Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre umbre, ¿munkwe “ni tä nainte” ye mikaita dite?

Nitre umbre, ¿munkwe “ni tä nainte” ye mikaita dite?

Ángela, * tä kaibe aune kä niena grebiti kwäjätä biti bäri niarabiti, niara tä nikenkä krubäte. Nitre umbre rükai känti käkwe dre niedi ie yebätä tä töbike. Erametre, ñaka tä kwen gätä ruärebätä, ñobätä ñan aune niara tä sribire nitre umbre ye ngübare aune tä ngedenkä sribibätä ye ngwane nainte tä nüketa gwi. Arato, kukwe keta kabre tä niara töite aune tä töbike krubäte meye tä bren yebätä.

Mä rikadre Ángela tuinbiti ye ngwane, ¿mäkwe dre niedre ie dimikakäre? (Jer. 31:25.) Mä rikadre ni iti tuinbiti dimikakäre kukwe ja üairebiti ye ngwane, ¿mäkwe ja ükadrete ño “ni tä nainte” ye diemikakäre?

KUKWE BEN JA MRÄKÄTRE TÄ JA TUIN YEBÄTÄ MÄ TÖBIKA

Ni jökrä tä nemen nainte sribibätä o sribi konkrekasionte yebätä. Daniel ni Ngöbö kukwei niekä käkwe niebare: “Ja rababa ruin nainte tie”, niarakwe kukwe tuani köböre aune ñaka nükani gare ie ye ngwane kukwe ye niebare kwe (Dan. 8:27). Akwa, ángel Gabriel nükani niara dimikakäre. Kukwe Ngöbökwe mikani gare ie, aune Jehovakwe niara kukwei nuabare bätä nämene tuin “ni kwin krubäte” Ngöböi ye niebare kwe ie arato (Dan. 9:21-23). Köbö mada te, ángel käkwe kukwe bäsi ja erebe niebare ni Ngöbö kukwei niekä ye dimikakäre (Dan. 10:19).

Ni tuaibiti mäkwe tä ja tuin kukwe meden ben yebätä mäkwe töbika

Ye medenbätä mä jämi niken ja mräkä tä nainte o di nekä ye tuinbiti angwane mäkwe töbika niarabätä. ¿Kukwe meden ben  tä ja tuin? ¿Kukwe ye tä niara ngwen di nekä ño? ¿Niara töi meden meden kwin? Kä grebiti bäri Richard tä sribire ni umbrere, niara tä niere: “Ti jämi niken ja mräkätre tuinbiti ye ngwane töi meden kwin yebätä tita töbike. Ti jämi niken tuinbiti ye känenkri kukwe meden ben tätre ja tuin yebätä tita töbiketari, ye köböire tä nemen nuäre ti kräke dimikakäre”. Ni umbre mada rikadre mäbe angwane kukwe meden ben ja mräkä tä ja tuin yebätä mä raba blite ben.

JA MRÄKÄTRE TÖI MIKADRE JÄME

Kukweta nemen bare nibätä ye kädriedre ni madabe ye ñaka nemen nuäre ni kräke. Aisete, ja mräkätre kräke ñaka tä nemen nuäre kukwe kwe mikakäre gare nitre umbre yei. ¿Dre nuaindre ne kwe ja mräkätre blitadre? Kä mikadre kötare ja ngwärebätä aune kukwe kwin niedre ie ye raba dimike. Kä gre ketubu biti bäri Michael tä sribire ni umbrere, niara tä niken nitre tuinbiti ye ngwane tä kukwe ne niere: “Ni umbre tä niken ja mräkätre tuinbiti gwirete mikakäre gare jai ye kwin krubäte. Ye medenbätä, tiki matare mäkänti”.

Ja mräkätre tuadrebiti ye ngwane bäri kwin orasion nuaindre kena. Apóstol Pablo nämene orare ye ngwane, ja mräkätre nämene tödeke, ja tarere aune kä ngwen nüke jai ye nämene kädekete (1 Tes. 1:2, 3). Ja mräkätre töi kwin ye ütiäte mä kräke ye mäkwe kädekaite orasionte ye mun dimikai aune mun brukwä rabai juto blitakäre jabe. Ne madakäre, kukwe niedre mäkwe ye raba niara töi mike jäme. Ray tä sribire ni umbrere, tä kukwe ne niere: “Nita sribi Ngöbökwe nuainne kwin ye ruäre ngwane tä käi nikwitekä nibiti, akwa ni mada tä ngwenta törö nie ye ngwane jata nemen ruin dite nie”.

