Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová, Ja Ketamuko bäri kwin nikwe

Jehová, Ja Ketamuko bäri kwin nikwe

Abrahán [...] kädekani ‘ja ketamuko Jehovakwe.’” (SANT. 2:23TNM)

1. ¿Ngöbökwe ni sribebare ja bä kwrere aisete ni raba dre nuainne?

KUKWE keta kabre känti monsotre ruäre rün kwe ye kwrere, ñobätä ñan aune monsotre töi nemen rün bätä meye erere. Ye erere, Jehová ye ni Rün kä kwinbiti, niara ja nire Bianka nie (Sal. 36:9). Ni niara monsoi yebätä ni töi niara erere. Niarakwe ni sribebare ja bä kwrere ye medenbätä ni raba töbiketari aune kukwe mike nüke gare jai, bätä ni raba ja kete kwin aune kärekäre ni madabe (Gén. 1:26).

2. ¿Dre köböire Jehová raba nemen Ja Ketamuko nikwe?

2 Jehová raba nemen Ja Ketamuko bäri kwin nikwe. Niara tä ni tarere aune nita tödeke ie aune Monso kwe ie ye köböire ni raba ja kete ben. Jesukwe niebare: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte, ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe” (Juan 3:16TNM). Nitre kwati käkwe ja ketabarera Jehovabe. Ani blite nitre nibu yebätä.

“ABRAHÁN JA KETAMUKO TIKWE”

3, 4. ¿Abrahán ja ketabare kwin Jehovabe, akwa niara mräkätre käkwe dre nuainbare?

3 Ni kirabe kädrieta Bibliabätä nünanbare nitre Israel känenkri, ye Jehovakwe kädekani “Abrahán ja ketamuko tikwe” (Is. 41:8).  Abrahán ye ja ketamuko Ngöbökwe ye nieta 2 Crónicas 20:7 yekänti arato. ¿Ñobätä Abrahán ja ketabare kwin krubäte Ni niara Sribekä yebe? Tödekabare kwe yebätä (Gén. 15:6; ñäkädre Santiago 2:21-23 yebätä).

4 Nitre Israel Abrahán mräkätre ye jatani Jehová mike ja Rüne aune Ja Ketamuko. Akwa, ye bitikäre ñaka namanina ja kete ben. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niaratre ñaka namanina tödeke kukwe käbämikani Ngöbökwe yei.

5, 6. a) ¿Ñokänti mä jatani Ja Kete Jehovabe? b) ¿Ni rabadre kukwe meden ngwentari jai?

5 Mäkwe kukwe mikai gare bäri jai Jehovabätä angwane mä rabai tödeke bäri niarai aune mä rabai tarere bäri. Namani gare mäi Ngöbö ye metre aune mä raba ja kete ben ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti. Adán ja mikani ngite köböite ni jökrä tä därere ngite ye namani gare mäi arato. Nitre jökrä bäsi ñaka tö Ngöbö mikai täte ye nükani gare mäi (Col. 1:21). Arato nükani gare mäi, ni Rün kä kwinbiti ye tä ni ken aune töita monso kwe yebätä. Ngöbökwe Jesús mikani ja nire bien ni kräke ye namani gare mäi aune mäkwe tödekabare kukwe yei, ye ngwane mä jatani ja kete ben.

6 Nikwe töbikadretari kukwe yebätä angwane, ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita ja kete bäri köbö kwatire kwatire Ngöböbe? ¿Tita tö ngwen bäri ie ja nire tätebiti? ¿Tita niara tarere bäri köbö kwatire kwatire yete?”. Kirabe ni mada käkwe ja ketabare kwin Jehovabe ye abokän Gedeón. Ani kukwe mike gare kwin jai niara yebätä ne kwe ni rabadre ja ngwen niara erere.

“JEHOVÁ YE JÄME”

7-9. a) ¿Dre nakaninkä Gedeón yebätä, aune kukwe meden namani bare? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.) b) ¿Ni raba dre nuainne ja ketakäre bäri kwin Jehovabe?

