Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová, Jondron Bianka nie aune ni Kriemikaka

Jehová, Jondron Bianka nie aune ni Kriemikaka

“Niara tä ti tarere, yebätä tikwe niara diaintari. Ti kä gare ie, yebätä tikwe niara kriemikai.” (SAL. 91:14)

1, 2. ¿Kukwe meden ñaka ja erebe nemen bare ni ja mräkäre yebätä aune kukwe metre ye tä nemen gare ño nie?

NITRE ja mräkäre ye jökrä Jehovakwe sribebare (Efes. 3:14, 15). Nitre ja mräkäre ye ngätäite ni ruäre töi ñaka ja erebe aune kukwe ñaka ja erebe nemen bare bätätre. Nitre ruäre käkwe nünanbare rün aune meye kwe yebe nememe namanintre ünä ye ngwane. Nitre mada abokän rün bätä meye krütani bren kisete o juruainbare tare o kukwe mada tare namani barebätä. Arato, nitre ruäre käkwe ñaka rün bätä meye tuani jire.

2 Nitre Jehová mikaka täte ye ni ja mräkäre erere aune kukwe keta kabre köböire kukwe ja üaire namani gare ietre. Ñodre, mä ririabare mä rün aune mä meye kristiano gwirete aune mä nämene chi ngwane kukwe Ngöbökwe ye driebare kwetre mäi (Deut. 6:6, 7). O tä nemen bare ni ruärebätä ye erere, ni mada kukwe driebare mäi ye köböire kukwe metre Bibliabätä namani gare mäi (Rom. 10:13-15; 1 Tim. 2:3, 4).

3. ¿Kukwe meden abokän ben ni jökrä tä ja tuin?

3 Kukwe keta kabre jene jene tä nemen bare nibätä kädrite, akwa kukwe ruäre ben nita ja tuin ja erebe. Adán ñaka Ngöbö mikani täte ye köböite ni jökrä tä ja tare nike: ngite tä nibätä aune nita krüte  (Rom. 5:12). Akwa, yebiti ta nikwe ja mikai täte metre Jehovai angwane ni raba ja di kärere ie ni Rün nikwe ye kwrere. Juta kwe kirabe ye nämene kukwe nieta Isaías 64:8 ye niere: “Jehová, mä ye nun Rün”. Ne madakäre, orasion driebare Jesukwe nitre ja tötikaka ben yei ye ngwane niebare kwe: “Nun Rün kä kwinbiti, mä kä ye mikadre deme” (Mat. 6:9TNM).

4, 5. ¿Kukwe medenbätä ja tötikai abokän ni dimikai Jehová ni Rün ye tarere bäri?

4 Ni Rün kä kwinbiti tä ni ngübare aune nire nire tä kädekete bökän ye niarata kriemike. Kukwe ne nieta kwe nie: “Niara [ni ti mikaka täte metre] tä ti tarere, yebätä tikwe niara diaintari. Ti kä gare ie, yebätä tikwe niara kriemikai” (Sal. 91:14). Jehová tä juta kwe tarere aune tä mike kwäre rüe kisete aune tä kriemike ne kwe ñaka gadrete.

5 Kukwe ketamä käkwe ni dimikai Jehová tarere bäri yebätä ani ja tötike: 1) niara Jondron Bianka nie, 2) niara ni Kriemikaka aune 3) niara Ja Ketamuko bäri kwin nikwe. Kukwe keteitire keteitire yebätä ni täi ja tötike angwane, nita ja mäke ño ni Rün kä kwinbiti ben aune ni rabadre dre nuainne niara käikitakakäre yebätä töbikadretari. Arato, nire tä nökrö niara kokwäre ye kräke niara tä kukwe kwin nuainne yebätä töbikadretari (Sant. 4:8).

JEHOVÁ, JONDRON BIANKA NIE

6. ¿Dre kätä mike gare Jehová ye “jändrän jökrä kuin” bianka nie?

6 Santiago ni ja tötikaka Jesube käkwe tikabare: “Ngöbö sö dätekä amne ñänä, muke dätekä jökrä, Ngöbö ye ara jire käta jändrän jökrä kuin amne metre ni die mikakrä ye bien nie” (Sant. 1:17). Ja nire tä nikwe ye jondron kwin biani Jehovakwe nie (Sal. 36:9). Ja nire yebiti nita niara töi nuainne ye ngwane, kukwe kwin tä nemen krubäte nikwe kä nengwane bätä ja känenkäre nüna kärekäre kä mrä yete rabai nikwe (Prov. 10:22; 2 Ped. 3:13). Akwa, Adán köböite nita ngite, ¿ñokänti kukwe ye raba nemen nikwe?

