Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KIRA MIKATA GARE *

“Foto-Drama” mikani tuare ye käi rikai 100 krati ta

“Foto-Drama” mikani tuare ye käi rikai 100 krati ta

“¡Russell üai ye tuin bäri kwin drama yete, tuadre ngwärere ye ngwä!” (Ni “Foto-Drama” tuaka kä 1914 yete)

KÄ NETE, “Foto-Drama de la Creación” mikani tuare ye käi rikai 100 krati ta, ye abokän jondron üai aune ngö mikani kukwe nuadre ne kwe nitre rabadre tö ngwen bäri Biblia yei aune mike tuin jai Kukwe Ngöbökwe erere. Kä ye ngwane nitre kwati nämene jondron jökrä nire jatani nikwite jatäri ye mike era jai aune nitre nämene ñäke krubäte kukwe drie nämene ye rüere bätä nämene ñaka mike tuin era jai, ye köböite nitre kwati ñaka nämene tödeke, akwa “Foto-Drama” ye käkwe mikani gare Jehová ye Jondron Sribekä.

Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene sribi nuainne ye Charles T. Russell nämene jie ngwen, kukwe metre Bibliabätä mikadre gare jötrö aune kwin ye kräke niara nämene käre kukwe ükete. Kä grebiti kwäjätä biti bäri Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä kukwe driebare täräkwata sribe nämene yebiti, akwa kukwe mada ükaninte ne kwe nitre jondron üai tuadre película yebiti.

JONDRON ÜAI SRIBEBARE YEBITI KUKWE DRIE NAMANI

Kä 1890 ye ngwane película ngö ñakare ye tuani kena. Nitre kukwe mada mikaka täte käkwe película sribebare abokän mikani tuare iglesia Nueva York yekänti kä 1903 ye ngwane. Aisete, ja mräkä Russell jatani “Foto-Drama” sribere kä 1912 ye ngwane, krire nitre mada mada nämene sribire película yebätä arato. Täräkwata sribe nämene yebiti kukwe drie nämene, akwa película yebiti kukwe metre Bibliabätä driedre bäri kwin nükani gare ie.

“Foto-Drama” ye mika nämene tuare ngwane, nämene nuen ora krä kwä, yebätä ñäkäbiti nämene ketabokä jatäri. Kukwe Bibliabätä kädriebare jötrö ngwarbe abokän grababare 96 jire, ye ni brare iti abokän kukwei nämene nüke gare ni jökrä ie käkwe ñäkäbarebätä ye nämene mikani drama yete. Kukwe grababare yete musika ngö mika nämene diore. Nitre ie película mika gare tuare ye nämene kukwe grababare, musika aune jondron üai tuäre ye ngö mike gwairebe, ne kwe kukwe namani bare kira kädrieta Bibliabätä ye nitre kukwe nuadre aune üai tuadre.

“Muke sribebare yebätä nämene blite nemen Kristo Gobrandi Kä Mil Krati yebätä.” (F. Stuart Barnes, yebiti kä nämene 14 kä 1914 yete)

Diapositivas sribebare mikadre tuare vidrio yebiti ye sribebare metrere kä kukwe grabakäre Filadelfia, Nueva York, París aune Londres yekänti. Nitre ie jondron üai jüka gare käkwe jondron üai ye sribebare kisebiti aune diapositivas ye sribebare mikakäre película yete. Nitre sribikä  Betel nämene sribire Jondron Üai ye Jükabätä ye kisete sribi namani krubäte, bä kabre niaratre jondron üai ye sribebare mikadre diapositivas nämene nötöte yete. Películas kökani ye ñan aibe mikani tuare diapositivas yete, ñakare aune Kä Yonkers (Nueva York) yekänti grababare arato. Abrahán, Isaac bätä ángel käkwe ñaka Abrahán tuanimetre ngobo kwe murie kete ye ja mräkätre nämene sribire Betel bämikani abokän grababare mikakäre tuare (Gén. 22:9-12).

