Känändre nekänti

Indice yete känändre

Sribire Jehová kräke kukwe tare käi jämi nüke känenkri

Sribire Jehová kräke kukwe tare käi jämi nüke känenkri

“Mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai.” (ECL. 12:1)

1, 2. a) ¿Ngöbökwe rei Salomón töi mikani kukwe meden tike monsotre bati ie? b) ¿Salomón kukwe tikani ye ñobätä ütiäte nitre kristiano kä niena 50 biti ye kräke?

NGÖBÖKWE rei Salomón töi mikani kukwe ne tike monsotre bati ie: “Mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai, kukwe tare käi jämi nüke mä kräke ye känenkri”. ¿“Kukwe tare käi” tä nüke ye abokän dre dre gäräbare kwe? Salomón kukwe bämikani abokän ñaka nuäre rükadre gare, yebiti mikani gare kwe kukwe tare tä nemen nitre umbre ye kisete: küde rabai grükekä, ngüre rabai ñaka dite, tu jatai näkäinkä, kä jatai tuin bukere ie, ni kukwei ñaka jatai ruin ie, dokwä jatai ngwen aune trö jatai tolene. Ni ñaka rabadre nütüre ni rabadre umbre angwane ja töi mikadre sribire Jehová kräke (ñäkädre Eclesiastés 12:3, 4, 5 yebätä). *

2 Nitre kristiano kwati abokänbiti kä niena 50 yei ja täbe ruin dite.  Niaratre dokwä kitera bäne, akwa Salomón kukwe niebare ye jämi nemen bare bätätre. Biblia tä kukwe ne niere monsotre bati ie: “Mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai”, akwa ¿nitre kristiano niena umbre raba kukwe ye nuainne ño arato? ¿Kukwe niebare ye tä dre mike gare?

3. ¿Ni ni Sribekä töi kwin krubäte ngwandre törö jai ye abokän dre gärätä?

3 Kä kwati te nita Jehová mike täte, akwa ruäre ngwane ni rabadre kä denkä jai töbikatarikäre Ni ni Sribekä töi kwin krubäte yebätä. Jehovakwe jondron keta kabre sribebare yebätä kukwe ñaka nüke gare täte nie. Niara tä jondron keta kabre bien krubäte nie ye köböire nita nüne kwin. Niarakwe jondron sribebare ye nita mike ñärärä angwane tä nemen gare nie ni tare kwe, töbätä aune die kri aune niara tä nemen tuin bäri ütiäte nie. Kukwe ne tä ni töi mike ñan krütare, ¿ñan ererea? (Sal. 143:5.) Ni ni Sribekä töi kwin krubäte ngwandre törö jai ye abokän niarata dre ribere nie yebätä töbikadretari meden gärätä. Nita töbiketari kwin ye ngwane ni töta nemen sribi nuain jankunu ja nire tätebiti kräke nita debe bien ie bämikakäre (Ecl. 12:13).

MÄ NIENA UMBRE AKWA KUKWE KETA KABRE TÄ MÄ KÄNE

4. ¿Ni kristiano ie kukwe keta kabre niena gare rabadre kukwe meden ngwentari jai aune ñobätä?

4 Mäkwe nünanbarera raire aune kukwe keta kabre niena gare mäi angwane kukwe ütiäte ne mä raba ngwentari jai: “Ti die tä aune ja täbe ruin dite tie, ¿aisete tikwe dre nuaindi kä nengwane ja nire tikwe yebiti?”. Mä niena umbre aune kukwe keta kabre tä mä käne abokän erere ñan raba nemen ni madakwe. Ñodre, kukwe niena gare mäi Jehovabätä ye mä raba mike gare monsotre bati ie. Arato, kukwe kwin namani mäkwe Ngöbö mikabätä täte ye mä raba mike gare nitre kristiano mada yei mikakäre dite. Rei David ribebare Jehovai niara mikadre kukwe ye erere nuainne. Kukwe ne tikani kwe: “Ngöbö tikwe, ti nämä bati angwane mä jatani ti tötike ja känenkäre [...]. Ti niena umbre aune dokwä ngwen, akwa mäkwe ñaka ti tuanmetre jire, ne kwe mä di tärä krubäte ye tikwe mikadre gare ti bränkätre yei; aune mä die kri krubäte, ye tikwe mikadre gare nitre jökrä jatai jatäri yei” (Sal. 71:17, 18).

