Känändre nekänti

Indice yete känändre

¡Ñan töbika! Jehová mä dimikai

¡Ñan töbika! Jehová mä dimikai

“Nikwe tödekadre kwatibe Ngöböbti, käkwe niedre krörö: Ti Dänkien Ngöbö abko ti die mikaka.” (HEB. 13:6)

1, 2. ¿Nitre tä niken nüne juta madate biti tä kiteta ja käite ye ngwane kukwe meden ben tätre ja tuin? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

EDUARDO * tä niere: “Ti nämä nüne juta madate angwane ti nämä kädekani kri sribi jie ngwanbätä aune ti nämä ngwian ganaine krubäte. Akwa, ti jataba ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe yebe angwane rükaba gare tie ti mräkätre ngübadre metre aune kukwe ja üairebiti ye sribi kri mikani ti kisete. Ye medenbätä, ti rikabata niaratre känti” (Efes. 6:4).

2 Eduardo ie nämene gare Jehová tö namani niara tuai nüketa mräkätre yekänti. Akwa, Liliana kädrieba kukwe ja tötikara käne yebätä erere kukwe ñaka nuäre namani ükadrete ie ja mäkäkäreta kwin mräkätre yebe. Arato, ngwian ñaka krubäte yekänti niarakwe muko aune monsotre kwe ngübadre ye ñaka namani nuäre kräke. ¿Ngwian ye rabai täte ie sö kratire kratire? ¿Ja mräkätre konkrekasionte raba dimike jondron ruärebätä?

JA KETADRETA KWIN NI MRÄKÄBE AUNE DIMIKADRETA JA ÜAIRE

3. ¿Nitre rüne ñaka tä monsotre kwe yebe ye ngwane jata nemen ruin ño monsotre yei?

3 Eduardo tä niere: “Tikwe ti ngängäntre jie ngwandre aune tikwe taredre ye nämä ribere bäri jai ye ngwane, ti ñaka nämä yete nuainkäre rükaba gare tie. Kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ye ti ñaka nämä ñäkebätä ietre, orare aune kise kite ngärä bätä ja denkä bentre” (Deut. 6:7).  Niara ngängän käne kädekata Ana tä niere: “Ti rün nämä mente yebätä ti töi ñaka nämä jäme jondron jökrä nuainkäre. Niara rükabata ye ngwane bä aune kukwei aibe nämä gare nunye. Nämä kise kite ti ngärä ye ngwane ja nämä nemen ruin jene tie”.

4. Nitre rüne tä nüketa ye ngwane, ¿ñobätä ñaka tä nemen nuäre kräke mräkätre jie ngwankäre?

4 Ni rüne rikadre raire krubäte kä madakänti ye ngwane, sribi tä niara kisete mräkätre jie ngwankäre ye ñaka raba nuainne kwin. Rubí, Eduardo muko tä niere: “Sribi tä nuaindre ni brare aune ni merire ie ye ti nämä nuainne. Ti nämä ja töi mike bäsi kukwe jökrä nuainne kaibe. Eduardo rükabata ye ngwane, ti jataba ja kite niara kukwei mikabätä ütiäte jai, ribeta meritre kukwebätä ie ye erere. Niara tä nunbe nete ye ruäre ngwane käita nikwitekä tibiti, akwa biti tita ngwenta törö jai” (Efes. 5:22, 23). Eduardo tä niere arato: “Ti ngängäntre tö nämä dre nuain ye ngwane nämä mike gare meye ie. [...] Ti jataba ja kite ti mräkätre jie ngwen akwle ni kristiano ye erere”. Eduardo aune Rubí ie nükani gare, niaratre rabadre sribire aune kukwe ükete nuaindre gwairebe jai.

5. a) ¿Ni rüne iti nämene mente nükaninta angwane jatani dre nuainne? b) ¿Kukwe meden namani bare?