Jondron ye mikakäre tuare gwairebe aune kwin, nitre nibu ie película mika gare tuare nämene jondron üai ye mike tuare, aune cinta ye sribebare tres kilómetros (dos millas) näre, aune kukwe grababare ye mika nämene kukwe nuadre fonógrafo yebiti aune jondron chi sribebare vidrio yebiti jondron üai tuakäre ye nämene 500 näre

Kukwe mrä ükaninte yebätä ni iti sribikä ja mräkä Russell ben käkwe niebare nitre periódico sribekä yei: “Jondron keta kabre sribebarera kukwe driekäre akwa jondron ne rabadi bäri kwin krubäte Kukwe Ngöbökwe driekäre”. ¿Nitre ji ngwanka iglesiate käkwe töbikabare ño? Nitre kwati tö nämene kukwe ja üaire mikai gare jai ye dimikakäre kukwe ükaninte kwin krubäte, ¿ye käi namani juto niaratre yebätä? Ñakare. Nitre ja bianka kristiano ye jökrä bäsi käkwe ñäkäbare krubäte “Foto-Drama” mikani tuare ye rüere. Niaratre ruäre käkwe kukwe keta kabre nuainbare ne kwe nitre kwati käkwe ñaka jondron üai ye tuadre. Kä keteiti känti nitre ruäre ji ngwanka iglesiate käkwe ñotra köi ye tikaninkä.

Meritre ni käi ükatekä nünanka konkrekasion ja ken,käkwe täräkwata abokänbätä “Foto-Drama” üai nämene mikani ye döräibare krubäte aune ñaka ütiä käräbare.

Nitre nämene nüke ye itire itire ie jondron bian nämene abokänbätä Jesús nämene chi ye üai mikani aune kukwe Pax ye nämene tikanibätä. Kukwe ye nämene ngwen törö nitre ie rabadre “nüne jäme jabe”

Akwa, yebiti ta kä película tuakäre yekänti nitre nükani kwati krubäte “Foto-Drama” ye tuakäre aune ñaka ütiä käräbare ietre. Juta Estados Unidos yete kä 80 jene jene känti drama ye tuani köbö kwatire kwatire. Nitre kwati película ye tuaka töi namani ñan krütare, ñobätä ñan aune película yete jondron ngö nämene mikani. Jondron üai dianinkä ye mika namani näin bätäre tuare ye köböire, kwi ngäbä tä därere ño kwatate aune kriblü tä ngetre ño ye namani tuin nitre ie. Jondron nire nämene nüke ño ye mika nämene tuare ye nämene mike gare Jehová ye töbätä krubäte. Miri gare kena ye erere, ja mräkä Russell bä ye namani mate “Foto Drama” mikani tuare yete, ye ngwane ni iti nämene jondron üai ye mrusaire käkwe niebare: “¡Russell üai ye tuin bäri kwin drama yete, tuadre ngwärere ye ngwä!”.

KUKWE ÑAN TUABAREBITI KUKWE BIBLIABÄTÄ DRIEBARE

“Foto-Drama” ye mikani tuare kena köbö 11 enero kä 1914 yete kä jondron üai tuakäre juta Nueva York nekänti. Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä nämene Juta Jene Jene te nämene kä ye bökäne aune niaratre arabe nämene ngübarebiti.

Tim Dirks ni kukwe kira tikaka película tuata yebätä, käkwe mikani gare “Foto-Drama” ye abokän “jondron kena sribebare aune namani ütiäte krubäte, yete jondron ngö mikani (nitre nämene blite jabe), jondron üai ye mika nämene näin aune jondron bä mikani tuare ye jökrä mika nämene niken ta aune ye tua nämene ñotra trä yebiti”. “Foto-Drama” sribe jämi ye känenkri nitre mada nämene película mike tuare aune yekänti kukwe ye erere nuain nämene ruäre, akwa jondron üai ye ñaka mika nämene tuare ja jiebiti, aune yete kukwe Bibliabätä kädrie ñaka nämene arato. Nitre ñaka nämene nüke krubäte película mada mrusaikäre abokän erere nitre nämene nüke “Foto-Drama” ye mrusaire, ñobätä ñan aune kä nikani kwati ta yete nitre 9 millones käkwe tuani Norteamérica, Europa, Australia aune Nueva Zelanda.

“Foto-Drama” ye mikani tuare kena köbö 11 enero kä 1914 yete juta Nueva York yekänti. Sö nikani krä kükü ta ye bitikäre kukwe tare namani bare, Rübare Kri Kena. Akwa, yebiti ta kä jökräbiti tibien nitre nükani kwati krubäte “Foto-Drama” mikani tuare ye mrusaikäre aune Gobran Ngöbökwe dre dre nuaindi mikani tuare metre ye käkwe nitre ye töi mikani jäme. Erametre, “Foto-Drama” ye namani ütiäte krubäte kä 1914 ye näire.

“Foto-Drama” ye copia dianinkä keta gre mikakäre tuare kä Norteamérica yekänti

^ párr. 1 Käne, kukwe kädrieta ne kädeka nämene “Jondron Nikwe Ükakröta”.