5. ¿Nitre kristiano ie kukwe gare raba kukwe ye mike gare ño ni madai?

5 ¿Kä kwatire kwatire tä niken ta yete kukwe keta kabre nemen gare mäi ye mä raba mike gare ño ni madai? ¿Mä raba ja mräkätre bati nübaire ja gwirete ja dimikakäre kwärikwäri? ¿Mä raba niaratre nübaire jabe kukwe driere ne kwe mätä sribire kä jutobiti Jehová kräke rabadre gare ietre? Kirabe, Elihú niebare: “Köbö kwati ye rabadre blite, aune kä kwati krubäte ye rabadre kukwe niena gare ie ye mike gare” (Job 32:7). Ne madakäre, ja ngwaitre ie kukwe gare ye apóstol Pablo nübaibare kukwe kwin bämike meritre mada kräke. Niarakwe kukwe ne tikani: “Meri unbre unbre abko käkwe [...] nünandre ño kuin abko diri[dre] kwetre” (Tito 2:3).

MÄ RABA NITRE MADA DIMIKE KRUBÄTE

6. ¿Ñobätä nitre kristiano umbre abokän ie kukwe niena gare raba ni mada dimike krubäte?

6 Kukwe niena gare krubäte mäi angwane mä raba kukwe keta kabre nuainne. Kä grebiti kwäjätä o gre ketebu nikanina ta yete kukwe ruäre nämene gare mäi, akwa kukwe niena gare bäri mäi kä nengwane yebätä mäkwe töbika. Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mä raba nuainne bäri kwin kä nengwane. Arato, kukwe metre Bibliabätä mikadre nüke ño nitre mada brukwäte ye niena gare mäi. Mätä sribire ni umbrere angwane ja mräkätre ie kukweta nainte ye dimikadre ño ye gare mäi (Gál. 6:1). Sribi keta kabre konkrekasionte, sribi gätä krikri kräke, Ju ja Ükarakrö sribeta, sribi ye ngübadrebiti aune jie ngwandre ño ye niena gare kwin mäi. Doctor ni operadre aune ñaka däri mikadre ni kwatate yebätä blitadre ño ben ye gare mäi. Kukwe metre namani gare bitinkä mäi akwa kukwe keta kabre gare mäi yebiti mä raba ni mada dimike. Ñodre, mäkwe monso ngübabare angwane ye köböire kukwe keta kabre niena gare mäi. Kukwe ne kätä  mike gare nitre kristiano niena umbre ye raba juta Jehovakwe dimike: raba dirire, raba kukwe mrä mike gare aune raba ja mräkätre dimike (ñäkädre Job 12:12 yebätä). *

7. ¿Nitre kristiano niena umbre ye raba dre driere monsotre bati yei?

7 ¿Kukwe keta kabre niena gare mäi yebiti mä raba nitre mada dimike ño bäri? Ja tötika Bibliabätä kömikadre ño aune nuaindre ño ye mä raba driere monsotre bati yei. Ja ngwaitre, ¿mun raba kukwe niere meritre bäri bati yei dimikakäre ne kwe niaratre dre nuaindre sribi Ngöbökwe nuainkäre aune monso ngübakäre ye rabadre gare ietre? Ja mräkätre, ¿mun raba monsotre bati dimike kukwe kädriere kä jutobiti aune kukwe driere bari kwin? Mätä niken ja mräkätre niena bäri umbre tuinbiti dimikakäre kukwe ja üairebiti ye ngwane, ¿mätä dre nuainne ye mä raba driere ietre? Mä di ñaka niena käne ye erere, akwa mä raba monsotre bati tötike. Kukwe Ngöbökwe tä niere: “Monsotre die ye abokän bä nuäre krubäte, aune nitre umbre dokwä ngwen ye abokän tä niaratre mike trä ngitiekä” (Prov. 20:29).

¿NITRE KUKWE DRIEKÄ RIBETA BÄRI YEKÄNTI MÄ RABA NIKEN?

8. ¿Apóstol Pablo namanina umbre ye ngwane dre nuainbare kwe?