7 Nitre Israel nikani Kä Käbämikani ietre yekänti, ye bitikäre niaratre ja tuani kukwe keta kabre tare ben aune kukwe tare ye näire Gedeón ni kukwe ükatekä Jehová mikani täte. Jueces kapitulo 6 tä mike gare, ángel Jehovakwe käkwe niara tuaninbiti kä Ofrá yekänti angwane nitre Madián ye namani kukwe tare mike juta Israel kisete. Ye medenbätä, kä uva tükakakäre yekänti Gedeón nämene trigo juenkä aune ñaka nämene nuainne tirete, ne kwe rabade trigo ngwä ye üke jötrö ngwarbe. Ángel ja mikani tuare ie aune kädekani “ni rükä dite kri” ye käkwe töi mikani ñan krütare. Jehovakwe nitre Israel mikani kwäre Egipto ye käkwe niaratre dimikaita ye Gedeón ngwanintari ie. Ángel ye blitabare Ni ni Sribekä ye käbiti angwane niebare kwe Jehová niaratre ye dimikai.

8 Gedeón nitre Israel mikai ño kwäre “nitre Madián kisete” ye namani ngwentari jai. Jehovakwe kukwe ye mikani gare krörö ie: “Ñobätä ñan aune ti täi mäbe aune mäkwe nitre Madián ye murie ketai ni itibe kwrere” (Juec. 6:11-16). Kukwe ye rabai bare ño ye Gedeón namani ngwentari jankunu jai, yebätä ribebare kwe Ngöböi rabadre kukwe keteiti nuainne bämikakäre niara tädi ben. Gedeón blitabare ño Ngöböbe ye kätä mike gare Jehová nämene metre kräke.

9 Kukwe namani bare ja känenkäre ye käkwe tödeka Gedeonkwe mikani bäri dite aune mikani nökrö Ngöbö ken. Niarakwe mrö sribebare aune biani kwe ángel yei. Ángel ye mrö nuaninbätä krimanabiti angwane mrö ye nukwani, kukwe ye käkwe mikani gare Gedeón ie ángel ye nämene blite Jehová käbiti. Kä jüräbe kwärä Gedeón niebare: “¡Ai, Jehová ni Gobranka Kri kä jökräbiti, tikwe ángel Jehovakwe turi ngwärere yebätä!” (Juec. 6:17-22). ¿Kukwe nakaninkä yebätä Gedeón ñaka namani ja kete kwin Jehovabe? ¡Ñakare! Niara ja ketani bäri Ngöböbe. Gedeón ie Jehová nükani gare kwin yebätä ja namani ruin jäme ben ie. Kä jondron kukwakäre sribebare kwe kä yekänti ye kätä mike gare ja namani ruin kore ie. Kä jondron kukwakäre ye kädekani kwe: “Jehová-salom”, ye abokän kukwe hebreore nieta “Jehová Ye Jäme” (Juec. 6:23, 24). Jehová tä kukwe nuainne ni  kräke köbö kwatire kwatire yebätä nita nemen töbiketari angwane tä nüke gare nie niara ye Ja Ketamuko metre nikwe. Nita orare käre ie ye ngwane jata nemen ruin bäri jäme nie aune nita ja kete bäri ben.

“JEHOVÁ, ¿MÄKWE NIRE KAI NGÄBITI JU MÄKWE YETE?”

10. Salmo 15:3, 5 tä mike gare erere, ¿dre ribeta Jehovakwe nie ne kwe ni rabadre ja ketamuko kwe?

10 Akwa, Jehová rabadre Ja Ketamuko nikwe yekäre ni rabadre kukwe ruäre nuainne. Dre dre nuaindre ne kwe ni rabadre “ka[n]i ngäbiti ju” Jehovakwe yete o Ja Ketamuko Ngöbökwe ye David mikani gare Salmo 15 yekänti (Sal. 15:1). Ani kukwe ketebu mike gare jai: ñaka kukwe ngwarbe niedre ni madabätä aune ja ngwandre metre kukwe jökrä känti. David käkwe tikabare nire “ñaka kukwe ngwarbe niere ja tidrä yebiti [...] ni ñaka ngite yekän ñaka jondron denkä” ye ka ngäbitita ju Jehovakwe yete (Sal. 15:3, 5).

11. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre kukwe ngwarbe niere ni madabätä?

11 Salmo mada yekänti, David niebare: “Mäkwe ja tidrä ngübabiti kukwe käme yebätä” (Sal. 34:13). Ni ñaka kukwe ye mikai täte aune ni rabadre kukwe ngwarbe niere ni madabätä angwane, ni ñaka raba ja kete kwin ni Rün kä kwinbiti töi metre yebe. Diablu, ye metrere kukwe ngwarbe niekä aune niara ye Jehová rüe. Kukwe kädekata diablu ye kite kukwe griekore yekri, ye abokän ni “kukwe ngwarbe niekä” meden gärätä. Ye medenbätä, ni rabadre ja kukwei ngübarebiti kukwe niekäre ni madabätä, ne kwe ja ketadre jankunu Jehovabe. Nitre kädekani konkrekasion jie ngwanka ye nita mike tuin ño jai yebätä ni rabadre ja ngübarebiti metrere (ñäkädre Hebreos 13:17 aune 1 Tesalonicenses 5:12 yebätä).

12, 13. a) ¿Ñobätä ni rabadre jondron jökrä nuainne kwin metre? b) ¿Nita jondron nuainne kwin metre ye tä mate ño nitre madabätä?

12 Nitre Jehová mikaka täte nüke gare tätre jondron nuainne kwin metre yebiti. Apóstol Pablo tikabare: “Ja ruen ngite ñakare nunye Ngöbö ngwärekri amne nun tö jändrän jökrä nuene kuin metre, aisete munkwe blita Ngöböbe nunkrä” (Heb. 13:18). Ni töita kwatibe “jändrän jökrä nuene kuin metre” aisete ni ñaka kraidre ja mräkätre kukwebätä yebätä. Tädre sribire ni kräke angwane, nikwe ja ngwandre kwin bentre aune sribi ütiä biain nuäi ie nikwe niebare ye erere nuaindre. Nitre kristiano rabadre ja ngwen metre nitre tä sribire kräke yebe aune nitre jökrä yebe. Nita sribire ja mräkä mada kräke angwane, ni ñaka rabadre kukwe keta kabre ribere ie.

13 Nitre ñaka Testiko tätre sribire nibe ye ngwane ja ngwanta kwin ben ye niaratre tä kädriere käre ye ni tärä kukwe nuin. Ñodre, ni sribi ngübabitikä ie namani gare nitre Testiko ye tä dre käbämike ye erere tätre nuainne, yebätä niebare kwe: “Nitre Testiko ye tätre dre niere ye erere tätre nuainne käre” (Sal. 15:4). Nita ja ngwen kore ye ngwane nita ja kete jankunu ni Rün kä kwinbiti Jehová yebe aune nita käikitekä.

NITRE MADA DIMIKE JA KETE JEHOVABE

Nita nitre mada dimike ja kete Jehovabe (Párrafo 14 aune 15 mikadre ñärärä)

14, 15. ¿Nita kukwe driere ye ngwane nitre tä kwen nie ye ni raba dimike ño ja kete Jehovabe?

14 Nitre kwati ie nita kukwe driere yei gare Ngöbö ye tärä, akwa niaratre ñaka Ngöbö mike tuin jai Ja Ketamuko bäri kwin ye erere. ¿Ni raba nitre ye kwrere dimike ño? Jesukwe nitre 70 ja tötikaka ben juani nibu nibu kukwe driere ye ngwane dre dre niebare kwe ietre yebätä ani ja tötike: “Ju mdente mun rika nebe, känti munkwe köbö ngwiantari käne, käkwe nie krörö: Kä jäme Ngöbökwe raba munbtä [...]. Angwane ni nünanka gwi yete tädi biare kä jäme Ngöbökwe ye kaen ngäbti ne ngwane, kadi ngäbti kwe; ñakare ne ngwane, ñan kadre ngäbti kwe” (Luc. 10:5, 6). Nita blite kwin jäme ni madabe ye ngwane ni raba töi mike kukwe metre kukwe nuin. Nikwe ye nuaindi angwane, nitre kätä ñan ni kain ngäbiti töi jämebiti ye raba ja töi  miketa jäme aune mada ngwane raba ni kain ngäbiti kwin.

