Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe ni rün aune ni meye niena umbre ngübadre

Nikwe ni rün aune ni meye niena umbre ngübadre

“Ti ngäbriänkätre tikwe kwrere, nikwe ñan ni mräkä taredre kadabti [...] nikwe jändrän kuin nuendre ni mräkäkrä amne nikwe ni mräkä taredre era metre.” (1 JUAN 3:18)

1, 2. a) ¿Kukwe meden ben nitre ja mräkäre tä ja tuin aune tätre dre ngwentari jai? b) ¿Nitre rüne aune meyere bätä ngäbriänkätre raba dre nuainne ja tuakäre kukwe ruäre ben?

NITRE rüne aune ni meyere nämene dite aune ñaka bren ye ngwane kukwe keta kabre nuainbare kwetre, akwa kä nengwane ñan raba ja ngübare kaibe ye tä monsotre kwe mike ulire. Rün o meye matani tibien aune nokwäkrä juen namaninkä, o jondron tä käi nikwitekäbiti aune tä nete o tä ja tare nike bren mada kisete. Ne madakäre, kukwe mada tä nakainkä. Nitre niena umbre ie nieta niaratre tä bren aune ñan raba ja ngübare kaibe ye ngwane ñan tä nemen era kräke (Job 14:1). ¿Dre nuaindre dimikakäre? ¿Niaratre ngüba raba ño?

2 Nitre umbre ngübadre ño yebätä kukwe tikani, abokän känti nieta: “Ni rün aune ni meye jatadre umbre ye ngwane dre dre nuaindre ye ñaka tä nemen nuäre kädriedre jabe, akwa nitre ja mräkäre käkwe blitabare kukwe yebätä aune dre nuaindi kwetre ye ükaninante kwetre, nitre ye tä bäri juto kukwe meden rabadre barebätä ye kräke”. Nita kite umbre ye ngwane kukwe keta kabre tare tä nakainkä aune ni ñan raba kwärberebätä gare nie. Ye medenbätä, ütiäte krubäte kukwe ruäre ükadrete käne jai ja tuakäre kukwe yebe. Ni ja mräkäre raba sribire ño gwairebe kukwe ye ükatekäre töi kwinbiti ye ani mike gare jai.

 JA MIKADRE ÑO JUTO “KUKWE TARE KÄI” YE KRÄKE

3. ¿Ni rüne aune ni meyere rabadre ja di ribere bäri angwane nitre ja mräkäre raba dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

3 Kätä nüke nitre niena umbre ie abokän känti ñan tärä nemen ja ngübare kaibe aune tä ni mada ribere ja dimikakäre (ñäkädre Eclesiastés 12:1 yebätä). * Nitre rüne aune meyere ñan raba ja ngübare kaibe angwane, niaratre bätä monsotre kwe rabadre blite jabe, ne kwe kukwe meden bäri kwin dimikakäre aune dre dre nuain raba ye mikadre gare kwetre jai. Bäri kwin niaratre ja ükadrekrö, ne kwe rün aune meye tä dre ribere jai ye rabadre gare ietre, arato dre nuain raba aune itire itire käkwe dimikai ño ye kädriedre kwetre. Nitre ja mräkäre jökrä rabadre blite bökän jabe aune töbike kwin metre, akwa metrere rün aune meye rabadre ja töi mike kore. Ñodre, kukwe mada nuain raba köböire rün aune meye käkwe nünandre jankunu kaibe aune kukwe tare ñan raba nemen barebätä yebätä niaratre töbikadretari. * Arato, itire itire raba dre nuainne rün aune meye ngübakäre kwin yebätä töbikadre kwetre (Prov. 24:6). Niaratre ruäre raba rün aune meye ngübare mantre jetebe, mada abokän raba dimike ngwian yebiti. Niaratre jökrä ie rabadre gare sribi ye tä niaratre kisete; akwa kä rikai ta angwane niaratre ñan sribi ye arabe nuain jankunu, ruäre ngwane sribi mada rabai kisete.

4. ¿Nitre ja mräkäre raba dre nuainne ja di käräkäre?

