko ñaka ja di ngwani nekä ye köböire Jehovakwe kukwe kwin nuainbare kräke.

20. ¿Jehová okwäta ni jiebiti gare nie yebätä ja ruin ño nie?

20 Nita dre nuainne ye tuin jökrä Jehovai. Akwa, ni ñaka rabadre nütüre jire niara ye cámara kwrere, abokän tä kukwe meden käme aune kukwe meden tä nainte nie ye känene nibätä. Jehová tä ni mike ñärärä ñobätä ñan aune töita ni itire itirebätä aune jondron kwin nuainta nikwe ye ütiäre niara tö jondron kwin biain nie. Kukwe ne tä ni töi mike nökrö bäri ni Rün ni tarekä ye ken, ¿ñan ererea?

^ párr. 7 Isaías 55:6, 7: “Jehová raba kwen ye ngwane känändre. Niara tä ni ken ye ngwane ja di kärädre ie. Ni kukwe käme nuainkä käkwe ji blo tuanemetre, ni käme käkwe ja töi kwitadre; tuenmetre kiteta Jehová Ngöbö nikwe kokwäre aune niarakwe mikai tuin bobre jai, ñobätä ñan aune niarakwe ngite juandi tabiti”.

^ párr. 14 Kukwe mikata gare ja mräkä Klein yebätä ye raba kwen nie La Atalaya 1 marzo 1985 yekänti.