Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ja töi mikadre jankunu jondron keta kabre tuenmetre

Ja töi mikadre jankunu jondron keta kabre tuenmetre

“Nire nire tö ja töi mikai kwatibe nänkrä tibe, ni ye abko tö dre dreye jakrä abko raba käikwitekä jabti.” (MAT. 16:24)

1. ¿Jesukwe dre tuanimetre sribikäre ni mada kräke?

JESÚS nämene Kä tibienbätä ye ngwane jondron keta kabre tuanimetre kwe sribikäre ni mada kräke, yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke. Ñaka ja töi mikani kwe jondron nuainne ja kräke aune jondron känene krubäte ja kräke, ñakare aune ja töi mikani kwe Ngöbö töi ye nuainne (Juan 5:30). Ja mikani täte metre kwe nememe murie ketani kribätä ye näire, yebiti bämikani kwe nämene juto biare jondron keta kabre tuenmetre sribikäre ni mada kräke kukwe jökräbiti ta (Filip. 2:8).

2. a) ¿Nita jondron keta kabre tuenmetre ye abokän nuainta ño? b) ¿Ñobätä ja töi mikadre kwin ni mada kräke?

2 Ni abokän nänkä Jesús jiebiti, yebätä jondron keta kabre tuanimetre kwe ye erere nikwe nuaindre. Akwa, ¿nita jondron keta kabre tuenmetre ye abokän nuainta ño? Ye abokän ni töi tädre juto jondron tuin kwin nie ye tuenmetre ni mada dimikakäre gärätä, aune ye ñaka ja erebe töbikata ja aibebätä yebe (ñäkädre Mateo 16:24 yebätä). Nita ja töi mike kwin ni mada kräke ye tä ni dimike ñaka töbike ja aibebätä aune dre dre tuin kwin nie ye ñaka mike bäri ütiäte jai (Filip. 2:3, 4). Nikwe ja töi mikadre kwin ni mada kräke ye ütiäte krubäte sribi Ngöbökwe nuainkäre niebare Jesukwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni kristiano tä ja tarere ye ngwane töita nemen jondron keta kabre tuametrebätä nitre mada dimikakäre. Nitre nänkä metre Jesús jiebiti nüke gare ja  tare yebiti (Juan 13:34, 35). Ja mräkätre kä jökräbiti tibien tä juto biare jondron keta kabre tuametrebätä nitre mada dimikakäre. Niaratre ye ngätäite nita ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe, ¿ñan ererea?

3. Nita jondron keta kabre tuenmetre akwa, ¿dre raba ni töi mike ñaka kukwe ye nuainne jankunu?

3 Nita jondron keta kabre tuenmetre, akwa kukwe mada tä ni brukwäte abokän raba ni töi mike ñaka kukwe ye nuainne jankunu: nita kite töbike ja aibebätä. Adán aune Eva töbikabare ja aibebätä ye ngwandre törö jai arato. Eva tö namani ja tuai Ngöbö erere, Adán abokän tö namani nünain jankunu Evabe yebätä ja töi mikani kwe ñaka Ni niara Sribekä mike täte (Gén. 3:5, 6). Satana niaratre töi mikani kukwe metre ye tuenmetre aune yete ja känenkäre tä nitre töi mike töbike ja aibebätä. Kukwe ye erere nuainbare kwe Jesubätä (Mat. 4:1-9). Töbikadre ja aibebätä ye kö okwä Satanakwe aune ni näire nitre kwati tä nemen kö okwä yete ie yebätä tätre ja ngwen ye erere. Ni rabadre ja ngübarebiti ñobätä ñan aune nitre kwati töita ja aibebätä ye erere ni töi raba nemen arato (Efes. 2:2).

4. a) ¿Töbikata ja aibebätä ye dianka raba täte ja töite? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän ni mikai gare jai?