7. ¿Jehovakwe dre nuainbare ne kwe ni rabadre ja mäke kwin ben?

7 Kukwe keta kabre tä mike gare Jehová ye Jondron Jökrä kwin Bianka nie. Ñodre, niara ni kökanintari ye abokän kukwe kwin ñaka nuain bä ni kräke akwa niarakwe nuainbare ni kräke. Adán köböite ni jökrä tä därere ngite (Rom. 3:23). Akwa, ni tare Ngöbökwe yebätä ja töi mikani käne kwe kukwe nuainne ni kräke ne kwe ni rabadre ja mäke kwin ben. Niarakwe dre nuainbare ye apóstol Juan tä mike gare nie: “Ngöböta ni tarere ye abko bä mikani krörö kwe nie: [...] Ngöbökwe ja Odei itibe juani kä nebtä. Ye kwrere Ngöböta ni tarere abko bä mikani kwe nie. Erere arato, Ngöböta ni tarere kri abko krörö: Ñan nikwe Ngöbö tarebare käne abtä Ngöböta ni tarere, akwa Ngöbö ara jire käkwe ni tarebare käne, käkwe ja Odei juani krüte [...] ni kräke, Ngöbö mätä kri nibtä diankakäre mento amne Ngöbö moto mikakäre jäme ni kräke amne ni ngite Ngöbö rüere ye diankakäre mento nibtä” (1 Juan 4:9, 10).

8, 9. ¿Abrahán aune Isaac näire Jehovakwe bämikani ño niara abokän Jondron Jökrä kwin Bianka? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

8 Siklo XIX kä 1 känenkri, kukwe namani bare Abrahán yebätä ye käkwe mikani gare Jehová nämene juto biare kukwe nuainkäre ni kä nebätä ja mikaka täte metre ye kräke aune ye köböire ja nire kärekäre rabadre kwetre. Hebreos 11:17-19 tä mike gare: “Abraham abko käkwe tödekadre janknu Ngöböbti ya, ñakare ya, ye abko Ngöbö tö namani gai, aisete Abraham ngobo itibe Isaac abko Ngöbökwe müre ketamna ie. Abraham namani biare ngobo itibe müre kete, ñobtä ñan angwane niarakwe tödekani kwatibe Ngöböbti. Ngöbökwe Isaac köböi mikani Abrahamye amne, Isaakri Abraham ngäbriänkä rabadi kwati Ngöbökwe niebare ie, akwa nikani ngobo müre kete, ñobtä ñan angwane Ngöbö di nämanena ni krütani mikakäreta nire, erere ngobo kwe mikadreta nire kwe nämane gare ie, aisete nikani ngobo ngwena müre ketadre angwane, ni krütani rükata nire, kwrere jire Isaac namaninta nire Abraham kisete”. Kukwe ja erebe bämikani, ¿ñan ererea? Jehovakwe Ngobo kwe Jesukristo biani ni ütiäre  ne kwe kukwe kwin rabadre ni kä nebätä ye jökrä kwe (ñäkädre Juan 3:16, 36 yebätä). *

9 ¡Isaac ñaka murie ketani köbö ye ngwane yebätä ja namani ruin kwin ie raba ruin nie! Ngöbökwe jondron mada biani kukwadre niara täte yebätä debe biani krubäte kwe Ngöböi: jondron ye abokän obeja nidan nämene namaninkä kri küdete (Gén. 22:10-13). Kä ye kädekani “Jehová-yiré”, ye abokän kukwe hebreore yebiti “Jehovakwe Jondron Biain” gärätä (Gén. 22:14).

KUKWE TÄ NI DIMIKE JA MÄKETA NGÖBÖBE

10, 11. ¿Nire nire tä ji ngwen metrere kukwe driebätä ne kwe “ni jökrä käkwe ja mäkädreta Ngöböbe” aune tätre nuainne ño?