5 Eduardo ja töi mikani kwatibe ja di ngwen mräkätre dimiketa kukwe ja üairebiti aune ja mäketa kwin bentre. Niara tä niere: “Tikwe ja töi mikaba kukwe metre ye driere ti ngängäntre ie kukwe nie nämä tikwe aune kukwe nuain nämä tikwe yebiti, ti nämä Jehová tarere ye ti ñaka törbaba niedi jerekäbe, ñakare aune ti törbaba bämikai ietre” (1 Juan 3:18). ¿Niara ja di ngwani kukwe nuainne yebätä Jehovakwe dimikani ño? Ana tä niere: “Niara nämä ja di ngwen nun ngübare kwin aune ja kete nunbe ye rababa ütiäte nun kräke. Ne madakäre, niara nämä sribire krubäte konkrekasionte yebätä ja nämä ruin kwin nunye. Nitre aune jondron kä nebätä ye nämä nun töi mike ja denkä mento Jehovabätä, akwa nun rün aune nun meye töi nämä kwatibe kukwe metre yebätä ye käkwe nun töi mikaba ja ngwen niaratre ye erere. Tata ñan nun tuainmetre jire käbämikaba kwe nunye aune ye erere nuainbare kwe. Niara rikadreta akräke ti ñaka tädre kä nengwane juta Jehovakwe yete”.

MÄKWE KUKWE ÑAKA KWIN NUAINBARE YE NGWEN TÖRÖ JAI

6. ¿Rü kädekata Balcanes nuain nämene ye ngwane nitre rüne ruäre ie dre nükani gare?

6 Rü kädekata Balcanes nuain nämene ye ngwane nitre ja mräkäre ruäre testiko Jehovakwe ye ja tuani kukwe tare ben, akwa niaratre ie nükani gare monsotre kwe yebätä kä nämene bäri juto. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre rüne ye kräke ñaka nämene nemen ruäre nänkäre sribibätä, aune nämene nemen gwi ja tötikakäre aune nämene ja denkä bätä blite monsotre kwe yebe. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Ngwian rabadre krubäte o jondron biandre ye monsotre ñan tä ribere bäri jai, ñakare aune nitre rüne tädre monsotre kwe yebe ye bäri ütiäte. Erametre, Kukwe Ngöbökwe tä mike gare nitre rüne tä monsotre kwe ye tötike aune kä denkä jai kräketre aune tätre ngübare kwin ye ngwane monsotre ye tä nemen nüne bäri kwin (Prov. 22:6).

7, 8. a) ¿Nitre rüne ruäre tä kukwe meden ñaka kwin nuainne? b) ¿Nitre rüne raba dre nuainne ne kwe monsotre kwe ñaka rabadre rubun jankunu kräke?

7 Nitre rüne ruäre tä nüketa gwi angwane monsotre kwe tä rubun kräke o tätre ñaka ja ngwen kwin bentre. Monsotre tä nemen ja ngwen kore bentre ye ngwane niaratre ruäre tätre kukwe ñaka kwin niere monsotre yei. Tätre niere: “¡Tikwe kukwe keta kabre nuainbarera mä kräke! ¿Se ñobätä mä kite ja ngwen kore tibe?”. Nitre rüne ñaka nämene monsotre kwe yebe, yebätä monsotre tä rubun kräke ye niaratre ñan gain jabätä. Kukwe ye erere tä nemen bare mäbätä angwane, ¿mäkwe dre nuaindre kukwe ye ükatekäre?

8 Mäkwe ribe Jehovai niarakwe mä dimikadre mä mräkätre töita ño ye mike nüke gare jai. Ye bitikäre, mäkwe nie ja brukwä tätebiti mä mräkätre yei mäkwe ñaka kukwe kwin nuainbare aune ja ruin ngite mäi. Mätä ja di ngwen köbö kwatire kwatire kukwe ükete kwin ye mä muko aune monsotre mäkwe käkwe tuai angwane mätä kukwe niere ye rabai era kräke. Mäkwe ngübadi bätärekä aune mäkwe ja di ngwain dimikabätä ye ngwane mä mräkätre rabaita mä tarere aune mä mike ütiäte jai.

