Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jesukwe orabare ye ererebätä nikwe ja ngwandre

Jesukwe orabare ye ererebätä nikwe ja ngwandre

“Tata, [...] ti ma Odei ne käkwe ma mikadre ütiäte kri jae, abkokäre makwe ti ma Odei ne mika ütiäte kri jae.” (JUAN 17:1)

1, 2. Jesukwe bieta Paskwa nuainbare kä 33 yete nitre apóstol kwe yebe, ¿ye bitikäre dre nuainbare kwe?

KÖBÖ 14 nisán kä 33 yete kä namanina raire deu angwane, Jesús bätä nitre ja ketamuko kwe bieta Paskwa nuainbare, nitre ja ketamuko kwe ye mräkätre kira nämene klabore Egipto mikani kwäre ye ngwankäre törö jai. Akwa, nitre ja tötikaka Jesukwe ja ngwanka metre ye mika köböra kwäre kärekäre. Jetebe se kwrere Jesús murie ketadi nitre rüere yekwe. Akwa, kukwe tare ye köböire kukwe kwin rabadi bare: Jesukwe ja nire ngite ñakare biain ye köböire nitre kwati mikai kwäre ngite aune gata yebätä (Heb. 9:12-14).

2 Ja tare yebiti Jesukwe kukwe nuainbare ye nitre jökrä ja tötikaka ben ngwandre törö jai, yekäre niarakwe kukwe ükaninte ne kwe nuain rabadre kä kwatire kwatire bieta Paskwa ye täte. Ban ñaka mritani levadura yebe ötaninkä kwe biti biani kwe nitre apóstol ni jätäbiti iti yei aune niebare kwe ietre: “Ban ne abko ti ngätä ara [...]. Käre munkwe ban ne kweta kore ti ngwiankrä töre jae”. Arato bino tain nämene copa yete biani kwe ietre aune niebare kwe: “Uba döi ne abko ti därie tikwe ara. Ti krütadi angwane, ti därie rimiadite munkrä, köböire Ngöbökwe kukwe ükaditeta btin munbe, ye mden abko uba döi ne tä bä mike” (Luc. 22:19, 20).

3. a) ¿Jesús murie ketani ye bitikäre dre namani bare? b) ¿Orasion tä Juan kapitulo 17 yebätä ni raba kukwe meden ngwentari jai?

3 Ngöbökwe kukwe ükaninte nitre Israel yebe ye köböi kitera krüte. Jehová köböra kukwe ükete mrä nitre ja tötikaka Jesukwe dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebe, kukwe mrä ye rabadi kukwe ükaninte nitre Israel ben ye täte. Jesús ñaka tö juta mrä ja üaire tuai ja ngwen nitre Israel kira ye erere. Nitre Israel töita ñaka ja erebe Ngöbö mikadre täte yebätä, aune ye tä Ngöbö kä ye mike käme (Juan 7:45-49; Hech. 23:6-9). Jesús tö nitre nänkä jiebiti ye tuai Ngöbö mike täte gwairebe ne kwe Ngöbö kä ye käikitadrekä. Ye medenbätä, niarakwe  orabare bä nuäre krubäte Rün kwe ie ja di käräkäre, yebätä ni kä nebätä ñäkädre ye abokän ütiäte krubäte (Juan 17:1-26; üai kena mikadre ñärärä). Ni täi ja tötikebätä ye ngwane, ngwantaridre jai: “¿Jesukwe orabare ye Ngöbö kani ngäbiti? ¿Kukwe niebare kwe orasionte ye ererebätä tita ja ngwen?”.

DRE NAMANI BÄRI ÜTIÄTE JESÚS KRÄKE

4, 5. a) ¿Jesukwe kukwe niebare kena orasionte ye tä dre driere nie? b) ¿Jesukwe jondron käräbare ja kräke ye Jehovakwe biani ño ie?