4 Töbikata ja aibebätä ye bämika raba jiali yebätä. Jondron hierrore tuametreta jubäre ye ngwane bätärekä bätärekä raba kite jialire. Nikwe ñaka töibikadre aune tuanemetre kwetadre jankunu jiali ie ye ngwane jondron ye raba niken ngwarbe aune ñaka sribi rababiti. Ja mika ngite aune töbikata ja aibebätä ye ni ñaka raba denkä täte ja töite aisete nita kite töbike ja aibebätä, akwa ni tädre mokre jabiti ne kwe ni ñaka jatadre töbike ja aibebätä (1 Cor. 9:26, 27). ¿Nita kite töbike ja aibebätä ye ni raba gain ño jabätä? Jondron keta kabre tuanemetre nitre mada dimikakäre, ¿yekäre ni raba dre nuainne?

JA TUATA ÑUAITE YE KWRERE NUAINDRE BIBLIA YEBITI

5. a) ¿Ñobätä Biblia ye ñuai kwrere? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) Kukwe nieta Bibliabätä yebiti ni tädre ja mike ñärärä angwane, ¿nikwe ñaka dre nuaindre?

5 Ñuai ye köböire ni raba ja bä mike ñärärä, ye kwrere Biblia ye köböire dre tä ni brukwäte ye ni raba mike gare jai aune dre tä kwen nie jabätä ye ererebätä ja töi ükate raba (ñäkädre Santiago 1:22-25 yebätä). Ni rabadre ñuai ye ketete kwin ja bä tuakäre kwin. Nita ja bä mike ñärärä drekebe ngwarbe ñuaite ye ngwane dre käme tä nibätä o dre ñaka tä ükaninte kwin ye ñaka raba tuin nie. Arato, ni ñaka ñuai mikadre metre ja ngwäre mikakäre ñärärä angwane ni mada üai raba tuin nie ñuai yete. Ye erere arato, Biblia ye ni dimikadre ne kwe nita töbike ja aibebätä rabadre gare nie, yekäre ni ñaka ñäkädre drekebebätä o ni ñaka rabadre Biblia yebiti kukwe känene ñäkäkäre ni mada tä kukwe nuainne ye rüere.

6. ¿Dre nuaindre kukwe metre Ngöbökwe nuainkäre jankunu?

6 Nita ñäke mantre jetebe Bibliabätä o nuainne köbö kwatire kwatire, akwa ni brukwäte nita kite töbike ja aibebätä ye ni ñan raba gain jabätä. ¿Kukwe ye raba nemen bare ño nibätä? Santiago kukwe bämikani ñuai yebätä, yekänti ni brare käkwe ja mikani ñärärä kwin. Texto ye tä niere ni brare “ja ngwäre tu[ani] kuin”. Santiago kukwe niebare ye tä mike gare töbikadre kwin jabätä, kukwe ye griekore “jondron mikadre ñärärä täte” meden gärätä. Akwa, ¿ni ja mikaka ñärärä ñuaite ye ñaka dre nuainbare? Texto tä niere jankunu: “Tä nikenta mentokwäre angwane, btäräbe niara bä ño, ye tä nebe töre ñakare mda ie”. Nikaninta jerekäbe aune dre tuani kwe ñuaite ye ñaka ja töi mikani kwe ükete. Ne madakäre, Santiago tä mike gare nire kätä “Ngöbö Kukwei kuin era metre [...] [yebätä] töbike”, aune “tä mike täte metre jökrä” yebätä kukwe kwin tä nemen bare. Kukwe erametre Ngöbökwe ye niara ñaka tuenmetre, ñakare aune tä ja tötike kärebätä aune tä nüne kukwe nemen gare ie ye ererebätä. Kukwe ye erere bäsi Jesukwe niebare: “Munkwe nünandikä kärekäre ti kukweibtä ne ngwane, mun rabadi ja töitikaka era metre tibe” (Juan 8:31).

7. ¿Ni jatadre töbike ja aibebätä ye ngwane Biblia raba ni dimike ño ja tuin kukwe yebe?