10 Jondron jökrä bianina Jehovakwe nie yebätä nita töbiketari angwane, tä nüke gare metre nie Jesús ñaka ja nire biani akräke ni ñaka raba ja mäketa Ngöböbe. Kukwe ye nämene gare kwin Pablo ie, yebätä kukwe ne tikani kwe: “Ñobtä ñan angwane Kristo krütani ni jökrä täte, aisete ni ngwäkäre käta töbike ñakare mda kukwe kämekämenbtä, ye kwrere jire ni jökrä tödekaka Jesubti käkwe trö kwitadre kukwe kämeye amne, ñan nünandre jakrä kwetre, ye abko tä gare metre tie, aisete tita nüne kore Kristo kräke. Kristo abko krütani ni jökrä kräke, aisete nikwe ñan nünandre jire chi mda jakrä, akwa Kristo krütani nikrä, abti Ngöbökwe mikaninta nire, ye aibe kräke nikwe nünandre, abkokäre krütani ni jökrä kräke” (2 Cor. 5:14, 15).

11 Nitre kristiano kena nämene Ngöbö tarere aune nämene sribire kräke ye niaratre nämene mike ütiäte jai. Ye medenbätä, kä jutobiti niaratre kukwe driebare ne kwe “ni jökrä käkwe ja mäkädreta Ngöböbe”. Niaratre kukwe driebare aune nitre tötikani ye köböire nitre kwati namaninta ja mäke Ngöböbe töi jämebiti aune mrä niaratre ye namani Ngöbö monsoi üaire. Kä nengwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tätre sribi ye arabe nuainne. Ngöbö aune Kristo tä niaratre juen nitre mada dimike ye köböire nitre töi jäme tä nökrö Jehová kokwäre aune tä ja mike sribikä kräke (ñäkädre 2 Corintios 5:18-20 yebätä; Juan 6:44; Hech. 13:48).

12, 13. ¿Jehová tä jondron keta kabre bien nie yebätä nita debe bien ie ye ni raba bämike ño?

12 Nitre kristiano tä tö ngwen nüna kä tibienbätä ie ye kätä debe bien ni Jondron Jökrä kwin Bianka ie, ye medenbätä tätre nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye dimike Gobran Ngöbökwe kukwei driebätä. Biblia ye jondron mada kwin krubäte biani Jehovakwe nie abokänbiti nita kukwe driere (2 Tim. 3:16, 17). Nita kukwe driere kwin Kukwe Ngöbökwe yebiti ye ngwane nita nitre mada dimike ne kwe ja nire käre rabadre kwetre. Akwa, jondron ye ñan aibe tä nikwe. Jehová tä ni dimike üai deme yebiti arato ne kwe nikwe sribi ye nuaindre (Zac. 4:6; Luc. 11:13). Ne madakäre, nita ñäke tärä Anuarios de los testigos de Jehová yebätä ye ngwane kukwe kwin namanina bare ye tä nemen gare nie. Nita sribi ye nuainne angwane nita ni Rün aune niara Jondron Bianka nie ye mike ütiäte jai.

13 Jondron jökrä bianina Jehovakwe nie yebätä ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita ja di ngwen krubäte kukwe driere bämikakäre tita debe bien ie jondron bianta kwe tie yebätä? ¿Kukwe meden känti ti rabadre ja töi ükete ne kwe ti rabadre kukwe driere bäri kwin?”. Nikwe Gobran Ngöbökwe mikai käne jai ye ngwane, nikwe bämikai nita debe bien krubäte ie. Nikwe nuaindi ye erere angwane nita jondron meden ribere jai ye Jehovakwe biain nie (Mat. 6:25-33). Niara tä ni tarere yebätä tä ni ngübare ye tuin nie, ye tä ni töi mike bäri kä mike juto niara brukwäbätä (Prov. 27:11).

14. ¿Nitre Jehová mikaka täte tä ja tuin kukwe tare ben ye ngwane niara tä dre nuainne kräke?

14 David kantabare: “Ti abokän tä bobre aune ti kriemikaka ñaka, ti ngwen törö jai Jehová. Mä ye ti dimikaka aune Ti Diantarikä. Ngöbö tikwe mä ñan ngrötate” (Sal. 40:17). Batire batire Jehová tä nitre niara mikaka täte ye mike kwäre, metrere nitre tä mike ja tare nike aune ja mike rüere ye ngwane. Kukwe tare ye näire niara tä ni dimike ne  kwe ni tädre ja mike täte metre ie. Niara tä jondron kwin bien nie mantre jetebe kukwe ja üairebiti, ¡yebätä nita debe bien krubäte ie!

