Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ja töi jeñebiti nikanintre sribire Filipinas

Ja töi jeñebiti nikanintre sribire Filipinas

KÄ NIKANINA kwäjätä ta yete Gregorio aune Marilou nämene nüne Manila, niaratre yebiti kä nämene grebiti kwäjätä biti bäri. Nämenentre sribi prekursor regular nuainne aune nämene sribire ja kräke arato. Ñaka nämene nemen nuäre kräketre, akwa nämene köbö ükete jai nuainkäre. Marilou nämene sribire bancote, akwa biti kädekani sribi bancote ye ngübabitikä. Marilou tä niere, “nun nämä nüne kwin”. Niaratre nämene ngwian ganainne kwin jai, yebätä ju ie niaratre tö nämene krubäte ja kräke ye ja töi mikani kwetre sribere nitre ngwian bökäne nämene nüne ye käikänti, kä ye nemenkä 19 kilómetros (12 millas) kädrikri kä Manila yebätä mentokwäre. Niaratre kukwe ükaninte nitre ju sribekä yebe, aune ju ye ütiä biain kwetre kä kwäjätä te sö kratire kratire niebare kwetre.

“TI NÄMÄ JEHOVÁ GOIRE RABABA RUIN TIE”

Marilou tä mike gare: “Sribi mrä mikaba ti kisete ye kräke ti rababa kä denkä krubäte jai, ye köböite ti ñaka jataba kukwe driere krubäte. Ti nämä Jehová goire rababa ruin tie”. Tä niere arato: “Ti ñan rababara kä denkä krubäte jai sribi Jehovakwe kräke”. Gregorio aune niara ie ja ñaka namani ruin kwin, aisete blitabare kwetre jabe kukwe yebätä. Gregorio tä niere: “Nun törbaba ja töi kwitai kukwe yebätä, akwa nunkwe dre nuaindre ye ñaka rababa gare nunye. Monso ñaka nunkwe yebätä nun törbaba sribi nuain bäri  Jehová kräke ye nunkwe kädrieba jabe, aune nunkwe ribeba ie niarakwe nun jie ngwandre”.

Kä ye ngwane kukwe keta kabre kädriebare känti nitre kukwe driekä nübai nämene niken nitre kukwe driekä ñaka krubäte yekänti ye niaratre kukwe nuabare. Gregorio tä niere: “Nunkwe orabare ye Jehovakwe kukwe nuabare rababa ruin nunye”. Niaratre töbikadre kwin kukwe nuainkäre aune tödekadre bäri kwetre ye niaratre ribebare Ngöböi, akwa ju sribe nämene kwetre ye kukwe kri mikani kisete. Kä komä te niaratre ngwian bianbarera ju ütiäre. ¿Dre nuaindre kwetre? Marilou tä niere: “Nunkwe sribi ye ñaka nuain manandre jankunu angwane ngwian biani ere nunkwe ye ñaka biandreta nunye. Akwa, nunkwe dre nuaindre yebätä nunkwe töbikaba, nunkwe sribi Jehovakwe nuain o nunkwe sribi jakwe nuain”. Pablo jondron jökrä tuanimetre Gobran Ngöbökwe mikakäre käne, yebätä niaratre töbikabare, ye bitikäre ju ye ñaka sribedre jankunu niebare kwetre aune sribi nuain nämene kwetre ye tuanimetre kwetre, jondron nämene kwetre ye jökrä bäsi niaratre rürübäinbare aune nikanintre nüne mente kä Palawan ngutuä mrente yekänti, kä ye nemenkä 480 kilómetros (300 millas) mötörikri kä Manila yebätä mentokwäre (Filip. 3:8).

NÜNA NAMANI GARE IETRE JONDRON BRAIBEBITI

Gregorio aune Marilou jämi niken nüne kä madakänti ye känenkri nämenentre ja töi mike nüne jondron braibebiti, akwa nünandre jondron braibebiti ye ñaka nämene gare ietre, namani kä yekänti batibe nükani gare ietre. Marilou tä niere: “Kä yekänti nun rababa töi ñan krütare. Ñotra ñaka nämä aune nüna ñaka nämä kwin. Olla aroriara ñotrabiti, yete nun nämä mrö sribire jai akwa nun rababa kä yekänti angwane nun rababa ngi tikekä aune mrö rien ñukwäbiti. Ti tö nämä näin jondron kökö, mröre kä madakänti aune jondron keta kabre juta krite yebätä ti töi rababata”. Akwa yebiti ta, ñokäre niaratre nikani nüne kä yekänti ye nämene ngwenta törö jai kwärikwäri aune kä nikani braibe ta ngwane ja jatanina ruin kwin ietre kä yekänti. Marilou tä niere: “Akwa, matare tita kä bä nuäre aune muke trä ngitiekä kä kwinbätä ye mrusaire... Akwa nitre ie nunta kukwe driere ye ngwärebätä käta nemen juto ye tä mate kwin nunbätä. Nun nükani nüne nete, ye ngwane nüna namani gare nunye jondron braibebiti” (Filip. 4:12).

