Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre niena umbre mikadre ütiäte jai

Nitre niena umbre mikadre ütiäte jai

“Ni niena umbre ye mä rabadre mike ütiäte jai.” (LEV. 19:32)

1. ¿Kukwe meden tare ben ni kä nebätä tä ja tuin?

NITA kite umbre yebätä ja tare nikata, Jehová ñaka tö namani ni kä nebätä tuai nüne ye erere. Niara tö manani ni brare aune merire tuai nüne kwin Kä Bä Nuäre yete. Akwa, erametre “jändrän jökrä [...] dätebare Ngöbökwe abko tä ja tare nike, käta täkekä jabe” (Rom. 8:22). Ngite tä nibätä köböite kukwe tare tä nemen bare nibätä, ¿ye Ngöböta tuin angwane jata nemen ruin ño ie raba ruin mäi? Nitre kwati tä kite umbre ye ngwane tätre nemen ja di ribere bäri, akwa mräkätre kwe tä kite tuenmetre (Sal. 39:5; 2 Tim. 3:3).

2. ¿Ñobätä nita debe bien ja mräkätre niena umbre tä konkrekasionte yebätä?

2 Nitre brare aune merire niena umbre tä konkrekasionte yebätä nitre Jehová mikaka täte tä debe bien. Kukwe gare ietre yebiti tä ni dimike krubäte aune tätre tödeke ye tä mate kwin nibätä. Ja mräkätre niena umbre ye ruäre ni mräkätre jeñe nikwe. Nitre ye ni mräkä o ñaka ni mräkä, akwa jökrä tädre kwin ie ni tö (Gál. 6:10; 1 Ped. 1:22). Ye medenbätä, ja mräkätre niena umbre ye Ngöböta mike tuin ño jai ye ani mike gare jai. Niaratre mräkä aune nitre konkrekasionte rabadre ngübare ño ye rabai gare nie arato.

“ÑAN TI TUANMETRE”

3, 4. a) ¿Ni Salmo 71 tikaka käkwe kukwe meden ütiäte ribebare Jehovai? b) ¿Ja mräkätre niena umbre konkrekasionte rabadre dre ribere Ngöböi?

3 Salmo 71:9 tä niere: “Ti jatadre umbre ye ngwane mäkwe ñan  ti tuanmetre; ti di jatadre krüte ye ngwane mäkwe ñan ti tuanmetre”. David Salmo 70 aune 71 ye tikani raba ruin nie. Ye medenbätä, ni raba niere kukwe tikani yete ye David käkwe niebare. Niara nämene bati angwane Ngöbö mikani täte kwe nememe jatani umbre ye ngwane, aune Jehovakwe niara mikani kukwe ñan tuabare nuainne (1 Sam. 17:33-37, 50; 1 Rey. 2:1-3, 10). Akwa, yebiti ta Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare kräke aune ngübadre jankunu ye ribebare kwe ie (ñäkädre Salmo 71:17, 18 yebätä). *

4 David erere ja mräkätre kwati niena umbre tä konkrekasion nikwe yete. “Kukwe tare käi” nükanina niaratre yebiti, akwa tätre ja di ngwen jankunu sribire Ngöbö käikitakakäre (Ecl. 12:1-7). Kukwe keta kabre niaratre nämene nuainne ye erere ñaka raba nuainne kä nengwane. Ñodre, kukwe driebätä. Akwa, Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare jankunu kräke aune ngübadre ye ribedre kwetre ie David nämene nuainne ye erere, aune niarakwe orasion kwetre ye kukwe nuai. Kukwe nämene David mike töbike ye Ngöbökwe mikani tike, kukwe ye erere bäsi ja mräkätre tä niere orasion yete.

5. ¿Nitre niena umbre Jehová mikaka täte metre ye niara tä mike tuin ño jai?

5 Kukwe Ngöbökwe tä mike gare metre nitre niena umbre ye ütiäte Jehová kräke aune nikwe niaratre mikadre tuin ütiäte jai arato ie niara tö (Sal. 22:24-26; Prov. 16:31; 20:29). Levítico 19:32 tä niere: “Ni dokwä ngwen ye ngwärekri mä rüka krö, aune ni niena umbre ye mä rabadre mike ütiäte jai, mä rabadre Ngöbö mäkwe jürä ngwen jabätä. Ti abokän Jehová”. Nitre namanina umbre ye mikadre ütiäte jai ribebare kirabe, ye medenbätä kukwe ye tikani, akwa kukwe ye täbe ütiäte kä nengwane arato. Aisete, ¿nire rabadre nitre niena umbre ngübare aune jondron ribeta kwetre jai ye bien ietre?