 NI MRÄKÄ NGÜBADRE

9. ¿Ñobätä ni kristiano ie ñaka ribeta rabadre jondron bökäne krubäte “mräkä jen [kwe] [...] ngibia[käre]”?

9 Apóstol Pablo mikani gare, nitre rüne monsoitre aune bränkätre rabadre ‘rün aune ruai ngibiareta ja ütiäre’, ngwian ñan rabadrera ietre ja ngübakäre ye ngwane. Akwa niebare kwe arato, nitre kristiano tä jondron ribere metrere jai, ñodre mrö, dän aune ju ye tädre kwetre angwane kä tädre juto bätätre aune ñaka tädre ja töi mike sribi aibebätä nünankäre bäri kwin ja känenkäre (ñäkädre 1 Timoteo 5:4, 8; 6:6-10 yebätä). Ni kristiano rabadre “mräkä jen [kwe] [...] ngibiare” yekäre ñaka ribeta ie rabadre jondron bökäne krubäte kä käme gate köböra nete (1 Juan 2:15-17). Nitre “tä ngwian tarere bäri amne töta nebe rabai jändrän mda mda bkäne, ye abko käta ngökö” o töita “jändrän kä nebtä ye aibebtä”, nikwe ñaka jondron ye tuanemetre “nün[a] kärekäre” kä mrä Ngöbökwe yete ye denkä ni mräkätre yekän (Mar. 4:19; Luc. 21:34-36; 1 Tim. 6:19).

10. ¿Ngöböta kukwe niere ye tä dre driere nie rürübän ütiä mikata jabiti yebätä?

10 Nita ngwian ribere jai nünankäre ye gare Jehovai. Akwa, ngwian ye ñaka raba ni kriemike aune ni dimike kukwe Ngöbökwe tä nuainne ye erere (Ecl. 7:12; Luc. 12:15). Nünandre juta madate ye kräke ngwian ribeta nuäi jai yebätä nitre kwati ñaka töbike jire aune kä yekänti ngwian ganaindi bäri ye ñaka gare metre ietre. Erametre, kukwe kri tä nemen kisete. Nitre kwati tä nikenta juta kwe yekänti angwane rürübän ütiä tä nemen krubätebiti. Niaratre tädre sribire töi jämebiti Ngöbö kräke näre tätre nemen klabore nire nire käkwe ngwian biani ietre ye kisete (ñäkädre Proverbios 22:7 yebätä). * ¿Ngöböta kukwe niere ye tä dre driere nie? Bäri kwin ñaka rürübän ütiä mikadre jabiti.

11. ¿Ñobätä ütiäte krubäte kukwe ükadrete jai ngwian yebätä?

11 Eduardo jataninta nüne mräkätre yebe, akwa namani gare ie mräkätre dimikakäre ñaka rabadre ngwian kitekä ngwarbe. Niara aune muko kwe nämene dre dre ribere metrere jai yebätä niaratre töbikabare aune ye ererebätä kukwe ükaninte kwetre jai ne kwe ñaka ngwian kitadrekä ngwarbe kwetre. Kukwe ükaninte kwetre jai ngwian yebätä ye köböire ñaka namanina jondron kökö krubäte käne ye erere. Akwa, niaratre jökrä käkwe ja dimikani kwärikwäri aune ja di ngwani kwetre ñaka ngwian kitekä ngwarbe. * Eduardo tä mike gare: “Kwela abokän känti monsotre jökrä ñan raba niken yekänti ti ngängäntre nämä ja tötike, akwa tikwe niaratre diankaba kwela yete aune kwela te monsotre jökrä ka ngäbitita yete tikwe niaratre kä bianba”. Niara aune mräkätre kwe ja di käräbare Jehovai ne kwe sribi kwandre ie aune rabadre sribi Ngöbokwe ye nuainne arato. ¿Jehovakwe niaratre kukwei kani ngäbiti?

12, 13. a) ¿Ni rüne iti käkwe dre nuainbare mräkätre ngübakäre? b) ¿Eduardo ja töi mikani nüne jondron braibebiti ye köböire Jehovakwe dre kwin nuainbare kräke?