4 Mä jatadre mä rün aune mä meye ngübare ye angwane, bren meden meden tä niaratre yebätä ye mäkwe mika gare kwin jai. Mä rün o mä meye tä bren aune bren ye ririai jankunubätä ye ngwane dre dre rabai nakainkäbätä ye mäkwe mika gare jai (Prov. 1:5). Ju sribeta gobrankwe känti nitre niena umbre dimikata yekänti mä rika. Mätä nüne yekänti nitre tärä kukwe ükete nitre niena umbre dimikakäre ye mäkwe ngwantari ne kwe rabadre nuäre mä kräke mä rün o meye ngübakäre. Mun ja mräkäre käkwe ja tuai kukwe ruäre ben ye käkwe mun mikai ulire. Ñodre, ja raba nemen ruin ñaka kwin mäi, mä raba nemen töbike krubäte o kukwe ruäre ñan raba nüke gare mäi. Ja ruin ño mäi ye mäkwe mika gare ja ketamuko kwin mäkwe ie. Bäri ütiäte mäkwe kukwe ye mika gare Jehovai, niarakwe mä töi mikai jäme ne kwe mä rabadre ja tuin kukwe ruäre yebe (Sal. 55:22; Prov. 24:10; Filip. 4:6, 7).

5. ¿Ñobätä kukwe keta kabre mikadre gare käne jai ni rün o ni meye ngübakäre?

5 Nitre niena umbre aune mräkätre kwe rabadre dre dre nuainne ye mikadre gare käne kwetre jai. Ñodre, ¿rün o meye raba nüne monsoi iti ben? O, ¿ju nitre umbre ngübakäre yekänti rikadre nüne ye bäri kwin? ¿Kukwe meden mada nuain raba? Kukwe ye ngwantaridre jai käkwe nitre ja mräkäre dimikai “ja tare nikata” käita nüke ye näire (Sal. 90:10). Nitre ja mräkäre kwati ñaka kukwe ye nuainne, aune kukwe tare tä nemen kisete ye ngwane batibe tätre nemen kukwe ükete. Ni ja tötikaka kri tä niere: “Kukwe tare tärä nemen bare ye ngwane kukwe ükateta ye abokän ñaka nuainta kwin”. Nitre ja mräkäre tä kukwe ükete jötrö ngwarbe kukwe tare näire ye ngwane töita nemen ñaka kwin aune töita nemen ñaka ja erebe kukwe ruäre ükatekäre. Akwa kukwe ükateta kwin känenkri ye ngwane töbika ñan rabai krubäte kisete (Prov. 20:18).

Nitre ja mräkäre raba ja ükökrö ne kwe rün aune meye tä dre dre ribere jai aune dre nuaindre kräke kädriekäre jabe (Párrafo 6 nemen 8 mikadre ñärärä)

6. ¿Ni rün aune ni meyere tö nünain medente aune tö ja ngübamana ño ye ñobätä kädriedre kwetre jabe?

6 Dre nuaindi ni rün o ni meye niena umbre gwirete o niaratre rikadre nüne kä madakänti ye ñan tä nemen nuäre kädriekäre bentre. Akwa nitre kwati tä niere blitadre kukwe yebätä ye köböire ja känenkäre kukwe kwin raba nemen bare. ¿Ñobätä blitadre kukwe yebätä? Nuaindre ne kwe kukwe tare jämi nüke ye känenkri kukwe meden ñaka tä nemen nuäre kädriekäre ye kädrie raba töi jämebiti aune ükate raba kwin jabe. Niaratre tädre blite jäme jabe ye  ngwane tätre ja tarere ye rükai törö ietre aune tö dre dre nuain ye mikai gare kwetre töi jämebiti. Erametre, nitre rüne aune meyere törbai ja ngübai kaibe jankunu. Akwa niaratre törba ngäbriänkätre tuai ja ngübare ño ye niedi kwetre angwane kukwe ükaite ye rabai kwin niaratre jökrä kräke.

7, 8. ¿Kukwe medenbätä nitre ja mräkäre rabadre blite jabe aune ñobätä nuaindre kwetre?

7 Nitre niena umbre, munkwe blita mun mräkätre yebe angwane mun tö dre dre ie aune dre tuin bäri kwin munye aune ngwianta nuäi munkwe ye munkwe nie ietre. Munkwe ye nuaindi angwane mun di ñan rabaira ye ngwane mun ngäbriänkätre kräke rabai nuäre kukwe ükadrete. Mun tö dre dre ie ye niaratre tö mikai ütiäte jai aune munkwe ja ngübadre kaibe ye ererebätä niaratre kukwe ükaite mun kräke (Efes. 6:2-4). ¿Monso iti munkwe mun nübaidre nüne jakänti yei mun tö? O, ¿mun tö kukwe mada nuainmana ja kräke? Munkwe töbika kwin metre aune nitre mada töita ñan mun erere ye munkwe ngwan törö jai. Munkwe ngwan törö jai ni jökrä kräke ñan tä nemen nuäre ja töi kwitadre jötrö ngwarbe.

