Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jondron sribebare tä Ngöbö dite mike gare

Jondron sribebare tä Ngöbö dite mike gare

“Ni Dänkien Ngöbö, ma aibe ngöräbe käikitadrekä amne ma aibe raba mikani ütiäte [...], ñobtä ñan angwane makwe jändrän jökrä dätebare.” (APOC. 4:11)

1. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe tödeka nikwe tädre dite?

NITRE kwati ie jondron tuin ye aibe nemen metre kräke. Biblia tä niere “ni ñakare jire iti käkwe Ngöbö tuani”, akwa ¿ni raba nitre dimike ño Jehová mike tuin metre jai? (Juan 1:18.) ¿“Ngöbö abko tuen ñakare” yei ni raba tödeke ño bäri? (Col. 1:15.) Kena, kukwe meden ngwarbe drieta tä kukwe metre Jehovabätä kwite jene ye rabadre gare nie. Ketebukäre, ni rabadre dirire kwin Biblia yebiti ne kwe kukwe ngwarbe drieta köböite Ngöbö kukwei ñaka nemen gare nitre ie ye nikwe dikandrete (2 Cor. 10:4, 5).

2, 3. ¿Kukwe meden ketebu drieta köböite kukwe metre Ngöböbätä ye ñaka nüke gare nitre ie?

2 Jondron nire jatani nikwite jatäri drieta krubäte käbiti tibien ye nitre kwati tä mike era jai, ye köböite kukwe metre Ngöböbätä ye ñaka nüke gare nitre kwati ie. Jondron nire jatani nikwite jatäri nitre kä nebätä tä driere ye kätä kukwe Bibliabätä ye kwite jene aune ye köböite nitre ñaka tö ngwen nüna kä jutobiti yei. Jondron nire jatani nikwite jatäri drieta ye tä mike gare ja nire ye namani ja töbiti, ye erere akräke jondron kwin ñaka ni kräke.

3 Nitre mada kätä kukwe Bibliabätä driere jene, ye tätre niere jondron jökrä kä kwintabätä, Kä tibien aune jondron jökrä nire ye sribebare Ngöbökwe köbö ti te, ye käi nikanina bäsi mil kräjätä ta. Nitre ja tötikaka krikri tä kukwe metre mike gare jondron sribebare yebätä, akwa nitre kukwe ngwarbe driekä ye ñaka kain ngäbiti jire, ñobätä ñan aune kukwe ye tä nemen kukwe drieta kwetre ye rüere. Nitre kukwe ngwarbe driekä ye tä Biblia mike tuin ütiäte jai tätre niere, akwa Biblia tä kukwe niere ye niaratre ñaka driere, ye köböite Biblia nemen tuin ñaka ütiäte nitre madai. Kukwe ne raba nitre siklo kena ye ngwen törö nie, niaratre nämene Ngöbö mike täte kä jutobiti, akwa “Ngöbö mikadre ütiäte ño metre kwetre abko [ñaka nämene] [...] nüke gare” ietre (Rom. 10:2). Jondron nire jatani nikwite jatäri drieta aune nitre kukwe mada ngwarbe driekä, kukwe ketebu ye tä “jändrän [...] ribi ribi” kwrere nitre kwati töibätä, ¿akwa kukwe ye ñaka metre ni raba mike gare ño Kukwe Ngöbökwe  yebiti? * Nikwe ja di ngwain kukwe metre mike gare jai ye aibe köböire rabai gare nie.

KUKWE NÜKE GARE NIE YE KÖBÖIRE TÖDEKATA AUNE KUKWE METRE YE MIKATA GARE

4. ¿Drei nikwe tödekadre?

4 Biblia tä driere nie, nikwe ni mada taredre aune kukwe metre känändre (Prov. 10:14). Kukwe namani bare aune kukwe metre mikata gare yei nikwe tödekadre ie Jehová tö; aune ñaka tödekadre nitre kä nebätä kätä kukwe niere bätä tätre kukwe mike täte yei (mäkwe ñäkä Hebreos 11:1 yebätä). Akwa, kena ni rabadre mike gare kwin jai niara ye tärä ne kwe tödekadre bäri ie (mäkwe ñäkä Hebreos 11:6 yebätä). Niara tärä ye ñan rabadre gare jerekäbe nie: kukwe namani bare yebätä nita kukwe känene aune töbiketaribätä ye köböire nemen era ni kräke (Rom. 12:1).