12 Eduardo tä niere: “Kä rikaba kubu ta yete nunkwe ja di ngwanba ñaka ngwian kitekä krubäte. Ti nämä ngwian ganainne braibe ye ñaka nämä nemen täte jondron ruäre ütiä biankäre, tikwe ngwian ükakröba ye jataba krüte tie aune ti jataba nainte krubäte. Akwa, nun nämä nemen gätä jökrä yebätä aune nun nämä niken kukwe driere gwairebe”. Sribi meden käkwe Eduardo mikadre kä mikekä sö kabre te o kä kwati te mräkätre kwe yebätä ye niara ja töi mikani kwatibe ñaka kain ngäbiti. Niara tä niere: “Tikwe ja kitaba sribi keta kabre nuainbätä. Ye medenbätä, ti nämä sribi jene jene nuainne”.

¿Mä raba ja kite sribi keta kabre nuainbätä mä mräkätre ngübakäre? (Párrafo 12 mikadre ñärärä)

13 Eduardo ñaka rürübän ütiä biani jötrö yebätä ngwian ribebare bäri ie. Akwa, niara tädre keteitibe mräkätre kwe yebe kukwe jökrä nuainkäre gwairebe Jehovata ribere nitre rüne ie ye erere ye namani bäri ütiäte kräke, ngwian ribebare ie ye kräke. Niara tä niere: “Käne ti nämä juta madate ye ngwane ti nämä ngwian ganainne bäri erere, akwa kä nengwane tita ngwian ganainne bäri chi (10%), aune nun ñaka mrönike. ‘Jehová ye abokän küde ñakare nakwainkä jire.’ Nunkwe sribi prekursor kömikaba angwane kukwe ñan tuabare rababa bare, sribi ütiä bian jataba bäri kwin aune rababa nuäre ti kräke ti mräkä ngübakäre” (Is. 59:1).

 NI MRÄKÄTRE RABA NI TÖI MIKE KUKWE NUAINNE

14, 15. a) Nitre kristiano ye mräkätre rabadre töi mike jondron kä nebätä mike bäri ütiäte jai kukwe ja üaire kräke ye ngwane, ¿dre nuaindre kwetre? b) ¿Nikwe kukwe kwin bämikai ye matai ño ni mräkätre yebätä?

14 Nitre rabadre ngwian bien aune jondron bien mräkätre bätä ja ketamuko kwe yei ye ribeta kä keta kabre känti. Eduardo tä mike gare: “Nun käibiti kukwe ye nuainta krubäte aune tä nemen tuin kwin nunye arato. Akwa, ruäre ngwane ye ñaka nuain raba. Töi kwinbiti tita niere ti mräkätre ie, ti muko aune ti ngängäntre tä dre dre ribere jai ye tikwe biandre ietre aune nunkwe sribi Ngöbökwe nuaindre kwin ye ngwane nun raba jondron bien ietre”.

15 Nire nire tä kiteta nüne mräkätre kwe yebe o ñaka tä sribi kain ngäbiti juta madate ye raba mräkätre ruäre mike ulire o raba nemen rubun kräke. Ruäre ngwane niaratre töita ja aibebätä nie raba ietre. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune mräkätre kwe töta nemen niaratre ngwian biandre ietre (Prov. 19:6, 7). Ana, Eduardo ngängän tä niere: “Nikwe kukwe ja üaire mikai bäri ütiäte jai jondron kä nebätä kräke ye ngwane rabai gare ni mräkätre ie Jehová ye ütiäte ni kräke. Nikwe ñaka nuaindi ye erere angwane, ¿kukwe ye ütiäte ni kräke ye ñokänti raba nemen gare ietre?” (1 Pedro 3:1, 2 mikadre ñärärä).

TÖDEKADRE JEHOVAI

16. a) ¿Kukwe meden ñaka metre abokänbiti nitre ruäre raba “ja ngökö au”? (Sant. 1:22.) b) ¿Kukwe meden nuainta nikwe abokän köböire Jehovata kukwe kwin nuainne ni kräke?