8 Kukwe ükadrete kwin jabe aune blitadre kwin jabe ye köböire kukwe keta kabre tare ñan raba nemen ni kisete (Prov. 15:22). Mä törba ja kräkäi mikamana ño ye mäkwe mika gare mä mräkätre yei. Täräkwata DPA nitre testiko Jehovakwe yete mäkwe kukwe tikani yebätä mäkwe blita bentre. Dre dre tä ni kräkäi mikakäre ye mikadre gare munye aune meden kadre ngäbiti aune meden abokän ñan kadre ngäbiti ye tä gare munye. Mun tö dre dre ie ye munkwe mika gare täräkwata DPA yebätä. Ne madakäre, ni iti ie mun gare kwin ye munkwe dianka ne kwe mun ñan raba blite ja kräke ye ngwane niaratre blitadre mä kräke doctor yebe. Nire nire ie täräkwata DPA ye copia biandre ye erere ie mäkwe bian. Nitre rüne aune meyere ruäre tä täräkwata ye copia denkä aune niaratre krütadre angwane jondron kwetre ütiäte ye rabadre nire kisete ye tikani täräbätä kwetre, ye ngätäite tä täräkwata ye mike, aune täräkwata mada mada ütiäte, ñodre pólizas de seguro, ngwian bancote aune kukwe mada ütiäte ye niaratre tätre mike keteitibe arato.

KUKWE MADA RABADRE BARE YEBE JA TUADRE ÑO

9, 10. ¿Ñongwane nitre rüne aune meyere raba ngäbriänkätre ribere bäri ja dimikakäre?

9 Ruäre ngwane nitre rüne aune meyere bätä ngäbriänkätre töta nemen niaratre tuai nüne jankunu kaibe. Niaratre ruäre raba mrö rien ja kräke, kä ükete, kräkä ñain aune raba blite kwin ja kräke ni madabe. Aisete, tätre niere ngäbriänkätre kwe yei ñaka rabadre dimike krubäte mantre jetebe. Akwa, käta niken ta angwane nitre rüne aune meyere töi jatadre nekä o ñan tärä nemen dikekä kwin, aune ñan raba jondron ruäre nuainne, ñodre, jondron kökö ja kräke, ye ngwane ngäbriänkätre rabadre juto biare dimikakäre.

10 Nitre niena umbre olo tä kite ngidiete, käta kite tuin bukere ie, kukwe ruäre ñan tä kite törö ie, tä kite nainkrö jabätä, jondron tä kite käi nikwitekäbiti aune tä kite ulire krubäte. Bren ye  kräkäi mika raba. Ye medenbätä, jatadre bren ye ngwane jänrikadre kräkäi mikakäre aune ngäbriänkätre rabadre ja töi mike käne niken ngwena. Kä rikai ta angwane kukwe mada abokän rün aune meye nämene nuainne ye niaratre nuaindi kräke. Rün aune meye ngübakäre kwin niaratre ye raba blite kräke, kukwe tike o ngwen karote (Prov. 3:27).

11. ¿Dre nuain raba ne kwe ni rüne aune ni meye ie ja rabadre ruin kwin kukweta nakainkäbätä ye ngwane?

11 Mä rün aune mä meye jatadre bäri bren ye ngwane, mä raba kukwe mada ükete ngübakäre. Kukwe ükadrete debe näre ne kwe rabadre nuäre kräke kukwe ye kadre ngäbiti. Nitre rüne aune meyere tä nüne mente angwane, ¿ni mada Testiko o ni nünanka bäre iti raba niken tuinbiti käre ne kwe niaratre tädre ño ye mikadre gare kwetre ngäbriänkätre yei? ¿Mrö riadre aune kä ükadrete ye aibe kräke tätre ja di ribere? ¿Kä ükadrete gwita ye rabadre bäri kwin dikakakäre niaratre yei o jübakäre? Niaratre rabadre ja ngübare kaibe yekäre tätre ni mada ribere ja dimikakäre sribi gwita yebätä. Akwa, niaratre ñan raba nüne kaibe angwane, ni mada tädre käre dimikakäre. Kukwe jene jene nuain raba, akwa dre dre nuainta gobrankwe mä bäre nitre umbre dimikakäre ye mäkwe mika gare jai * (ñäkädre Proverbios 21:5 yebätä). *

NITRE RUÄRE TÄ KUKWE MADA NUAINNE

12, 13. ¿Monsotre ruäre tä nüne mente rün aune meye yebätä ye tätre dre nuainne mikakäre ütiäte jai aune ngübakäre?

