Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Ti Jehová mikani täte köböire kukwe keta kabre kwin tä tikwe

Ti Jehová mikani täte köböire kukwe keta kabre kwin tä tikwe

Ti rünkwe nieba: “¡Noé kukwe nuainbare ye tä kukwe ütiäte ja töi kräke driere nie! Niara Jehová mikani täte, mräkätre tarebare kwe, aune Ñü Kri näkäni tibien ye ngwane niaratre nikani arkate ye köböire jökrä namaninte nire”.

TI RÜN kukwe ye nieba ye törö tie, niara ye nämene sribire kwin aune ja ñaka nämene ruin bäri kri ie. Kukwe ükadrete metre ie niara tö nämene, aisete kukwe Bibliabätä kukwe nuabare kwe kä 1953 ye ngwane tö namani mikai gare jai. Yete ja känenkäre niarakwe ja di ngwani kukwe nämene nüke gare ie ye driere nunye. Nitre católico nämene kukwe nuainne ye ñaka namani nuäre tuanemetre ti meye kräke, akwa bätärekä bätärekä kukwe metre Bibliabätä namani niara brukwäte.

Kukwe Bibliabätä driedre nunye ye ñaka namani nuäre ti rün aune ti meye kräke, ñobätä ñan aune ti meye ie ñäkä ñaka nämä gare kwin täräbätä, aune ti rün nämä sribire käre. Ruäre ngwane ti rün nämä nemen nainte krubäte aune nun nämä ja tötike ye ngwane nämä nemen kübienkä jabiti. Akwa niaratre ñaka ja di ngwani ngwarbe. Ti abokän käne, ye medenbätä ti nämä dimike ti eteba aune ti ngwai nibu tötike. Noé Ngöbö mikani täte aune yebiti bämikani kwe nämene mräkätre kwe tarere krubäte, nun rün nämä käre kukwe ye ngwenta törö nunye aune nun nämä ye kädriere jabe. ¡Noé kukwe nuainbare ye ti tö nämä kukwe nuai! Kä ñan rikaba krubäte ta angwane nun rababara ja ükökrö Ju ja Ükarakrö Roseto degli Abruzzi (Italia) yete, kä ye nemenkä mar Adriático ye ken.

Kä 1955, kä nämä kwäjätä biti kwati tibiti angwane ti meye aune ti nun janama kena gätä kribätä. Nun rikaba kä ngutuäre teta aune nun rikaba nedrinkri nememe Roma gätä kri nuainba yekänti. Yete ja känenkäre, rababa gare tie gätä nuainta ye ütiäte krubäte nitre kristiano kräke.

Kä 1956 tikwe ja ngökaba ñöte, ye bitikäre sribi köbö täte Ngöbö kräke ye tikwe dianba ja käne. Kä 17 tibiti ye ngwane ti kädekaba sribi prekursor especial nuainne kä Latina yekänti, kä ye nemenkä mötörikri Roma, 300 kilómetros (190 millas) nemen ju nunkwe yekänti. Juta ye nämene ükaninte mrä, aisete nitre käkwe kukwe metre Bibliabätä kadre ngäbiti aune ni mada käkwe dre niedre bätätre yebätä ñaka nämene töbike. Ti aune ja eteba kukwe driekä tibe nun nämä täräkwata mikete krubäte nitre ie ye nämä mate kwin nunbätä. Ti nämä bati krubäte aune ti ñaka nämä ja gwirete yebätä ti nämä nemen ulire. Akwa, yebiti ta ti töi nämä Jehová kukwei mikai täte.

Köbö te nunkwe ja mäkäteba

 Kä 1963 gätä kri känti nitre juta madate nübaita ye nuainba kä Milán yekänti, gätä ye kädekaba “Kukwe Kwin Kärekäre”, aune ti juanba ja mräkätre dimike sribire gätä ye kräke. Tikwe sribiba ja töi jeñebiti ja mräkätre kwati ben. Nitre ye ngätäite Paolo Piccioli nämä siba, niara ye nünanka Florencia. Kukwe ja mräkätre kaibe kräke ye niarakwe kädrieba kwin krubäte köbö köböbukäre yete. Yebätä tikwe nieba jai: “Ja ngwai ye ñaka ja mäkäite jire”. Akwa, nun jataba kukwe tike jai aune rababa gare nunye nun töi nämä ja erebe: nun töi nämä sribi ja erebe diain ja käne, nun nämä Jehová tarere aune nun töi nämä kwatibe niara mikabätä täte. Nunkwe ja mäkäteba kä 1965.