15 Nitre kukwe ngwarbe mikaka täte o kukwe drie ñaka Bibliabätä abokän tätre nuainne. Nitre ye erere kwandre nie angwane nikwe blitadre töi jämebiti bentre aune ñaka ñäkädre ja dibiti ietre. Nitre ie ja ruin ñaka kwin kukwe nemen bare yebätä aune tö kukwe mikai gare jai Ngöbö mikata täte nikwe yebätä tä nüke gätäbätä ye nikwe kadre ngäbiti kwin. Kukwe kädrieta jatäri “Biblia niara töi kwitani” yekänti kukwe ye erere namanina bare ye raba kwen nie.

JA KETAMUKO BÄRI KWIN NIKWE YEBE SRIBIDRE

16. ¿Ni raba nemen ño ja ketamuko aune “sribikä” Jehovabe?

16 Ruäre ngwane nitre tä sribire gwairebe jabe ye tä nemen ja kete kwin. Ye erere ni jökrä käkwe ja dianinkä Jehová kräke ye raba nemen ja ketamuko kwe aune nemen “sribikä” ben (ñäkädre 1 Corintios 3:9 yebätä). Nita kukwe driere aune nitre tötike ye ngwane, ni Rün kä kwinbiti töi kwin krubäte ye tä nemen gare nie. Ne madakäre, üai deme kwe tä ni dimike ño kukwe kwin driere ye nüke gare nie.

17. ¿Mrö ja üaire bianta nie gätä krite ye tä bämike ño Jehová ye Ja Ketamuko nikwe?

17 Nita kukwe driere bäri ye ngwane jata nemen ruin bäri Jehová ken nie, ñobätä ñan aune sribi kwe nuainta nikwe yebätä tä ni dimike aune nitre ja mikaka ni rüere töta nemen kukwe nuain nibätä ye niara ñaka tä tuenmetre nuainne ye nita tuin. Ne madakäre, niara tä ni jie ngwen ño yebätä nita töbike angwane jata nemen ruin bäri Jehová ken. Niara tä mrö ja üaire bien jankunu nie yebätä nita nemen töi ñan krütare. Kukwe kädrieta gätä krite ye tä mike gare nie ni tare kwe aune kukwe medenbe nita ja tuin bätä dre dre ribeta nikwe jai ye gare kwin ie. Gätä kri köbömä nuainbare abokänbätä nitre ja mräkäre janamene, ye bitikäre kukwe ne tikabare kwetre debe biankäre: “Kukwe kädrieba ye mataba kwin nun brukwäte. Jehová tä nun itire itire tarere krubäte ye rababa gare nunye, aune kukwe kwin rabadre nunkwe ie niara tö”. Nitre gure käi Alemania, janamene gätä kri köböiti yebätä juta Irlanda yete, ye bitikäre niaratre käkwe debe biani ja mräkätre kani ngäbiti aune ngübabare kwin yebätä, aune niebare kwetre arato: “Nunta debe bien metrere Jehovai aune Rei Jesukristo ie. Niaratre nun nübaibare nemen juta kwe tä keteitibe yete. Juta ye ñan tä blite jerekäbe nüna keteitibe yebätä, ñakare aune tä sribire keteitibe kä jutobiti mantre jetebe. Kukwe kwin namani bare nunbätä gätä kri köböiti yete kä Dublín yekänti, ye käkwe ngwain törö käre nunye sribidre gwairebe Ngöbö kräke ye ütiäte krubäte”.

NITRE JA KETAKA TÄTRE BLITE JABE

18. ¿Nita blite Jehovabe yebätä nikwe kukwe meden ngwantaridre jai?