12 Monsotre kwe rün tare tö rün aune meye ngübai kwin. Rün aune meye yei ja ruin kwin ye tä monsotre töi mike jäme. Akwa sribi mada tä monsotre kisete ye köböite tä nüne mente rün aune meye yebätä. Ye medenbätä, monsotre ruäre ie köbö bianta ngwarbe sribi känti ye ngwane tätre niken basare rün aune meye yei, aune tätre dimike jondron ribeta kwetre jai yebätä. Sribi meden rün aune meye ñan raba nuainne ye niaratre tä nuainne kräke. Blitadre mantre jetebe bentre telefonobiti, tärä tikadre o kukwe juandre ietre ye ngwane rabai gare ietre niaratre tareta (Prov. 23:24, 25).

13 Nita ni rün aune ni meye ngübare ño mantre jetebe yebätä ni rabadre töbiketari. Ni rün aune ni meye tä kukwebätä aune nita nüne mente niaratre yebätä ye ngwane ni raba blite nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yebe aune ni raba dre nuainne ye ngwandretari ietre. Arato, nikwe oradre kukwe yebätä (ñäkädre Proverbios 11:14 yebätä). * Ni rün aune ni meye ñan Testiko, akwa Biblia tä niere ye erere ni rabadre niaratre mike ütiäte jai (Éx. 20:12; Prov. 23:22). Nitre ja mräkäre ñan raba kukwe ja erebe ükete jai nuainkäre. Nitre ja mräkäre ruäre töta nemen rün aune meye tuai nüne monsoi iti ben o töta nemen tuai nüne ja ken. Akwa ruäre ngwane ye ñan raba nemen bare. Nitre rüne o meyere niena umbre ruäre ñaka töta nemen nünain ngäbriänkätre yebe, ñobätä ñan aune töta nemen ja ngübai kaibe aune ñaka töta nemen sribi mikai nitre mada kisete. Ngwian tärä kwetre angwane tätre nemen ni mada känene ne kwe niaratre ngübadre aune tätre ütiä bien (Ecl. 7:12).

14. ¿Nire tä rün aune meye ngübare ye raba ja tuin kukwe meden ben?

14 Nitre ja mräkäre ruäre tätre nemen rün aune meye tuenmetre ngübadre ngobo o ngängän itibe abokän tä nüne bäri ken yei. Nire tä rün aune meye ngübare rabadre töbike kwin metre mräkätre kwe ngübakäre arato. Käre rabadre kä denkä jai niaratre jökrä ngübakäre. Akwa kukwe mada rabadre barebätä ye ngwane kukwe meden ükaninte nuainkäre ye kwita raba. Ye medenbätä, ngwandretari jai nire tä sribire krubäte rün aune meye ngübabätä. ¿Monsotre mada raba kite rün aune meye ye ngübare siba?

15. ¿Dre nuain raba ne kwe nire tä rün aune meye ngübare ye ñaka rabadre nainte?

 15 Ni rün o ni meye tä ni ribere käre jai ja dimikakäre ye ngwane nire tä niaratre ngübare ye raba kite di nekä (Ecl. 4:6). Erametre, ni töta nemen ni rün aune ni meye ngübai kwin krubäte, akwa nita ja di ngwen nuainne käre ye raba ni mike nainte arato. Nire tä rün aune meye ngübare ie ja ruin ye erere angwane rabadre töbike kwin metre aune tä ni mada ribere ja dimikakäre ye rabadre ngwentari jai. Nitre niara mräkäre jökrä ja töi mikadre niara dimike nane nane ye köböire rün aune meye ye ñan jänrikai ngübadre ju nitre umbre ngübakäre yekänti.

16, 17. a) ¿Monsotre tä rün aune meye ngübare ye ngwane ja raba nemen ruin ño ietre? b) Ja rabadre ruin ñaka kwin nie ye ngwane ¿dre raba ni dimike ñaka töbike jankunu kore? (Recuadro “Tita ngübare yebätä ja ruin kwin tie” mikadre ñärärä.)

