Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KIRA MIKATA GARE

Kukwe ye namani tuin kwin rei ie

Kukwe ye namani tuin kwin rei ie

SÖ AGOSTO kä 1936 ye ngwane Robert aune George Nisbet nämene rei Sobhuza II ye gwirete; rei ye kä Suazilandia yekänti. Niaratre käkwe musika grababare aune ja mräkä J. F. Rutherford käkwe kukwe kädriebare ye mikani kukwe nuara gramófono karo yete. Rei ie kukwe ye namani tuin kwin krubäte aune tö namani gramófono, discos bätä altavoz ye kökai ietre. George mikani gare: “Nun nämä Gobran Ngöbökwe kukwei mike gare gramófono, discos bätä altavoz yebiti, ye niara törbaba kökai nunye. Nunkwe dre nuaindre ñan rababa gare nunye”.

Ni (nitre) jondron üai bianka

Robert ribebare ie niara rabadre juen ta biti aune niebare ie jondron ye niara ñaka raba rürübäine. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune jondron ye ni madakwe niebare kwe. Jondron ye nirekwe ye rei tö namani gai.

Robert niebare ie: “Rei mada jondron ye bökänkä”. Ye bitikäre, rei medenbätä nämene blite ye Sobhuza ngwanintari ie. Robert niebare ie: “Ye abokän Jesukristo, Rei Gobran Ngöbökwe yete”.

“Ni ye abokän Rei kri, Sobhuza niebare töi bökänbiti. Ti ñan tö jondron kwe ye diain jai.”

Robert kukwe ne tikabare krörö: “Ni ji dokwä ngwanka [rei Sobhuza] ye töi nämä kwin krubäte yebätä ti töi rababa ñan krütare. Rei ye ie kukwe inglere nämä gare kwin, akwa ja ñaka nämä ruin bäri ie aune ñaka nämä bike kri, ñakare aune niara töi nämä kwin. Tikwe blitaba 45 minuto näre ben obisina kwe yete, aune George abokän nämä musika mike jubäre kukwe nuara”.

“Köbö ye arabe ngwane nun janama Escuela Nacional de Suazi aune kukwe mada bäri kwin rababa bare nunbätä. Nunkwe kukwe drieba ni dirikä kri ie aune nun kukwe nuaba kwin kwe. Nun nämene Gobran Ngöbökwe kukwei driere jondron ruärebiti aune nun törbaba kukwe grababare ye mikai kukwe nuara nitre nämä kwelate yei, ye nunkwe nieba ie angwane kukwe ye rababa tuin kwin ie, aune nitre ja tötikaka 100 ükakröba aune rababa täkäni sotobobiti kukwe ye kukwe nuakäre. Kwela yete monsotre brare tötika nämene jondron nökakäre, kriblü nökakäre, jondron sribekäre kribiti, ju sribekäre, blitakäre inglere, número täinkäre kwin aune monsotre merire tötika nämene monso ngübakäre, jondron ükakrökäre kwin ja gwirete aune jondron mada ütiäte nuainkäre nieba nunye.” Ye bitikäre, rababa gare nuen ni ji dokwä ngwanka ye mölöi käkwe kwela ye sribebare. *

(Mintini) Monsotre kwelate abokän janamene Suazilandia kä 1936 kukwe kädriebare ye kukwe nuakäre

Kä 1933 nitre prekursor janamene rei Sobhuza yekänti angwane niarakwe nitre ye kukwe nuabare kwin. Bati niarakwe nitre 100 rükä  kwe ükaninkrö Gobran Ngöbökwe kukwei grababare ye kukwe nuakäre. Nitre jökrä ye käkwe ja kä biani ne kwe täräkwata biandre ietre aune ja mräkätre tärä mada biani ietre ye kani ngäbiti kwin kwetre. Rei nämene tärä nitre testiko Jehovakwe ye ükökrö, ye medenbätä kä ñaka nikani raire ta angwane tärä nämene ere kwe ja tötikakäre. Rü nuainbare Kri Bobukäre ye ngwane tärä nitre testiko Jehovakwe ye ñäkäibare, akwa rei ye käkwe tärä ye ngübabare kwin.

Rei Sobhuza II nämene nitre Testiko ye kain ngäbiti ju kwe nämene Lobamba yekänti, aune niara nämene nitre ji ngwanka iglesia madate ruäre kärere kukwe Bibliabätä grababare ye kukwe nuin. Bati, ja mräkä nünanka kä yekänti kädeka nämene Helvie Mashazi nämene Mateo kapitulo 23 ye mike gare angwane nitre ji ngwanka iglesia madate nämene yete namani rubun aune tö namani ja dibiti mikai täke tibien. Akwa reikwe ja mräkä ye dimikani aune tuanimetre kwe kukwe kädriere jankunu. Arato, nitre nämene ja ükaninkrö ye reikwe nübaibare texto jökrä tike täräbätä jai.

Kä mada ngwane ni prekursor mada käkwe kukwe kädriebare angwane nitre nibokä ji ngwanka iglesia madate käkwe jondron ja ngärä ye dianinkä aune niebare kwetre: “Nun ñaka niena iglesia jie ngwen, nun abokän testiko Jehovakwe”. Ye bitikäre, tärä nämene ni ji dokwä ngwanka yekwe, ye erere prekursor ye nämene ngwen ye ngwantaribare kwetre ie.

Reikwe nitre testiko Jehovakwe mikani tuin ütiäte jai kä 1930 nememe kä 1982 niara krütani ye ngwane, arato niara ñaka nitre mada tuanimetre kukwe tare nuainne niaratre yebätä kukwe mika nämene täte kwetre yebätä. Ye medenbätä, nitre testiko Jehovakwe nämene debe bien krubäte ie aune krütani ye ngwane niaratre namani ulire arato.

Kä 2013 kömikani ye ngwane nitre 3.000 biti bäri nämene Gobran Ngöbökwe kukwei driere kä Suazilandia. Nitre 1.000.000 näre tä nüne kä yekänti, nitre kukwe driekä iti tä kukwe driere nitre 384 yei. Prekursor 260 tä juta yete bätä 90 konkrekasion tä arato. Jesús ja nire biani ngwaninta törö jai kä 2012 ye ngwane nitre 7.496 kwani gätä yebätä, kukwe ne kätä mike gare nitre kwati mada tä kukwe metre kain ngäbiti. Kä 1930 nitre kukwe driekä nikani kukwe driere Suazilandia ye köböire kukwe kwin ne namani bare. (Jondron nikwe ükakröta, kukwe kädrieni ne namani bare Sudáfrica.)

^ párr. 8 The Golden Age, 30 junio 1937, página 629.