Känändre nekänti

Indice yete känändre

¡Kristo käikitadrekä, niara Rei ütiäte kri!

¡Kristo käikitadrekä, niara Rei ütiäte kri!

“Mä ütiäte kri yebätä mätä näin jankunu ja käne ganankäre.” (SAL. 45:4)

1, 2. ¿Ñobätä Salmo 45 ye ütiäte ni kräke?

REI ütiäte kri tä näin mädäbiti kukwe metre nuainkäre bätä kukwe ükatekäre metre. Niarakwe rüe ganaindi, ye bitikäre ja mäkäite kwe meri bä nuäre ben aune niara ngwain törö jai bätä käikitaikä kärekäre. Kukwe ne kädrieta Salmo 45 yebätä.

2 Akwa, Salmo 45 ñan tä blite jerekäbe kukwe kwin rabai bare yebätä. Kukwe kädrieta yete ye ütiäte ni kräke, ñobätä ñan aune tä ni dimike kä nengwane bätä ni dimikai kwe ja känenkäre. Ye medenbätä, ani ja tötike kwin salmo yebätä.

“TI BRUKWÄ TÄ NGRENKÄ KUKWE KWIN YEBÄTÄ”

3, 4. a) ¿“Kukwe kwin” meden abokän nita mike ütiäte jai aune ye tä mate ño ni brukwäte? b) ¿Nita kukwe meden driere “rei yebätä” aune ni tidrä ye tä nemen ño “jondronbiti ni ie kukwe tika gare tä kukwe tike” ye kwrere?

3 (Ñäkädre Salmo 45:1 yebätä.) * “Kukwe kwin” ye kä mikani juto ni salmo tikaka yebätä aune niara “brukwä namani ngrenkä”. Kukwe namani gare ie rei yebätä ye käkwe töi mikani kore. Kukwe ye kä mikani juto ni salmo tikaka brukwäbätä aune niara tidrä namani “jondronbiti ni ie kukwe tika gare tä kukwe tike” ye kwrere.

 4 ¿Ni abokän töita ño? Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre ye abokän “kukwe kwin” mikata gare ye tä mate ni brukwäte. Kä 1914 yete kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye namani kwin krubäte, ñobätä ñan aune kä ye ngwane ñaka mikani gare jerekäbe Gobran ye rabai gobrane ja känenkäre, ñakare aune gobran ye metre aune namanina ükaninte kä kwinbiti. “Kukwe Ngöbö gobrainbätä” ye abokän kukwe kwin drieta nikwe “kä ngöi jökrä ta, abokän kwe ni juta jökrä te ie rabadre gare” (Mat. 24:14, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). ¿Ni brukwä tä “ngrenkä” kukwe yebätä arato? ¿Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye nita driere kä jutobiti? Ni salmo tikaka ye erere, nita blite “rei yebätä”. Jesukristo dianinkä Ngöbökwe Reire ye nita mike gare. Ne madakäre, nita nitre jökrä, gobrantre aune nitre gobrainta ye nübaire Gobran Ngöbökwe ye kain ngäbiti (Sal. 2:1, 2, 4-12). Nita kukwe driere Bibliabiti ye ngwane ni tidrä ye tä nemen “jondronbiti ni ie kukwe tika gare tä kukwe tike” ye kwrere.

Jesukristo Rei nikwe yebätä nita kukwe kwin mike gare kä jutobiti

KUKWE KWIN TÄ BETEKÄ REI KADATE

5. a) ¿Kukwe meden nämene Jesús mike “bä nuäre krubäte”? b) ¿Kukwe kwin nämene betekä ño Rei kadate aune ni raba nuainne ño niara erere?

5 (Ñäkädre Salmo 45:2 yebätä.) * Jesús bä nämene ño ye Biblia ñaka mike gare. Niara ñaka ja mikani ngite, yebätä nämene “bä nuäre krubäte”. Niara nämene Jehová mike täte metre ye abokän nämene mike metrere bä nuäre. Ne madakäre, “kukwe kuinkuin” yebiti nämene Gobran Ngöbökwe kukwei driere (Luc. 4:22; Juan 7:46). ¿Nita ja di ngwen kukwe driere niara ye erere aune kukwe kwin niere ne kwe matadre nitre brukwäte? (Col. 4:6.)

