Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire”

“Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire”

“Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire nebebe kä mrä.” (MAT. 28:20)

1. a) ¿Trigo aune nura käme bämikani ye tä blite drebätä? b) ¿Jesukwe kukwe ye mikani gare ño?

JESUKWE kukwe bämikani Gobran Ngöbökwe yebätä, ye keteiti tä blite ni iti käkwe trigo nurai nökani tirete aune kä bökänkä ye rüe jatani käkwe nura käme nökani trigo nurai ye ngätäite. Nura käme ririabare trigo yebiti ta, akwa kä bökänkä niebare nitre klabore kwe yei “tuadremetre niren ketetibe abko trigo öta näire”. Nura ngwä öta käi näire, trigo ükadrekrö aune nura käme ye kukwadre. Kukwe bämikani ye tä dre mike gare ye Jesukwe mikani gare (mäkwe ñäkä Mateo 13:24-30, 37-43 yebätä). Kukwe bämikani ye tä dre driere ye ani mike gare jai (recuadro “Trigo aune nura käme” mikadre ñärärä).

2. a) ¿Ni nura nökaka tireite kukwe namani bare ye tä dre bämike? b) ¿Kukwe meden bämikani abokänbätä nibike ja tötike?

2 Kukwe namani bare ni nura nökaka tireite ye tä mike gare ñongwane Jesukwe trigo ükaikrö nitre kä tibienbätä ngätäite aune nuaindi ño kwe; trigo ye nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti käkwe gobrandi niarabe Gobran kwe yete. Pentecostés kä 33 ye ngwane nura nöka jatani. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tädi nüne mrä Kä tibienbätä ye jökrä täräi mikaikä aune rikai kä kwinbiti ye ngwane trigo ükaikrö täte (Mat. 24:31; Apoc. 7:1-4). Ngutuä mente kwin känti nita nikren angwane kä jökrä ni bäre tä nemen tuin nie, ye erere arato, kä rikai mil krobu ta yete dre rabai bare ye mikata gare nie kukwe bämikata yebiti. Jesukwe kukwe bämikani ye tä blite nura nöka käi, nura ririai aune nura ngwä ötai yebätä. Kukwe ja tötikara nebätä ja tötikai metrere nura öta käi yebätä. *

JESUKWE KRIEMIKAI

3. a) ¿Siklo kena ye bitikäre dre namani bare? b) ¿Kukwe meden ngwantarita Mateo 13:28 yekänti, aune nire nire kukwe ye ngwanintari? (Nota 2 mikadre ñärärä.)

3 Siklo II kömikani ye ngwane, nitre kä tibienbätä abokän ‘tire’ kwrere ye ngätäite “nura käme [...] namani”, ye nitre kristiano ñaka metre (Mat. 13:26). Siklo IV ye ngwane, nitre ja bianka kristiano ye namani bäri kwati nitre kristiano dianinkä  nänkäre kä kwinbiti ye kräke. Ni rabadre ngwen törö jai, kukwe bämikani yete, nitre klabore ye ngwanintari bökänkä yei rabadre nura käme ye jäkekä o ñakare (Mat. 13:28). * ¿Dre niebare kwe ietre?

4. a) ¿Jesús, ni Sribi Bökänkä kukwe niebare ye tä dre mike gare? b) ¿Ñongwane nitre kristiano trigo kwrere ye jatani nüke gare?

4 Jesús, ni Sribi Bökänkä, käkwe niebare trigo aune nura käme yebätä: “Tuadremetre niren ketetibe abko trigo öta näire”. Kukwe niebare ne tä mike gare siklo kena nükebe ni näire, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti bämikata trigo kwrere ye tärä Kä tibienbätä. Arato, Jesukwe niebare: “Ti abko tädi kärekäre munbe köbö kwatirekwatire nebebe kä mrä” (Mat. 28:20). Nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye Jesukwe kriemikai kukwe ja üairebiti köbö kwatire kwatire nememe kä krüte rükai ye näire. Niaratre nämene nitre kristiano bämikata nura käme kwrere ye ngätäite, ye medenbätä nire nire namani trigo üaire kä ye ngwane ye ñaka gare metre nie. Akwa, nura ngwä öta käi ye känenkri, trigo ye jatani nüke gare. ¿Dre namani bare?