5. ¿Kukwe meden köböire raba nemen gare nie Ngöbö tärä?

5 Apóstol Pablo tä kukwe kwin mike gare abokän köböire rabadre gare metre nie Ngöbö ye tärä akwa ñaka tuin nie. Niebare kwe: “Jändrän dätebare Ngöbökwe, ye mdenbti kukwe tiebe tua ñakare Ngöböbtä abko tä nüke gare nie amne Ngöbö abko Ngöbö ño tä nüke gare nie arato. Ye mden kisete jändrän jökrä dätebare Ngöbökwe kena, yebtä nita töi ngitiekä kuin metre angwane, Ngöbö di kri rabadi kärekäre amne niara abko Ngöbö era metre rükadre gare nie” (Rom. 1:20). Nitre tä nemen nütüre Ngöbö ye ñaka jire, ¿akwa ni raba nitre ye dimike ño ne kwe kukwe niebare Bibliabätä ye metre rükadre gare ietre? Jondron sribebare kädrieta ja känenkäre, abokän tä mike gare Ni ni Sribekä ye dite aune töbätä yebiti ni raba nitre dimike.

JONDRON SRIBEBARE YE TÄ NGÖBÖ DIE KRUBÄTE MIKE GARE

6. ¿Jondron meden kena tä Jehová dite ye mike gare?

6 Jondron ketebu sribebare Jehovakwe ni kriemikakäre ye tä mike gare niara die krubäte: atmósfera aune campo magnético. * Atmósfera ye ñan tä murie aibe bien nie, ñakare aune tä ni kriemike. ¿Tä nuainne ño? Jä krikri tä näin kä ngwarbe kwinta yebiti ta, ye matadre kä tibien nebe jai angwane raba kukwe tare mike nemen bare nibätä. Akwa, ye ñaka nemen bare ñobätä ñan aune jä krikri ye tä mate atmósfera yete ngwane tä ngidiente, abokän träta nemen tuäre kä kwinbätä deu.

7. ¿Jondron meden ketebukäre tä Jehová dite ye mike gare?

7 Jondron mada tä ni kriemike ye abokän campo magnético, ye tä arato Kä tibien bäre ta kwinta. Jondron ye globo kwrere akwa hierro dükateta tä nemen ribi ye kwrere arato abokän tä näin bolore ta, ye tä niken kunkwäre aune tä ni kriemike. Jondron ye tä ni kriemike Ñänä trä dite yebätä. Jondron ye köböire Ñänä trä ngire krubäte, abokän raba Kä tibien juen ngwarbe, ye tä niken mentokwäre aune träta nemen ngitiekä kwinta. Erametre kukwe ne tä mike gare: Jehová ye “dite krubäte” (mäkwe ñäkä Isaías 40:26 yebätä). *

JONDRON SRIBEBARE YE TÄ NGÖBÖ TÖBÄTÄ MIKE GARE

8, 9. ¿Dre köböire ni aune jondron nire ye tä nire jankunu kä tibienbätä? ¿Jondron ye abokän tä bämike ño Jehová töbätä?

8 Jehovakwe jondron sribebare ne kwe ni tädre nire jankunu ye tä mike gare niara ye töbätä. ¿Ye tä nemen bare ño? Ani kukwe ne bämike ja töite: juta te nitre kwati tädre nüne aune juta ye tädre ketaninkä ki mente kwin yebiti. Ki mente kwin ye köböite ñö jubäre ye ñaka niadre juta yete aune jondron kämekäme nikanina ngwarbe kitakata ye ñaka diandrekä juta ye bäre mento angwane, jötrö ngwarbe kä rabadre käme juta yete aune ñaka rabadrera nüna bä te,  ¿ñan ererea? Ye kwrere, Kä tibien ye juta ketaninkä ki mente kwin yebiti erere: ñö tä braibe te aune jondron kwata ye dianka ñaka raba kä tibien ne bäre mento. Akwa, täi käre ni nire aune jondron nire kwati krubäte ye jökrä ngübare jatäri jatäri. ¿Ñobätä raba kukwe ye nuainne? Ñobätä ñan aune Kä tibien ye sribebare ne kwe dre dre ribeta nikwe jai nünankäre ye raba üketeta ne kwe jondron ye rabadreta bobukäre kwetadre nie.