18 Nitre ja ketaka tätre blite bäri jabe ye  ngwane tätre nemen ja kete bäri kwin. Kä nengwane Internet aune tecnología yebiti nitre tä kukwe tike krubäte jai aune tätre nuainne bäri redes sociales yebiti. Akwa nitre ye erere, ¿nita blite käre Jehová Ja Ketamuko bäri kwin nikwe yebe? Niara ye “orasion Kukwe Nuaka” ye gare nie (Sal. 65:2). Ye medenbätä, ¿bäbe nita ja töi mike käne blite ben?

19. ¿Ja ruin ño nie ye mikakäre gare Jehovai kukwe ñaka rabadre kwen nie ye ngwane ni raba dre nuainne?

19 Nitre Ngöbö mikaka täte ruäre kräke ñaka tä nemen nuäre blitakäre aune kukwe tä brukwäte ye mikakäre gare. Akwa, nikwe oradre ye ngwane nikwe ñaka kukwe ye erere nuaindre ie Jehová tö (Sal. 119:145; Lam. 3:41). Ja ruin ño nie ye mikakäre gare kukwe ñaka rabadre kwen nie niekäre, angwane Biblia raba ni dimike. Pablo kukwe ne tikani nitre kristiano Roma yei: “Jata nebe ruen bobre di ñakare nie blitakäre Ngöböbe amne nikwe dre niedre Ngöböye ñan tä nebe nüke gare nie, yebtä abko Ngöbö Üai käta ni die mike blite Ngöböbe, käta täkekä jabe blitare kwärä ja kukwei jenbti Ngöböbe amne, kukwe Ngöbö Üaikwe abko ni ñan raba niere jire ja kukwe jenbti. Akwa Ngöbö abko ie ni töi ño ño gare kuin metre jökrä, amne Ngöbö Üai töta nebe dre dre kärere nikrä Ngöböye, ye garera jökrä Ngöböye, ñobtä ñan angwane Ngöbö tö dreye, ye kwrere Ngöbö Üai tä blite juta deme Ngöbökwe ye kräke” (Rom. 8:26, 27). Tärä Job, Salmos aune Proverbios yekänti kukwe nieta yebätä nikwe töbikaitari angwane ye käkwe ni dimikai dre dre tä ni brukwäte ye niere Jehovai.

20, 21. ¿Pablo kukwe niebare tä Filipenses 4:6, 7 ye raba ni töi mike ño jäme?

20 Nikwe ja tuadre kukwe tare ben ye ngwane, Pablo kukwe tikani Ngöbö die köböire nitre kristiano Filipo ie ye nikwe mikadre täte: “Munkwe ñan töbika ngwarbe dikaro, akwa munkwe blita Ngöböbe jakrä amne, kukwe jökrä mike gare ie munkwe amne, ja di käräre kwärä munkwe kuin nie Ngöböye arato”. Nita orare ye erere Jehovai angwane ja raba nementa ruin kwin nie. Pablo niebare arato: “Kä jäme Ngöbökwe abko ñan rükadre gare jire ni kä nebtäye. Kä jäme biandi Ngöbökwe munye, ye käkwe mun moto amne mun töi ngibiadibti kuin Kristo Jesu köböire” (Filip. 4:6, 7). “Kä jäme Ngöbökwe” tä ni brukwä aune ni töi kriemike ye ni rabadre mike ütiäte käre jai.

¿Orasion ye tä ni dimike ño ja kete bäri kwin Ngöböbe? (Párrafo 21 mikadre ñärärä)

21 Orasion ye tä ni mike ja mäke bäri kwin Jehovabe. Ye medenbätä, “Käre [ni]kwe blita[dre] Ngöböbe” (1 Tes. 5:17). Kukwe ja tötikara ne käkwe ni mikadre ja kete bäri kwin Ngöböbe aune ni töi mikadre kwatibe kwe kukwe ribeta Ngöbökwe ye nuainne. Jehová ye ni Rün, Ngöbö nikwe aune Ja ketamuko nikwe ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe yebätä töbikadre.