Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre rüne monsotre tä kia ye ngwane munkwe tötika

Nitre rüne monsotre tä kia ye ngwane munkwe tötika

BIBLIA tä niere: “Jehová tä ngäbäkre ye bien nie; ngäbäkre ye jondron ütiäte tä nikwe” (Sal. 127:3). Ye medenbätä, monso tä därere ye ngwane, ¡kätä nemen juto krubäte nitre rüne yebätä!

Kätä nemen juto nitre rüne yebätä akwa sribi kri tä nemen kisete arato. Monso kwe ye ririadre kwin aune dite yekäre rabadre buke kwin mantre jetebe. Ye erere arato, monso ye rabadre tödeke bäri yekäre rabadre buke kukwe ja üairebiti aune jie ngwen. Aisete, ütiäte krubäte nitre rüne rabadre kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye driere ie (Prov. 1:8). Akwa, ¿ñongwane jatadre tötike aune nuaindre ño kwe?

 NITRE RÜNE RABADRE JA MIKE JUTO

Manóah jatani nitre Dan yekri, niara nämene nüne juta Zorá Israel kirabe yekänti, kukwe namani barebätä ye ani kädriere. Manóah aune muko kwe monsoi ñaka nämene nemen, akwa bati ángel Jehovakwe niebare ie, muko kwe monsoi rabai (Juec. 13: 2, 3). Ni raba niere kukwe mikani gare ie ye käkwe kä mikani juto niaratre yebätä, akwa namani töbike krubäte arato. Manóah orabare Ngöböi: “Jehová, juen ta tibiti. Ni Ngöbö metre mikaka täte abokän juni gwä mäkwe, ye mä raba tuenmetre nüketa nunkänti aune monso däredi ye nunkwe ngübadre ño ye mikadre gare kwe nunye” (Juec. 13:8). Niara aune muko kwe ja di ngwani monso ngübare kwin. Monso kwe kädeka nämene Sansón; niaratre ja di ngwani kwetre Kukwe Jehovakwe driere, aune ye köböire kukwe kwin namani kwetre. Biblia tä niere: “Ye bitikäre, Jehová die namani sribire niarabätä”. Sansón namani kukwe ükatekä juta Israel yete, aune Ngöbö die ye köböire kukwe keta kabre ñan tuabare nuainbare kwe (Juec. 13:25; 14:5, 6; 15:14, 15).

Manóah ja di ribebare Jehovai monsoi tötikakäre

¿Ñongwane nitre rüne jatadre dirire monsotre kwe yei? Biblia tä niere Timoteo nämene “chitani ngware” meye kwe Eunice aune mölöi Loida käkwe “Tärä Deme Ngöbökwe” yebiti tötikani (2 Tim. 1:5; 3:15, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Kukwe ne tä mike gare, Timoteo nämene chi ye ngwane tötika jatani kukwe ja üaire yebiti.

Jehová rabadre nitre rüne jie ngwen aune niaratre rabadre juto biare monso kwe tötikakäre tädre chi ye ngwane ye kärädre kwetre ie. Proverbios 21:5 tä mike gare: “Ni kukwe ükatekä käne jai yebätä kukwe kwin tä nemen bare”. Monso jämi därere ye känenkri nitre rüne rabadre ja mike juto biare. Monso kwe käkwe dre ribedi jai ye erere rabadre tike täräbätä aune kukwe meden meden ja üairebiti nuain raba ben yebätä rabadre töbike. Monso tädre chi ye ngwane nitre rüne rabadre dirire ie.

Tärä keteiti abokän tä blite monso tä kite nirien yebätä tä mike gare monso tä därere ye bitikäre jisai kwe tä nemen sribire jötrö ngwarbe kukwe mikakäre gare jai. ¡Ye medenbätä, ütiäte krubäte kä ye ngwane nitre rüne rabadre kukwe drieta Bibliabätä ja jie ngwankäre aune kukwe ja üaire ye mike gare monso kwe ie!

Ja ngwai tä sribi prekursor nuainne käkwe kukwe ne niebare ngängän kwe yebätä: “Sö rikaba krire krati ta niarabiti angwane ti rababara ngwen jabe kukwe driekänti. Dre nämä nemen bare ye niara ñaka nämä gain, akwa ti nämä ngwen jabe ye käkwe kukwe kwin mikani nemen barebätä ruin tie. Niara jataba nirien angwane rababa täräkwata kia ye driere akwle”.