SRIBI TÄ NITRE JA MRÄKÄRE KISETE

6. ¿Nitre rüne ngübadre yebätä Jesukwe kukwe meden kwin bämikani?

6 Kukwe Ngöbökwe tä niere nie: “Mäkwe mä rün bätä mä meye mika ütiäte jai” (Éx. 20:12; Efes. 6:2). Kukwe ye ütiäte krubäte ye Jesukwe mikani gare ñäkäbare kwe nitre fariseo aune escriba abokän ñaka tö nämene rün aune meye ngübai ye ngwane (Mar. 7:5, 10-13). Kukwe ye känti Jesukwe kukwe kwin bämikani. Niara namanina krüte kribätä ye ngwane meye kwe, abokän muko krütani ye mikaninte kwe ngübadre Juan ni ja tötikaka ben ie. Juan ye niara nämene tarere krubäte (Juan 19:26, 27).

7. a) ¿Ni rüne ngübadre yebätä Pablokwe kukwe meden niebare ni jie ngwankäre? b) ¿Ñobätä Pablo kukwe ye niebare?

7 Nitre kukwebätä rabadre mräkätre kwe ngübare ye Jehovakwe Pablo töi mikani tike (ñäkädre 1 Timoteo 5:4, 8, 16 yebätä). Texto kädekateta nete ye ñobätä tikani ye ani mike gare jai. Nire nire konkrekasion käkwe dimikadre ngwian yebiti aune nire nire ñaka nämene ye ribere jai ye Pablo mikani gare Timoteo ie. Meritre kän brare krütani abokän namanina umbre ye monsotre kwe, bränkätre aune mräkätre mada kukwebätä rabadre ngübare ye mikani gare metre kwe. Kukwe ye nuaindre ne kwe sribi mada ñan mikadre konkrekasion kisete ngwian kitakabätä. Ye erere arato, kä nengwane nitre kristiano käkwe mräkätre “ngibiadre”, niaratre tä dre ribere jai ye rabadre bien ietre.

8. ¿Nitre rüne niena umbre ngübadre ño ye ñobätä Biblia ñaka mike gare metre ta?

8 Kukwe ye tä mike gare nitre kristiano rabadre rün aune meye niena umbre tä dre ribere jai ye bien ietre. Nitre ja mräkäre kukwebätä yebätä Pablo nämene blite metrere, akwa nitre kristiano abokän rün aune meye ñaka ja ükökrö konkrekasionte kräke kukwe  ye niebare arato. Ni raba kukwe jene jene nuainne ni rün aune ni meye ngübakäre. Ni jökrä ñan raba kukwe ja erebe nuainne. Ni rün aune ni meye tä dre ribere jai, töita ño, aune bren medentabätä ye ererebätä ngübadre. Nitre niena umbre ruäre ngäbriänkä tärä kwati aune ruäre abokän monsoi itibe. Nitre ye ruäre gobranta dimike aune ruäre abokän dimikata ñaka. Nitre niena umbre töta nemen kukwe jene jene nuain. Ye medenbätä, nita ni mada tarere aune töbike kwin ja käne, angwane nitre tä rün o meye niena umbre ngübare ño ye rüere ñaka ñäkädre. Kukwe meden mikadre nuaindre jai ye nuaindre Kukwe Ngöbökwe ye ererebätä ye ngwane Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare, jatani nuainne Moisés näire ye erere (Núm. 11:23).

9-11. a) ¿Kukwe meden ben ja mräkätre ruäre raba ja tuin? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) Nitre tä sribire köbö täte Ngöbö kräke, ¿ñobätä niaratre ñaka rabadre ja töi mike drekebe ngwarbe sribita kisete ye tuenmetre? Mä raba niere keteiti.