7 Ni tö ja di ngwain ne kwe ni ñaka rabadre töbike ja aibebätä, ye medenbätä ni rabadre ñäke Kukwe Ngöbökwe yebätä kwin aune bätärekä.  Ye käkwe mikai gare nie kukwe meden känti ni rabadre ja töi ükete. Arato, ni rabadre ja tötike nguseta Kukwe Ngöbökwe yebätä. Kukwe nakaninkä kädrieta Bibliabätä ye rükadre gare nie angwane nikwe kukwe ye bämikadre ja töite aune ngwandretari jai: “¿Kukwe ye rabadre bare tibätä ye ngwane tikwe dre nuaindre? ¿Tikwe kukwe kwin nuaindre?”. Kukwebätä nikwe ñäkäbare yekänti dre nükani gare nie yebätä töbikadretari, ye bitikäre nikwe ja di ngwandre ye erere nuainne ye bäri ütiäte (Mat. 7:24, 25). Kukwe nakaninkä rei Saúl aune apóstol Pedro yebätä ye raba ni dimike ño kukwe keta kabre tuenmetre jankunu nitre mada dimikakäre, ye ani mike gare jai.

REI SAÚL KUKWE KÄME BÄMIKANI

8. ¿Saúl jatani gobrane ye ngwane töi nämene ño aune bämikani ño kwe?

8 Kukwe nakaninkä rei Saúl yebätä ye tä ni mike mokre. Ye tä mike gare metre nie nita töbike ja aibebätä ye raba ñan ni töi mike jankunu jondron keta kabre tuenmetre. Saúl jatani gobrane ye ngwane nämene ja töi mike bobre aune kukwe ñaka nämene gare jökrä ie ye nämene gare jabätä ie (1 Sam. 9:21). Niara kädekani ye rüere nitre Israel namani ñäke ye ngwane ñan tö namani nitre ye mikai ja ngie nuin, niara törbadre akräke nuaindre kwe, ñobätä ñan aune Ngöbökwe mikani reire (1 Sam. 10:27). Juta Israel rübare nitre Ammón yebe angwane rei Saúl ja tuanimetre jie ngwandre Ngöbö üai ie, aune gananbare kwe ye ngwane ja töi mikani bobre kwe aune namani gare ie niara rüe ganainbare Jehová köböire (1 Sam. 11:6, 11-13).

9. ¿Ñokänti Saúl jatani töbike ja aibebätä?

9 Jiali tä hierro kwete ye kwrere kä nikani ta angwane Saúl ja tuanimetre töi kwitadre bika kri aune töbika ja aibebätä yei. Niarakwe nitre Amaleq ganainbare ye ngwane tö namani dre kwin ie yebätä ja töi mikani kwe aune ñaka Jehová mikani täte kwe. Jondron dianinkä kwe juta yekän ye gadrete kwe Ngöbökwe niebare ie ye erere ñaka nuainbare kwe, ñakare aune jondron ye diani kwe jai. Namani bike kri krubäte yebätä jondron sribebare kwe ja käikitakakäre (1 Sam. 15:3, 9, 12). Saúl kukwe nuainbare ye ñaka namani tuin kwin Jehovai ye ni Ngöbö kukwei niekä Samuel mikani gare ie ye ngwane kukwe mikani kwe jabiti. Kukwe meden ribebare ie ye niarakwe nuainbare niebare kwe aune kukwe meden ñaka kwin nuainbare kwe yebätä namani ngite kite nitre madabiti (1 Sam. 15:16-21). Niara nämene bike kri ye medenbätä nitre töbikadre ño niarabätä ye mikani bäri ütiäte kwe jai nämene ja mäke Ngöböbe yebiti ta (1 Sam. 15:30). ¿Kukwe namani bare kädrieta ye raba ni dimike ño ñuai ye kwrere ne kwe ni töi tädre jankunu kukwe keta kabre tuametrebätä ni mada dimikakäre?

