Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye ni raba dimike ño?

¿Nitre tä ja tuin kukwe tare ben ye ni raba dimike ño?

FRANÇOIS ni umbre nünanka juta ngwian bökäne känti kukwe ne tikani: “Nitre tärä kitani gobran kräke ye bitikäre namanintre ñäke jai nire rabai gobrane yebätä, aune namanintre rüre jabe, yebätä nitre kwati testiko Jehovakwe ngitiani mentokwäre. Mrö aune kräkä ñaka rababa krubäte aune jondron jataba nemen chi ye rürübäin rababa bäri kabre. Banko dikaba, kaja ngwian diankakäre ye ñaka rababa sribire o ngwian ñaka rababa te”.

Nitre Testiko ngitiani ye ja ükaninkrö Ju ja Ükarakrö kä ketare ketare te, ja mräkätre sribikä sukursal käkwe ngwian aune jondron meden ribe ye juani ja mräkätre ye kräke. Nitre nämene ja rüere kwärikwäri ye namani krare ji ngrabare, akwa nitre testiko Jehovakwe ñaka ja mrite kukwe gobrankwe yete ye nämene gare nitre yei, ye medenbätä niaratre nämene karo sukursalkwe ye tuenmetre niken ta.

François tä niere: “Nun rikaba Ju ja Ükarakrö kokwäre angwane ni mada karo nunkwe ye täkäba kürübiti akwa kürü kwä ye ngösaba karo nunkwe yebätä. Ni rükä jataba betekä nun kokwäre ye gaba nunkwe angwane, nunkwe karo kwitateba ja jiebiti aune nun rikabata jötrö ngwarbe sukursal. Nun ñaka murie ketaba yebätä nun rababa debe bien Jehovai. Jetebe se kwrere, ja mräkätre 130 nämä ja ükaninkrö Ju ja Ükarakrö yete ye diantariba. Niaratre ruäre rükaba sukursal aune nämä dre ribere jai ye nunkwe bianba ietre aune nunkwe dimikaba kukwe ja üairebiti nememe kukwe tare rikaba ta ye ngwane”.

“Kä rikaba ta angwane, ja mräkätre ye tärä juani krubäte sukursal ie debe biankäre. Ja mräkätre kä madakänti käkwe niaratre dimikani ye mikani tö ngwen bäri Jehovai.”

Kukwe tare tä nemen bare o nitre tä kukwe tare nuainne ye ngwane ni ñaka tä niere jerekäbe ja mräkätre yei: “Makwe dän kita jabtä amne makwe mrö kweta trinetrine” (Sant. 2:15, 16). Nitre ja tötikaka Jesube siklo kena nuainbare ye erere nita jondron bien ja mräkätre ie. Mrönikai kri ye namani gare ietre angwane, niaratre “ja töi mikani ngwian juen ja mräkätre tödekaka Jesubti nünanka kä Judeate ye die mikakäre. Ye erere ni itire itire, ie ja namani nüke töre ngwian bien nuäi, ye erere namanintre bien” (Hech. 11:28-30).

Ni Jehová mikaka täte, ni tö nitre mada dimikai ja brukwä tätebiti, akwa nitre tä kukwe ja üaire ribere jai ye gare nie arato (Mat. 5:3). Jesukwe sribi biani nuaindre nitre nänkä ben yei nitre dimikakäre kukwe ja üairebiti aune dre nuaindre kwetre ye mikakäre gare ietre (Mat. 28:19, 20). Ni itire itire tä kä denkä jai sribi ye nuainkäre aune tä nuainne ja die aune ngwian kwe yebiti. Juta Ngöbökwe käkwe ngwian ükaninkrö yebiti nitre tä jondron ribere jai ye dimikata, akwa sribi Gobran Ngöbökwe aune kukwe kwin drieta ye dimikata metrere ngwian yebiti. Kukwe nuainta yebiti nita bämike nita Ngöbö aune ni mada tarere (Mat. 22:37-39).

Nitre testiko Jehovakwe tä sribi Ngöbökwe nuainne kä jökräbiti tibien ye kräke nire tä ngwian bien yei rabadre gare sribita kwin ngwian yebiti. ¿Ja mräkätre mada tä jondron ribere jai ye mä raba dimike? ¿Nitre tötikata Bibliabätä ye mä raba nuainne arato? Ye erere ngwane, kukwe nieta Proverbios 3:27 ye mäkwe nuain: “Nire tä jondron ribere jai ye mä raba dimike angwane, mäkwe ñaka jondron kwin ye käbäidre kän”.