Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ja tötikadre ni Mräkätre yebe: ¿yete kukwe keta kabre nuain raba?

Ja tötikadre ni Mräkätre yebe: ¿yete kukwe keta kabre nuain raba?

Ni rüne iti nünanka Brasil käkwe niebare: “Ja tötikadre ni Mräkätre yebe ye nunta nuainne angwane nunta blite krubäte yebätä ora tä niken jötrö ta”. Ni ji ngwanka mräkätre käne nünanka Japón, tä niere ora tä niken ta ja tötika yebätä ye monso kwe abokänbiti kä kwäjätä ñan tä gain aune töta nemen ja tötikai jankunu. ¿Ñobätä? Ni ye arabe tä niere: “Jata nemen ruin kwin ie aune ye tä kä mike jutobätä”.

Monsotre jökrä ye töi ñaka tä nemen ja erebe ja tötika ye kräke. Erametre, ja tötika ni mräkäbe ye ñan käi nemen juto niaratre ruärebätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune tä kite nainte ja tötika ye käne. Ni rüne nünanka Togo tä niere: “Jehová mikadre täte ye käi tädre käre juto nibätä”. Ye erere ñaka rabadre bare angwane, kukwe keta kabre nuain raba ja tötikata ni mräkäbe ye ngwane. Isaías niebare köbö sabado nämene “käi ngwankäre juto jabätä”, ja tötikata ni mräkäbe ye tä nemen tuin ye erere nitre ja mräkäre kwati ie (Is. 58:13, 14).

Nitre rüne kristiano ie nüke gare mräkätre kwe käkwe ja tötikadre kä jutobiti yekäre jökrä töi tädre jäme. Ralf ngängän nimä aune ngobo iti, niarata niere tä ja tötike mräkätre kwe yebe ngwane jökrä tätre blite jäme, aune ni itibe tötikata ye kwrere niaratre ñan nuainne. Nitre ja mräkäre jökrä töi mikadre ja tötika yebätä aune rabadre tuin kwin ietre ye ñaka nuäre. Meri iti abokän monsoi tärä tä niere: “Ja tötika ni mräkätre yebe ye käi rabadre juto ti mräkätre yebätä ie ti tö, akwa ruäre ngwane ti die ñan tä nemen nuainkäre ye erere”. ¿Nitre rüne raba dre nuainne monsotre töi mikakäre jankunu ja tötika yebätä?

ÑAN KUKWE RIBI ÜKADRETE, KUKWE KETA KABRE NUAINDRE

Ni rüne nünanka Alemania monsoi nibu, niara tä niere: “Ni ñaka rabadre kukwe ribi ükete”. Natalia abokän ngängän nibu, niara tä mike gare arato: “Kukwe ja erebe nuaindre ye ñan bäri ütiäte, ñakare aune kukwe keta kabre aune mrä mrä nuain raba”. Nitre ja mräkäre kwati tätre ja tötika ye ñäkebiti jene jene.  Cleiton nünanka Brasil abokän monsoi nibu, niara tä niere: “Ja tötika ye nuaindre kore ye köböire rabadre bare kwin aune ni jökrä blitadre siba”. Kä ñaka ja näre monsotrebiti angwane kä dianinkä ja tötikakäre ye ñäkädrebiti jene jene ne kwe kukwe meden ribeta kwetre jai ye ererebätä dimikadre. Nitre rüne aune meyere rabadre töbike monsotre itire itire kwetre yebätä, aune tätre kukwe denkä ja tötikakäre ye ngwane ñaka kukwe ribi ükadrete aune kukwe keta kabre nuaindre.

¿Nitre ja mräkäre tä kukwe meden meden nuainne ja tötika ye nuainkäre? Niaratre ruäre tä kantare Jehovai ja tötika ye kömikakäre. Juan nünanka México tä niere: “Kantata ye köböire jata nemen ruin kwin ni jökrä ie aune tä ni töi mike juto kukwebätä ja tötikai ye känenkri”. Drebätä niaratre ja tötikai deu ye erere kräke tätre kantiko denkä.

Sri Lanka

Nitre ja mräkäre mada tätre ñäke gwairebe Bibliabätä kapitulo ruäre yebätä. Nuainkäre bäri kwin, tätre kukwe medenbätä ñäkäi kwetre ye ñäkebiti, ne kwe nitre jene jene kädrieta Bibliabätä käkwe kukwe niebare yebätä niaratre itire itire ñäkädre. Ni rüne nünanka Japón tä niere ñäkädre kore Bibliabätä ye nämä tuin jene tie. Akwa monsotre nibu kwe abokänbätä kä nämene nemen juto krubäte, ñobätä ñan aune rün aune meye nämene jondron nuainne bentre. Kukwe nakaninkä kira kädrieta Bibliabätä ye nitre ja mräkäre ruäre tätre bämike. Roger nünanka Sudáfrica abokän monsoi nibu, niara tä niere: “Kukwe ruäre abokän ni rüne ñan töibikaire abokän monsotre kia tä gain”.