16 Ni rün aune ni meye tä kite umbre ye ngwane kukwe tare tä kite nemen barebätä ye nita tuin angwane ye tä ni mike ulire. Nire tä rün aune meye ngübare yei jata nemen ruin ulire, töbika tä nemen kisete, tä nemen rubun ja kräke, jata nemen ruin ngite ie o töita nemen käme ja kräke. Ni rün aune ni meye niena umbre raba ñäke tare nie aune nita kukwe nuainne kräke ye ñaka tä nemen tuin debe ietre. Kukwe ye erere rabadre bare angwane mä ñaka raba nemen rubun jötrö ngwarbe. Ni ja tötikaka ni töi yebätä tä niere ni tärä kite nainte ni rün o ni meye käne ye ngwandre törö jai aune ñaka ngite kitadre jabiti kukwe yebätä. Mä muko, mä mräkätre mada o ja ketamuko bäri kwin mäkwe yebe mäkwe kukwe ye kädrie. Ja ruin ño mäi ye raba nüke gare niaratre yei aune ye käkwe mä dimikai töbike kwin metre jankunu.

17 Nitre ja mräkäre tä rün aune meye tarere akwa ngübadre ño ye ñaka tä kite nüke gare ietre. Nane kukwe ye erere rabadre bare angwane jänrikadre ju nitre umbre ngübakäre yekänti. Meri iti Testiko nämene niken mantre jetebe meye kwe tuinbiti ju nitre umbre ngübakäre yekänti, tä kukwe ne niere mräkätre kwe yebätä: “Ñan rababara nemen nuäre nun kräke nun meye ngübakäre dibire rare. Nunkwe ja töi mikaba niken ngwena ju nitre umbre ngübakäre yekänti aune ye ñan rababa nuäre nuaindre nun kräke. Nun töi rababa nun töi nike krubäte dikaro, akwa sö rababa braibe niara käne ye ngwane nun rikaba ngwena ye rababa tuin bäri kwin nunye aune niarai kukwe ye rükaba gare arato”.

18. ¿Nitre tä rün aune meye niena umbre ngübare kwin ye raba tö ngwen dre ie?

18 Kukwe keta kabre ñan nuäre nuainta ni rün aune ni meye niena umbre ngübakäre aune ye tä ni mike nainte. Kukwe keta kabre nuainta ni rün aune ni meye ngübakäre ye jökrä ñan raba nemen bare kwin täte. Akwa, nikwe kukwe ükaite kwin käne, aune ni ja mräkäre käkwe sribidi gwairebe, nikwe blitai bökän jabe aune nikwe oradi kukwe yebätä, ye ngwane ni rabai ni rün aune ni meye tare nikwe ye mike ütiäte jai. Nikwe nuaindi ye erere angwane, ja rabai ruin kwin ie, ñobätä ñan aune ni rün aune ni meye ngübata kwin aune dre dre ribeta kwetre jai ye ererebätä dimikata (ñäkädre 1 Corintios 13:4-8 yebätä). Bäri ütiäte, ni töi rabai jäme aune Jehovakwe kukwe kwin nuain ni kräke ye gare nie (Filip. 4:7).

^ párr. 3 Eclesiastés 12:1: “Mätä bati ye ngwane mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai, kukwe tare käi jämi nüke mä kräke ye känenkri, o kä rükadre te mäkwe niedre: ‘Tita nüne ye käi ñaka juto tibätä’”.

^ párr. 3 Kä ruäre känti nitre ja mräkätre tä nüne keteitibe jabe ye tuin kwin nitre jökrä ie aune tätre kain ngäbiti. Kukwe ye ererebätä nitre rüne o meyere aune ngäbriänkätre tätre kukwe ükete.

^ párr. 11 Mä rün aune mä meye tä nüne kaibe angwane, ni gare kwin mäi yei mä raba llave bien jukwe tikakäre, ne kwe dre rabadre bare ye ngwane rikadre drekebe niaratre yekänti.

^ párr. 11 Proverbios 21:5: “Ni kukwe ükatekä käne jai yebätä kukwe kwin tä nemen bare, akwa nire abokän ñaka kukwe ükete käne jai yebätä kukwe tare tä nemen bare”.

^ párr. 13 Proverbios 11:14: “Ji ükateta ñaka metre ta angwane juta tä niken tibien; akwa nitre kwati tä blite jabe kukwe ükatekäre ye köböire kukwe kwin tä nemen bare”.