Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehová mantiame aune töbike kwin metre

Jehová mantiame aune töbike kwin metre

“Jehová töi kwin ni jökrä kräke, aune jondron sribebare kwe ye jökrä tä mike tuin bobre jai.” (SAL. 145:9)

1, 2. ¿Nikwe dre nuaindi käre?

JA NGWAI kädekata Monika käkwe niebare: “Kä grebiti kwäjätä biti kwärike nunkwe ja mäkäninte. Kä nikanina raire ta nunta gure aune ja niena gare kwin nunye, akwa kukwe mada mada tä nemen gare jabätä kwärikwäri nunye.” Nitre kwati gure aune nitre ja ketamuko yebätä kukwe ye erere tä nemen bare.

2 Erametre, nitre tare nikwe ye ni tö mikai gare kwin jai. Ja ketamuko kwati raba nemen nikwe, akwa nikwe ja ketadre Jehovabe ye bäri ütiäte. Kukwe jökrä niarabätä ye ñan raba nüke gare täte nie (Rom. 11:33). Akwa, niara töi kwin ye nikwe mikai gare jankunu jai aune rabai bäri ütiäte ni kräke ye käkwe kä mikai juto nibätä (Ecl. 3:11).

3. ¿Dre mikai gare jai ja tötika nekänti?

3 Kukwe ja tötikara käne yekänti rababa gare nie Jehová ye töi jäme aune ñaka ni kitete ye ütiäte krubäte ni kräke. Niara ye mantiame aune töbike kwin metre yebätä ja tötikabike mada. Ye köböire rabai gare nie “Jehová töi kwin ni jökrä kräke, aune jondron sribebare kwe ye jökrä tä mike tuin bobre jai” (Sal. 145:9).

JEHOVÁ MANTIAME

4. ¿Ni mantiame nieta ye dre gärätä?

4 ¿Ni mantiame nieta ye tä dre mike gare? Jesukwe niebare “nita jändrän bien ni mdaye, btä käta neme bäri nuäre nibtä ni jändrän kaka ngäbti ye ngwä” (Hech. 20:35). Ni mantiame ye rabadre ja töi mike ño ye Jesukwe mikani gare kukwe niebare kwe yebiti. Ni mantiame tä kä denkä jai ni mada dimikakäre, arato di kwe aune jondron tä kwe yebiti tä jondron nuainne ni mada kräke, aune tä nuainne töi kwinbiti. Jondron bianta ere nikwe ye ñaka tä mike gare ni mantiame, ñakare aune töi ñobiti nita nuainne ye bäri ütiäte  (mäkwe ñäkä 2 Corintios 9:7 yebätä). Jehová ye “Ngöbö bäri kwin”, ni ñaka niara erere mantiame (1 Tim. 1:11, Ngöbö Täräe).

5. ¿Jehová mantiame ye tä bämike ño?

5 ¿Jehová mantiame ye tä bämike ño? Nitre jökrä niara mikaka täte aune nitre ñaka niara mike täte tä dre ribere jai ye niarata bien ietre. Nibira gare nie “Jehová töi kwin ni jökrä kräke”. “Tä ñänä mike nüke käin ye abko tä trä ngitiekä jökrä ni käme kräke amne ni kuin kräke. Erere arato, tä ñü mike näkäen temen, ye abko ni nünanka metre niara ngwärekri kräke tä näkäen amne ni nünanka käme niara rüere kräke tä näkäen arato.” (Mat. 5:45.) Ye medenbätä, Pablokwe niebare Ngöbö “käta ñü mike näkäen temen munkrä amne, nura jökrä abko Ngöböta ngwä mike neme kuin munkrä. Ye kwrere Ngöbö ara käta mrö bien kabre kwetadre munye, kä tädre nuäre munbtä abkokäre” (Hech. 14:17). Erametre, Jehová ye mantiame nitre jökrä kräke (Luc. 6:35).

6, 7. a) ¿Nitre meden Jehová tö dimikai bäri? b) ¿Kukwe meden nakaninkä tä mike gare Ngöböta ni niara mikaka metre täte ye dimike?

6 Nitre Jehová mikaka metre täte tä dre ribere jai ye niara töta nemen biain ietre. Rei David niebare: “Ti nämä bati, aune ti niena umbre, akwa ti ñaka ni kukwe kwin nuainkä ye tuin jire mikaninte kaibe, bätä ti ñaka monsotre kwe ye tuin ban känene” (Sal. 37:25). Kukwe ye erere tärä nemen bare ja mräkätre kwati niara mikaka metre täte yebätä. Ani mike gare jai.