NI KUKWE NGWANKA JI ÜKANINTE

5. ¿Malaquías kukwe niebare ye namani bare ño siklo kena yete?

5 Jehovakwe ni niara kukwei niekä Malaquías töi mikani kukwe keta kabre rabai bare niere, ye bitikäre kä nikani kwati krubäte ta angwane Jesús kukwe bämikani trigo aune nura käme yebätä, akwa Malaquías kukwe niebare ye erere bämikani Jesukwe (mäkwe ñäkä Malaquías 3:1, 3 yebätä). * Juan Bautista namani Ngöbö “kukwei  ngwianka”, abokän käkwe ji ükaninte (Mat. 11:10, 11). Jesús nükani kä 29 yete ye bätäräbe kukwe ükaninte juta Israel yebe. Juan ye bitikäre Jesús namani ni “kukwe ngwianka ben kukwe ükaninte”. Bobu, niarakwe templo Jerusalén bätäninte: kena kukwe drie kömikani ye ngwane aune kukwe driebare mrä kwe ye ngwane nuainbareta kwe (Mat. 21:12, 13; Juan 2:14-17). Ye medenbätä, kä nikani raire ta kukwe käme ükatekäre.

6. a) ¿Malaquías kukwe niebare ye namani bare ño metrere? b) ¿Ñongwane Jesukwe templo tuaninbiti? (Nota 3 mikadre ñärärä.)

6 ¿Malaquías kukwe niebare ye namani bare ño metrere? Kä 1914 känenkri, Charles Russell aune nitre sribikä ben käkwe sribibare Juan Bautista ye erere. Kukwe metre Bibliabätä driedre ye sribi ütiäte namani nuaindre ietre. Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ye kukwe metre mikani gare Kristo ja nire biani ni kökatarikäre yebätä, nitre ngwanta ja tare nike kä ñukwäre te drie nämene ye kukwe ngwarbe niebare kwetre aune nitre ñaka Judea ye käi namanina krüte drie nämene kwetre. Akwa nitre mada nämene ja ükaninkrö braibe jene jene ye nämene ja bien kristiano arato. ¿Nitre meden käkwe bämikadre niaratre abokän trigo üaire? Kukwe ye mikakäre gare, Jesukwe templo ja üaire tuaninbiti kä 1914. Templo tuabiti jatani aune jondron käme ye dianka jatani kä 1914 nükebe kä 1919 kömikani ye näire. *

NITRE TUABITIBARE AUNE KÄ BÄTÄNINTE

7. ¿Jesukwe templo tuaninbiti kä 1914 ye ngwane dre kwani ie?

7 ¿Jesukwe templo tuaninbiti ye ngwane dre kwani ie? Nitre braibe ja Tötikaka Bibliabätä abokänbiti kä namanina grebiti kwäjätä biti bäri kukwe driebätä ja die aune ngwian kwetre yebiti ye kwani ie. * Nura käme Satanakwe ye ñaka trigo bükün kwin kämikani ye käi namani juto Jesús aune angeletre yebätä. Akwa yebiti ta, nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti o “Leví monsoitre ye bätä[ninte]” (Mal. 3:2, 3; 1 Ped. 4:17). ¿Ñobätä ye nuainbare?

8. ¿Kä 1914 ye bitikäre dre namani bare?