4 Jesús namani blite nitre ja tötikaka kwe yebe kä raire te deu, kukwe bäri ütiäte Ngöböbätä ye mikakäre gare ietre. Ye ngwane nikrabare kä kwinbätä kwe aune orabare kwe: “Tata, ti krütadre, bti ti rükadreta nire abko makwe kä kitani ti käne, ye erere nüra, aisete ti ma Odei ne käkwe ma mikadre ütiäte kri jae, abkokäre makwe ti ma Odei ne mika ütiäte kri jae, ñobtä ñan angwane [...] ni dianinkä ruäre abko makwe biani tie ni ye rabadre nüne kärekäre [...], abkokäre ni jökrä nünanka kä nebtä ye makwe mikani gare jökrä täte ti ma Odei neye. [...] Tikwe ma mikani ütiäte kri kä nebtä amne makwe sribi biani nuendre tie, ye erere namani bare täte jökrä tie. Ne aisete, kä ne däte ngämi, känenkri ti näma ma känti angwane, ti nämane mikani ütiäte kri ma ben gwaire, ye kwrere makwe ti mikata ütiäte kri bobuta” (Juan 17:1-5).

5 Jesukwe kukwe niebare kena orasionte ye ngwane, ¿kukwe meden namani bäri ütiäte kräke ye nü gare mäi? Kena, niara tö namani Rün kä kwinbiti käikitaikä tä ribere ye erere. Kukwe niebare kwe kena orasion padrenuestro yete ye erere bäsi niebareta kwe: “Ti Rün kä käinbti, ma kä aibe raba mikani ütiäte ni jökräkwe” (Luc. 11:2). Ketebukäre, Jesukwe töbikabare nitre ja tötikaka ben yebätä, tö namani “ja nire kärekäre” ye tuai kwetre. Ye bitikäre, niara tö nämene drei ja kräke ye ribebare kwe. Ribebare kwe Rün ie: “Ti nämane mikani ütiäte kri ma ben gwaire, ye kwrere makwe ti mikata ütiäte kri bobuta”. ¿Jehovakwe dre nuainbare? Jehovakwe jondron biani bäri Monsoi kwe yei ribebare kwe ja kräke yebiti ta: “niara kädekani [...] bäri ütiäte [kwe] angeletre jökrä bti ta” (Heb. 1:4).

“NGÖBÖ [ITIBE] ERAMETRE” YE MIKADRE GARE JAI

6. ¿Nitre apóstol dre nuaindre ne kwe ja nire kärekäre ye rabadre kwetre, aune kukwe ye erere namani kwetre ye ñokänti gare nie?

6 Nikwe dre nuaindre ne kwe ja nire kärekäre ñaka bian bä nie ye rabadre nikwe ye Jesús niebare orasion yete (mäkwe ñäkä Juan 17:3 yebätä). * Ni tädre “ja tötik[e]” jankunu Ngöbö aune Kristo yebätä niebare kwe. Ye abokän kukwe mikadre gare bäri jai niaratre yebätä gärätä, arato kukwe nüke gare nie ye erere nikwe nuaindre. Nitre apóstol namanina kukwe ütiäte ye nuainne, aisete Jesukwe niebare Rün kwe yei: “Makwe ja kukwei biani tie, ye abko tikwe diribarera ietre amne kani ngäbti kwetre” (Juan 17:8). Akwa, nitre apóstol ye törbadre ja nire kärekäre yei angwane rabadre töbiketari jankunu kukwe Ngöbökwe yebätä aune ja di ngwandre kwetre nuainne mantre jetebe nememe nünandre mrä Kä tibienbätä kwetre ye näire. ¿Namani bare ietre? Jän. Ye gare nie ñobätä ñan aune niaratre kä ye tikani kärekäre jä kwäjätä biti kubu Jerusalén Mrä kä kwinbiti üra dite yebätä (Apoc. 21:14).

7. ¿Ngöbö mikadre gare jai ye dre gärätä, aune ñobätä ye ütiäte?

7 Ni tö nünain kärekäre angwane “ja tötikadre” jankunu Ngöböbätä. ¿Ye dre gärätä? Kukwe griekore abokän kwitata “ja tötikadre” jankunu, ne kwita raba arato “ni rabadre kukwe mike gare jankunu jai”. Ye medenbätä, “ja tötikadre” jankunu Ngöböbätä ye tä mike gare ni rabadre kukwe mike gare bäri jai niara yebätä. Akwa niara töi ño aune tö dre dre nuain ye ñan aibe rabadre gare nie. Ni rabadre niara tarere krubäte aune ja mäke kwin ben. Aune ni rabadre  nitre tä kukwebätä nibe ye tarere. Biblia tä mike gare: “Nire ñaka ni mada tarere ye abokän ie Ngöbö ñaka gare” (1 Juan 4:8TNM). Niara rabadre gare nie ye abokän mikadre täte gärätä (mäkwe ñäkä 1 Juan 2:3-5 yebätä). Nitre ie kukwe gare Jehovabätä ngätäite nita, ¡ye ütiäte krubäte ni kräke! Akwa nita ja mäke Ngöböbe ye raba nete nikän, namani bare Judas Iscariote yebätä erere. Nikwe ja di ngwandre ne kwe ñaka riadrete nikän. Ye erere angwane, kä rükai ja nire kärekäre kan ngäbitikäre ye ngwane rabadre nemen nikwe (Mat. 24:13).