7 Ñodre, prekursora Nancy kisete kukwe kri namani. Niarata niere: “Ti rababa ngwian 66 dólares ribere jai cuarto ütiä biankäre jetebe se kwrere, aune medente ngwian ye kwandre tie ye ñaka rababa gare tie. Tikwe kukwe ye nieba Jehovai, biti ti rikaba sribire. Mrö rürübäinta yekänti ti nämä sribire mrö döräire mesabätä; nitre ñan propina biain krubäte tie köbö deu yete rababa gare tie, ñobätä ñan aune köbö yete nitre ñaka nämä nüke krubäte. Akwa, nitre rükaba kwati ye ti töi mikaba ñan krütare. Tikwe sribiba ünä ye bitikäre ngwian bianba tie ye ti rikaba täine angwane ngwian ribe nämä tikwe ye erere rababa täte tie”. Nancy ie namani gare Jehová ye mantiame ye medenbätä nämene dre ribere jai ye erere biani kwe ie (Mat. 6:33).

8. ¿Jehová jondron meden bäri ütiäte biani nie?

8 Jehová kukwe bäri ütiäte nuainbare ye tä ni jökrä kräke. ¿Dre biani kwe nie? Jesús arabe niebare: “Kisete Ngöbökwe kä tarebare krörö, aisete Ngobo kwe ngöröbe biani, akisete nitrekwe niara kadre täte ñakare rikadre ngwarbe, käkwe nuadre kärekäre” (Juan 3:16, Kuke Koin, tärä okwä ükaninte). Texto nebätä nieta ye abokän nitre Kä tibienbätä meden gärätä, ne tä mike gare Ngöbö ye mantiame, ye medenbätä kukwe nuainbare kwe ye nireta kain  ngäbiti angwane jondron kwin rabai kwe. Nire nire tödekai Jesús ie ye rabadi “nüne bäri [...] kärekäre” (Juan 10:10). ¡Jehovakwe jondron nuainbare ye tä mike gare niara ye mantiame krubäte!

JA TÖI MIKADRE MANTIAME JEHOVÁ ERERE

Nitre Israel nübaibare ja töi mike mantiame Jehová erere ( Párrafo 9 mikadre ñärärä)

9. ¿Ni raba ja ngwen ño mantiame Jehová erere?

 9 ¿Ni raba ja ngwen ño mantiame Jehová erere? Niarata “jändrän kuin bien kabre nie, kä mikakrä juto nibtä”, ye erere arato ni rabadre “jändrän kuin nuen[ne] kabre ni mda mdakrä”, ne kwe kä rabadre juto niaratre yebätä (1 Tim. 6:17-19). Nikwe jondron biandre ni mräkätre tare nikwe yei aune nitre mada tä jondron ribere jai yei ye käkwe kä mikai juto nibätä (mäkwe ñäkä Deuteronomio 15:7 yebätä). ¿Dre käkwe ni dimikai ja töi mike mantiame jankunu? Nitre kristiano ruäre ie jondron bianta angwane, tätre ja töi mike ye erere aune tätre jondron bien ni madai arato. Konkrekasionte ja mräkätre kwati tätre ja töi mike mantiame ye kwin krubäte.

10. ¿Ni mantiame ye ni raba bämike ño?

10 Nita kukwe niere ni madai aune nita kukwe kwin nuainne kräke yebiti nita bämike ni mantiame, ye medenbätä, ni rabadre kä denkä jai, ni die yebiti nitre mada dimikakäre (Gál. 6:10). Nita ja ngwen mantiame ye ni törbadre gai angwane nikwe ngwandretari jai: “¿Tita kä denkä jai ni mada kräke aune tita juto biare kukwe nuakäre ye tuin ni madai tibätä? Ni mada tä ja di kärere tie sribi nuainkäre o ti rikadre jondron nuainne kräke ribedre kwe tie, ti raba dimike angwane ¿tita jän niere ie? ¿Ñongwane tikwe kukwe kwin niebare ti mräkätre o ja mräkätre kukwebätä yei?”. Käre nikwe ja töi mikai mantiame angwane ye köböire ni rökrai Jehová aune ni mräkätre tare nikwe ye ken (Luc. 6:38; Prov. 19:17).

11. ¿Ni raba ja töi mike ño mantiame Jehová kräke?

  11 Ni raba ja mike mantiame Jehová kräke arato. Biblia tä niere: “Mäkwe Jehová käikitaka jondron ütiäte mäkwe yebiti” (Prov. 3:9). Kä diankata jai, ni die aune jondron tä nikwe ye abokän “jondron ütiäte”, aune yebiti ni raba sribire kräke. Monsotre kia raba ja töi mike mantiame Jehová kräke. Ja mräkä kädekata Jason tä niere: “Nunta ngwian bien ja töi jeñebiti Ju ja Ükarakrö yete angwane, nunta monso kia nunkwe tuenmetre ngwian ye kite kaja yete. Niaratre töta nemen ye nuain, ñobätä ñan aune tä nemen ruin ietre tätre jondron bien Jehová kräke”. Monsotre kia nikwe tä jondron bien Jehovai kä jutobiti, jatai kri angwane ja töi mikai mantiame jankunu kwe (Prov. 22:6).