9 Monsotre tä nüne mente ye ngwane ñan tä nemen nuäre kräketre rün aune meye dimikakäre. Niaratre ñan ngübare aune batibe rün o meye rikadre tibien aune krä rötadrebätä o kukwe mada tare rabadre barebätä ye ngwane niaratre raba niken tuinbiti jötrö ngwarbe. Ye bitikäre, dimikadre kä braibe te o kä raire te yebätä töbikadre kwetre. *

10 Nitre sribikä köbö täte Ngöbö kräke tä nüne mente mräkätre kwe yebätä, angwane ñan tä nemen nuäre kräketre kukwe ruäre nuainkäre. Nitre sribikä Betel, misionero, aune nitre ni tuabitikä tätre sribi mikani kisete ye mike tuin ütiäte jai, ñobätä ñan aune Jehovakwe sribi kwin ye biani ietre. Akwa, rün aune meye tä nemen bren ye ngwane drekebe ngwarbe tätre nemen töbike: “Sribita ni kisete ye nikwe tuanemetre ne kwe ni rikadre ni rün aune ni meye ngübare”. Ni jämi kukwe ye nuainne känenkri bäri kwin ni rabadre orare Jehovai aune ni rün o ni meye tä ja di ribere metrere o tö ni tuai ja dimike ye mikadre gare käne jai. Ni ñan raba ja töi mike jötrö ngwarbe sribi biani Jehovakwe nie ye tuenmetre, ñobätä ñan aune ruäre ngwane kukwe mada ükate raba nuainkäre. ¿Ni rün o ni meye ñan tä bren krubäte aune ja mräkätre konkrekasion kwetre raba niaratre dimike? (Prov. 21:5.)

11 Nitre nibu ja etebare nämene sribi Jehovakwe nuainne kä madakänti, abokänbätä kukwe namani bare yebätä ani töbike. Iti nämene sribire misionero juta Paraguay aune iti nämene sribire obisina bäri kri nikwe Brooklyn (Nueva York) yekänti. Niaratre rün aune meye namani ja di ribere ye ngwane, niaratre aune muko kwe käkwe nänbare Mente kä Kädrikri kokwäre rün aune meye tuabitikäre aune dimikadre ño kwetre ye mikakäre gare jai. Ja mräkä nämene sribire misionero juta Paraguay ye ja töi mikani sribi nämene kisete ye tuenmetre aune kiteta rün gwirete. Ni gätä nitre umbrekwe köböikitaka nämene konkrekasion rünkwe yete käkwe blitabare ben. Nitre umbre konkrekasion yete käkwe blitabare jabe kukwe yebätä aune tö namani niaratre tuai sribi misionero ye nuainne jankunu. Niaratre nämene sribi misionero nuainne ye nitre umbre nämene mike tuin ütiäte jai, aune tö namani niaratre dimikai rün aune meye ye ngübabätä. ¡Nitre umbre kukwe ükaninte yebätä nitre ja mräkäre ye jökrä käkwe debe biani krubäte!

12. ¿Nitre ja mräkäre kukwe ükadrete rün aune meye ngübakäre ye ngwane dre ngwandre törö kwetre jai?

12 Kukwe meden meden nitre ja mräkäre rabadre nuainne rün aune meye kwe ngübakäre, akwa kukwe ükadrete kwin Ngöbö kä ye mikakäre kri ye bäri ütiäte. Nitre ji ngwanka kukwebätä Jesús näire ye erere nikwe ñaka ja ngwandre (Mat. 15:3-6). Kukwe meden nikwe nuaindre ye jökrä käkwe Ngöbö aune konkrekasion käikitadrekä (2 Cor. 6:3).

KONKREKASION RABA DIMIKE ARATO

13, 14. ¿Konkrekasion rabadre ja töi mike nitre niena umbre ngübare ye Biblia tä mike gare ño?

13 Nitre tä sribire köbö täte Ngöbö kräke  ye ni jökrä ñan raba dimike kädrite ye erere. Akwa, kukwe namani bare siklo kena yete ye tä bämike nitre konkrekasionte rabadre ja töi mike ja mräkätre Ngöbö mikaka täte metre niena umbre ye dimike dre ribeta kwetre jai yebätä. Biblia tä niere konkrekasion nämene Jerusalén yete “ni namani ñakare jire iti jändrän mdei nike”. Ye ñan tä mike gare nitre jökrä nämene ngwian bökäne. Niaratre ruäre abokän bobre, akwa “nire nire nämane mrö nike amne nämane jändrän mda mda mdei nike, [...] ye erere namanintre bien ietre” (Hech. 4:34, 35). Ye bitikäre, kukwe kri jatani nemen bare. Meritre kän brare krütani ruäre “abko ñan die mika namani kuin era metre mröbtä köbö kwatirekwatire” ye mikani gare. Ye medenbätä, nitre apóstol käkwe nitre töbätä dianinkä ne kwe meritre kän brare krütani nämene dre ribere jai ye ererebätä niaratre rabadre dimike ja erebe (Hech. 6:1-5). Nitre dimikani “mröbtä köbö kwatirekwatire” ye ñaka nuainbare raire. Akwa, ye nuainbare ne kwe nitre ja mikani kristiano Pentecostés kä 33 yete aune ja mikaninte kwetre Jerusalén tödeka kwetre mikakäre dite ye dimikakäre. Nitre apóstol kukwe ükaninte ye tä mike gare nitre konkrekasionte raba ja dimike kwärikwäri dre ribeta kwetre jai yebätä.