“MA ABKO DEME [...] YEBTI MAKWE NIARATRE NGIBIA KUIN”

8, 9. ¿Jesukwe kukwe driebare ye ngwane dre namani bäri ütiäte kräke, aune nitre ji ngwanka kukwebätä Judea nämene kukwe meden driere abokän ñaka kani ngäbiti kwe?

8 Orasion nuainbare Jesukwe tä tikani Juan kapitulo 17 yebätä nikwe ñäkädre angwane, nitre ja tötikaka mada mada namani nitre apóstol ye bitikäre ye Jesukwe tarebare arato, ¿ñan ererea? (Juan 17:20.) Akwa, ni mikadre kwäre ye ñan ai namani bäri ütiäte Jesús kräke, ñakare aune nämene Kä tibienbätä ye ngwane Rün kä ye mikadre deme aune käikitadrekä ye namani bäri ütiäte kräke. Ñodre, kukwe driebare kwe nitre kwati okwäkänti sinagoga juta Nazaret yekänti angwane, Isaías tärä tikani yebätä ñäkäbare kwe: “[Jehová] ti dianinkä ja kukwei kuin mikakäre gare ni bobre bobreye, aisete ja Üai mikani tibtä kwe”. Erametre, niarakwe ñäkäbare kukwe yebätä angwane, Rün kä ye kädekaninte kwe (Luc. 4:16-21; Isaías 61:1).

9 Jesús jämi nüke Kä tibienbätä ye känenkri, nitre ji ngwanka kukwebätä Judea nämene driere Ngöbö kä ye ñaka kädekadrete jire. Kukwe drie ñaka Bibliakwe abokän nuain nämene ye Jesukwe ñaka kani ngäbiti ye gare kwin nie. Nitre ja mikaka niara rüere yei niebare kwe: “Ni mda mda jatadre kukwe ükaninte au niere [...], ye abko munkwe kadre ngäbti jäme jötrö, akwa ti abko jatani ti Rün käbti, niara kukwei niere metre munye angwane, mun ñan tö ti kain ngäbti” (Juan 5:43). Niara murie ketadre käi namanina ja ken ye ngwane, ja nire namani ütiäte kräke ye bämikani kwe kukwe ribebare kwe Rün ie yebiti: “Ja kä mike bäri kri” (Juan 12:28, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Kukwe ne niebare batire batire orasion yete abokänbätä nita ja tötike.

10, 11. a) ¿Jesukwe dre nuainbare Rün kä ye mikakäre gare nitre ja tötikaka ben yei? b) ¿Ñokäre nikwe sribidre ja dibiti kä nengwane?

 10 Jesukwe orabare: “Nitre nünanka ma rüere, ngätäite makwe ni dianinkä ruäre abko makwe biani tie. Niaratre ye abko ie tikwe ma mikanina gare kuin amne niaratre ye abko makwe jökrä, akwa makwe biani tie amne ma kukwei kani ngäbti kwetre”. Ye bitikäre niebare kwe: “Tikwe ñan nünandi mda kä nebtä, akwa nitre biani tie makwe, ye rabadi nüne kä nebtä amne ti abko näin nünenta mabe. Tata, ma abko deme [...], yebti makwe niaratre ngibia kuin, ma btä ti tä ketetibe, ye kwrere niaratre rabadre nüne ketetibe gwaire arato” (Juan 17:6, 11).