“Nitre kwati tä ja kete juta Ngöbökwe ben ye käita nemen juto nunbätä, ye keta ñaka raba kukwe mada yebätä. Nun ñaka jondron kwin nuainbarera abokän erere nunta nuainne.” (Gregorio aune Marilou)

Gregorio tä mike gare: “Nun rababa kä yekänti angwane nitre Testiko nämä nibokäbe. Bämän kratire kratire ti rababa kukwe kä driere nitre jökrä kräke aune ti nämä guitarra täke kantiko kantaikäre ye käi rababa nemen juto bätätre”. Kä nikani kwati ta angwane nitre gure ye nitre braibe tuani nirien bäri konkrekasionte, grebiti nibokä. Gregorio tä niere: “Ja mräkätre tä nun tarere krubäte ye tä mate kwin nun brukwäbätä”. Kä nikanina kwä ti ta niaratre yebiti sribibätä kä mente yekänti, niaratre tä niere: “Nitre kwati tä ja kete juta Ngöbökwe ben ye käita nemen juto nunbätä, ye keta ñaka raba kukwe mada yebätä. Nun ñaka jondron kwin nuainbarera abokän erere nunta nuainne”.

 “JEHOVÁ TÖI KWIN YE TUIN TIE AUNE NÜKE GARE METRE TIE”

Kä Filipinas, nitre bäsi mil krämä kukwe driekä nikani kä madakänti kukwe driere. Meritre Testiko 500 abokän ñaka gure tä kukwe driere. Karen ye abokän tä meritre ye ngätäite.

Karen (üai tä kise ngeberekri)

Karen yebiti kä niena grebiti kwärike aune niara ngübabare Baggao (Cagayán). Nämene monsore ye ngwane tö nämene kukwe driei krubäte. Niara tä mike gare: “Kä niena braibe ye nämä gare tie, aune nitre kwati ie Gobran Ngöbökwe kukwei mikadre gare, yebätä nitre ribeta kukwe driekäre yekänti ti törbaba näin kukwe driere”. Mräkätre ruäre namani töi mike niken ja tötike kwela krite, aune ñaka niken nüne kä madakänti kukwe driekäre, akwa Karen ja di käräbare Jehovai aune blitabare kwe ja mräkätre nämene kukwe driere kä mente känti yebe. Kä namani kwäjätä biti kwä kwä niarabiti ye ngwane, ja töi mikani niken nüne kwe kä mente känti, kä ye nemenkä 64 kilómetros (40 millas) ju kwe yebätä mentokwäre.

Konkrekasion känti nitre braibe nämene ja ükökrö yekänti Karen namani, kä ye kätokwäre aune nemenkä costa Pacífico yekri. Karen tä niere: “Kä Baggao yekänti tikwe nänba köbömä rabakäre konkrekasion mrä yete. Nunkwe nänba mintukwäre aune motokwäre kätokwäte ta, nunkwe nänba bäsi bä grebiti bä jätä ñöte ta”. Tä niere arato: “Nitre ja tötikaka Bibliabätä ruäre yekänti nändre ora krä ti gürere, ye medenbätä tita kübien niaratre yekänti, aune jetebe se kwrere, tita näinta ja jiebitita ora krä ti te”. ¿Ja di ngwanta krubäte ye ütiäte? Kötare kwärä Karen tä niere: “Ruärekänti ti ngüreta nemen bren krubäte tie, akwa tita nitre ni jätäbiti ni kwä tötike Bibliabätä. Erametre, Jehová töi kwin ye tuin tie aune nüke gare metre tie.” (Sal. 34:8.)

“TIKWE TÖ NGWANBA ERAMETRE JEHOVAI”

Sukhi (üai tä kise ruinkri)

Sukhi, nünanka Estados Unidos niara yebiti kä gre ketebubiti bäri aune ñaka gure nikani nüne Filipinas. ¿Dre käkwe töi mikani kukwe ye nuainne? Niara ja namene gätä kri köböbu nuainbare kä 2011 yebätä, ye ngwane nitre gure ie kukwe ngwantaribare ye kukwe nuabare kwe. Nitre gure ye niebare jondron nämene kwetre ye jökrä bäsi rürübäinbare kwetre rikakäre kukwe driere México. Sukhi tä niere: “Nitre gure kukwe nieba ye ngwane, kukwe diandre nuaindre jai tikwe abokän ti ñaka nämä nuainne yebätä ti rababa töbike”. Nitre kukwe driekä ribe nämä kukwe driere nitre blite kukwe panjabí nünanka Filipinas yei, ye namani gare ie angwane niara ja töi mikani niken nüne kä yekänti, ñobätä ñan aune niara ye mräkätre jatani kä India yekri. ¿Kukwe kribe ja tuani kwe?