 8 Kä 1914 namanina krüte ye ngwane, Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ye ruäre namani ulire ñobätä ñan aune niaratre ñaka nikani kä kwinbiti. Ne madakäre, kä 1915 aune 1916 ye ngwane nitre ja mikaka niaratre rüere ye kukwe drie ketaninbätä. Bätuare mada, Russell krütani octubre kä 1916 ye ngwane kukwe nakaninkä jabätä ietre. Nitre ni kükü ükaninte Watch Tower Bible and Tract Society jie ngwankäre, akwa Rutherford kädekani ji ngwankäre yebätä nitre nibokä käkwe ja mikani rüere. Niaratre tö namani ja mräkätre ñäkäibiti, akwa agosto kä 1917 niaratre kä mikaninkä Betel. Jondron bätäteta ye kwrere juta ükaninte Ngöbökwe ye bätäninte. Arato, ja mräkätre ruäre nitre kä nebätä jürä ngwani jabätä ye käkwe sribi Ngöbökwe tuanimetre. Akwa, Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ye Jesukwe bätäninte angwane niaratre kani ngäbiti aune kukwe ribebare ietre ye ererebätä ja töi ükaninte kwetre. Yebätä Jesukwe niaratre kani ngäbiti kristiano metre o trigo ja üaire erere. Nitre jökrä kukwe ngwarbe driekä Ngöböbätä: nitre ruäre nämene konkrekasionte aune nitre mada nämene Iglesia keta kabre ja bianka kristiano yete ye niarakwe ñaka kani ngäbiti (Mal. 3:5; 2 Tim. 2:19). ¿Ye bitikäre dre namani bare? Kukwe ye mikakäre gare jai, ani ja tötike jankunu trigo aune nura käme bämikani yebätä.

¿NURA ÖTA KÄI YE BITIKÄRE DRE RABAI BARE?

9, 10. a) ¿Nibike dre mike gare jai nura öta käi yebätä? b) ¿Nura öta käi ye ngwane dre namani bare kena?

9 Jesukwe niebare: “Kä nura öta näire ye abko kä mrä” (Mat. 13:39). Nura öta käi ye kömikani kä 1914. Kukwe niebare Jesukwe ye namani bare ño kä ye ngwane ye ani mike gare ketarike jai.

10 Kena: nura käme ükaikrö. Jesukwe mikani gare: “Trigo öta näire angwane, tikwe trigo ötaka juandi ye abko käkwe nura kämekäme ye erere ükadikrö käne jenena mento, bti mäkädite jökrä kwetre”. Kä 1914 ye bitikäre, angeletre namani nitre kristiano nura käme kwrere “ük[e]krö” aune denkä mento “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” yebätä, ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti (Mat. 13:30, 41).

11. ¿Kä nengwane dre kätä nitre kristiano metre ye mike gare metrere nitre kukwe ngwarbe driekä yebätä?

11 Nura käme ükakrö jatani ye ngwane nitre meden trigo kwrere aune meden nura käme kwrere ye jatani gare bäri kwin (Apoc. 18:1, 4). Babilonia Kri nikani tibien ye namani gare kwin kä 1919, ñobätä ñan aune nitre kristiano metre namani kwäre Babilonia Kri yebätä. ¿Dre käkwe nitre kristiano metre ye mikani gare metrere nitre kukwe ngwarbe driekä yebätä? Niaratre nämene kukwe driere. Nitre nämene Nitre ja Tötikaka Bibliabätä jie ngwen ye namani mike gare ütiäte krubäte ni itire itire käkwe Gobran Ngöbökwe kukwei driedre. Ñodre, täräkwata kädekata To Whom the Work Is Entrusted (Nire nire kisete kukwe drie mikani) sribebare kä 1919, yebätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti jökrä nübaibare kukwe driere ju ju te. Tärä yebätä niebare: “Sribi raba tuin kri krubäte nie, akwa sribi ye ni Däkienkwe aune niara die köböire nikwe nuaindi. Sribi ütiäte ye tä mun kisete”. ¿Ja mräkätre kukwe ye kani ngäbiti ño? Kä 1922 ye ngwane täräkwata La Atalaya käkwe mikani gare Nitre ja Tötikaka Bibliabätä ja töi mikani kukwe driere bäri. Kä braibe te nitre kristiano ja ngwanka metre ye namani gare kukwe drie ju ju te yebätä, aune kä nengwane niaratre täbe nüke gare kukwe ye arabebiti.