14 Meritre kukwebätä kän brare krütani ye ñongwane konkrekasion käkwe dimikadre jondron ribe nämene kwetre jai yebätä ye Pablokwe niebare Timoteo ie (1 Tim. 5:3-16). Ye erere arato, Santiago ni kukwe Bibliabätä tikaka käkwe niebare ni kristiano jökrä rabadre nitre uli, meritre kän brare krütani aune nitre mada nämene ja tuin kukwe ruäre ben o nämene jondron ribere jai ye dimike (Sant. 1:27; 2:15-17). Apóstol Juan käkwe mikani gare: “Ni tödekaka Jesubti ngwian bkäne tädre iti amne niara mräkä bobre tädre siba, akwa ni ngwian bkäne ie rabadre ruentari tare ñakare, käkwe mräkä bobre ye die mikadre ñakare, ¿ni ye abko tä Ngöbö tarere ya? ¡Ñakare jire chi!” (1 Juan 3:17). Nitre tä dre ribere jai ye ni kristiano itire itire käkwe dimikadre nieta, ye erere konkrekasion raba nuainne arato.

Kukwe tare rabadre bare ye ngwane, ¿konkrekasion raba dre nuainne? (Párrafo 15 aune 16 mikadre ñärärä)

15. ¿Ja mräkätre niena umbre ye dimika raba kukwe ño ño känti?

15 Juta ruäre te gobrantre tä kukwe ükete o tä ngwian bien nitre niena umbre dimikakäre (Rom. 13:6). Akwa, kä ruäre känti kukwe ne erere nuain ñaka. Ye medenbätä, kukwe meden ben nitre niena umbre tä ja tuin ye ererebätä nitre ja mräkäre aune nitre konkrekasionte rabadre dimike. Ja mräkätre kwati tä nüne mente rün aune meye yebätä, aisete ñan tä nemen nuäre kräketre dimikakäre. Ye erere ngwane ja mräkätre ye rabadre blite nitre umbre konkrekasion känti rün aune meye tä ja ükökrö yebe, ne kwe kukwe meden ben tätre ja tuin ye rabadre gare ietre. Nane gobrankwe kukwe ükaninte abokän nuainta kä yekänti ye ngwane nitre umbre konkrekasionte raba  nitre rüne niena umbre ye töi mike kukwe ye kain ngäbiti ne kwe dimikadre arato. Ne madakäre, kukwe meden abokän nitre niena umbre ñaka nuainne ye nitre umbre konkrekasionte tädre mike ñärärä mikakäre gare monsotre kwe yei. Ñodre, ñaka kräkä ñain o ñaka rürübän ütiä bien ye rabadre mike gare arato. Nitre rüne niena umbre monsoitre kwe ye rabadre blite töi jämebiti aune metre nitre umbre konkrekasionte yebe ne kwe kukwe ükate raba nitre ye dimikakäre. Ni tädre iti nitre rüne niena umbre ye ken dimikakäre aune kukwe meden rabadre bare ye mikakäre gare ye raba monsotre kwe ye töi mike jäme.

16. ¿Nitre kristiano ruäre tä dre nuainne ja mräkätre niena umbre konkrekasionte dimikakäre?

16 Nitre kristiano ruäre konkrekasionte tätre ja töi jeñebiti kä denkä krubäte jai aune tätre ja di tätebiti ja mräkätre niena umbre tä dre ribere jai ye dimike, ja mräkätre ye tare kwetre yebätä tätre nuainne. Niaratre töita ja mräkätre niena umbre yebätä. Sribi meden tä nuaindre ja mräkätre niena umbre yei ye niaratre tä nuainne kräke aune itire itire tä kä denkä jai ngübakäre. Kukwe ruärebätä niaratre ñan raba sribire köbö täte Ngöbö kräke, yebätä kä jutobiti tätre nitre niena umbre monsoi dimike, ne kwe rabadre sribire jankunu köbö täte Ngöbö kräke. ¡Niaratre ye tä ja töi mike kwin krubäte! Erametre, niaratre tä ja töi mike mantiame, akwa ye ñan tä mike gare nitre niena umbre monsoitre ye rabadre sribi ye mikete nitre mada kisete.