Monso tä chi ye ngwane tötikata ye köböire kukwe kwin tä nemen bare. Akwa, nitre rüne kwati tä niere kukwe ja üairebiti driedre monso ie ye ñaka nuäre.

KÄ DIANDREKÄ KRÄKE

Monsotre ñaka tä nemen kwekebe aune töita nemen ja näkwitabätä jondron madabätä. Yebätä ñaka tä nemen nuäre nitre rüne kräke tötikädre. Ruäre ngwane monso töi ñan raba nemen jondron keteitibebätä. Kukwe ye tä nemen bare ñobätä ñan aune dreta nemen bare bäre tibien ye tö mikai gare jai. ¿Mun raba dre nuainne monso munkwe dimikakäre ja töi mike kukwe drieta munkwe ie yebätä?

Moisés kukwe niebare yebätä mä raba töbike. Deuteronomio 6:6, 7 tä niere: “Tita kukwe nuainmana matare mäi ne tädre mä brukwä yete; aune mäkwe mika nemen monso mäkwe ye töite aune mäkwe kädrie ben mä tädre ja gwirete ye ngwane aune mä rikadre ji ngrabare ye ngwane aune mä rikadre ja düke bätä mä rükadre krö dekä ye ngwane”. Texto tä mike gare nitre rüne kukwe diridre bati bobu monso ie. Krimu abokänbiti ñö metakata mantre jetebe ye kwrere monso kia ye tötikadre jankunu. Ne madakäre, kukwe nieta bati bobu nie angwane kukwe ütiäte tä nüketa törö nie, ye erere kukwe nieta bati bobu monso ie angwane raba dimike krubäte.

Kukwe metre Bibliabätä driedre monso ie yekäre kä diandrekä krubäte jai kräke. Akwa, ñaka raba nemen nuäre nitre rüne kräke ñobätä ñan aune sribita krubäte kisete. Apóstol Pablo mäträbare nibätä “ñan kä gate jire chi ngwarbe” ne kwe sribi Ngöbökwe bäri ütiäte ye nikwe nuaindre (Efes. 5:15, 16). ¿Ñokänti nuaindre? Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte ie ngängän nämene ngübadre, arato sribi nämene nuaindre ie konkrekasionte aune nämene sribire ngwian ganainkäre yebätä ñaka nämene nemen nuäre kräke kä diankakäre jai. Muko kwe nämene sribi prekursor regular nuainne aune kä ñan  nämene nemente krubäte ie arato. ¿Niaratre nämene dre nuainne kä diankakäre ngängän kwe kräke? Ja mräkä ye tä niere: “Ti jämi niken sribire känenkri dekä dekä ti muko aune ti nunta ñäke Tärä tikwe tä blite Bibliabätä o täräkwata Examinando las Escrituras diariamente nun ngängän ie. Deu niara jämi niken kübien ye känenkri nunta ñäke tärä yebätä ie arato. Nunta niken kukwe driere ye ngwane nunta niken ngwena jabe. Niara tä chi ye ngwane nun tö tötikai kwin”.

MONSOTRE “YE BUKO” KWRERE

Erametre, ni jökrä töta nemen monso nikwe tuai nemen sribikä kwin. Akwa, metrere ni tö tötikai ne kwe rabadre Ngöbö tarere ja brukwä tätebiti (Mar. 12:28-30).

Salmo 127:4 tä niere: “Ni bati monsoitre ye buko tä ni dite kisete kwrere”. Monsotre ye bämikata buko ye kwrere ni buko kitaka kisete. Ni ye rabadre buko ye ñäke kwin ne kwe kitadre kwe angwane, ñan raba buko ye arabe kiteta bobukäreta. Monsotre ye ñan täi käre rün aune meye yebe. Ye medenbätä, nitre rüne rabadre ja di ngwen kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye mike nemen monso kwe töite aune brukwäte.

Apóstol Juan kukwe ne tikani monsotre kwe ja üaire yebätä: “Jondron mada ñan tärä kämike nuäre tibätä kri näre, ti monsoitre tä näin kukwe metre jiebiti ne kätä kä mike nuäre tibätä” (3 Juan 4NGT, tärä okwä ükaninte). Ye erere arato nitre rüne ie tä nemen tuin monsotre kwe “tä näin kukwe metre jiebiti” ye ngwane kätä nemen juto bätätre.