16 Meri Testiko käkwe muko aune monsotre kwe mikaninte ja käite aune juta mada känti ngwian nämene krubäte yekänti nikani sribire. Namani juta yekänti angwane niebare kwe nitre umbre ie: “Nunkwe kukwe keta kabre nuainbare ne kwe ti jatadre nete. Ti muko nämene sribire ni umbrere ye tuametreba kwe. Aisete, nunkwe ja töi mikani kukwe nuainne yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare nunbätä ie ti tö”. Nita tödeke Ngöböi yebätä nita kukwe den nuaindre jai ye ngwane niarata kukwe kwin nuainne ni kräke, akwa niara töita ño y ererebätä nikwe ñaka kukwe diain nuaindre jai aune nikwe sribi ütiäte kwe tuainmetre nierare ye ngwane, ¿se ño niarakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke? (Ñäkädre Hebreos 11:6 aune 1 Juan 5:13-15 yebätä.)

17. a) ¿Ñobätä ni rabadre Jehová känene ja jie ngwankäre ni jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri? b) ¿Ni raba Jehová känene ño ja jie ngwankäre?

17 jämi kukwe den nuaindre jai aune ja kukwei kitekä, ye känenkri mäkwe Jehová känändre ja jie ngwankäre ne kwe mäkwe kukwe meden diandre jai ye ngwane ja ñaka rabadre ruin  ngite mäi. Niarakwe mä jie ngwandre, üai deme biandre kwe mäi aune mä mikadre töbätä kwe ye mäkwe ribe ie (2 Tim. 1:7). Mä raba ngwentari jai: “¿Kukwe medenkänti tikwe ja di ngwandre Jehová mike täte? ¿Nitre ja mikadre ti rüere yebiti ta tikwe niara mikadre täte jankunu? Ye erere ngwane, ¿nikwe nünandre jondron braibebiti nieta nie ye ni ñan raba mike täte arato ya?” (Luc. 14:33). Mäkwe blita nitre umbre ben aune kukwe nieta Bibliabätä yebiti mäträdre kwe mäbätä ye erere mäkwe nuain. Yebiti mäkwe bämikai mätä tö ngwen Jehovai, niarakwe mä dimikai käbämikani kwe ye erere. Mäkwe kukwe meden nuaindre metrere ye nitre umbre ñaka raba niere mäi, akwa kukwe niedre kwe mäi ye raba mä dimike kukwe kwin den jai abokän köböire mä rabai nüne kä jutobiti (2 Cor. 1:24).

18. a) ¿Nire kisete sribi mikani mräkätre ngübakäre? b) ¿Ni raba nitre tä ji ngwen mräkätre käne ye dimike ño?

18 Ni ji ngwanka mräkätre käne ye kötärä Jehovakwe “tribe” mikani ngwandre köbö kwatire kwatire ye abokän rabadre mräkätre kwe ngübare (Gál. 6:5). Nitre mada tä nitre rüne töi mike muko kwe o monsoitre ye mikete kaibe o niaratre töita nemen kukwe ye nuainbätä, akwa yebiti ta tätre mräkä ngübare aune ñaka kä mikekäbätä. ¿Nita kwin niere ietre kukwe yebätä? ¿Nita orare niaratre ye kräke arato? Ne madakäre, kukwe tare rabadre bare drekebe ngwarbe o niaratre tädre bren ye ngwane ni rikadre känti dimike bämikakäre ietre nita tarere (Gál. 6:2; 1 Ped. 3:8). Ñodre, ¿ni raba niaratre dimike sribi känene jai o mrö aune ngwian bien ietre ne kwe rabadre ja tuin kukwe yebe? Nikwe ye nuaindi angwane ye käkwe niaratre töi mikai ñaka mräkätre tuenmetre sribi känänkäre jai kä madakänti (Prov. 3:27, 28; 1 Juan 3:17).