11 Jesukwe Rün kä ye mikani gare nitre ja tötikaka ben yei angwane, ñan rün kä ye kädekaninte jerekäbe kwe. Ngöbö kä ye tä dre mike gare ye niarakwe nitre ja tötikaka ben dimikani mike nüke gare jai: arato Ngöbö töi kwin keta kabre aune töita ño nitre kä tibienbätä kräke ye mikani gare kwe ietre (Éx. 34:5-7). Jesús tä mikani ütiäte kä kwinbiti, kä yekänti tä ni dimike kä nengwane Jehová kä ye mike gare Kä jökräbiti tibien. ¿Ñokäre tä nuainne? Ne kwe nitre kwati rabadre ja tötikaka ben nitre käme gate jämi ye känenkri. Köbö ye näire, Jehovakwe nitre Testiko ja ngwanka metre mikai kwäre, yebiti niarakwe ja kä ye mikai ütiäte (Ezeq. 36:23).

“RABADRE ERA NITRE NÜNANKA MA RÜERE YE KRÄKE”

12. ¿Kukwe meden ketamä nita ribere jai abokän käkwe ni dimikadre sribi ütiäte nitre diantarikäre ye nuainne kwin?

12 Jesukwe sribi kömikani ye nitre ja tötikaka ben käkwe nuaindre täte niebare kwe ietre. Niarakwe orabare: “Nitre nünanka ma rüere, ngätäite makwe ti juani kä nebtä, ye kwrere arato tita nitre ja töitikaka tibe juen niaratre ngätäite.” Akwa sribi ye nuainkäre niaratre nämene ja di ribere ye nämene gare kwin Jesús ie. Niarakwe orabare yete kukwe ketamä ütiäte niebare kwe abokän käkwe nitre ja tötikaka ben dimikadre sribi ütiäte krubäte nuainkäre. Kena, niarakwe orabare ne kwe nitre ja tötikaka ben ye ñaka ja mikadre nitre kä nebätä gobrainta Satanakwe yekri. Ketebukäre, niarakwe orabare ne kwe nitre ja tötikaka ben ye Kukwe Ngöbökwe mikadre täte aune rabadre ja ngwen kwin deme. Ketamäkäre, Jesukwe ribebare nitre ja tötikaka ben ye tädre keteitibe, niara tä keteitibe Rün kwe ben ye erere. Ye medenbätä, ni itire itire rabadre ngwentari jai: “¿Kukwe ketamä ribebare orasionte ye ererebätä tita ja ngwen?”. Nitre ja tötikaka ye ja di ngwain kukwe ketamä ye nuainne angwane, Ngöbökwe niaratre juani ye rabadi gare nitre kä jökräbiti yei (mäkwe ñäkä Juan 17:15-21 yebätä).

Üai deme nämene nitre kristiano siklo kena jie ngwen ye ererebätä nämene keteitibe (Párrafo 13 mikadre ñärärä)

13. ¿Jesukwe kukwe ribebare orasionte ye namani bare ño siklo kena yete?

13 ¿Jesukwe orabare ye Jehovakwe kani ngäbiti? Jän. Tärä Hechos de Apóstoles ye tä mike gare. Nikwe töbikadre kwin kukwe yebätä angwane raba nüke gare nie, konkrekasion siklo kena ye kräke namani nuäre ja ñäkädrebiti, ñobätä ñan aune yete nitre Judea aune nitre ñaka Judea nämene, nitre jondron bökäne krubäte aune nitre bobre, nitre klabore aune ni nitre klabore bökänkä ye nämene krubäte. Akwa, nitre ye jökrä nämene keteitibe, ye medenbätä Pablokwe bämikani ni ngrabare ye kwrere aune Jesús nämene ji dokwäre niaratre kräke (Efes. 4:15, 16). Nitre gobrain nämene Satanakwe ye nämene ja ñäkebiti ye ngätäite niaratre nämene keteitibe üai deme Jehovakwe köböire (1 Cor. 3:5-7).

Kä jökräbiti tibien juta Jehovakwe tä keteitibe (Párrafo 14 mikadre ñärärä)

14. ¿Jesukwe kukwe ribebare orasionte ye Ngöböta kain ngäbiti ño kä nengwane?