JEHOVÁ TÄ NI KRIEMIKE

15. Ni rüne kwe monso tare tä dre nuainne käre monso kwe kriemikakäre ye mä raba niere keteiti.

15 Nitre rüne tä monsotre kwe tarere angwane, monsotre kwe tä dre dre ribere jai ye tä bien ietre aune tätre kriemike arato. Monsotre rabadre kukwe tare te ye ngwane nitre rüne raba jötrö ngwarbe dentari kukwe tare yebätä. Ja mräkä iti ie törö niara nämene monsore ye ngwane bati rün kwe aune niara nämene kukwe driere jataninta ja gwire kokwäre angwane ñö namani dite jiete. Ñü namani jobe tibien ye käkwe ñö mikani kri, nänkäre ñö yete ta rikadre ja täkete jä krikri yebiti. Niara nämene näin rün ye känenkri, akwa batibe ngoto niakabare aune betaninkä ñöte, bobu nikani nguse ñö yete. Rün kwe käkwe jötrö ngwarbe niara kani ja dibiti kötäbiti aune ye köböire niara ñaka murie nötaninkä ñöte. ¡Namani debe bien krubäte! Ye erere arato, nitre tä kukwe käme nuainne aune kä käme gobrainta Satanakwe yebätä ni Rün kä kwinbiti tä ni kriemike. Erametre, Jehová ye ni Kriemikaka bäri kwin (Mat. 6:13; 1 Juan 5:19).

16, 17. ¿Nitre Israel rübare nitre Amaleq yebe ye ngwane Jehovakwe niaratre dimikani aune kriemikani ño?

16 Jehová tä ni kriemike ni tare kwe yebätä. Kä 1513 kä 1 känenkri nitre Israel nämene klabore Egipto mikani kwäre kwe, ye bitikäre kukwe namani bare bätätre tä kukwe ye bämike. Niaratre nänbare mar Rojo yete ta, nämenentre näin ngutuä Sinaí kokwäre, ye ngwane niaratre namani kä kädeka nämene Refidim yekänti.

17 Kukwe niebare Ngöbökwe Génesis 3:15 ye nämene rabadre bare ja känenkäre. Yebätä Satana tö namani ja mikai krubäte nitre Israel ye rüere, ni ñaka nämene niaratre kriemikakäre namani tuin ie, aune nuainbare kwe. Nitre Amaleq nämene ja mike juta Ngöbökwe rüere ye töi mikani kwe ja mike juta Israel ye rüere (Núm. 24:20). Nitre nibokä Jehová mikaka täte metre:  Josué, Moisés, Aarón aune Hur, nitre yebiti Jehovakwe niaratre kriemikani ño yebätä ni raba töbike. Josué rübare nitre Amaleq yebe ye ngwane Moisés, Aarón aune Hur namani ngutuä mentebiti kwin kä rükäre ye ken. Moisés nämene küde mike kwekebe kunkwäre ye ngwane nitre Israel namani rüe ganainne. Moisés küde jatani nainte ye ngwane Aarón aune Hur namani niara küde ye ketebätä. “Josué käkwe Amaleq aune juta kwe ye ganainbare”, ñobätä ñan aune Jehovakwe dimikani aune kriemikani (Éx. 17:8-13). Moisekwe kä yekänti kä jondron kukwakäre sribebare, abokän kädekani kwe “Jehová-nisí”, ye abokän kukwe hebreore “Jehová Ye Ja Kriemikara Tie” gärätä (ñäkädre Éxodo 17:14, 15 yebätä). *

TÄ NI MIKE KWÄRE SATANA YE KISETE

18, 19. ¿Jehová tä ni kriemike ño kä nengwane?

18 Nire nire tä Jehová tarere aune kukwei mike täte ye kriemikata kwe. Nitre Israel kukwe nuainbare kä Refidim yekänti, ye erere nitre tä ja mike ni rüere ye ngwane nita niara känene ja kriemikakäre. Niarata ni kriemike juta kwe ye erere keteitibe aune tä ni mike kwäre Satana ye kisete. Nitre Jehová mikaka täte abokän ñaka ja mrite kukwe gobrankwe yete ye niarakwe kriemikanina bä kabre yebätä ni raba töbike. Kukwe ye erere namani bare ja mräkätre kwati nünanka Alemania aune nünanka juta madate yebätä kä 1930 aune 1940 gobran nazi nämene gobrane ye ngwane. Nitre Jehová mikaka täte rüeta nakainkä ye niarata kriemike ño abokän mikata gare tärä Anuarios yebätä, ye nita ñäkebätä aune töbiketaribätä angwane niara Ja Kriemikara nie yei nita nemen tö ngwen bäri (Sal. 91:2).

Nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane Jehová raba ni dimike ja mräkätre yebiti ne kwe nikwe ja ngwandre metre (Párrafo 18 nemen 20 mikadre ñärärä)

19 Juta ükaninte Jehovakwe bätä tärä aune täräkwata sribeta yebiti kukwe nieta nie ni kriemikakäre. Kukwe nieta ni mikakäre mokre ye abokän tä ni dimike krubäte kä nengwane. Nitre tä bäri ja ngwen käme aune kukwe käme niere bätä ni üai butiere tuen krubäte, akwa Jehová tä kukwe niere jankunu nie mäträkäre nibätä ne kwe ni ñaka rakadre kö okwä yei. Ñodre, niara tä ribere nie ni Rün erere ni ñaka rabadre ja ketamuko käme känene redes sociales yete (1 Cor. 15:33). *

20. ¿Konkrekasion kristiano yete ni jie ngwanta aune ni kriemikata ño?

20 ¿“Jehova[ta] [ni] tötike” ye ni raba bämike ño? Ye abokän kukwe nieta kwe ye nikwe mikadre täte jökrä (Is. 54:13). Konkrekasion ye kä ja kriemikakäre nie aune yete ni jie ngwan raba bätä ni kriemika raba, ñobätä ñan aune nitre umbre ja mikaka täte metre tä ni dimike aune tä kukwe Bibliabätä yebiti mäträre nibätä (Gál. 6:1). Nitre ni jie ngwanka ye “jändrän biani ngwarbe ni jökrä ie”, niaratre yebiti Jehová tä ni ngübare (Efes. 4:7, 8NGT, tärä okwä ükaninte). ¿Ye erere angwane ni rabadre dre nuainne? Ni rabadre kukwei mike täte aune dre dre ribedre kwetre nie ye erere nikwe nuaindre, ne kwe Ngöbökwe kukwe kwin nuaindre ni kräke (Heb. 13:17).

21. a) ¿Nikwe ja töi mikadre dre nuainne? b) ¿Dre mikai gare jai ja tötika mada yebätä?

21 Nikwe ja tuanemetre jie ngwandre üai deme ie aune ni Rün kä kwinbiti tä kukwe niere mäträkäre nibätä yei. Niara Monsoi Jesukristo kukwe kwin bämikani ni kräke yebätä nikwe töbikataridre aune nikwe ja di ngwandre ja ngwen niara erere. Niarakwe ja mikani täte metre nememe niara murie ketani ye ngwane aune Jehovakwe kukwe kwin keta kabre mikani nemen bare kräke (Filip. 2:5-11). Tö ngwain ja brukwä tätebiti Jehovai angwane niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke arato (Prov. 3:5, 6). Ye medenbätä, Jehová aibe Jondron Bianka nie aune ni Kriemikaka ye nikwe ngwandre törö käre jai. ¡Nita sribire niara kräke ye käi juto nibätä aune ütiäte ni kräke! ¿Ñobätä ni raba niere niara ye Ja Ketamuko bäri kwin nikwe? Kukwe ngwantarita ne mikai gare jai ja tötika mada yebätä ye käkwe ni töi mikai bäri niara tarere.

^ párr. 8 Juan 3:16, 36, Ngöbö Täräe [NGT], (tärä okwä ükaninte): “Ngöbökwe ni kä nete tarebare krubäte, abokänbätä monsoi kwe itibe biani kwe, abokän kwe nire jökrä kätä monsoi ye mike täte ñan tärä riatekä mada rabai nire käre. ...Nire tä tödeke ngobobiti, yebrä abokän ja nirekrä käre tä kwe, akwa nire ñakare tä niara mike era jai, yebrä ñan tärä ja nire tuaka jire chi, angwane Ngöbökwe tö diandi krubäte”.

^ párr. 17 Éxodo 17:14, 15: “Jehovakwe niebare Moisés ie: ‘Kukwe ne tike täräbätä ngwankäre törö aune mikakäre gare batire batire Josué ie: “Tikwe nitre Amaleq ye diainkä täte mento aune ñaka ngwain törö jai”’. Ye bitikäre Moisekwe kä jondron kukwakäre sribebare abokän kädekani kwe Jehová-nisí”.

^ párr. 19 Kukwe nieta ni mikakäre mokre ye raba kwen mäi La Atalaya 15 agosto 2011 yebätä, página 3 nemen 5 kädekata “Internet: cómo usar la red sin caer en ella”, aune kukwe kädekata “Mokredre jabiti kö okwä diablukwe yebätä” bätä “Nünandrekä dite kö okwä Satanakwe ye käne”, tä Ni Mikaka Mokre 15 agosto 2012, página 20 nemen 29.