8 Apóstol Pablo namanina umbre ye ngwane töi nämene jankunu sribi Ngöbökwe nuainbätä. Niara nämene ngite Roma, akwa mikaninta kwäre kä 61 ye ngwane niara kä ngwanina nüke jai sribi misionero yebätä, aune törbadre akräke rabadre nüne kä yekänti (2 Cor. 11:23-27). Pablo ja mikadrete kukwe driere ye käi rabadre juto ja mräkätre nünanka juta yete yebätä. Akwa, sribi nuain nämene kwe ye ribe nämene kä madakänti ye namani gare ie. Timoteo aune Tito yebe gwairebe nikani juta Éfeso, Creta aune Macedonia yekänti raba ruin nie (1 Tim. 1:3; Tito 1:5). Niara janamene España o ñakare ye ñan gare nie, akwa töi nämene nänbätä kä yekänti (Rom. 15:24, 28).

9. ¿Ñongwane Pedro nikani nüne kä madakänti kukwe driekäre bäri raba ruin nie? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä.)

9 Ye erere arato apóstol Pedro yebiti kä namanina 50 biti bäri ye ngwane, kä medenkänti niara raba sribire bäri yekänti nikani. ¿Ñokänti kukwe ye gare nie? Kä nämene nuäi Jesubiti ye erere kä nämene niarabiti o kä namanina bäri niarabiti akräke, gätä nuainbare nitre apóstol mada yebe Jerusalén kä 49 ye ngwane niara nämene siba gätä yebätä aune kä namanina 50 niarabiti raba ruin nie (Hech. 15:7). Kä nikani ta ye bitikäre, niara nikani nüne Babilonia kukwe driekäre nitre Judea nämene nüne yete ie (Gál. 2:9). Niara nämene nüne yete ye ngwane tärä tikani kena kwe Ngöbö die köböire, kä 62 ye näire (1 Ped. 5:13). Nünandre kä madakänti ye ñaka nuäre, Pedro namanina umbre akwa yebiti ta niarakwe sribibare kä jutobiti Jehová kräke.

10, 11. Nire ja töi mikani niken nitre ribe nämene kukwe driere yekänti ye mä raba mike gare keteiti.

10 Kä nengwane, nitre kristiano kwati abokänbiti kä niena 50 biti bäri, nämene kukwe nuainne ye abokän ñaka niena nuainne, ye medenbätä raba kukwe mada ükete jai sribikäre Jehová kräke. Kä medenkänti niaratre raba sribire bäri Ngöbö kräke ye erere känti tätre niken. Ñodre, Robert kukwe ne tikani: “Ti muko aune ti, kä rababa 55 näre nunbiti ye ngwane rababa gare nunye nun raba kukwe mada nuainne. Nun ngobo itibe ñaka rababara nüne nunbe, nun rün ñaka rababara ngübadre nunye aune ngwian mikaninte kwetre nun kräke. Nun rababa nütüre, nunkwe ju jakwe rürübäindre angwane ye ütiäbiti nun rabadre rürübän ütiä nämä nunbiti ye ütiä bien aune ngwian rabadrete yebiti nunkwe ja ngübadre nemen ti jubiladre ye ngwane. Juta Bolivia yekänti nitre kwati nämene kukwe metre ye kain ngäbiti aune jondron nünankäre ye rürübäin nämene brai ye rababa gare nunye. Ye medenbätä, nun rikaba nüne juta yete. Kenanbe, ñaka rababa nuäre nun kräke nünankäre kä yekänti. ¡Nun nämä nüne Estados Unidos ye erere nun ñaka rababara nüne! Akwa, Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare nunbätä nunkwe ja di ngwani yebätä”.

 11 Robert tä niere jankunu: “Kä nengwane nun töita sribi konkrekasionte ye aibe nuainbätä. Nitre ruäre nämä ja tötike Bibliabätä nunbe ye ja ngökabarera ñöte. Nitre ja mräkäre bobre tä nüne mobe mentokwäre käkwe ja ngökabare ñöte arato. Bämän kratire kratire tätre ja di ngwen nüke jutate ne kwe kwandre gätäbätä. Niaratre tä nirien kukwe ja üairebiti aune ngobo käne kwetre ye ja mikani prekursor ye kä mikaba juto krubäte nunbätä”.

NITRE RIBETA KUKWE DRIEKÄRE NITRE BLITE KUKWE MADABITI YEI

12, 13. Nire jubilabare käkwe sribi Jehová nuainbare kä madakänti ye mä raba mike gare keteiti.