NITRE JI NGWANKA IGLESIATE NÄMÄ JA KWETE NUNBE

Kä kwäjätä näre tikwe sribi prekursor regular nuainba juta Florencia yekänti. Konkrekasion jataba nirien krubäte ye kä mikaba juto tibätä. Ti aune ti muko nun nämä ja mäke kwin monsotre bati ben, nun nämä blite kukwe Ngöbökwe yebätä bentre aune nun nämä kä ngwen juto jabätä bentre, aune niaratre jataba nirien kukwe ja üairebiti ye kä mikaba bäri juto nunbätä. Paolo nämä bola täkete käre bentre ye nämä tuin kwin ie. Ti tö nämä ti muko tuai käre ja ken, akwa monsotre aune ja mräkätre konkrekasionte nämä ti muko ribere jai ja dimikakäre ye rükaba gare tie arato.

Nun nämä nitre kwati tötike Bibliabätä yebätä tita töbiketari ye tä kä mike juto tibätä. Adriana, ja tötikaka tibe ie kukwe nämene nüke gare yebätä blitabare kwe mräkätre nibu ben. Ni nire tä krüte ye üaita nemente nire aune ni itibe Ngöböre Nimä drieta yebätä niaratre köbö ükatebare blitakäre sacerdote iti ben. Gätä yete nitre nimä bäri ütiäte ji ngwanka iglesiate nükani, akwa drekebe ngwarbe nükani gare nitre ja tötikaka nunbe yei nitre ji ngwanka iglesiate ye namani kukwe Bibliabätä mike gare jene aune kukwe drieta Bibliabätä ye ñan ai drie namani kwetre. Gätä ye bitikäre, nitre ja tötikaka ye mräkätre ni jätäbiti nirike käkwe ja mikani Testiko.

Erametre, ni ñaka niena kukwe driere ye erere kä nengwane. Akwa kä ye näire, Paolo nämä kukwe drieta Bibliabätä ye kädriere käre nitre sacerdote yebe, aune kukwe ye mikadre gare ño ietre ye rababa gare kwin niarai. Bati, nitre kwati ñaka Testiko nämä ja ükaninkrö okwäbiti kukwe ye erere rababa bare ye täbe törö tie. Nitre sacerdote käkwe nitre ruäre töi mikani kukwe ngwentari ñaka töi bökänbiti Paolo mikakäre jakaire ye rababa gare nitre mada yei. Akwa nitre sacerdote ja töi mikani kukwe nuainne ye erere ñaka rababa bare. Iglesia ja mikadre kukwe gobrankwe yete ye kwin o käme ye ni iti käkwe ngwantariba Paolo ie. Erametre, kukwe kri rababa nitre sacerdote ye kisete. Batibe, ñotra trä rötateba aune gätä ye ñaka nuainba jankunu. Kä rikaba ta angwane rababa gare nunye nitre sacerdote kukwe ükaninte ñotra trä ötatekäre, nane kukwe ükaninte kwetre ye ñan rabadre bare abokänkäre.