6. ¿Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare ño “kärekäre” Jesús kräke?

6 Jesús nämene Ngöbö mike täte metre, yebätä Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke kukwe driebätä aune kukwe kwin namani kwe arato ja nire biani kwe ye bitikäre. Pablo kukwe ne tikani: “[Jesús] namani ni kä nebätä erere ye ngwane, ja töi mikani bobre kwe aune [Ngöbö] mikani täte kwe nememe murie ketani kribätä ye ngwane. Kukwe nebätä arato, Ngöbökwe niara mikani bäri ütiäte aune ja töi kwinbiti kädekani bäri kri kwe ni mada ye jökräbiti ta, ne kwe Jesús käbiti nitre kä kwinbiti bätä nitre Kä tibienbätä aune nitre tä dobote rabadre ngukodokwäbiti niara ngwärekri, aune Jesukristo ye abokän Däkien, Rün käikitakakäre ye nitre jökrä käkwe kadre ngäbiti” (Filip. 2:8-11TNM). Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare Jesús kräke “kärekäre”, ganinkröta kwe aune mikani nüne kärekäre kwe (Rom. 6:9).

REI NAMANI BÄRI ÜTIÄTE NITRE “SRIBIKÄ” BEN YE NGWÄ

7. ¿Ngöbökwe Jesús dianinkä ño “sribikä” ben ye ngwä?

7 (Ñäkädre Salmo 45:6, 7 yebätä.) * Jehovakwe Jesús dianinkä Reire Gobrankäre, ñobätä ñan aune kukwe ükateta metre ye Jesús tä tarere aune kukwe meden tä Rün kwe ye kä mike käme ye jökrä kräke niara brukwä tä. Nitre “sribikä” ben ye abokän nitre reire Judá jatani David yekri, niaratre ye ngwä Ngöbökwe niara dianinkä “aceite kä ngwankäre juto” yebiti. ¿Nuainbare ño kwe? Käne, Jehovakwe niara dianinkä akwa ñan dianinkä jerekäbe rabakäre reire, ñakare aune kädekani kwe Sacerdote Bäri Kri arato (Sal. 2:2; Heb. 5:5, 6). Ne madakäre, Jesús ñan dianinkä aceite yebiti, ñakare aune dianinkä üai deme yebiti aune  niara ñan dianinkä rabakäre Reire Kä tibienbätä ñakare aune kä kwinbiti.

8. a)¿Ñobätä gare nie Jesús ye gobrandi kwin metre? b) ¿Ñobätä nie raba “Ngöbö ye kürä gobrankäre” Jesús ie?

8 Kä 1914, Jehovakwe Monso kwe dianinkä Reire Gobrankäre. “Krimana gobrankäre [niarai] ye kukwe metre nuainkäre”, ye tä mike gare niara rabai gobrane ye ngwane kukwe ükaite metre kwe aune ni jökrä kai ngäbiti kwe. Niara ye tä kädekani kri, ñobätä ñan aune “Ngöbö ye kürä gobrankäre” ie, ye abokän Jehová köböire gobran ye tä ükaninte. Ne madakäre, kürä gobrankäre Jesús ie ye täi “kärekäre”. Mätä sribire Jehová kräke aune Rei dite kädekani kwe abokän tä mä jie ngwen ye käi juto mäbätä, ¿ñan ererea?

REI NGITRA RÜKÄRE MÄKÄNINTE JA MRÖKARABÄTÄ

9, 10. a) ¿Ñongwane Kristo ngitra rükäre mäkäninte ja mrökarabätä, aune ñokäre nuainbare kwe? b) ¿Ngitra rükäre yebiti Kristo dre nuaindi ja känenkäre?