10, 11. a) ¿Saúl kukwe käme nuainbare ye tä dre driere nie? b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni töi ñan rabadre Saúl erere?

10 Keteiti, Saúl kukwe käme nuainbare ye tä driere nie ni ñaka rabadre tö ngwen jai. Kenanbe nikwe ja töi mikani jondron keta kabre tuenmetre ni mada dimikakäre, akwa ye ñan tä mike gare ni täi käre kukwe ye nuainne (1 Tim. 4:10). Ngwandre törö jai Saúl kukwe kwin nuainbare käne aune kä ye ngwane Ngöbökwe niara dimikani. Akwa niara jatani töbike ja aibebätä ye ñaka dianinkä kwe bengwairebe ja töite. Mrä mada, niarakwe ñaka Jehová kukwei mikani täte yebätä Jehovakwe ñaka kani ngäbiti jankunu.

11 Ketebukäre, tä driere nie nikwe ñaka töbikadre jondron kwin nuainta nikwe ye aibebätä aune kukwe meden känti nikwe ja töi ükadrete ye ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nikwe ye erere nuaindre angwane ni kätä dän mrä kite jabätä aune tä ja mike ñärärä ñuaite, akwa tä dän kwe ye aibe mike ñärärä aune ngwäre dobrore ye ñaka mike ñärärä ye kwrere ni raba nemen. Ni ñaka bike kri Saúl ye erere, akwa ni rabadre ja ngübarebiti, ne kwe ni töi ñaka jatadre niara ye erere. Mäträta nibätä ye ngwane ñaka kukwe mikadre jabiti, ni ñaka rabadre niere kukwe ye ñaka ütiäte aune ñan ngite kitadre ni madabiti. Ñaka ja töi mikadre Saúl ye erere, ñakare aune kukwe nieta nie ye nikwe  kadre ngäbiti töi kwinbiti (ñäkädre Salmo 141:5 yebätä). *

12. ¿Ni töita jondron keta kabre tuametrebätä angwane ye käkwe ni dimikai ño ja mikani ngite krubäte ye mike gare?

12 ¿Nikwe ja mikani ngite krubäte angwane dre nuaindre? Nitre mada dre niedre yebätä Saúl namani töbike aune ye käkwe ñaka dimikani nementa kwin kukwe ja üairebiti. Nikwe ñaka ja ngwandre niara erere. Ni töita jondron keta kabre tuametrebätä angwane ye käkwe ni töi mikai ja di kärere ni madai aune jakai yebiti ta nikwe kukwe mikai gare (Prov. 28:13; Sant. 5:14-16). Ja mräkä abokänbiti kä nämene 12 ye ngwane jatani ni üai butiere tuin aune ye nuainbare jankunu kwe gore kä kwäjätä biti bäri. Niara tä niere: “Ñaka rababa nuäre ti kräke mikakäre gare ti muko aune ja mräkätre umbre yei. Akwa tikwe nuainbare ye köböire tikwe jondron doboko dianinkä jabiti ta ruin tie. Ti ñaka rababara ni sribikä konkrekasionte ye ngwane ja ketamuko ruäre tikwe rababa ulire aune tikwe ñaka ja ngwani metre niaratre yei rababa ruin ietre. Ti nämä ni üai butiere tuin ye ngwane Jehová nämene nemen ulire, akwa ti ñaka niena nuainne aune tita sribire kräke ye tä kä mike jutobätä ye gare tie, aune niara tä töbike ño ye bäri ütiäte”.

PEDRO KUKWE KWIN BÄMIKANI

13, 14. ¿Ñokänti gare nie töbika ja aibebätä yebe Pedro nämene ja tuin?