14 Akwa, nitre apóstol krütani ye bitikäre kukwe bä jene namani bare. Nitre jatani kukwe metre ye tuenmetre aune ja mike rüere. Kukwe ngwarbe keta kabre drie jatani konkrekasionte aune ye köböite nitre ñaka namanina keteitibe jabe (Hech. 20:29, 30). Akwa, kä 1919 Jesukwe nitre ja tötikaka ben nämene dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mikani kwäre kukwe ngwarbe drie nämene yebätä aune ükaninkrö keteitibe kwe “ja mäkä[käre] era metre jabe  kwärikwäri” (Col. 3:14). Nitre ye kätä kukwe driere köböire “obeja mda” niena 7 millones biti bäri, nitre obeja mada ye “ni kä jökräbti temen [...]. Ni bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe [...], erere arato ni nünanka juta bätäkä ngwarbe” te, abokän tä keteitibe bentre obeja tä nemen keteitibe jakänti ye kwrere (Juan 10:16; Apoc. 7:9). Erametre, Jesukwe kukwe niebare ne Ngöbökwe kani ngäbiti: “Makwe ti juani kä nebtä amne mata ti tarere, ye kwrere mata nitre tödekaka tibti tarere, ye rükadre gare nitre nünanka ma rüere yeye, abkokäre nitre tödekaka tibti ye töi rabadre ketetibe jökrä ni itibe kwrere abko tita ribere mae” (Juan 17:23).

KUKWE ÜTIÄTE NIEBARE MRÄ

15. ¿Kukwe meden ütiäte ribebare Jesukwe nitre ja tötikaka ben dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke?

15 Jesukwe oradre köbö ütiäte 14 nisán yete, ye känenkri nitre apóstol mikani ütiäte kwe jai. ¿Nuainbare ño kwe? Kukwe ükaninte kwe bentre ne kwe niaratre rabadre gobrane ben Gobran kwe yete (Luc. 22:28-30; Juan 17:22). Ye bitikäre, nitre jökrä rabai dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke kukwe ne ribebare kwe: “Tata tikwe, nitre ja töitikaka tibe amne ni mda mda käkwe tödekadi tibti, ye makwe biani tie, aisete ti tädre mdente, ye känti tädre siba tibe, ie ti tö. Amne makwe ti mikani ütiäte kri, käkwe ja di kri bä nuäre biani tie, ye niaratre käkwe tuadre arato, ie ti tö, ñobtä ñan angwane kä ne däte ngämi, känenkri ma nämane ti tarere” (Juan 17:24). Obeja mada ye ñaka bätä ngwen jire nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti yebätä, ñakare aune käita nemen juto bätätre. Ne tä mike gare nitre kristiano metre ye tä keteitibe jabe kä nengwane.

16, 17. a) Jesukwe kukwe niebare mrä orasionte ye ngwane, ¿niarakwe dre nuaindi jankunu niebare kwe? b) ¿Nikwe ja di ngwandre dre nuainne?

16 Juta tärä Jehovakwe kä tibienbätä abokän tä keteitibe ie kukwe metre gare, ye nitre jökrä bäsi tätre ñaka mike era jai kukwe keta kabre ngwarbe drieta ye köböite. Kukwe ye erere namani bare Jesús näire, ye medenbätä niarakwe kukwe ne niebare orasionte: “Tata, käre mata kukwe era metre erere nuene amne, nitre nünanka ma rüere abko ie ma gare ñakare, akwa tie ma gare kuin, amne makwe ti juani ye abko nena gare nitre ja töitikaka tibe nokoye. Amne tikwe ma mikanina gare ietre, akwa tikwe ma mikadi gare janknu ietre ma Üai köböire, ye köböire abko nita ja tarere kwärikwäri, ye kwrere jire niaratre käkwe ja taredre kwärikwäri arato” (Juan 17:25, 26).

17 ¿Jesukwe orabare ye ererebätä ñaka ja ngwani kwe ye nire raba niere? Niara tä konkrekasion jie ngwen aune niara täbe ni dimike Rün kä ye mike gare aune Rün töita dre dre nuainbätä ye mike gare arato. Niara tä kukwe niere ye ererebätä nikwe ja jie ngwandre käre; kukwe driedre aune nitre mikadre ja tötikaka ben niebare kwe ye nikwe mikadre täte kä jutobiti (Mat. 28:19, 20; Hech. 10:42). Nikwe ja di ngwandre ne kwe ni tädre keteitibe jabe. Ye erere ngwane, Jesukwe orabare ye ererebätä nikwe ja ngwandre, ye köböire nikwe Ngöbö kä ye mikai ütiäte kri aune kä rabai juto nibätä kärekäre.

^ párr. 6 Juan 17:3, (TNM): “Ne gärätä ja nire käre, mä aibe itibe Ngöbö erametre yebätä ja tötikadre kwetre, bätä ni juani mäkwe, Jesukristo yebätä arato”.