9 (Ñäkädre Salmo 45:3 yebätä.) * Rei kädekani ie Jehovakwe niebare rabadre ngitra rükäre ye mäkete ja mrökarabätä. Kukwe yebiti Ngöbö nämene niara mike rüre nitre jökrä ja mikaka Gobran kwe rüere yebe aune nitre ye mike ja ngie nuin (Sal. 110:2). Kristo ye Rei Rü ganainkä, ye medenbätä “ni dite kri” nieta ie. Niarakwe ngitra rükäre mäkäninte ja mrökarabätä kä 1914 yete, Satana aune chokalitre ganainkäre aune kitakäre Kä tibienbätä (Apoc. 12:7-9).

10 Kä ye ngwane Rei ye jatani näin mädäbiti rü ganainkäre, aisete niara jämi “ni jökrä ganaine rübtä” (Apoc. 6:2). Jondron jökrä Satanakwe tä Kä tibienbätä ye diandrekä ie Jehová tö, aune Diablu bätä chokalitre tä kukwe käme nuainne ye niarakwe diainkä. Kena, niarakwe Babilonia Kri gaite ye abokän kukwe keta kabre ngwarbe kä jökräbiti. Babilonia Kri ye bämikata “meri bti kä ngwarbe” abokän töi käme ye Jehovakwe gaite gobrantre kä nebätä yebiti (Apoc. 17:16, 17). Ye bitikäre, gobrantre jie ngwanta Satanakwe ye rüere Rei Rükä käkwe rü gaikä diankakäre täte. Mrä mada, Kristo abokän kädekata “ángel kä mäkä niken tökare jankunu kuintubu” bökänkä, käkwe Satana aune chokalitre kitai kä timo mente nguse yete ye ngwane rü jökrä ganaindi kwe (Rev. [Jondron tä rakadrekä täräi] 9:1, 11NGT, tärä okwä ükaninte; Apoc. 20:1-3). Kukwe ütiäte rabai bare nieta Salmo 45 yebätä ye ani mike gare jai.

REI TÄ NÄIN MÄDÄBITI “KUKWE METRE NUAINKÄRE”

11. ¿Kristo tä näin ño mädäbiti “kukwe metre nuainkäre”?

11 (Ñäkädre Salmo 45:4 yebätä.) * Rei Rükä ye käkwe ñaka rüdi kä diankäre jai o nitre gobrainkäre jerekäbe, ñakare aune kukwe keta kabre ütiätebätä tä rüre. Niara tä “näin mädäbiti kukwe metre nuainkäre aune ja töi mikakäre bobre bätä kukwe ükatekäre metre”. ¿Niara tä näin ño mädäbiti “kukwe metre nuainkäre”? Jehová aibe Gobran kri Kä Kwinbiti ye kukwe metre abokän ütiäre tä rüre. Satana ja mikani Ngöbö rüere ye ngwane mikani gare kwe Ngöbö ñan raba Gobrane kwin. Kä ye ngwane ja känenkäre chokalitre aune nitre kä nebätä tä ñäke rüere arato. Rei dianinkä Ngöbökwe tä näin mädäbiti ie kä kitera nüke mikakäre gare metre Jehová aibe Gobran kri Kä Kwinbiti.

12. ¿Rei tä näin ño mädäbiti “ja töi mikakäre bobre”?

12 Rei ye tä näin mädäbiti “ja töi mikakäre bobre” arato. Niara ye Ngöbö Monsoi itibe, ja töi mikadre ño bobre aune Rün tä gobrane ye kadre ngäbiti ño yebätä niara tä kukwe kwin bämike ni kräke (Is. 50:4, 5; Juan 5:19). Nitre gobrainta Reikwe ye rabadre ja töi mike niara erere aune ja töi bobrebiti rabadre gobran Jehovakwe ye kain ngäbiti kukwe jökräbätä. Nire nire käkwe kukwe ye nuaindi ye aibe rabai nüne kä mrä käbämikata Ngöbökwe yete (Zac. 14:16, 17).

13. ¿Kristo tä näin ño jankunu “kukwe ükatekäre metre”?