12 Ja mräkätre niena umbre tätre kukwe bämike nitre mada käne, ye köböire kukwe kwin raba nemen konkrekasion aune nitre ükaninte braibe blite kukwe madabiti yekwe. Ne madakäre, kukwe driedre kä ye kwrere känti ye kwin krubäte. Ñodre, Brian kukwe ne tikani: “Kä Gran Bretaña yekänti kätä nüke 65 nitrebiti ye ngwane jubilata, ye erere kä rababa tibiti angwane ja rababa ruin ngwarbe tie aune ti muko ie. Monsotre nunkwe ñan rababara nüne nunbe aune nun nämä kukwe driere yekänti nitre ñaka tö nämä ja tötikai Bibliabätä. Monso bati blite kukwe chino yebiti nämä ja tötike kwela krite kukwe mikakäre gare jai ye rababa gare tie. Tikwe niara nübaiba gätäbätä ye ka ngäbitiba kwe aune rababa ja tötike Bibliabätä tibe. Bämän rikaba ta yete niara jataba ja ketamuko mada kwe blite kukwe chino yebiti ye ngwena siba. Bämän rikaba krobu ta ye bitikäre niara jataba ni mada mada ngwena jabe”.

13 “Ni chino kukwe mikaka gare jai nirikekäre käkwe ja tötika Bibliabätä käräba ja kräke ye ngwane tikwe töbikaba: ‘Kä niena 65 tibiti akwa ye ñaka tä mike gare ti jubilabare sribi Jehovakwe yebätä’. Tita kä ngwen kubu ti muko käne, niara raba ja kite blite kukwe chino yebätä ye tikwe ngwantariba ie. Blitadre ño kukwe chino yebiti grababare ye nun nämä kukwe nuin. Kä nikanina kwäjätä ta yete nunkwe kukwe ye nuainbare. Nunta kukwe driere nitre blite kukwe madabiti ie, yebätä jata nementa ruin bati nunye. Nükebe kä nengwane nunkwe nitre chino 112 tötikanina Bibliabätä. Jökrä bäsi tätre nüke gätäbätä aune iti niena sribi prekursor nuainne nunbe.”

Kä tä mäi sribi Ngöbökwe nuainkäre bäri (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä)

MÄ RABA DRE NUAINNE YE MÄKWE NUAIN KÄ JUTOBITI

14. a) ¿Dre raba kä mike juto nitre kristiano niena umbre yebätä? b) ¿Pablo kukwe nuainbare ye raba ni dimike ño?

14 Nitre kristiano kwati abokänbiti kä niena 50 biti bäri raba sribi Jehovakwe nuainne kä  madakänti, akwa mada abokän ie ñan raba nemen bare. Ruäre tä bren o rün aune meye tä ngübadre ietre o monsoi tä nüne ben. Kukwe ye erere tä mä kisete angwane, sribi meden mä raba nuainne Jehová kräke ye niara tä mike ütiäte jai ye mäkwe ñaka käi kwitaka jabiti. Aisete, mäkwe ñaka ja di ngwan nekä, ñakare aune dre dre mä raba nuainne ye mäkwe nuain kä jutobiti. Apóstol Pablo kukwe nuain bare yebätä mä raba töbike. Kä kwati te niara nämene ngite yebätä ñaka namani sribi misionero ye nuainne. Akwa, nitre nämene nemen niara tuinbiti jökrä ie niara nämene kukwe Bibliabätä driere aune nämene tödeka kwetre mike dite (Hech. 28:16, 30).

15. ¿Ñobätä nitre kristiano niena umbre ye mikata tuin ütiäte jai?

15 ¿Nitre niena umbre yebätä dre nie raba? Niaratre tä sribi nuainne Jehová kräke ye niarata mike ütiäte jai. Salomón niebare kukwe tare käita nüke o kukwe keta kabre tä kite nemen bare nibätä ye ngwane ñaka tä nemen nuäre sribire Ngöbö kräke, akwa nitre niena umbre tä sribi nuainne Ni ni Sribekä käikitakakäre ye niara tä mike ütiäte jai (Luc. 21:2-4). Ne madakäre, nitre kristiano niena umbre tä sribire mekerabe Ngöbö kräke tä kukwe kwin bämike ye konkrekasion tä mike tuin ütiäte jai arato.

