Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mun mikani jenena nünankäre deme

Mun mikani jenena nünankäre deme

“Mun ngite dianinkära [...] mun mikani [...] deme.” (1 COR. 6:11)

1. ¿Nehemías nükaninta Jerusalén ye ngwane dre tuani kwe? (Üai kena mikadre ñärärä.)

NITRE nünanka Jerusalén tä blite kukweta nakainkä jutate yebätä. Ni menteni ie kä biani templote. Sribi biani nuaindre nitre levita ie ye ñaka nuainta kwetre. Nitre ji ngwanka käne jutate ye tä jondron rürübäine sabadote aune ñaka tä sribi Ngöbökwe dimike. Nitre Israel kwati tä ja mike gure meritre menteni ben. Kä 443 kä 1 känenkri Nehemías nükaninta Jerusalén ye ngwane kukwe ye tuani kwe (Neh. 13:6).

2. ¿Juta Israel namani ño deme?

2 Juta Israel ye nämene dianinkä Ngöbö mikakäre täte. Kä 1513 kä 1 känenkri, nitre Israel ja töi jeñebiti ja kukwei kitaninkä Jehová mikakäre täte. Niaratre niebare: “Kukwe jökrä niebare Jehovakwe ye erere nunkwe nuaindi” (Éx. 24:3). Ye köböire Ngöbökwe juta ye mikani deme, ye abokän niarakwe dianinkä jenena mento ne kwe rabadre juta jeñe kwe. ¡Kukwe ütiäte krubäte namani kwetre! Kä nikani gre ketebu ta ye bitikäre Moisés kukwe ne ngwani törö juta yei: “Mä abokän juta deme Jehová Ngöbö mäkwe yekwe. Jehová Ngöbö mäkwe käkwe mä dianinkä ne kwe mä rabadre juta kwe, mä rabadre juta jeñe kwe juta jökrä mada yebiti ta” (Deut. 7:6).

3. ¿Nehemías nükaninta bobukäre Jerusalén tuabitikäre ye ngwane nitre Judea ye nämene ño kukwe ja üairebiti?

3 Akwa, juta Israel käkwe ja kukwei kitaninkä ye erere ñaka nuainbare kwetre. Nitre Judea ruäre namani jankunu Ngöbö mike täte metre, akwa bäsi jökrä ñaka tö namani Jehová kukwei mikai täte aune niaratre nämene ja bämike jerekäbe deme. Nitre Judea Ngöbö mikaka metre täte nämene Babilonia ye jataninta ja käite juta ükatekäre Ngöbö mikakäreta täte, ye ngwane kä nikani siento krati ta, aune Nehemías nükaninta bobukäre juta tuabitikäre. Aune bobukäre, juta ye ñaka namanina kukwe ja üaire ye mike ütiäte jai.

4. ¿Kukwe meden ketabokä käkwe ni dimikai ne kwe ni tädre deme käre?

4 Nitre Israel ye erere, juta Ngöbökwe kä nengwane ye tä  mikani deme. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre “kwati kwati krübäte” ye Jehovakwe dianinkä sribi deme nuainkäre (Apoc. 7:9, 14, 15; 1 Cor. 6:11). Niarakwe ñaka nitre Israel mikani tuin deme jai ye erere ni ñaka tö tuai nemen bare jabätä arato. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe kukwe ye ñaka rabadre bare nibätä? ¿Dre käkwe ni dimikai ne kwe ni tädre deme käre aune ni tädre juto sribi Jehovakwe nuainkäre? Nehemías kapitulo 13 yete kukwe ketabokä mikata gare abokänbätä nikwe ja tötikai kukwe ja tötikara nekänti: 1) ja ketamuko käme ñaka känändre, 2) juta Ngöbökwe dimikadre, 3) kukwe ja üaire mikadre tuin bäri ütiäte jai, 4) ni abokän kristiano ye ñaka käi kwitadrekä jabiti.

JA KETAMUKO KÄME ÑAKA KÄNÄNDRE

¿Nehemías nämene ja ngwen metre Jehovai ye bämikani ño kwe? (Párrafo 5 aune 6 mikadre ñärärä)

5, 6. ¿Eliasib aune Tobías ye abokän nire, aune ñobätä Eliasib nämene ja kete Tobías yebe?