JEHOVÁ TÖBIKE KWIN METRE

12. ¿Ni töbike kwin metre ye töita ño?

12 Jehová töbike kwin metre ye ütiäte arato. ¿Ye tä dre mike gare? (Tito 3:1, 2.) Nire abokän töbike kwin metre ye ñaka kukwe ükaninte ye aibe mike täte aune ñaka tä kukwe ribi ükete nuainkäre, ñakare aune tä ja di ngwen ni mada tarere aune kukwe meden tä nemen bare ni madabätä ye tä mike nüke gare jai. Tä nemen juto biare ni mada kukwe nuakäre, arato töta nemen kukwe ruäre nuain akwa ñaka tä töbike jabebätä, ñakare aune ni mada töita dre nuain yebätä tä ja töi mike.

13, 14. a) ¿Jehovata töbike kwin metre ye tä bämike ño? b) ¿Jehovakwe Lot tuanimetre kukwe nuainne ye tä dre driere nie kä nengwane?

13 ¿Jehová töita ye erere ye tä bämike ño? Nitre niara mikaka täte ye töita ño yebätä tä nemen töbike, aune tä juto biare dimikakäre kukwe ribeta kwetre jai yebätä. Ñodre, juta Sodoma aune Gomorra ye niarakwe ja töi mikani gainte ye ngwane, Lot niara mikaka täte metre ie niebare kwe ngitiadre kä tokwäte. Akwa, kukwe madabätä Lotkwe niebare ie tuanemetre ngitie kä madakänti. Kukwe ye kätä mike gare Lot nämene ribere ie niara rabadre kukwe niebare kwe ye kwite (mäkwe ñäkä Génesis 19:17-20 yebätä).

14 Lot kukwe nuainbare yebätä raba ruin nie niara ñaka Ngöbö kukwei mikani täte. Jehová rabadre niara ngübare kä jökrä känti, aisete niara ñaka rabadre ja töibikare. Akwa, erametre kä jürä nämenebätä. Ja namani ruin kore Lot ie, yebätä dre ribebare kwe ye erere Jehovakwe tuanimetre nuainne aune juta abokän niarakwe gadrete arato yete Lot tuanimetre ngitie kwe (mäkwe Génesis 19:21, 22 yebätä). Ye tä mike gare nie Jehová ñaka kukwe ribi ükete, ñakare aune ni töi ño yebätä tä töbike aune tä ja töi mike kwin metre.

15, 16. ¿Kukwe biani Moisés ie tä mike gare ño Jehová töbike kwin metre? (Üai tä página 12 mikadre ñärärä.)

15 Ani kukwe mada mike gare jai, Kukwe biani Moisés ie yebätä kukwe ükaninte ye tä mike gare Jehová ye töbike kwin metre. Nitre Israel meden bobre aune ñan raba obeja o kabra ngäbä bien angwane, nämene ütü o ütü ngäbä bien kubu ye Jehová nämene kain ngäbiti arato. ¿Ni bobre yekwe jondron ye ñaka nämene angwane rabadre dre nuainne? Ye ngwane rabadre harina bien. Akwa, kukwe ütiäte mikata gare: ñaka rabadre harina ngwarbe bien, ñakare aune rabadre “arina bänä kuin” bäri ütiäte ye bien, harina ye bian nämene nitre ütiäte ie ye kwrere (Gén. 18:6Jändrän Kena). ¿Ñobätä kukwe ne ütiäte? (Mäkwe ñäkä Levítico 5:7, 11 yebätä.)

16 Ani töbike ni abokän Israel bobre krubäte ye kwrere. Ni tädre tabernáculo yekänti harina ngwen biankäre, aune ni Israel mada jondron bökäne rikadre nibi ngwena biankäre. Ni raba nemen jakaire nita harina ngwen yebätä. Akwa, rükadre törö  nie jondron biandre nikwe ye ütiäte Jehová okwäkänti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune, nita harina bäri kwin ye bien Jehovai. Ni raba töbike niara nämene niere nitre Israel bäri bobre ie: “Mun ñan raba jondron bien ni mada tä nuainne ye erere, akwa gare tie munta jondron bäri kwin bien tie”. Erametre, Jehová töbike kwin metre aune nitre niara mikaka täte raba dre nuainne aune dre abokän ñan raba nemen bare ietre ye gare niarai (Sal. 103:14).