9 Murie ye tä sribire ño yebätä töbike. Ni nire aune jondron nire kwati krubäte tä murie jäke biti tä kitekäta. Akwa, murie ye tä käre aune atmósfera yete jondron käme ñaka nemen jire. ¿Ñobätä ye nemen bare? Ñobätä ñan aune, murie kitakata, ñänä trä aune jondron dobrote o ñöte ye kiängätä tä den jai aune tä kwiteta muriere aune carbohidratos. Nita murie jäke ngwane murie ye tä nemen ni teri aune biti nita murie ye kitekäta, aune ye kwrere murie ye tä sribire. Jehovakwe kiängätä sribebare ye arabebiti tä “ja nire, ja murie” bien nitre jökrä ie (Hech. [Sribebare] 17:25, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). ¡Erametre ni töbätä krubäte jondron ye sribebare!

10, 11. ¿Jehovakwe malan monarca aune mrachi sribebare ye tä dre mike gare niarabätä?

10 Jondron keta kabre sribebare abokän tä nüne kä tibienbätä ye tä Jehová töbätä mike gare. Nitre ja tötikaka jondron nire yebätä tä mike gare jondron nire jene jene ye tärä bäsi 2 millones aune 100 millones kä tibienbätä (mäkwe ñäkä Salmo 104:24 yebätä). * Jondron nire ruäre ye mikadre gare jai angwane raba nüke gare ni töbätä käkwe sribebare.

Ngöbö töbätä ye raba nemen gare nie mrachi okwä yebätä, üai tä mikani ye erere (Párrafo 11 mikadre ñärärä)

11 Malan monarca ye jisai chi pluma tu ye näre. Malan ye tä näin Ñänä trä yebiti 2,900 kilómetros rabakäre kä madakänti. ¿Dre köböire tä nuainne? Jehovakwe malan jisai sribebare chi ye köböire nändre ngraba nuäi kwe ye ererebätä tä näin. Töbike arato mrachi (mra) yebätä. Mrachi ye jisai chi akwa dre nemen bare bäre ye tä gain drekebe jabätä aune jondron mada mada tä näin bäre ye tä gain drekebe arato okwä kubu ye köböire.

12, 13. ¿Jehovakwe jondron kia mikani ni ngrabare ye abokän meden tä mä töi mike ñan krütare?

12 Akwa jondron mada tä ni mike ñan töi krütare, ye abokän Jehovakwe ni nire sribebare ngwane jondron kia (células) mikani kwe ni ngrabare. Ñodre, jondron kia ye tä millón kwati krubäte ni ngrabare. Jondron kia ye teri ADN (ácido desoxirribonucleico) ye tä, abokän tä neketaninkä jai kalera tolen tolen kunkwäre ye kwrere, ni ño ño o jondron jökrä ni ngrabare o ni bä ye tä jökrä ADN yete.

13 ¿ADN yete kukwe tä ketabe? Mikakäre nüke gare kwin jai ani bämike CD yebätä. Kukwe tä mikani tärä diccionario yete ye mika raba CD kwatibe te, kukwe ne raba ni töi mike ñan krütare, ñobätä ñan aune CD ye abokän nginimo. Akwa, ADN ye diandrekä chi angwane CD ribedre millón kwati krubäte kukwe ye grabakäre. Kukwe madabiti ni raba niere, ADN ye diandrekä  cuchara chi te, angwane kukwe mika raba krubäte te, ADN chi yebiti nitre sribedre siento krämä biti greketebubiti bä jätä (350).

14. Nitre ja tötikaka krikri tä kukwe mrä mrä mike gare jondron sribebare yebätä, ¿ye tä mä dimike Jehová mike tuin ño jai?