5 Ja ngwandre deme nitre töi käme ngätäite ye ñaka nuäre. Ñodre ani töbike Eliasib aune Tobías yebätä. Eliasib nämene kädekani sacerdote bäri kri. Tobías ye nünanka Ammón, aune nämene sribire rei Persia kräke raba ruin nie. Tobías aune ja ketamuko kwe ñaka tö namani Nehemías tuai ki Jerusalén ye üketeta (Neh. 2:10). Ne madakäre, nitre nünanka Ammón tarei kwata ñaka nämene tikaninkä ye ñaka tuanmetre nämene nemen templo yete (Deut. 23:3). Akwa, ¿ñobätä sacerdote bäri kri käkwe kä biani Tobías ie templo yete? (Neh. 13:4-9.)

6 Kukwe ketamäbätä: Kena, Eliasib nämene ja kete Tobías ben. Ketebukäre, Tobías aune Jehohanán ja mikani gure meritre Judea yebe. Ketamäkäre, nitre kwati Judea nämene blite kwin Tobías yebätä (Neh. 6:17-19). Ne madakäre, Manasés, Eliasib bräi ja mikani gure Sanbalat ngängän yebe. Sanbalat ye nämene nüne Samaria aune nämene sribire käre Tobías ben (Neh. 13:28). Kukwe ne jökräbätä Eliasib sacerdote bäri kri ye ja tuanimetre töi kwitadre Tobías ie, Tobías abokän nämene ja mike sribi nuain nämene ye rüere. ¿Eliasib ñaka kukwe kwin nuainbare ye tä dre driere nie?

7. ¿Nitre ji ngwanka käne aune nitre mada kristiano käkwe dre nuaindre ne kwe tädre deme Jehová okwäkänti?

7 Ni abokän juta dianinkä Ngöbö mikakäre täte, aisete ni rabadre ja ngwen metre niarai ni jökräbiti ta. Jehovakwe kukwe ükaninte ye nikwe mikadre täte ne kwe ni tädre deme käre. Ye medenbätä, ja mäkätä ni mräkäbe ye ñan mikadre bäri ütiäte jai kukwe nieta ja jie ngwankäre Bibliabätä yebiti ta. Arato, nitre umbre ji ngwanka käne ñaka rabadre ja jie ngwen töbikata ño kwe aune ja ruin ño ie yebätä, ñakare aune rabadre ja jie ngwen kukwe nieta Jehovakwe ye ererebätä (1 Tim. 5:21). Rabadre ja ngübarebiti ne kwe kukwe meden raba niaratre mike käme kukwe ja üairebiti ye ñaka nuaindre kwetre (1 Tim. 2:8).

8. ¿Ni jökrä ja dianinkä Jehová mikakäre täte rabadre dre ngwen törö jai ja ketamuko yebätä?

8 “Ni kukwe muko diän diän ben ni töi kuin metre tä ja kete angwane, ni töi kuin metre abko tä neme diän arato” ye ñaka käi kwitadrekä jire jabiti (1 Cor. 15:33). Ni mräkätre ruäre ñan raba ni töi mike kukwe kwin nuainne. Eliasib käkwe Nehemías dimikani ki Jerusalén ye üketeta aune yebiti kukwe kwin bämikani kwe nitre Judea ye käne (Neh. 3:1). Akwa, ye bitikäre bätärekä bätärekä ja tuanimetre kwe töi kwitadre Tobías ie aune mräkätre mada kwe yei, aune kukwe nuainbare kwe ye käkwe mikani käme Jehová okwäkänti. Ja ketamuko kwin ye raba ni töi mike kukwe kwin nuainne, ñodre, ñäke Bibliabätä, näin gätäbätä aune kukwe kwin driere. Ni mräkätre kätä ni töi mike sribi Ngöbökwe nuainne ye nita mike tuin ütiäte jai aune nita tarere bäri, ¿ñan ererea?

JUTA NGÖBÖKWE DIMIKADRE

9. ¿Sribi nuain nämene templo yete yebätä dre namani bare aune nirebiti Nehemías ngite kitani?

9 Sribi biani nuaindre nitre levita ie templo yete ye niaratre ñaka namanina nuainne. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nitre ñaka namanina ngwian bien krubäte templo kräke, yebätä nitre levita ye namanintre sribire ja kräke tire kwetre  yete mräkätre bukakäre. Ngwian biandre ye nitre dianinkä ñaka nämene ükökrö o ñaka nämene ngwian ye juen templo kräke. Kukwe yebätä Nehemías ngite kitani nitre ji ngwanka juta yete yebiti (Neh. 12:44). Ye medenbätä, kukwe ükaninte kwe ngwian ye ükakrökäre: nitre brare kädekani kwe jondron mika nämene templote ye ngübabitikäre aune döräikäre (Neh. 13:10-13).