17. ¿Töi ñobiti nita sribire Jehová kräke abokän tä kain ngäbiti?

 17 Jehová töbike kwin metre, ye medenbätä nita dre nuainne ja brukwä tätebiti kräke ye tä kain ngäbiti aune ye tä ni töi mike jäme (Col. 3:23). Ja ngwai Constance niena umbre, niara nünanka Italia käkwe niebare: “Tikwe blitadre Ni ti Sribekä yebätä ye abokän tä nemen tuin bäri kwin tie. Ye medenbätä, tita kukwe driere aune nitre tötike jankunu. Tita bren yebätä ti ñan raba sribire krubäte Jehová kräke, akwa ti tare kwe aune kukwe medenta ti kisete ye gare ie, ye medenbätä tita dre nuainne kräke ye tuin ütiäte ie”.

JEHOVÁ TÖBIKE KWIN METRE YE ERERE JA NGWANDRE

18. Kukwe meden känti nitre rüne raba ja ngwen Jehová erere ye mäkwe mika gare.

18 ¿Ni raba töbike ño kwin metre Jehová erere? Lot kukwe nuainbare yebätä ani töbiketa. Jehová ye bäri kri, akwa ja töi kwinbiti niarakwe Lot kukwe nuabare aune dre ribebare kwe ye niara kani ngäbiti. Monso tärä nikwe angwane, ¿ni raba ja kite niarabätä? ¿Ni raba monso nikwe kukwe nuin aune kukwe meden metre ribeta kwe jai ye ni raba kain ngäbiti? Täräkwata La Atalaya 1 septiembre 2007 tä mike gare nitre rüne ruäre tä monsotre kwe tuenmetre blite, ne kwe kukwe ükaninte nuainkäre ja gwirete ye tuin ño ietre yebätä blitadre kwetre. Ñodre, nitre rüne ruäre tä niere ora nuäi te monsotre rükadreta gwi, aune ye erere nuaindre kwetre. Akwa, monsotre törbadre dre niei ye nitre rüne kukwebätä rabadre kukwe nuin käne. Ruäre ngwane ora nuäi monsotre rükadreta gwi ye nitre rüne raba kwite. Monsotre tä töbike ño ye nitre rüne tä mike nüke gare jai aune ye ererebätä tätre kukwe ükete, ye ngwane rabai nuäre kräketre kukwe ükaninte ye mikakäre täte.

19. ¿Nitre umbre raba töbike ño kwin metre Jehová erere?

19 Nitre umbre konkrekasionte tätre ja di ngwen töbike kwin metre Jehová erere angwane kukweta ja mräkätre kisete yebätä tätre ja töi mike. Nitre Israel bäri bobre nämene jondron bien ye niara nämene mike tuin ütiäte ye nikwe ngwandre törö jai. Kä nengwane ja mräkätre ruäre niena umbre o tä bren yebätä ñaka niena kukwe driere krubäte. Ja mräkätre yei jata nemen ruin ulire ye ngwane nitre umbre raba niere ietre niaratre tä ja di ngwen yebätä Jehovata tarere (Mar. 12:41-44).

20. ¿Ni töbikaka kwin metre ye raba sribi Ngöbökwe tuenmetre? Mä raba mike gare.

20 Ni töbikaka kwin metre ye ñaka rabadre sribi Ngöbökwe nuainne krenbe kwärä jondron nuainkäre ja aibe kräke (Mat. 16:22). Ni ñaka rikadre sribi nuainne bätärekä, biti kukwe mike jabiti aune niere nita töbike kwin metre. Ni jökrä käkwe ja di ngwandre krubäte sribire Gobran Ngöbökwe dimikakäre (Luc. 13:24). Kukwe ketebu nieta ja jie ngwankäre. Keteite, ni ñaka rabadre sribi Ngöbökwe tuenmetre. Ketebukäre, jondron meden ñan raba nemen bare nie ye Jehová ñaka tä nuainmana nie ye ngwandre törö jai. Nita jondron kwin bien ie ye tä kä mike jutobätä ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jabiti. Nita sribire ni Ni Bökänkä kräke ye tä kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea? Kukwe ja tötikara mada yekänti Jehová töi mada kwin ketebu ye rabai gare nie (Sal. 73:28).

“Mäkwe Jehová käikitaka jondron ütiäte mäkwe yebiti.” (Prov. 3:9) ( Párrafo 11 mikadre ñärärä)

“Munkwe dre dre nuen, erere munkwe nuen kuin ja di ngöi jökrä.” (Col. 3:23) ( Párrafo 17 mikadre ñärärä)