BIBLIA YEBITI DIMIKADRE

Pablo erere mä raba texto keteitibiti “ja di bien” o kukwe kwin niere ja mräkätre ie (Rom. 1:11). Ñodre, ja mräkä ruäre ie ja raba nemen ruin ñaka ütiäte. “Nibi kwata sribebare ñö ngwäre mikata ngübüte” tä nötare ye kwrere ja namani ruin salmista  ie, akwa yebiti ta niebare kwe: “Kukwe mäkwe ye ti ñaka käi kwitekä jabiti”, kukwe yebätä mä raba blite ja mräkä yebe (Sal. 119:83, 176). Mäkwe blitadre jötrö ngwarbe bersikulo yebätä, aune niara ñaka kukwe Ngöbökwe käi kwitekä jabiti ye gare mäi ye mäkwe nie ie.

Ja ngwai abokän ñaka niena kukwe Ngöbökwe driere kä jutobiti o ñaka niena ja ükökrö konkrekasionte, ye dimikakäre blita raba ben meri abokän kän ngwian nianinte yebätä (Luc. 15:8-10). Ngwian nianinte ye nämene mikani jondron ütiäte sribeta ngwiane kitakäre ja ngärä yebätä. Mäkwe ye nie ie ye bitikäre mäkwe mika gare ie niara ye ütiäte konkrekasionte arato. Mäkwe mika gare ie Jehová töita krubäte niarabätä, ñobätä ñan aune niara ye obeja kwe arato.

Ja mräkätre kwati töta nemen texto Bibliabätä kädriei, aisete mäkwe ñaka blita krubäte. Kukwe meden tä kisete ye ererebätä mäkwe ñäkä texto keteitibätä, ye bitikäre mäkwe kukwe nie ie, aune tä töbike ño kukwe yebätä mäkwe niemana ie. Ñodre, ñäkädre 2 Corintios 4:16 yebätä, aune ni umbre raba ngwentari: “¿Jehová tärä mä dimike nänkäre jankunu ja käne raba ruin mäi?”. Kukwe ye ngwantaridre angwane ye köböire “ja die mikadre kwärikwäri” (Rom. 1:12).

Ja mräkätre töta nemen texto Bibliabätä kädriei

Arato, nitre ruäre kädrieta Bibliabätä käkwe ja tuani kukwe ye erere ben yebätä blitadre ja mräkä dimikakäre. Ñodre, nire tä di nekä yei ja raba nemen ruin Ana o Epafrodito ye erere, niaratre yei ja namani ruin ulire, akwa niaratre nämene ütiäte Ngöbö kräke (1 Sam. 1:9-11, 20; Filip. 2:25-30). Kukwe ye erere rabadre bare angwane, ¿mä raba nitre kädrieta Bibliabätä ye kädriere ben?

JA TÖI MIKADRE JANKUNUBÄTÄ

Mäkwe ja mräkätre tuadrebiti ye bitikäre mä töita jankunu niaratre yebätä ye mäkwe bämika (Hech. 15:36). Mä jämi nikenta ye känenkri, ¿mä raba kukwe ükete jai kukwe driekäre ben? Bernard tä sribire ni umbrere, niara tä dre nuainne yebätä mä raba töbike. Tä ja mräkä tuinbiti ye bitikäre ja mräkä yebe tä ngätäi angwane, tä ngwentari kaibe ie: “¿Kukwebätä nikwe blitaba ye mä dimikani ño?”. Mä töita ja mräkätre yebätä angwane niaratre tä ja di ribere bäri ye rabai gare mäi.

Ja mräkätre kriemikadre, töi mikadre nüke gare jai, aune taredre ye tätre ribere bäri kä nengwane (1 Tes. 5:11). Ye medenbätä, mä jämi niken ja mräkä tuinbiti dimikakäre kukwe ja üairebiti ye ngwane kukwe meden ben tä ja tuin ye mäkwe mika gare jai. Mäkwe ja di kärä Jehovai, aune texto medenbätä mäkwe blitai ye mäkwe dianka känenkri. Mäkwe nuaindi ye erere angwane kukwe kwin kwain mäi niekäre “ni tä nainte” ye ie.

^ párr. 2 Niaratre kä kwitani.