Sudáfrica

Arato jondron ruäre bä sribe raba gwairebe, ñodre arka Noekwe, o templo Salomonkwe. Ja tötikadre nguseta jondron bä sribekäre ye raba nemen tuin kwin krubäte nie. Kä Asia yekänti, monso chi merire kä kwärikebiti, rün aune meye kwe bätä mölöi käkwe jondron sribebare jadakakäre. Apóstol Pablo nänbare ño ye mikakäre gare jai jondron ye sribebare kwetre. Kukwe kädrieta tärä Éxodo yebätä ye ererebätä nitre ja mräkäre mada tätre jondron sribere jadakakäre. Donald abokänbiti kä 19 käi Togo, niara tä niere: “Kukwe keta kabre nuainta ja tötikakäre ye köböire nun ñaka tä nainte ja tötika ye käne aune kätä juto nun jökräbätä”. ¿Mä raba dre nuainne ne kwe mäkwe ja tötikadre mä mräkätre yebe angwane kä rabadre bäri juto niaratre yebätä?

Estados Unidos

JA ÜKADRETE KÄNE YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

Kukwe keta kabre nuaindre aune ñaka kukwe ribi ükadrete ye köböire ja tötika ni mräkäbe ye nuain raba kwin, akwa ja tötika ye ni dimikadre yekäre ni jökrä käkwe ja ükadrete känenkri. Ruäre ngwane monsotre tä kite nainte, aisete ni rüne rabadre töbike dre nuaindi kwe yebätä aune rabadre ja ükete kwin ja tötika ye kräke. Ni rüne iti tä niere: “Tita ja ükete kwin ja tötika kräke ye ngwane ja tötika ye tä mate kwin ti mräkätre yebätä”. Ni ji ngwanka mräkätre käne nünanka Alemania, tä niere mräkätre ie drebätä niaratre ja tötikai bämän ja käne yebätä. Kä Benín yekänti nitre ja mräkäre monsoi ni ti, tätre DVD ye tuin nane nane ja tötikakäre. Niaratre jökrä käkwe ja ükadrete kwin känenkri, yekäre rün tä niere monsotre kwe ie kukwe meden ngwaintari kwe. Erametre, ja ükadrete känenkri ye köböire kukwe kwin tä nemen bare.

Kukwe medenbätä ja tötikai bämän ja käne yebätä, ye rabadre gare nitre ja mräkäre yei angwane niaratre blitai kukwe yebätä aune törbai ja tötikai. Ni itire itire kisete sribi mikai nuaindre angwane ja tötika yete ni jökrä ie ja rabai ruin kwin, ñobätä ñan aune rabai blite siba.

NUAINDRE KÄRE YE ÜTIÄTE KRUBÄTE

Nitre ja mräkätre kwati kräke ñaka tä nemen nuäre ja tötike bämän kratire kratire.

Nitre rüne aune meyere tätre sribire krubäte ne kwe ngwian tädre kwetre nemen sö krüte yebätä. Ni rüne iti nünanka México tä kukwe ye erere nuainne, niara tä niken sribi kokwäre 6.00 dekä aune tä nüketa gwi 8.00 deu. Ne madakäre, ruäre ngwane gätä ütiäte nuainta, ye ngwane ja tötika ni Mräkätre yebe nuain raba köbö madate.

Akwa, yebiti ta nikwe ja töi mikadre kwatibe ja tötika ni mräkäbe ye nuainne. Kä Togo yekänti monso chi merire kädekata Loïs kä kwäjätä biti kwati niarabiti tä niere: “Ruäre ngwane kukwe mada tä nemen bare ye köböite nunta ja tötika ye kömike ora madate, akwa käre nunta nuainne”. Bämän kömikata ye ngwane ja tötika ni mräkäbe ye nuain raba, ne kwe kukwe mada rabadre bare drekebe ye ngwane ja tötika ye nuain raba köbö madate akwa bämän ye arabebätä.

Ja tötika ni mräkäbe nieta ye ütiäte Ngöbö mikakäre täte. Mäkwe ja di ngwan ne kwe mä mräkätre ye Jehová “käikitadrekä [...] ja kadabti” bämän kratire kratire (Heb. 13:15). Mäkwe ja tötika mä mräkätre yebe angwane kä rabadre juto mä mräkätre yebätä, ñobätä ñan aune “Jehová tä kä mike juto munbätä köböire mun rabai dite” (Neh. 8:9, 10).