14 Rei David niebare kukwe jökrä ni nire sribekäre ye nämene tikani, kukwe tikata täräbätä ye kwrere. Niara nämene blite Jehovabätä angwane niebare kwe: “Ti jatani nikwite ye mäkwe tuani, aune ti ngrabare kia kia ye jökrä nämene tikani täräbätä mäkwe, köbö te ti ngrabare jatani nikwite aune ye ngwane ti ngrabare kia kia ye jämi nemen täte” (Sal. 139:16). David nämene töbiketari ngrabare sribebare ño yebätä, kukwe ye niara töi mikani Jehová käikitekä. ¿Ni abokän töita ño? Nitre ja tötikaka krikri kä nengwane ye tä ni mike töi ñan krütare; ñobätä ñan aune tä kukwe mike gare bäri kwin abokän köböire ni raba töbike salmista erere, niarakwe niebare: “Mäkwe ti sribebare kwin krubäte yebätä tikwe mä käi ngwain nuäre jabätä. Mäkwe jondron sribebare ye kwin krubäte, ye tuin tie” (Sal. 139:14). Jondron sribebare ye tä mike gare Ngöbö tärä. ¿Se ñobätä nitre ñaka mike tuin era jai?

NIKWE NI MADA DIMIKADRE NGÖBÖ DITE YE KÄIKITEKÄ

15, 16. a) ¿Täräkwata sribeta ye tä nitre dimike ño Jehová ie jondron sribe gare ye mikakäre bäri ütiäte jai? b) Kukwe “¿Casualidad o diseño?” tä kite täräkwata ¡Despertad! ketare ketare yebätä, ¿ye meden namani tuin bäri kwin mäi?

15 Jondron sribebare ye tä dre mike gare Ngöbö dite yebätä, ye mekerabe nükebe kä nengwane täräkwata ¡Despertad! tä nitre kwati krubäte dimike mike nüke gare jai. Ñodre, ¡Despertad! ütiäte sribebare sö septiembre 2006 kräke kädekata: “¿Existe un Creador?” ye nitre kwati dimikani, ñobätä ñan aune nitre ye ngöka nämene jondron nire jatani nikwite jatäri drieta yebiti aune kukwe mada ngwarbe drieta yebiti. Meri Testiko kukwe tikani sukursal juta Estados Unidos yei: “Tärä ütiäte ye nunkwe döräiba angwane kukwe kwin rababa bare. Profesora iti Biología driekä käkwe täräkwata ye käräbare gre döräikäre monsotre itire itire ja tötikaka ben yei”. Ni Testiko tikabare: “Kä niena 75 tibiti aune kä 1940 namanina krüte ye ngwane ti jatani kukwe driere, akwa sö te täräkwata ¡Despertad! ütiäte döräiba ye ngwane, kä ñaka nemen juto tibätä abokän erere kä rababa juto krubäte tibätä täräkwata ye döräibätä”.

16 Bitinkä täräkwata ¡Despertad! keta kabre sribeta, yebätä kukwe ne tikata: “¿Casualidad o diseño?”. Kukwe braibe tikata täräkwatabätä ye tä mike gare jondron ye sribebare kwin krubäte aune nitre tä ja di ngwen jondron sribere Ni jondron Sribekä bäri kwin ye kwrere. Täräkwata ¿Es la vida obra de un Creador?, ye bianba nie kä 2010 yete, sribebare ni dimikakäre ne kwe nikwe Ngöbö käikitadrekä. Jondron üai aune jondron bä sribeta bä nuäre krubäte tä mikanibätä, ye abokän sribebare ne kwe Jehová ie jondron sribe gare ye rükadre gare bäri kwin nie. Aune kukwe ketare ketare kräke kukwe ngwantarita ngösöri ye nitre ñäkäkä täräbätä ye mikakäre töbike kukwebätä tätre ñäke yebätä. ¿Mäkwe kukwe driebarera täräkwata yebiti ju ju te, ji ngrabare o kä jökrä ngwane?

17, 18. a) Nitre rüne, ¿mun raba monsotre dimike ño ne kwe ñobätä tä Ngöbö mike era jai ngwandretari ietre ye ngwane rabadre kukwe ye mike gare metre? b) Täräkwata tä blite jondron sribebare yebätä, ¿yebiti mäkwe ja tötikanina ño mä mräkätre ben?