13 Jesús nämene Pedro tötike ye käi näire Pedro bämikani nämene juto jondron keta kabre tuametrekäre (Luc. 5:3-11). Akwa, töbika ja aibebätä ye ñaka namani nuäre kräke diankakäre ja töite. Ñodre, apóstol Santiago aune Juan tö namani ja mikamana ütiäte kri Jesús ie Gobran Ngöbökwe yete, ye ngwane Pedro namani rubun krubäte. Jesukwe niebare sribi ütiäte mikai niara kisete yebätä namani nütüre niara rabadre kädekani kri kä yekänti (Mat. 16:18, 19). Jesukwe mäträbare Santiago, Juan, Pedro aune nitre apóstol mada yebätä, ne kwe niaratre ñaka rabadre töbike ja aibebätä aune bike bäri ütiäte mräkätre mada yebiti ta (Mar. 10:35-45).

14 Mäträbare Pedrobätä, akwa bobukäre niara namani töbike ja aibebätä. Apóstol mada käkwe Jesús tuainmetre kä braibe te kaibe ye Jesukwe niebare ietre ye ngwane, Pedro käkwe apóstol mada mada ye mikani tuin ngwarbe jai bätä ja käikitaninkä kwe aune niebare kwe niara aibe ja  ngwain metre Jesús ie (Mat. 26:31-33). Ñaka rabadre tö ngwen krubäte jai, ñobätä ñan aune köbö deu yete ñaka kukwe kwin nuainbare kwe, yebiti bämikani kwe töi ñaka nämene jondron keta kabre tuametrekäre. Niara tö namani ja kriemikai ye medenbätä Jesús ñaka nämene gare ie niebare kwe bämä jire (Mat. 26:69-75).

15. ¿Pedro kukwe bämikani ye raba ni dimike ño?

15 Kukwe nämene nainte Pedro ie, akwa yebiti ta kukwe kwin bämikani kwe ni kräke. Niarakwe ja di ngwani aune üai deme ye köböire ñaka namani töbike ja aibebätä jankunu, ñakare aune ja töi gobrainbare kwe aune namani ni mada tarere (Gál. 5:22, 23). Kukwe kia abokänbätä naninte ie, akwa ja tuani kwe kukwe kri ben ye ngwane kä ngwani nüke kwe jai. Ñodre, Pablo ñäkäbare metre Pedro ie nitre kwati okwäbiti ye ngwane ja töi bobrebiti kukwe ye kani ngäbiti kwe (Gál. 2:11-14). Ñaka brukwä namani Pablo kräke aune niara köböite nitre rabadi blite käme niarabätä ye ñan namani nütüre. Niara namani Pablo tarere jankunu (2 Ped. 3:15). Pedro kukwe bämikani ye raba ni dimike ja töi mike jondron ruäre tuenmetre.

¿Pablo käkwe Pedro töi ükaninte ye ngwane ja töi mikani ño kwe? ¿Ni tädre yete angwane ja töi mikadre ño? (Párrafo 15 mikadre ñärärä)

16. ¿Ni töita kukwe keta kabre tuametrekäre ye ni raba bämike ño nita ja tuin kukwe kri ben ye ngwane?

16 ¿Nita ja tuin kukwe kri ben ye ngwane nita ja töi mike ño? Pedro aune apóstol mada kitani ngite aune kwata metani kukwe drie yebätä, ye ngwane kä namani juto bätätre, ñobätä ñan aune “niaratre namani ütiäte Ngöbö ngwärekri ja tare nikabtä Jesu [...] [käbiti]” (Hech. 5:41). Nitre tä ja mike ni rüere ye ngwane ja ngwandre Pedro erere aune ja töi mikadre jondron keta kabre tuenmetre Jesús erere (ñäkädre 1 Pedro 2:20, 21 yebätä). Ne madakäre, ja töi mikai kore ye käkwe ni dimikai kukwe kain ngäbiti nitre umbre kukwe niedi nie ni töi ükatekäre ye ngwane. Pedro ja töi mikani ño ye ngwandre törö jai aune ni ñaka rabadre rubun (Ecl. 7:9).