12. ¿Ñongwane trigo ükakrö jatani?

12 Ketebukäre: trigo ükaikrö. Jesukwe niebare angeletre ie: “Trigo ngwä kuinkuin ye erere abko öt[ö], bti ju nura ngwä ükakrä tikwe, ye känti kit[e]” (Mat. 13:30). Kä 1919 ja känenkäre nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye ükakröta konkrekasion kristiana ükaninteta yete. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti täi kä tibienbätä kä krüte näire näin kä kwinbiti ye ngwane ükaikrö mrä (Dan. 7:18, 22, 27).

13. ¿Babilonia Kri aune nitre jökrä ja bianka kristiano ie ja ruin ño nieta Apocalipsis 18:7 yebätä?

13 Ketamäkäre: rabai ja müaire krikri aune tu ngöbe rabadi. Angeletre nura käme ötai aune mäkäite ye bitikäre, ¿dre rabai bare? Nitre kristiano  nura käme kwrere nämene ño kukwe ja üairebiti, yebätä Jesukwe blitabare angwane niebare kwe: “Ye känti abko [...] rabadi ja müaire krikri be amne tu ngöbe rabadi” (Mat. 13:42). ¿Kukwe niebare ye tä nemen bare kä nengwane? Ñakare. Kä nengwane, nitre ja bianka kristiano abokän tä Babilonia Kri ngätäite ye täbe niere: “Ñan meri kän kwäräi krütani, kwrere tita nete amne ñan tita ja tare nike, akwa tita täkänintbe kuin nete jreina kwrere” (Apoc. 18:7). Erametre, nitre ja bianka kristiano tätre nütüre die tärä krubäte. Yebätä tätre niere “tita täkänintbe kuin nete jreina kwrere” gobrantre yebiti ta. Kä nengwane, nitre bämikata nura käme kwrere ye ñaka ja muaire, ñakare aune ja ruin ütiäte kri ietre. Akwa niaratre ñaka nuai raire ye erere.

Nitre ja bianka kristiano aune gobrantre tä ja kete kwin jabe ye köböra krüte (Párrafo 13 mikadre ñärärä)

14. a) ¿Ñobätä nitre nänkä nitre kukwe ngwarbe driekä Ngöböbätä jiebiti ye tu ngöbe rabadi aune ñongwane rabai bare? b) Kukwe mrä mikata gare Mateo 13:42 yebätä, ¿ye ñobätä ja erebe kukwe nieta Salmo 112:10 yebe? (Nota 5 mikadre ñärärä.)

14 Nitre jökrä kukwe ngwarbe driekä Ngöböbätä ye rabaira ganinte ye ngwane, nitre nänkä niaratre jiebiti ye rabadi kä känene jai gitiakäre, akwa kä ñaka kwandi ietre, kukwe ne rabai bare ja tare nikadi kri krubäte ye näire (Luc. 23:30; Apoc. 6:15-17). Niaratre ñaka kwärbedi ye rükai gare ietre angwane rabaitre ja muaire aune tu ngöbe rabadi rubune kwärä. Jesukwe kukwe mikani gare ye erere rabadi bare, niaratre “rabadi nekwetekä krübäte ja jiebti, käkwe ja müaidi” (Mat. 24:30; Apoc. 1:7). *

15. ¿Dre rabai bare nura käme yebätä, aune ñongwane kukwe ye rabai bare?

15 Ketabokäkäre: nura käme kitai ñukwäte. ¿Nura käme mäkäninte yebätä dre rabai bare? Angeletre käkwe “ñukwä jutra ngire krübäte te [...] kitadi” (Mat. 13:42). Kukwe ye tä mike gare niaratre ye gaite täte. Aisete, nitre nänkä nitre kukwe ngwarbe driekä Ngöböbätä jiebiti ye rabai ganinte Armagedón, ja tare nikadi kri krubäte rabaira krüte ye ngwane (Mal. 4:1).

