Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KIRA MIKATA GARE

“Ti nämä näin käre ju tikwe yebe”

“Ti nämä näin käre ju tikwe yebe”

AGOSTO nemen septiembre kä 1929, nitre 10.000 biti bäri kukwe driekä käkwe köbö ökän te tärä aune täräkwata döräibare 250.000 näre kä Estados Unidos yekänti. Niaratre ye ngätäite nitre 1.000 colportores nämene siba (nengwane kädekata prekursor). ¡Nitre nämene nirien bäri! Täräkwata Bulletin * yebiti mikani gare nitre prekursor nämene kä 1927 ye näre ririabareta kä 1928 yete. Arato ye näre ririabareta kä 1929 yete aune nitre “töi namani ñan krütare”.

Kä 1929 namanina krüte ye ngwane kukwe kri namani bare. Köbö marte 29 octubre kä 1929 yete, kä känti ngwian mika nämene nirien nitre kräke nämene juta Nueva York ye ñaka namanina sribire, ye medenbätä kä jökräbiti tibien ngwian ñaka jatanina ütiäte nämene käne ye erere. Banko kwati, kä jondron nire ngüba käi aune ju känti jondron keta kabre sribe nämene ye jökrä dikani. Nitre kwati krubäte kwe sribi ñaka namanina. Kä 1933, ju dianka nämene mil näre köbö kwatire kwatire nitre nünanka Estados Unidos yekän.

¿Ngwian ñaka namanina krubäte aisete nitre kukwe driekä köbö täte dre nuainbare ja ngübakäre? Nitre kwati ju sribebare nünankäre jai aune llanta mikanibätä, ne kwe rabadre nuäre ngwandre kwäräkwärä. Niaratre ñaka nämene ju aune impuesto ütiä bien, ju sribebare kore ye köböire ñaka ngwian kitaninkä krubäte kwetre aune namanintre sribi Ngöbökwe nuainne jankunu. * Arato, gätä kri nuain nämene ye ngwane niaratre nämene nemen hotelte aune ütiä kärä ñaka nämene ietre. Ju chi sribedre bätä jondron mikadre ja kriemikakäre kä tibo yebätä, tanque ñö ngwäre, mrö ria käi, estufa, jän nuäre dötadrebiti mikadre, ju ye sribedre ño ye mikani gare täräkwata Bulletin yete kä 1934.

Nitre prekursor kwati ja töi mikani ju sribere nünankäre jai aune llanta mikanibätä. Victor Blackwell ie nükani törö: “Ru sribedre ño ñaka nämene gare Noé ie, ye erere ju nuäre ngwandre kwäräkwärä ye nuaindre ño ñaka nämä gare tie arato”. Akwa niarakwe ju ye kwrere sribebare.

Karo sribebare jure ye nun nämä mike rute ngwandre ñö kwäräkri ñü jobe tibien yete ta, juta India yekänti.

Avery bätä Lovenia Bristow ju sribebare nünankäre jai aune llanta mikanibätä, ne kwe rabadre nuäre ngwandre kwäräkwärä. Avery niebare: “Sera tä käre kwatate, ye kwrere ti nämä näin käre ju tikwe yebe”. Ja mräkätre Bristow nämene sribi prekursor nuainne Harvey bätä Anne Conrow yebe. Niaratre ju sribebare nünankäre jai aune llanta mikanibätä, ne kwe rabadre nuäre ngwandre kwäräkwärä, ju ye nämene ketaninkä cartón yebiti aune cartón yebätä brea nämene jüaninte. Niaratre nämene niken kä madakänti angwane cartón ye nämene näkäinkä timo. Avery ie törö: “Ju sribebare nunkwe ye kwrere tua ñaka nämene jire, aune ni mada ñan sribebare jire”. Niara niebare Harvey, Anne aune monsoi nibu nämene “nüne bäri kä jutobiti”. Harvey tikabare: “Nunkwe ñaka jondron täi nikaba jire, aune nun nämä tö ngwen metre Jehovai, niara nämä käre nun ngübare kwin aune nun tarere”. Kä nikani ta angwane, niaratre jökrä nikani Kwela Galaad yete aune niaratre juani sribire misionero juta Perú yekänti.