13 Ne madakäre, Kristo tä näin jankunu “kukwe  ükatekäre metre”. ‘Ngöbö kukwe ükatekä metre’ ye abokän kukwe meden kwin aune kukwe meden tuin käme Ngöböi ye ütiäre Rei ye tä rüre (Rom. 3:21; Deut. 32:4). Isaías mikani gare Rei Jesukristo yebätä: “Ni reire gobrandi kukwe ükatekäre metre” (Is. 32:1). Jesukwe gobrandi ye ngwane, “kä kwinta mrä” aune “kä tibien mrä” käbämikani ye mikadi nemen bare kwe aune kä yekänti “kukwe metre aibe nuain rabai” (2 Ped. 3:13TNM). Ye tä mike gare, nitre jökrä käkwe nünandi kä mrä yete rabadre kukwe ükaninte Jehovakwe ye mike täte (Is. 11:1-5).

REI “KUKWE ÑAN TUABARE NUAINDI”

14. ¿Kristo käkwe “kukwe [meden] ñan tuabare nuaindi” ja kise ruin yebiti? (Üai kena mikadre ñärärä.)

14 Rei täi näin mädäbiti ye ngwane tädi ngitra rükäre ngwen ja mrökarabätä (Sal. 45:3). Akwa, kä rükai ie ngitra rükäre diankäre kisete aune ketaite kwe ja kise ruin yekri. Ni salmo tikaka käkwe mikani gare Jesukwe “kukwe ñan tuabare nuaindi” ja kise ruin yebiti (Sal. 45:4). Jesukristo rikai mädäbiti kukwe ükaninte Ngöbökwe nitre rüere kräke ye mikakäre nemen bare Armagedón yete, ye ngwane “kukwe ñan tuabare nuaindi” kwe. Drebiti niarakwe jondron jökrä Satanakwe gaite ye ñaka gare metre nie, akwa kukwe nuaindi kwe ye käkwe kä jürä mikai krubäte nitre brukwäbätä, nitre ye ñaka tö kukwe nieta Ngöbökwe ye kukwe nuai aune Rei kädekani kri ye niaratre ñaka tö mikai täte (ñäkädre Salmo 2:11, 12 yebätä). * Jesús blitabare kä krüte yebätä angwane niebare kwe: “Ni kwati rabadi nekwetekä krübäte amne kä rabadi nötöte bti, ñobtä ñan angwane kukwe rakadikä ño kä nebtä abko rabaditre töbike, ñobtä ñan angwane jändrän jökrä käinta se rabadi grükekä ye abko jürä rabadi kri ni kwatibtä”. Niebare kwe arato: “Angwane ti Ni Kä Nebtä Ngobo abko jatadi tuen ja di kri bä nuärebti mütabti kä käinbti sete abko ni jökrä käkwe tuadi” (Luc. 21:26, 27).

15, 16. ¿Nire nire nitre “rükä” kä kwinbiti abokän näin Kristo yebe rükäre siba?

15 Rei jatai “ja di kri bä nuärebti” kukwe ükatekäre ye mikata gare tärä Apocalipsis yebätä. Apóstol Juan niebare: “Kä käinbti gitiaba sete, rababa tuen tie amne mdä bä ngwen näma krati. Mdä yebti ni näma näin iti abko kädian näma Ni Ja Kukwei Mikaka Täte amne Ni Era Metre. Niara näma kukwe ükete metre ta ni jökrä kräke amne kukwe era metre dokwäre näma rüre Ngöbö rüebe. Niara ye jiebti abko nitre rükä kä käinbti näma näin kwati krübäte abko dän ngwen lino näma kitani jabtä. Dän lino ye abko ütiäte amne merebe amne, niaratre näma näin mdä ngwen ngwenbti. Niara rababa ñäke angwane, bäsi ngitra tu grine jabtä kwärikwäri, ye kwrere jire kukwe rababa betekä kadate nitre kä jökräbti temen nünanka Ngöbö rüere kämikakäre. Erere arato, “mökän jierore ni kämikakäre, bti niarakwe gobrandi tare,” amne bäsi uba tükakata ngotobti amne ñöi aibe diankata, ye kwrere jire niarakwe rätädi Ngöbö rüebti, yebti abko Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä, Ngöbö ye abko mätä kri krübäte abko bä mikata kore kwe” (Apoc. 19:11, 14, 15).