KUKWE KWIN NIEDRE NITRE NIENA UMBRE MIKAKÄRE ÜTIÄTE JAI

17, 18. ¿Nitre niena umbre aune nitre tä niaratre ngübare ye ñobätä rabadre ja töi mike kwin?

17 Nitre niena umbre aune nitre tä niaratre ngübare ye rabadre ja di ngwen ja töi mike kwin ne kwe rabadre kä ngwen nüke jai kukwe tare yebe. Töbikadre kwin metre jabätä ye kwin krubäte. Ruäre ngwane nitre niena umbre ye tä kite di nekä aune tä nemen ulire krubäte. Ye medenbätä, nikwe ja di ngwandre nitre niena umbre ye mike ütiäte jai aune blitadre ben ye ngwane dimikadre. Ja mräkätre Ngöbö mikaka täte niena umbre yei kukwe kwin niedre. Ja mräkätre käkwe sribibare Jehová kräke ye niara ñaka käi kwitekä jabiti aune ñaka käi nikwitekä nibiti arato (ñäkädre Malaquías 3:16 * aune Hebreos 6:10 yebätä).

18 Kätä nemen nuäre nibätä ye raba ni dimike ja tuin kukwe ruäre rabadre bare köbö kwatire kwatire yebe (Ecl. 3:1, 4). Ja mräkätre kwati niena umbre ñaka ja töi mike kukwe ribere krubäte jai. Niaratre ja töi mikai ño ye ererebätä nitre rükai känti ngübakäre aune tuabitikäre. Nitre tä niken ja mräkätre niena umbre yekänti angwane ni tärä niaratre kukwe nuin kukwe ne niere: “Ti rikaba känti dimikakäre akwa niara ara käkwe ti dimikaba” (Prov. 15:13; 17:22).

19. ¿Dre raba nitre bati aune nitre niena umbre ye dimike ja tuin kukwe tare ben?

19 Ja tare nikata aune ja mika ngite ye köböite kukweta nemen bare nibätä ye ñaka rabaira ye ni tö tuai nemen bare. Kukwe ye ngübakäre nitre Ngöbö mikaka täte rabadre ja töi mike kukwe kwin käbämikata kärekäre yei. Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane tödekata kukwe kwin yei, ye abokän hierro doboko kitata ñöte ru ketatekäre kwrere. Tödeka ye köböire “nun ñansi tärä ja di ngwen nekä. Nun bätärita abrä tä ngörötö jankunu, akwa nun terita abrä tä nikwite mrä köbö kratire kratire jankunu” (2 Cor. 4:16-18, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte; Heb. 6:18, 19). Kukwe kwin Ngöböta käbämike yei nita tödeke, akwa ¿dre raba ni dimike nitre niena umbre ngübakäre? Kukwe meden ruäre abokän ni raba nuainne ye mikai gare jai ja tötika mada yekänti.

^ párr. 3 Salmo 71:17, 18: “Ngöbö tikwe, ti nämä bati angwane mä jatani ti tötike ja känenkäre, aune nükebe kä nengwane mäkwe jondron kwin krubäte sribebare ye ti täbe mike gare. Ti niena umbre aune dokwä ngwen, akwa mäkwe ñaka ti tuanmetre jire, ne kwe mä di tärä krubäte ye tikwe mikadre gare ti bränkätre yei; aune mä die kri krubäte, ye tikwe mikadre gare nitre jökrä jatai jatäri yei”.

^ párr. 9 Kukwe ja tötikara mada yekänti kukwe ruäre nuain raba nitre niena umbre ngübakäre ye mikata gare.

^ párr. 17 Malaquías 3:16: “Kä ye ngwane nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä ye namani blite jabe kwärikwäri, itire itire namani blite ja ketamuko kwetre yebe, aune Jehová namani niaratre kukwe nuin kwin jankunu. Aune tärä nitre ngwankäre törö jai yebätä kukwe tikabare niara okwäbiti nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä kräke aune nitre nämene töbike niara kä yebätä kräke”.