10, 11. ¿Ni raba juta Ngöbökwe dimike ño?

10 ¿Kukwe namani bare ne tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie? Jän, tä miketa törö nie ni raba Jehová käikitekä jondron ütiäte nikwe yebiti (Prov. 3:9). Nita ngwian bien sribi kwe dimikakäre ye ngwane, nita jondron kwe ye bienta ie (1 Crón. 29:14-16). Nane ngwane ni ñaka raba jondron bien krubäte ie, akwa ni tö jondron biain angwane nita bien gwairebe nitre mada ye erere (2 Cor. 8:12).

11 Nitre gure niena umbre nämene sribi prekursor especial nuainne ye nitre ja mräkäre käkwe nübaibare kä kwati krubäte te jakänti mröre köböiti bämän kratire kratire. Nitre ja mräkäre ye monsoi nämene ni kwä, akwa meye nämene niere käre: “Ni kräke mrö tärä angwane ni mada buka raba arato”. Mrö köböitibe bämän kratire kratire ye ñaka raba tuin ütiäte nie akwa nitre prekursor ye nämene debe bien krubäte mrö yebätä. Ne madakäre, kukwe kwin nämene nemen bare nitre prekursor yebätä ye niaratre nämene mike gare nitre ja mräkäre yei aune nämene monsotre ye töi mike nirien jankunu kukwe ja üairebiti. Kä nikani ta angwane monsotre ye jökrä sribi köbö täte Ngöbö kräke diani jai.

12. ¿Nitre tä ji ngwen konkrekasionte ye tä kukwe meden kwin bämike?

12 Kukwe mada drieta ja töi kräke nie: Nehemías erere nitre tä konkrekasion jie ngwen kä nengwane rabadre ja töi mike käne juta ükaninte Ngöbökwe ye dimike aune yebiti tätre kukwe kwin bämike nitre mada käne. Apóstol Pablo kukwe kwin bämikani konkrekasion kräke. Niarakwe kukwe metre Ngöbökwe ye dimikani aune kukwe niebare kwe nitre kristiano ie ne kwe niaratre ngwian biandre ja töi jeñebiti (1 Cor. 16:1-3; 2 Cor. 9:5-7).

KUKWE JA ÜAIRE MIKADRE TUIN BÄRI ÜTIÄTE JAI

13. ¿Nitre Judea ruäre nämene dre nuainne sabado yete?

13 Nita töbike krubäte jondron nünankäre yebätä angwane ni raba kite di nekä kukwe ja üairebiti, kriblü tä bä ngrötökä ye kwrere. Éxodo 31:13 tä niere erere, bieta nuain nämene sabado kratire kratire ye nämene ngwen törö nitre Israel yei niaratre nämene juta deme, ye medenbätä köbö yete niaratre rabadre Jehová mike täte gwairebe mräkätre yebe, orare aune töbiketari Kukwe Biani Ngöbökwe ietre yebätä. Akwa,  nitre ruäre Nehemías näire nämene sabado yete sribire ja kräke nuain nämene köbö madate ye kwrere. Sribi Ngöbökwe ye mikate nämene nuaindre köre jai. Nehemías kukwe ye tuani angwane nitre menteni nämene jondron rürübäine ye juanintari mento kwe aune köbö sabado ye känenkri jukwe dikadre juta yebiti niebare kwe (Neh. 13:15-21).

14, 15. a) ¿Nikwe töbikai krubäte ngwian ribeta jai yebätä angwane dre raba nemen bare? b) ¿Ni raba nemen ño “kä jadükakrä” Ngöbökwe yete?