16 ¿Nire nire “nitre rükä” kä kwinbiti abokän näin Kristo yebe rükäre siba? Niarakwe ngitra rükäre mäkäninte ja mrökarabätä Satana aune chokalitre kitakäre timo ye ngwane “angele mda mda” kwe käkwe rübare siba (Apoc. 12:7-9). Ye medenbätä, ni raba niere Kristo rüdi Armagedón yete angwane angeletre deme kwe rüdi siba. ¿Ni mada tädi nitre rükä ye ngätäite arato? Jesukwe kukwe ne käbämikani nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yei: “Nire nire käkwe ja tare nikadre tödekabtä tibti, käkwe ti rükandrete ñakare abko ni rüe ganainkä kwrere amne nire nire käkwe ti kukwei mikadi täte, ye abko tikwe mikadi gobrane nitre nünanka kä ketareketare temen yebti. Ti Rün käkwe ja di biani gobrankrä kore tie, ye kwrere tikwe ja di biandi ietre gobrankrä [...]. Angwane niara käkwe gobrandi ja di kribti amne, bäsi dobro sribeta kantrare metata krito ribi jierore bti amne tä ngidiente kiakia jökrä, ye kwrere gobrandi kwe” (Apoc. 2:26, 27). Ye medenbätä, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti, Kristo mräkä abokän  rabaira nüne kä kwinbiti ye rabai nitre rükä kä kwinbiti ye ngätäite arato. Jesús “kukwe ñan tuabare nuaindi” nitre jie ngwankäre krimana hierrorebiti ye ngwane niaratre tädi yete arato.

REI RÜE GANAINDI

17. a) ¿Kristo tä näin mädä ngwenbiti ye tä dre bämike? b) ¿Ngitra rükäre aune tukwen ye tä dre bämike?

17 (Ñäkädre Salmo 45:5 yebätä.) * Rei ye tä näin mädä bä ngwen yebiti, ye tä bämike niara tä rüre kwin aune metre Jehová okwäkänti (Apoc. 6:2; 19:11). Ne madakäre, ñan tä ngitra aibe ngwen ñakare aune tukwen ngwanta kwe arato. Texto tä niere: “Ye btäräbe tikwe nikraba angwane, mdä ngwen bürere näma, btä ti okwä rababa. Angwane ni näma näin mdä yebti abko näma tukwen rükrä ngwena kisete amne, niarakwe rüe ganaindre ye bä mikakäre korona bianba ie, bti niara rikaba ni jökrä ganaine rübtä”. Jondronbiti Kristo rüdi rüe gatekäre ye abokän bämikata ngitra rükäre aune tukwen yebiti.

Nukwä jökrä ngri kwetakakwetaka ye käräi Kä tibien mikakäre kwin (Párrafo 18 mikadre ñärärä)

18. ¿“Buko” Reikwe tu rabai ño “grine”?

18 Ni salmo tikaka käkwe kukwe bämikani yekänti mikani gare kwe buko Reikwe ye tu grine, ye betaikä nitre ja mikaka rüere ye brukwäte ta aune nitre juta jökrä te murie ketai kwe. Nitre kwati murie ketai kä jökräbiti tibien, ñobätä ñan aune Jeremías niebare: “Nitre murie ketai Jehovakwe ye ngwaka rabai köbö ye ngwane kä jökräbiti tibien” (Jer. 25:33). Kukwe ye erere bäsi Juankwe mikani gare: “Yebti ti okwä rababa angelebtä angwane, angele ye rababa nünaninkä ñänänbti angwane, nukwä jökrä ngri kwetakakwetaka jüden kwrere tä nikenkä käinta, ie angele ye rababa ñäke krikri ja dibti krörö mda: Ngöbö kite mrö sribere kri krübäte mun bukakrä, aisete mun jakwe ja ükekrö jökrä mröre. Angwane munkwe jrei ngrie kwetadre, munkwe nitre rükä dänkien ngrie kwetadre, munkwe nitre rükä baliente baliente ngrie kwetadre, munkwe mdä rükrä ngrie kwetadre, munkwe nitre nänkä mdäbti rübtä ngrie kwetadre. Erere arato, munkwe ni jökrä ngrie kwetadre abko ni ñakare klabore, ni klabore, ni bobre amne ni ütiäte kri ngrie kwetadre munkwe” (Apoc. 19:17, 18).