 NUN JUANI SRIBI MADA NUAINNE

Paolo aune ti, nun ja mäkäteba ye käi rikaba kwäjätä ta nunbiti angwane, nun nübaiba sribire ni ni tuabitikä erere. Sribi kwin nämä Paolo yekwe, aisete ñaka rababa nuäre nun kräke kukwe ye ka ngäbitikäre. Akwa, nunkwe oraba aune nunkwe töbikatariba kukwe yebätä ye bitikäre nunkwe ka ngäbitiba. Nitre ja mräkäre nämä nun kain ngäbiti ja gwirete yebe nun nämä kä ngwen juto jabätä. Käre nun nämä ja tötike deu bentre, ye bitikäre Paolo nämä monsotre kia ye dimike sribi bian nämene ietre kwelate yebätä, nämä dimike metrere matemáticas yebätä. Niara tö nämä ñäkäi krubäte täräbätä, aune kukwe meden kwin nämä kwen ie ye nämä mike gare kä jutobiti. Nitre testiko Jehovakwe ñaka nüne yekänti nun nämä niken kukwe driere lune kwatire kwatire yete, aune nun nämä nitre nübaire kukwe kädriei deu ye kräke.

Nun nämä ja mäke kwin monsotre bati ben ye kä mikaba bäri juto nunbätä aune Paolo nämä bola täkete käre bentre ye nämene tuin kwin ie

Nunkwe sribiba krire kä kubu ni ni tuabitikä erere angwane, nun nübaiba sribire Betel juta Roma yekänti. Nitre braibe Kukwe Ükatekä gobranbe yebe Paolo rababa sribire, aune ti nämä sribire täräkwata Kärä nämä yekänti. Ñaka rababa nuäre nun kräke, akwa nun ja töi mikaba kwatibe kukwe nie nämä nunye ye mike täte. Sribi nuain rababa bäri sukursal yete nun okwäbiti aune nitre kwati rababa ja mike testiko Jehovakwe juta Italia ye käi rababa juto nunbätä. Ne madakäre, kä ye ngwane gobrantre Italia käkwe nitre testiko Jehovakwe ye ka ngäbitiba. Nun nämä sribire betelte ye käi nämä juto nunbätä.

Paolo nämä sribi nuainne betelte ye nämä tuin kwin ie

Nun nämä däri mike tuin ño jai ye mikaba gare nitre jökrä nünanka Italia yei. Kä 1980 ye näire kukwe mikaba gare gobran ie abokän ñaka rababa tuin kwin nitre kwati yei. Nitre Testiko gure käkwe ñaka doctor tuanimetre däri mike ngängän kwatate, ye medenbätä niaratre ngängän murie ketani niebare rüere, akwa kukwe ñaka metre niebare niaratre yebätä, ñobätä ñan aune ngängän ye krütani bren nämene däriete ye köböite, bren ye nämene nitre nünanka Italia aune juta mada bäre ta yebätä. Nitre sribikä Betel ruäre käkwe nitre nämä kukwe ükete ja mräkätre kräke ye dimikaba. Täräkwata kia aune ¡Despertad! ütiäte sribebare keteiti yete kukwe mikaba gare, ne kwe kukwe meden nakaninkä aune Biblia tä dre niere däri yebätä ye rabadre gare nitre madai. Sö keta kabre yete Paolo nämä sribire ora krä jätä biti krä ti, aune ti nämä ja di ngwen niara dimike ne kwe sribi nämä niara kisete ye nuaindre kwin kwe.

KUKWE MADA RABABA NUN KISETE

Kä kwä gre nun nämä ja mäkäninte aune batibe kukwe mada rababa nun kisete. Kä nämä 49 Paolo yebiti aune 41 tibiti, ye ngwane tikwe nieba ie ja rababa ruin murore tie. Köbö yete kukwe ne tikaba kwe täräbätä jai: “Orasion: Kukwe ye metre angwane, mäkwe nun dimika ne kwe nunkwe sribi mäkwe nuaindre jankunu köbö täte, arato nun dimike ne kwe nun tädre dite kukwe ja üairebiti bätä nun dimike ne kwe nunkwe kukwe kwin bämikadre monso käne. Kä nikanina grebiti kwäjätä ta yete tikwe  kukwe keta kabre kädriebare plataforma yekänti ye erere mäkwe ti dimika nuainne keteiti”. Ye bitikäre kukwe rababa bare ye mikaba gare tie Jehovakwe ti aune ti muko kukwe nuabare.