14 ¿Nehemías kukwe nuainbare ye tä dre driere nie? Tä mike gare nie ni ñaka rabadre töbike krubäte ngwian ribeta jai yebätä. Nikwe töbikai krubäte angwane raba ni töi mike jondron madabätä, o sribi nuainta nikwe ye tuin kwin nie angwane ni brukwä raba nemen ñäkäninbiti. Ni klabore käkwe sribidre bökänkä nibu kräke yebätä Jesukwe blitabare ni mikakäre mokre ye nikwe ngwandre törö jai (mäkwe ñäkä Mateo 6:24 yebätä). Ngwian nämene Nehemías yekwe, akwa ¿nükani Jerusalén ye ngwane ja töi mikani dre nuainne kwe? (Neh. 5:14-18.) Nitre Tiro jondron rürübäinkä yebe niara ñaka kukwe ükaninte jai, ñakare aune ja töi mikani kwe ja mräkätre dimike aune sribi nuainne Jehová kä ye mikakäre deme. Ye erere kä nengwane, nitre umbre aune nitre sribikä konkrekasionte tätre ja töi mike aune kä denkä jai ja mräkätre dimikakäre, aune kukwe yebätä ja mräkätre kätä niaratre tarere. Ye köböire nitre Ngöbö mikaka täte tätre ja tarere, nüne jäme jabe aune kä jürä ñaka bätätre (Ezeq. 34:25, 28).

15 Ni kristiano rabadre sabado mike deme jai ye ñaka ribeta nie, akwa apóstol Pablo käkwe tikani “köbö jadükakrä tärä mda juta Ngöbökwe kräke”. Niebare kwe arato: “Ngöbökwe jändrän jökrä dätebare, yebti köbö kükü te jadükani kwe, ye kwrere jire nire nire rikadre kä jadükakrä Ngöbökwe ye känti abko tä jadüke” (Heb. 4:9, 10). Ye erere arato, ni kristiano tä kukwe Ngöbökwe nuainne ye ngwane tä nemen “kä jadükakrä” Ngöbökwe yete. Ja tötikata ni Mräkätre yebe, ni kwandre gätäbätä, kukwe driedre, ¿ye mä aune mä mräkätre tä mike nuaindre käne jai? Sribi Ngöbökwe nuainta nikwe ye nitre sribikä nibe o ni sribi bökänkä yei ñaka tuin ütiäte angwane ni ñaka rabadre jürä ngwen jabätä kukwe metre niekäre ie. “Jukwe dika nämene aune nitre Tiro juantari nämene mento” ye kwrere ni raba nuainne, ne kwe kukwe deme ye mikadre nuaindre käne jai. Ngöbökwe ni mikani deme, aisete nikwe ngwandretari jai: “¿Jehovakwe ti dianinkä sribi kwe nuainkäre ye tita bämike kukwe nuainta tikwe yebiti?” (Mat. 6:33).

NI ABOKÄN KRISTIANO YE ÑAKA KÄI KWITADREKÄ JABITI

16. Nitre Israel nämene juta deme Ngöbökwe, ¿akwa ñokänti bäsi nianinte kän?

16 Nehemías näire nitre Israel nämene ja mäkete meritre menteni ben. Niara nükani kena Jerusalén ye ngwane nitre nämene ji ngwen käne ye jökrä mikani kwe ja kä tike kukwe ükaninte yebätä aune nitre jökrä ye käbämikani ñaka ja mäkäite meritre menteni yebe (Neh. 9:38; 10:30). Akwa, kä nikani ta yete nitre Israel ye ja mäkäninte meritre menteni ben aune nämene juta deme Ngöbökwe ye bäsi jatanina nete kän. Meritre menteni ye monsoitre yei ñäkä ñan nämene gare täräbätä aune blita ñan nämene gare ietre kukwe hebreore yebiti. Monsotre ye rabadre ünä angwane, ¿niaratre ye Israel ye ñaka käi kwitadrekä jabiti? ¿Nitre nünanka Asdod, Ammón o Moab ye erere ja rabadre ruin ietre arato? Blita ñan nämene gare ietre kukwe hebreore yebiti, ¿aisete ñokänti Kukwe Biani Ngöbökwe ye rükadre gare ietre? Niaratre meye nämene ngöbö ngwarbe mike täte, ¿ye medenbätä dre käkwe niaratre dimikadre ne kwe Jehová rükadre gare ietre aune ja diandrekä mento kwetre mikakäre täte? Jötrö ngwarbe Nehemías ja di ngwani ne kwe nitre Israel nämene juta deme Ngöbökwe ye ñaka riadrete kän (Neh. 13:23-27, 28).

Munkwe monsotre dimika ja mäke bäri Jehovabe (Párrafo 17 aune 18 mikadre ñärärä)

17. ¿Nitre rüne rabadre monsotre kwe dimike ño ne kwe rabadre ja mäke akwle Jehovabe?