17, 18. a) ¿Ja töi mikata kukwe mike nuaindre jai ye ngwane kukwe meden ngwandretari jai? b) ¿Töbikata ja aibebätä ye tä ni brukwäte rabadre gare jabätä nie angwane dre nuaindre?

17 Pedro kukwe bämikani ye raba ni töi mike kukwe mike nuaindre jai kukwe ja üairebiti. Nikwe ja töi mikai kukwe keta kabre tuenmetre angwane rabai nuäre ni kräke kukwe ye nuainne. Akwa, ni töi raba kite ja mikamana ütiäte yebätä nikwe ja ngübadrebiti. Nikwe ngwandretari jai: “¿Ñobätä ti tö sribi nuain bäri Jehová kräke? ¿Ti tö nuaindi ne kwe nitre mada ti mikadre ütiäte jai aune Santiago aune Juan tö namani ja kädekamana Jesús ie ye erere ti rabadre kädekani?”.

18 Töbikata ja aibebätä ye tä ni brukwäte rabadre gare jabätä nie angwane Jehovakwe ni töi ükadrete aune ye diandrekä kwe ni töite ye ribedre ie. Ye bitikäre, ja di ngwandre niara käikitekä aune ñaka ja käikitekä akwle (Sal. 86:11). Ni ñan rabadre ja töi mike kukwe den nuaindre jai ne kwe ni mada ni käikitadrekä. Ñodre, kukwe meden känti ja töi ükadrete aune ñaka nuäre ni kräke ye nikwe ja di ngwandre nuainne. Nita ja tötike kwin kukwe kädriekäre gätäte, akwa Ju ja Ükarakrö ükadrete ye ni ñan mike ütiäte jai angwane ni raba kukwe nieta Romanos 12:16 ye mike nuaindre jai (ñäkädrebätä).

19. ¿Nikwe ja mikadre ñärärä kukwe Ngöbökwe yebiti angwane dre nuaindre ne kwe ñaka ni di riadrekä?

19 Nikwe ja mikadre ñärärä kukwe Ngöbökwe yebiti aune kukwe ruäre ñaka kwin kwandre jabätä nie, ñodre, nita töbike ja aibebätä, ye ngwane ni raba nemen di nekä. Kukwe ye erere rabadre bare nibätä angwane ni brare abokänbätä Santiago blitabare yebätä nikwe töbikadre. Ni brare ye kä dianinkä nuäi jai kukwe blo tuabare kwe ye ükatekäre aune ükatebare täte kwe ye Santiago ñaka niebare. Akwa ni ye kukwe Jehovakwe mikani täte jankunu yebrä niebare kwe (Sant. 1:25). Ni brare ye käkwe dre tuani ñuaite ye ñaka käi kwitaninkä kwe jabiti aune ja di ngwani kwe ükete. ¿Kukwe ye tä dre driere nie? Nikwe töbikadre bökän jabätä aune ni jökrä ngite ye ngwandre törö jai (ñäkädre Eclesiastés 7:20 yebätä). * Kukwe metre Ngöbökwe yebätä ja tötikadre nguseta aune ja di ngwandre jankunu jondron keta kabre tuenmetre. Ja mräkätre ngite akwa yebiti ta Jehová tä niaratre kain ngäbiti aune kukwe kwin nuainne kräketre, ye erere niara tö ni dimikai arato.

^ párr. 11 Salmo 141:5: “Ni kukwe kwin nuainkä käkwe ñäkädre tare tie angwane, ja töi mikadre kwin kwe ti kräke, ti töi diandre kwe ye abokän aceite kekadre ti dokwäbiti kwrere, aune ti ñan raba ja dokwä üke ngänikaire. Niaratre ja tare nikadre angwane ti tädre orasion nuainne jankunu”.

^ párr. 19 Eclesiastés 7:20: “Ni ñaka tärä kä tibienbätä abokän kukwe kwin nuainne käre aune ñaka ja mike ngite jire”.