16, 17. a) ¿Kukwe meden rabai bare mrä mikani gare Jesukwe kukwe bämikani kwe yekänti? b) ¿Kukwe niebare ye rabai bare ja känenkäre ye ñokänti gare nie?

16 Ketarikekäre: nitre nünanka metre Ngöbö ngwärekri rabai trä ngitiekä. Kukwe bämikani Jesukwe yebätä niebare mrä kwe: “[Kä ye näire, TNM] nitre nünanka metre Ngöbö ngwärekri abko btätre kä rabadi nuäre amne ñänä träta nebe dirare, ye kwrere jire kä rabadi btätre kä nuärete Rün Ngöbö kwe känti” (Mat. 13:43). ¿Ñongwane aune medente kukwe ye rabai bare? Kukwe niebare Jesukwe ye jämi nemen bare. Kukwe ye rabai bare ja känenkäre kä kwinbiti aune ñaka Kä tibienbätä. * ¿Ñokänti gare nie? Kukwe ketebu tä kukwe ye mike gare yebätä ani ja tötike.

17 Kena, kukwe niebare Jesukwe ye ñongwane rabai bare ye ani mike gare jai. Niarakwe niebare: “[Kä ye näire, TNM] nitre nünanka metre Ngöbö ngwärekri abko [...] ñänä träta nebe dirare, ye kwrere jire kä rabadi btätre”. “Kä ye näire” nieta, ye abokän nura käme kitai ñukwäte  niebare Jesukwe yebätä blitata. Kukwe ye rabai bare ja tare nikadi kri krubäte rabaira krüte ye näire. Ye medenbätä, “ñänä träta nebe dirare,” ye kwrere nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti rabai kä ye näire. Ketebukäre, medente rabai bare ye ani mike gare jai. Jesukwe mikani gare nitre kukwe kwin nuainkä ye rabai “ñänä träta nebe dirare, ye kwrere [...] Rün Ngöbö kwe känti”. ¿Ne tä dre mike gare? Ja tare nikadi kri krubäte ye kömikai angwane nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwanka metre tädi Kä tibienbätä ye jökrä rabai täräi mikaninkä. Jesukwe kukwe mikani gare ja tare nikadi kri krubäte yebätä erere, niaratre ye ükaikrö kä kwinbiti (Mat. 24:31). Yete niaratre rabai trä ngitiekä “Rün Ngöbö kwe känti”, aune “Ni Kordero kwrere käkwe ja [...] [mikai] gure” ye ngwane niaratre rabai kukwe mukore. Armagedón ye bätäräbe kukwe ye rabai bare (Apoc. 19:6-9).

TÄ NI DIMIKE ÑO

18, 19. ¿Trigo aune nura käme bämikani yebätä kukwe nüke gare nie ye raba ni itire itire dimike ño?

18 ¿Kukwe bämikani yebätä kukwe mikata gare nie ye tä ni itire itire dimike ño? Ani ketamä mike gare jai. Kena, tä kukwe mike nüke gare bäri kwin nie. Kukwe bämikani ye tä mike gare nie ñobätä Jehová ñaka nitre käme ye denkä: niara nitre ye “ngibiabare raire”, ne kwe “ja di kri bä nuäre mikadre tuadre nitre tödekaka” yei, ye abokän trigo ja üaire (Rom. 9:22-24). * Ketebukäre, tä ni mike tö ngwen bäri. Kä krüte tä nökrö bäri ja ken, aisete nitre ja mikai bäri ni rüere, akwa “ñaka [...] ganaindi” kwetre (mäkwe ñäkä Jeremías 1:19 yebätä). * Jehová trigo kriemikani siklo nikani ta yete, ye erere arato niara aune Jesús bätä angeletre tädi nibe “köbö kwatirekwatire” (Mat. 28:20).