Ja mräkätre Battaino jökrä nämene sribi prekursor nuainne arato. Giusto bätä Vincenza nämene nüne tiendas de campaña yete, akwa monsoi rabai namani gare ietre angwane karo Ford modelo A 1929 ye niaratre ükaninte ne kwe rabadre ju kwrere aune bä namani hotel kwin krubäte erere. Nitre blite kukwe italiano yebiti nämene nüne Estado Unidos yei niaratre  nämene kukwe driere, sribi ye nämene tuin ütiäte ietre yebätä nämene nuainne ngängän chi yebe.

Nitre kwati nämene kukwe kwin kukwe nuin, akwa nitre bobre aune nitre abokän kwe sribi ñaka nämene ye kräke ñaka nämene nemen nuäre ngwian biankäre täräkwata sribe nämene ye ütiäre. Ngwian ñaka nämene kwetre yebätä nämene jondron keta kabre bien tärä ütiäre. Nitre tö nämene kukwe mikai gare jai ye jondron keta kabre biani prekursora nibu ie, ye niaratre ükaninkrö keteitibe angwane namani 64 ietre. Jondron ye ükaninkrö kwetre angwane namani jondron rürübäinta tiendate ye kwrere.

Ni sribikä kä jondron nöka käi yekänti, yebe Fred Anderson ngätäni, ni ye tö namani tärä ie yebätä lente meyekwe biani kwe tärä ütiäre. Kä mada nemenkä ja ken yekänti ni mada tö namani tärä ie arato, akwa niebare kwe: “Lente ñaka tie ñäkäkärebätä”. Akwa, lente biani Fred ie yebiti niara rabadre ñäke täräbätä, ye medenbätä ngwian biani kwe tärä aune lente ye ütiäre.

Jondron sribebare kwi ngübakäre nuäre ngwandre kwäräkwärä ye Herbert Abbott nämene ngwen karote kwi bian nämene ie ye kräke. Kwi nämene nemen komä o kobokä kwe angwane nämene rürübäine aune nämene gasolina kökö. Herbert Abbott tikabare: “¿Ruäre ngwane ngwian ye nämä krüte nunye? Jän, akwa ye ñaka nämene nun mike nünenkä. Gasolina nämä karote angwane nun nämä niken jankunu ja käne aune nun nämä tö ngwen täte Jehovai”.

Nitre kristiano kä ye näire ja tuani kukwe tare ben, akwa nämene tö ngwen Jehovai aune töi nämene kwatibe sribibätä kräke ye köböire ñaka ja di ngwani nekä kwetre. Bati, murie namani mate dite ñübe ye ngwane kri nikani karo Maxwell aune Emmy Lewis yebiti aune karo ye nikani ngwarbe käntre, akwa kri jämi mate karobiti ye känenkri niaratre ngitiani. Maxwell tikani: “Kukwe nämä nemen bare nunbätä ye nun ñaka nämä mike tuin jai kukwe kri ye kwrere aune ye ñaka nämä nun ketebätä, nunkwe sribi ye tuanemetre ye ñaka nämä nüke jire nun töite. Sribi nämä krubäte nuaindre yebätä nun nämä ja töi mike nuainne”. Maxwell bätä Emmy ñaka ja di ngwani nekä, ñakare aune niaratre ju ye ükaninteta aune ja mräkätre töi kwin käkwe dimikani arato.

Kä nengwane nünanta kä ñaka kwin te, akwa ni testiko Jehovakwe kwati krubäte tä ja töi mike sribire Jehová kräke kä jutobiti. Nitre sribibare kena prekursor, ye erere ni töita kwatibe kukwe driere jankunu nememe Jehovakwe niedi nie “nete mrä” yekänti.

^ párr. 3 Kä nengwane kädekata Sribi Nikwe Ngöbökrä.

^ párr. 5 Kä ye ngwane nitre prekursor jökrä bäsi yekwe sribi ñaka nämene. Täräkwata sribe nämene ye ütiä bian nämene brai niaratre yei aune ngwian bian nämene ietre täräkwata ütiäre yebiti niaratre nämene jondron ribe nämene kwetre jai ye kökö ja kräke.