19. ¿Kristo näin ño “ja käne” rüe ganainkäre?

19 Rei Jesukristo mikani ütiäte kri käkwe jondron käme Satanakwe tä Kä nebätä mikai krüte, ye bitikäre niara “näin jankunu ja käne ganankäre” (Sal. 45:4). Satana aune chokalitre kitai kä timo mente nguse yete kwe ye ngwane niarakwe rü ganaindi, Satana aune chokalitre täi kä yekänti Jesús täi Gobrane Kä Mil Krati ye ngwane (Apoc. 20:2, 3). Diablu aune chokalitre ñan rabai kukwe nuainne jire, ñobätä ñan aune täi ni ngwakare ye kwrere. Nitre nünanka Kä tibienbätä rabai kwäre kukwe käme yebätä aune Rei gananka rübätä ye mikai täte. Akwa, Kä tibien jökrä kwitai bä nuäre bätärekä jatäri ye känenkri kukwe mada rabai bare, abokän käi ngwain jutobätä Rei aune mräkätre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe. Kukwe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yebätä.

^ párr. 3 Salmo 45:1: “Ti brukwä tä ngrenkä kukwe kwin yebätä. Tita niere: ‘Tita kantare rei yebätä’. Jondronbiti ni ie kukwe tika gare tä kukwe tike ye kwrere ti tidrä rabadre”.

^ párr. 5 Salmo 45:2: “Mä bäri bä nuäre krubäte nitre kä tibienbätä monsoi ye ngwä. Kukwe kwin tä betekä mä kadate. Ye medenbätä Ngöböta kukwe kwin nuainne kärekäre mä kräke”.

^ párr. 7 Salmo 45:6, 7: “Ngöbö ye kürä gobrankäre käre aune kärekäre mäi; krimana gobrankäre mäi ye kukwe metre nuainkäre. Kukwe ükateta metre ye mätä tarere aune mä brukwä kukwe käme käme ye kräke. Ye medenbätä, Ngöbö mäkwe käkwe aceite kä ngwankäre juto yebiti mä dianinkä, nitre sribikä mäbe ye ngwä”.

^ párr. 9 Salmo 45:3: “Ni dite kri, ngitra rükäre ye mäkete ja mrökarabätä, mä abokän ütiäte aune mä abokän kri krubäte”.

^ párr. 11 Salmo 45:4: “Mä ütiäte kri yebätä mätä näin jankunu ja käne ganankäre; mätä näin mädäbiti kukwe metre nuainkäre aune ja töi mikakäre bobre bätä kukwe ükatekäre metre, aune mä kise ruinkri käkwe kukwe ñan tuabare nuaindi”.

^ párr. 14 Salmo 2:11, 12: “Munkwe sribi Jehová kräke kä jüräbe aune mun tädre grükekä kä jutobiti. Ngöbö monsoi mike ütiäte jai, o Ngöbö rabai rubun mun kräke aune mun krütai ji ngrabare, ñobätä ñan aune Niara brukwä nemen ñaka kwin jötrö ngwarbe. Nire tä ngitie Niara kokwäre ja kriemikakäre ye jökräbätä kätä juto”.

^ párr. 17 Salmo 45:5: “Buko mäkwe ye tu grine, yebiti mäkwe nitre murie ketai. Nitre ja mikaka rei rüere ye brukwäte ta rikai”.