“Jän, nieta Sukhikwe. Jondron meden meden rürübäindre aune meden meden ñaka rürübäindre tikwe yebätä ti rababa töbike. ¡Ñaka rababa nuäre ti kräke! Ne madakäre, ti nämä nüne cuarto tikwe yete kä kwäjätä biti komä te, akwa biti ti rikaba nüne ti mräkätre ben, jondron nämä ükani tikwe kajetate yebe. Ye ñaka rababa nuäre ti kräke arato, akwa ye ti dimikaba ja töi mike nüne jondron braibebiti.” ¿Niara namani Filipinas ye ngwane kukwe medenbe ja tuani kwe?  “Jondron kia jürä nämä nemen tibätä aune ti nämä nemen ulire krubäte. Akwa, tikwe tö ngwanba erametre Jehovai”. ¿Ye köböire dre kwin namani bare? Kötare kwärä Sukhi tä niere: “Jehová tä käbämike nie: ‘Munkwe ye erere nuain aune rabai gare munye, tikwe jukwe tikadi aune erametre jondron kwin keta kabre biain krubäte munye’. ¡Kukwe ye metre ti kräke! Tita niken kukwe driere ye ngwane nitre ruäre töta nemen kukwe ngwaintari jankunu tie, yebätä tätre ti kärereta jakänti aune tä nüke gare tie kukwe ye metre. Tita nitre mada dimike ne kwe Jehová rabadre gare ietre, aune ye tä kämike juto krubäte tibätä” (Mal. 3:10). Tä niereta: “Ti rikadre nüne kä madakänti ye rababa ñaka nuäre ti kräke. Tikwe kukwe ye nuainba angwane, Jehovakwe kukwe ye jökrä ükateba ti kräke, ye käkwe ti töi mikaba ñan krütare”.

“KÄ JÜRÄ ÑAKA RABABARA TIBÄTÄ”

Sime, ja mräkä tä gure abokänbiti kä niena bäsi gre ketebu, niara nämene nüne Filipinas akwa nikani juta keteiti Oriente Medio yete, ñobätä ñan aune sribi mada bäri kwin kwani ie. Niara nämene yete angwane ni ni tuabitikä käkwe kukwe kwin niebare ie dimikakäre aune Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye iti käkwe kukwe kädriebare ye kukwe nuabare kwe. Ye käkwe töi mikani sribi Jehovakwe mike käne sribi kwe yebiti ta. Sime tä niere: “Sribi nämä tikwe ye ñaka rababa nuäre tuanemetre ti kräke”. Akwa, yebiti ta niarakwe sribi ye tuanimetre aune nikaninta Filipinas. Kä nengwane, niara aune muko kwe Haidee, tätre kukwe driere kä Davao del Sur nitre ribeta bäri kukwe driekäre yekänti, nitre kwati tä nüne yete, kä ye nemenkä mötörikri Filipinas. Sime tä niere jankunu: “Kä jürä rababa tibätä sribi nämä tikwe ye tuametrekäre ye tä nüketa ti töibätä, akwa nengwane kätä juto tibätä ñobätä ñan aune tikwe sribi tuanimetre aune tikwe sribi Jehovakwe mikani käne. ¡Nikwe sribidre ja nire tätebiti Jehová kräke ye bäri ütiäte jondron mada yebiti ta!”

Sime aune Haidee (üai tä kise ngeberekri)

“TÄ KÄMIKE JUTO KRUBÄTE NIBÄTÄ”

Ramilo aune Juliet, niaratre tä gure aune kä niena grebiti kwäjätä biti bäri niaratre yebiti bätä tätre sribi prekursor nuainne. Konkrekasion tä 30 kilómetros (20 millas) ju kwetre yebätä mentokwäre nämene ja di ribere ye namani gare ietre angwane nikanintre kä yekänti. Ñüta näkäin tibien o unsuli ngöta nemen akwa yebiti ta tätre niken gätäbätä aune kukwe driere motocicleta yebiti bämän kratire kratire. Niaratre tä näin puente nibren nibren yebiti ta aune ji ñaka kwin yebiti, akwa sribi diani nuaindre kwetre jai yebätä ñaka ja töi kwite. Ramilo tä niere: “Nunta nitre ni jätäbiti iti tötike Bibliabätä. Nitre ribeta kukwe driere yekänti ni rikadre ye ñaka nuäre akwa ja di ngwanta nuainne ye tä kämike juto krubäte nibätä” (1 Cor. 15:58).

Juliet aune Ramilo (üai tä kise ruinkri)

Nitre ribeta kukwe driekäre mä käite o juta madate, yekänti mä törba näin angwane, ¿mäkwe dre nuaindre ye mä törba gai? Ye erere angwane mä raba blite ni ni tuabitikä yebe, aune mäkwe ñäkä kukwe nebätä “¿Mä raba niken Macedonia arato?” dianinkä Sribi Nikwe Ngöbökrä agosto 2011 yebätä.