16. a) ¿Kukwe meden kwin ñaka namani Ana yekwe? b) ¿Dre abokän nuainbare kwe Ngöbö mikakäre täte?

16 Meri kädeka nämene Ana namanina umbre, akwa yebiti ta nämene käre Jehová käikitekä ye Biblia tä niere. Kä namanina 84 niarabiti angwane Jesús därebare. Niara ñaka namani ja tötikaka Jesukwe, ñaka dianinkä üai deme yebiti aune ñaka kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driebare kwe raba ruin nie, ñobätä ñan aune niara krütani. Akwa, kukwe meden Ana rabadre nuainne ye nämene nuainne kä jutobiti. “Ju blitakrä Ngöböbe [...]. Ye känti nämane käre köbö kwatirekwatire Ngöbö käikitekä.” (Luc. 2:36, 37.) Nitre sacerdote nämene jondron rämane kukwe templo yete dekä dekä aune deu, ye ngwane Ana nämene nemen ju bäre nitre kwati ja ükaninkrö ngätäite orakäre käbube, aune nämene nuainne ora ötare raba ruin nie. Bati nikani templo yete angwane monso chi, Jesús ye jutuabare ie aune, “nitre israelita nünanka Jerusalén nämane ni ni diantarikä ngibiare ngäbti abko erere ben Ana nikani blite ngäbäkre Jesubtä” (Luc. 2:38).

17. ¿Ni kristiano niena umbre o tä bren ye dimika raba ño ne kwe Jehová mikadre täte kwe gwairebe nibe?

17 Ja mräkätre niena umbre o tä bren ye ni tädre juto dimikakäre kä nengwane. Niaratre töta nemen kwain gätäbätä aune gätä krite, akwa nane nane raba niken. Konkrekasion ruäre tä kukwe ükete ne kwe niaratre rabadre gätä ye kukwe nuin teléfono yebiti. Ruäre ngwane kukwe ne erere ñaka nuainta. Ja mräkätre niena umbre ye raba sribi Ngöbökwe dimike. Ñodre, orasion nuainta kwetre ye köböire konkrekasion kristiano tä nirien (ñäkädre Salmo 92:13, 14 yebätä). *

18, 19. a) ¿Nitre kristiano niena umbre raba nitre mada dimike ño? b) “Mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai”, ¿ye nire nire raba mike täte?

18 Mun kristiano niena umbre, munta kukwe kwin nuainne ye tä nitre mada dimike krubäte ye ñaka gare jabätä munye. Munkwe Ana ye ngwan törö jai, käre nämene niken templo yete kä kwatire kwatire. Niarakwe kukwe bämikani ye käkwe ni dimikai kä nengwane ye ñaka namani gare ie. Niara nämene Jehová tarere tä tikani Bibliabätä. Ye erere, munta Jehová tarere ye ja mräkätre ñaka käi kwitaikä jabiti arato. Ye medenbätä, Kukwe Ngöbökwe tä niere, ¡“ni dokwä ngwen ye korona bä nuäre krubäte kwrere tä näin ji metre yebiti ngwane”! (Prov. 16:31.)

19 Ni jökrä ñaka raba sribire ja erebe Jehová kräke, akwa ni tä dite aune ja täbe ruin dite nie angwane nikwe kukwe ne ngwandre törö jai: “Mäkwe Ni Ütiäte Kri mä Sribekä ye ngwan törö jai, kukwe tare käi jämi nüke mä kräke ye känenkri” (Ecl. 12:1).

^ párr. 1 Eclesiastés 12:3, 4, 5: “Köbö te nitre kraka gwi rabai grükekä, aune nitre dite ye rabai tolene, aune meritre jondron ukwaka ñaka rabaira sribire rabai braibe yebätä, aune meritre tä nikren ventana yete ta rabai kä drünente; [...] jondron te jondron ukwata ngö ñaka rabaira [...] aune almendro ye blü rabai, aune tröda rabai ja jäke tibienta”.

^ párr. 6 Job 12:12: “¿Nitre umbre yei kukwe ñaka gare aune kä niken raire ta yete kukwe ñaka nüke gare ietre?”.

^ párr. 17 Salmo 92:13, 14: “Nire tädi ju Jehovakwe yete, Ngöbö nikwe jue ye bäre ta ye blü rabai. Niaratre täi dokwä ngwen akwa ririai jankunu, rabai köte aune ñaka bä ngrötaikä”.