Ilaria däreba angwane nun ñaka rababara nüne nun nämä nüne käne ye erere. Erametre, ruäre ngwane nun nämä nemen di nekä aune kukwe nieta Proverbios 24:10 ye nämä nüke nun töite, texto ye tä niere: “¿Kukwe tare tä mä kisete yebätä mätä ulire? Ye ngwane mä di jatai nekä”. Kukwe yebiti ta nunkwe ja dimikaba kwärikwäri, ñobätä ñan aune nunkwe ja dimikadre ye ütiäte krubäte ye nämä gare nuen.

Ilaria tä mike gare ni kristiano nibu ja di ngwani sribire köbö täte Ngöbö kräke käkwe ngübabare ye käi jutobätä. Niara tare nämä aune ngüba nämä kwin ye gare ie. Rare ti nämä ngübare, aune Paolo nämä nüketa gwi ye ngwane nämä ja denkä ben aune dimike sribi ribe nämä ie kwelate yebätä. Niara nämä kä denkä jai ngängän kräke aune sribi nämä nuaindre ie ye nämä mikete nuaindre jai kä rairebiti. Ilaria nämä niere käre: “Tata ye ja ketamuko bäri kwin tikwe”.

Nun nämä mäträrebätä aune kukwe metre niere ie dimikakäre näin jankunu kukwe metre yebätä. Bati, niara nämä ja denkä ja ketamuko kwe ben ye ngwane ja ngwanba ñaka kwin kwe. Ñobätä niara ñaka rabadre ja ngwen ye erere ye nunkwe mikaba gare ie Bibliabiti aune nunkwe nieba ie rabadre ribere ja ketamuko kwe ie ngite juandre biti ta kwe aune ye erere nuainba kwe nun okwäbiti.

Ilaria nieba niara meye aune rün nämä sribi Ngöbökwe tarere yebätä tä debe bien krubäte ietre. Kä nengwane tä ja mäkäninte, aune nüke gare kwin ie ütiäte krubäte Jehová mikadre täte aune tä dre niere ye erere nuaindre.

KUKWE TARE YEBITI TA TIKWE JEHOVÁ MIKABA TÄTE

Kä 2008, Paolo ie rababa gare cáncer nämä niarabätä. Kenanbe rababa ruin ie niara rabaita räre aune ñaka nämä nemen ulire, arato käre nämä kukwe kwin niere tie. Nunkwe nitre ni kräkäi mikaka bäri kwin ye känänba. Arato, Paolo, Ilaria aune ti nun nämä orare krubäte aune nun nämä ribere Jehovai niara rabadre nun dimike ja tuakäre kukwe meden rabadre bare yebe. Paolo krütaba 2010, aune ye ñaka rababa nuäre ti kräke. Niara ye nämene kena dite aune sribire kwin, akwa jataba bobre ti okwäbiti. Kä gre ketebu biti kwärike nunkwe nünanbare jabe yete nunkwe kukwe keta kabre kwin nuainbare ye tä nüketa törö tie ye tä ti dimike. Nunkwe ja di ngwani sribire krubäte Jehová kräke, aune niara ñaka ye käi kwitaikä jabiti ye gare tie. Kukwe nieta Juan 5:28, 29 ye rabadi bare ye ngwane ti tö Paolo kain ngäbiti.

“Kukwe nuainbare Noekwe ye täbe tuin kwin tie ti nämene chi ye erere. Ti töi täbe kwatibe Jehová mikabätä täte, dre dre ribedre kwe tie yebiti ta”

Kukwe nuainbare Noekwe ye täbe tuin kwin tie ti nämene chi ye erere. Ti töi täbe kwatibe Jehová mikabätä täte, dre dre ribedre kwe tie yebiti ta. Nita ja tuin kukwe ño ño ben, jondron ruäre tä nete nikän o nita ja di ngwen jondron ruäre nuainne, akwa ye jondron chi nita nuainne, ñobätä ñan aune Ngöböta jondron keta kabre bien bäri nie. Kukwe ye metre ye gare tie, aune ti raba niere Jehová mikadre täte ye ütiäte krubäte aune ñaka nuainta ngwarbe.