17 ¿Nehemías kukwe nuainbare ye tä dre mike  gare nie? Niarakwe kukwe nuainbare ye erere ni rabadre nuainne ne kwe monsotre nikwe ye kristiano metre ye ñaka käi kwitadrekä kwetre jabiti. Mun rüne rabadre ngwentari jai: “¿Monsotre tikwe tä ‘blite kukwe metre keteitibebitiʼ?” (Sof. 3:9). “¿Monsotre tä blite ye ngwane tätre bämike Ngöbö üai deme tä niaratre jie ngwen o üai käme kä nebätä tä niaratre jie ngwen?”. Kukwe ruärebätä niaratre ja töi ükadrete rabadre gare mäi, angwane mäkwe ñaka ja di ngwan nekä. Ja kitata blitakäre kukwe madabiti ye ñaka nuäre, metrere jondron ja näkwitara tä krubäte ni bäre ye ngwane. Ye erere arato nitre kä nebätä tä monsotre töi mike kukwe mada jiebiti. Ye medenbätä, mäkwe niaratre ngüba bätärekä aune Ja tötikata ni Mräkätre yebe ye nuain mäkwe angwane mäkwe niaratre dimika ja töi mike ja mäke bäri Jehovabe (Deut. 6:6-9). Nitre kä nebätä gobrainta Satanakwe ye erere ñaka ja ngwandre köböire dre kwin raba nemen nikwe ye mäkwe mika gare ietre (Juan 17:15-17). Aune mäkwe ja di ngwan kukwe mike nemen niaratre brukwäte.

18. ¿Ñobätä nitre rüne ye raba monsotre kwe dimike metrere ja denkä mento Jehová mikakäre täte?

18 Monsotre ye Ngöbö mikai täte o ñakare ye tä gare ietre. Akwa nitre rüne rabadre niaratre dimike kukwe keta kabrebiti. Ñodre, kukwe kwin nuaindre niaratre okwäbiti, kukwe meden käme ñaka nuaindre ye mikadre gare metre ietre aune niaratre ñaka kukwe kwin diandre nuaindre jai ye köböite kukwe tare rabadre bare bätätre ye mikadre nüke gare ietre. Nitre rüne mun rabadre monsotre munkwe dimike ne kwe niaratre ye kristiano ye ñaka käi kwitadrekä kwetre jabiti. Mun raba niaratre dimike metrere ne kwe ja diandrekä mento kwetre Jehová mikakäre täte. Erametre, ni jökrä ja ngübadrebiti ne kwe “dän” ja üaire ye ñaka riadrete nikän. Ni töi aune kukwe mikata täte abokän köböire nita mike gare nita näin Kristo jiebiti ye meden bämikata dän yebiti (Apoc. 3:4, 5; 16:15).

JEHOVÁ NI NGWAINTA TÖRÖ JAI “JONDRON KWIN KRÄKE”

19, 20. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe Ngöbökwe ni ngwandreta törö jai “jondron kwin kräke”?

19 Ni Ngöbö kukwei niekä Malaquías nünanbare Nehemías käi näire käkwe mikani gare “tärä nitre ngwankäreta törö jai yebätä kukwe tikabare [...] nitre nämene Jehová jürä ngwen jabätä aune nitre nämene töbike niara kä yebätä ye kräke” (Mal. 3:16, 17). Nire nire tä Ngöbö jürä ngwen metre jabätä aune tä niara kä tarere ye niara ñaka käi kwitaikä jire jabiti (Heb. 6:10).

20 Nehemías ribebare kisere: “Ti ngwenta törö jai Ngöbö tikwe jondron kwin kräke” (Neh. 13:31). Nikwe ñaka ja ketamuko käme känäin, nikwe juta Ngöbökwe dimikai, nikwe kukwe ja üaire mikai tuin bäri ütiäte jai aune ni abokän kristiano ye ñaka käi kwitaikä jabiti angwane, tärä Jehovakwe nitre ngwankäreta törö jai yebätä ni kä täi tikani arato Nehemías ye erere. Apóstol Pablo ni nübaibare: “Munta tödeke kwatibe Kristobti ya, ñakare ya, yebtä munkwe ja trä tua kuin au” (2 Cor. 13:5). Juta mikani deme Jehovakwe yete ni täi käre angwane niarakwe ni ngwainta törö jai “jondron kwin kräke”.