17 Nitre rüne, ¿munta ja tötike mun mäkräbe ye ngwane munkwe ja tötikabarera täräkwata tuäre yebiti monsotre munkwe yebe? Mäkwe ye nuaindi angwane mäkwe niaratre dimikai tödeke bäri Ngöböi. ¿Monso tärä mäkwe abokän tä näin colegiote? Monsotre ye nuäre töi kwitadre nitre tä jondron jatani nikwete jatäri driekä ye kisete. Jondron jatani nikwete jatäri ye nitre profesor tä ja di ngwen driere monsotre yei, töi kwitakäre ne kwe rabadre nütüre Ni ñaka jire jondron ye Sribekä. Nitre ja tötikaka krikri, nitre dirikä kwelate aune nitre profesor aune televisionte kukwe mikata tuare jondron sribebare yebätä aune jondron jatani nikwete jatäri drieta  ye metre mikata gare película jökrä yete. Mäkwe monsotre tötika täräkwata El origen de la vida. Cinco cuestiones dignas de análisis sribebare 2010 yebiti, ne kwe kukwe drieta ietre ye ngwarbe rabadre mike gare. Täräkwata ¿Es la vida obra de un Creador? ye kwin krubäte monsotre kräke arato, ñobätä ñan aune tä töi mike “töbik[e] kwin ja käne” (Prov. 2:10, 11). Aune tä monsotre ye tötike ne kwe kukwe drieta ietre kwelate ye metre o ñakare rükadre gare kwin ietre.

Nitre rüne, munkwe monsotre tötika blitakäre kukwe mikata täte kwetre yebätä (Párrafo 17 mikadre ñärärä)

18 Täräkwata El origen de la vida ye sribebare monsotre ja tötikaka kwelate dimikakäre, ne kwe nitre ja tötikaka krikri yei jondron nire krä kwani abokän köböire nükani gare ietre jondron nire ye jatani nikwite jatäri, ye mikadre gare angwane monsotre ye töbikadre ño metre ye rabadrera gare ietre. Täräkwata ye sribebare ne kwe rabadre gare akwle ietre ni nire ye jatani jondron ngwarbe yekri o ñakare yebätä töbikadre kwetre. Aune nitre tä niere nitre ja tötikaka krikri ye tätre ja tötike kä ja tötikara ietre yekänti angwane, nüke gare ietre jondron nire ye nükani ja töbiti, nitre ye erere ie diridre ño ye täräkwata ye tä mike gare. Nitre rüne, munkwe monsotre dimika ne kwe ngwandretari ie ñobätä tä Ngöbö mike era jai ye angwane rabadre ñaka kä jürä ngwen jabätä mikakäre gare metre, aune mun raba dimike täräkwata ketebu yebiti (mäkwe ñäkä 1 Pedro 3:15 yebätä).

19. ¿Ni kristiano jökrä dre nuaindre?

19 Juta Jehovakwe tä täräkwata sribere abokän bianta nie, yebätä kukwe metre nieta ye köböire Ni ni Sribikä töi meden meden kwin ye raba nüke gare nie jondron sribebare kwe yebätä. Kukwe metre gare nie ne tä ni töi mike Ngöbö käikitekä kä jutobiti (Sal. 19:1, 2). ¡Jehová Jondron jökrä Sribekä ye ni rabadre mike ütiäte jai aune käikitekä! (1 Tim. 1:17.)

^ párr. 3 Nitre kukwe ngwarbe driekä yebe blitadre ño ye mä törba mikai gare bäri jai angwane, mäkwe täräkwata ¿Es la vida obra de un Creador? mika ñärärä páginas 24 nemen 28 yekänti.

^ párr. 6 Täräkwata ¿Es la vida obra de un Creador? página 6 aune 7 yekänti jondron üai tä mikani abokän tä kukwe ye mike gare.

^ párr. 7 Isaías 40:26: “Nikren kwinta. ¿Nirekwe jondron ye sribebare? Ye Ni jondron ye kwatire kwatire jie ngwanka número meden kwe ye ererebätä, tä jökrä kädeke kä kwe ye ererebiti. Niara die ñaka krüte yebätä, ñobätä ñan aune niara dite krubäte arato, ñaka nemente jire kwati”.

^ párr. 10 Salmo 104:24: “¡Jehová, mäkwe jondron sribebare krubäte! Mä töbätä ye köböire jondron jökrä ye namani bare mäi. Dobro yete nüra ngwä tä krubäte”.