JEHOVÁ MÄ DIMIKAI YE MÄKWE NGWAN TÖRÖ JAI

19, 20. ¿Ñobätä nitre kristiano rabadre tö ngwen metre Jehovakwe niaratre dimikai?

19 Kukwe Ngöbökwe tä niere nie: “Munkwe ñan ngwian tare dikaro amne jändrän ño ño tä munkwe, ye abko käi ngwian nuäre jabtä munkwe, ñobtä ñan angwane Ngöbökwe niebare krörö: Tikwe ñan ma mikadrete jire chi kaibe amne, tikwe ñan kä mikadrekä jire chi mabtä [...]. Ye mden kisete, nikwe [...] niedre krörö: Ti Dänkien Ngöbö abko ti die mikaka, aisete nire nire tö raba kukwe nuein blo ti rüere abko jürä ñakare tibtä” (Heb. 13:5, 6). ¿Kukwe niebare ne tä nemen bare ño?

20 Ni umbre käkwe ja tuanina kukwe keta kabre ben abokän tä nüne juta bobre känti tä niere: “Kä juto ni testiko Jehovakwe yebätä ye nitre kwati tä niere. Arato, tätre niere ja mräkätre bobre tä ja ngwäkite kwin aune jondron tärä kwetre nitre mada nünanka bäre ye ngwä tä nemen tuin ietre”. Kukwe ye kätä mike gare nire tä Gobran Ngöbökwe mike käne yekwe jondron kwin rabai Jesukwe käbämikani ye erere (Mat. 6:28-30, 33). Mä Rün kä kwinbiti tä mä tarere aune tö mä mräkätre tuai nüne kwin yei mä rabadre tö ngwen metre. Biblia tä niere niara “okwäta kä tibien nebätä ja die mikakäre tuare, nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” (2 Crón. 16:9). Nikwe ni mräkätre ngübadre ño ne kwe nünandre kwin ye niara tä mike gare nie. Nita niara kukwei mike täte ye ngwane bämikata nita tarere aune tö ngwen ie. “Ñobätä ñan aune, Ngöbö tareta ye abokän ne gärätä: kukwe kwe ye nikwe mikadre täte; aune, kukwe kwe ye ñaka ribi nuaindre.” (1 Juan 5:3TNM.)

21, 22. ¿Ñobätä mä töita kwatibe tö ngwanbätä Jehovai?

21 Eduardo tä niere: “Tikwe kä juani ta nünanbätä mente ti muko aune ti ngängäntre yebätä ye ñan raba nementa tikwe, akwa ti ñan tä töbike krubäte kukwe yebätä. Nitre kwati nämene sribire tibe ye ngwian bökäne kä nengwane, akwa ñaka nüne kä jutobiti. Kukwe kri tä mräkätre kwe ye kisete. Akwa, nun abokän tä nüne keteitibe jabe aune kä jutobiti. Ja mräkätre bobre nünanka kä nekänti tätre kukwe ja üaire ye mike käne ye tä ti töi mike ñan krütare. Kukwe käbämikani Jesukwe ye tä nemen bare ni jökräbätä ye gare metre nie” (ñäkädre Mateo 6:33 yebätä).

22 ¡Ñan töbika! Mäkwe Jehová mika täte aune mäkwe tö ngwan ie. Mätä Ngöbö, mä muko aune monsotre mäkwe tarere ye käkwe mä töi mikai sribi mikani mä kisete mä mräkätre ngübakäre ye nuainne. Mäkwe ye erere nuaindi angwane rabai gare mäi, “ Dänkien Ngöbö abko [...] [mä] die mikaka”.

^ párr. 1 Niaratre kä kwitani.

^ párr. 10 Proverbios 22:7: “Nitre jondron bökäne krubäte ye tä gobrane nitre bobre yebiti, aune nire tä jondron kärere ni ye abokän tä nemen sribikä ni jondron bianka ie ye kräke”.

^ párr. 11 Kukwe täräkwatabätä kädrieta jatäri “Cómo administrar el dinero” tä tikani ¡Despertad! septiembre 2011 ye mikadre ñärärä.