19 Ketamäkäre, kukwe bämikani ye tä ni dimike trigo ja üaire mike gare jai. ¿Ñobätä kukwe ne ütiäte? Nitre kristiano meden bämikata trigo erere ye gare nie angwane kukwe ngwantaribare Jesukwe kä krüte yebätä ye ni raba mike gare: “¿Nire abokän erametre, ni klabore ie tö ngwan raba bätä töbätä?” (Mat. 24:45TNM). Kukwe ngwantarita ye mikai gare kukwe ja tötikara mada ketebu yekänti.

 

^ párr. 2 Nota 1 (párrafo 2): Kukwe mada mikakäre gare jai kukwe bämikani yebätä, nunta mä nübaire ñäke La Atalaya 15 marzo 2010, página 19 nemen 21, párrafo 1 nemen 9, kukwe kädekata “Los justos resplandecerán tan brillantemente como el sol”.

^ párr. 3 Nota 2 (párrafo 3): Nitre apóstol Jesukwe krütani aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti nämene Kä tibienbätä ye ñaka nämene ni klabore bämike, ñakare aune nämene trigo bämike, ye medenbätä angeletre nämene nitre klabore bämike. Jesukwe kukwe bämikani yete niebare kwe angeletre käkwe nura käme ükaikrö (Mat. 13:39).

^ párr. 5 Malaquías 3:1, 3: “‘¡Mike ñärärä!, tita ni ti kukwei ngwanka ye juen, niarakwe ji ükaite ti käne. Aune Däkien metre känäntä munkwe aune ni kukwe ngwianka ben kukwe ükaninte abokän käi nuäre munbätä ye batibe rükai templo Kwe yete. ¡Mike ñärärä! Erametre niara jatai’, Jehová nitre rükä jie ngwanka tä niere. ...Rabai täkäni ni jondron käme diankaka aune ni ngwian bätätekä kwrere aune Leví monsoitre ye bätäite kwe; aune mikai trä ngitiekä oro aune ngwian kwrere kwe, bätä Jehová okwäkänti niaratre rabai jondron kwin bianka”.

^ párr. 6 Nota 3 (párrafo 6): Ne kukwe mrä mikata gare. Käne, ni nämä nütüre kä 1918 yete Jesús nükani templo tuinbiti.

^ párr. 7 Nota 4 (párrafo 7): Kä 1910 nükebe 1914, Nitre ja Tötikaka Bibliabätä tärä döräibare bäsi 4.000.000 jire aune täräkwata kia bätä täräkwata mada döräibare 200.000.000 biti bäri.

^ párr. 14 Nota 5 (párrafo 14): Ne kukwe mrä nükani gare nie Mateo 13:42 yebätä. Tärä sribebare nikwe käne ye nämene mike gare nitre kristiano ñaka metre nämene muen bätä tu ngöbe nämene aune nämene ja tare nike kä kwati nikani ta yete, ñobätä ñan aune “nire nire bti Ngöböta gobrane [Gobran monsoitre, TNM]” käkwe mikani gare niaratre ye “tä nekete diablukri” (Mat. 13:38). Akwa, ni rabadre ngwen törö jai “tu ngöbe rabadi” nieta ye abokän niaratre gaite gärätä (Sal. 112:10).

^ párr. 16 Nota 6 (párrafo 16): Daniel 12:3 tä niere: “Nire ie kukwe nüke gare kwin [nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti] rabai trä ngitiekä kä kwinta trä ngitiekä ye kwrere”. Niaratre tä Kä tibienbätä ngwane tätre “trä ngitiekä” kukwe drieta kwetre ye köböire. Akwa, Mateo 13:43 tä niere Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti yete niaratre trä gitiaikä. Texto ketebu ye nämä blite kukwe drieta yebätä ye ni nämä nütüre käne.

^ párr. 18 Nota 7 (párrafo 18): Mäkwe tärä Acerquémonos a Jehová, página 288 bätä 289 mika ñärärä.

^ párr. 18 Jeremías 1:19: “Erametre niaratre rüdi mä rüere, akwa ‘tita mäbe mä mikakäre kwäreʼ yebätä ñaka mä ganaindi kwetre, nieta Jehovakwe”.