Känändre nekänti

Indice yete känändre

Sribi mikani mä kisete ye mäkwe nuaindre kwin

Sribi mikani mä kisete ye mäkwe nuaindre kwin

“Kukwe kuin [...] makwe mika gare amne sribi ño ño nuendre, ye makwe nuen kuin jökrä.” (2 TIM. 4:5)

1. ¿Ñobätä ni raba niere Jehová ni Kukwe kwin mikaka gare käne?

JEHOVÁ ye ni kukwe kwin mikaka gare käne aune bäri ütiäte. Ni rüne kena ja mikani ngite niara rüere ye ngwane, niara Kukwe kwin mikani gare. Niarakwe niebare Satana rabai ganinte (Gén. 3:15). Niara kä ye mikaita ño kwin, kukwe nuainbare Satanakwe ükaite ño kwe, aune jondron kwin nianinte Adán aune Eva kän ye ükaite ño bobukäre ye niarakwe nitre niara mikaka täte mikani tike siklo nikani kwati ta yete.

2. a) ¿Angeletre tä dre nuainne kukwe kwin mikakäre gare? b) ¿Jesús kukwe meden bämikani ni kukwe kwin mikaka gare kräke?

2 Ageletre ye tä kukwe kwin mike gare arato, aune tätre nitre Ngöbö mikaka täte dimike nuainne erere (Luc. 1:19; 2:10; Hech. 8:26, 27, 35; Apoc. 14:6). ¿Dre nie raba Jesús arcángel Miguel nükani Kä tibienbätä yebätä? Jesús nämene Kä tibien nebätä ye ngwane bämikani kwe kukwe drie ye sribi bäri ütiäte nuaindre nikwe (Luc. 4:16-21).

3. a) ¿Nita kukwe meden kwin mike gare? b) ¿Ni abokän kukwe kwin mikaka gare yebätä ni rabadre töbike kukwe medenbätä?

3 Jesús niebare nitre ja tötikaka yei, niaratre rabadre kukwe kwin mike gare (Mat. 28:19, 20; Hech. 1:8). Apóstol Pablo, Timoteo nübaibare kukwe ne nuainne: “Kukwe kuin [...] makwe mika gare amne sribi ño ño nuendre, ye makwe nuen kuin jökrä” (2 Tim. 4:5). ¿Nitre nänkä Jesube tätre kukwe meden kwin mike gare? Jehová, ni Rün kä kwinbiti tä ni tarere ye nita mike gare (Juan 3:16; 1 Ped. 5:7). Gobran ükaninte kwe kä kwinbiti ye tä mike gare ni kä tibienbätä tare kwe. Ye medenbätä, nita niere nitre madai rabadre ja mike gobran yekri, Ngöbö mike täte aune kukwe kwin nuainne ja ketakäre ben (Sal. 15: 1, 2). Kukwe käme nuainta ni madabätä ye köböite ja tare nikata aune kukwe tare tä nemen bare nibätä ye Jehovakwe diainkä jökrä. ¡Kukwe kwin krubäte mikata gare! (Is. 65:17.) Ni abokän kukwe kwin mikaka gare yebätä ani kukwe ketebu ngwantarita ne mike gare jai: 1) ¿Ñobätä ütiäte krubäte nitre rabadre kukwe kwin kukwe nuin kä nengwane? 2) ¿Dre nuaindre sribi mikani ni kisete ye nuainkäre kwin?

¿ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE KUKWE KWIN RABADRE GARE NI MADAI?

Töbikataridre kwin kukwe ngwantarikäre... Tä nitre mike töbike kukwe mikata täte kwetre yebätä

4. ¿Kukwe meden ngwarbe nieta Ngöböbätä?

4 Ñodre, ni mada niedre mäi mä rün kä mikaninkä mäbätä aune mä mräkätre yebätä, aune niedre kwe mäi tata mäkwe ye ñaka blite jäme, rubun, aune käme krubäte. Nitre mada niedre mäi niara ye krütanina, aisete ñaka blita raba ben. Kukwe ye kwrere nieta Ngöböbätä nitre kwati ie. Nitre tä niere niara ñan tä ja mike gare, ñan raba nüke gare nie aune käme krubäte. Ñodre, nitre ji ngwanka iglesiate tätre niere niarata nitre käme ngwen ja tare nike kä ñukwäre te. Nitre mada tä niere niara köböite kukwe tare tä nemen bare. Kukwe tare yete nitre kwin aune nitre käme tä krüte ye Ngöböta mike nemen bare tätre niere.

Tä nitre töi mike kukwe metre kain ngäbiti

5, 6. ¿Jondron nire jatani nikwite jatäri nieta aune kukwe ngwarbe drieta Ngöböbätä ye tä nitre töi mike ño?

5 Nitre mada tä niere Ngöbö ñaka tärä. Jondron nire jatani nikwite jatäri nieta yebätä ani töbike. Nitre tä kukwe ye kain ngäbiti tätre niere Ni ni Sribekä ñaka jondron sribebare, ñakare aune jondron jökrä ye nükani ja töbiti. Nitre ruäre tä niere ni kä tibienbätä ye jondron nire ye kwrere, ye medenbätä, nierare nita ja ngwen jondron nire kwrere. Nitre ruäre tä niere ni dite ye tä nierare ni bobre ngwankäre ja tare nike. Ye medenbätä tätre nütüre ja tare nikata ye ñaka dian raba. Jondron nire jatani nikwite jatäri nieta ye nire tä mike era jai, ye ñaka tä tö ngwen kukwe kwin ie.

6 Jondron nire jatani nikwite jatäri nieta aune kukwe ngwarbe drieta Ngöböbätä ye köböite nitre kwati tä ja tare nike kä mrä nete (Rom. 1:28-31; 2 Tim. 3:1-5). Nitre tä kukwe ye driere ye ñaka tätre kukwe kwin mike gare. Ñakare aune Pablokwe niebare erere, kukwe yebiti tätre “nitre [...] töi[mike kä ikote kukwe käme kisete amne Ngöbö ni mikaka nüne kärekäre, ie niaratre tä nüne mente” (Efes. 4:17-19). Ne madakäre, jondron nire jatani nikwite jatäri nieta aune kukwe ngwarbe drieta Ngöböbätä, ye köböite nitre ñaka kukwe kwin Ngöbökwe ye kain ngäbiti (mäkwe ñäkä Efesios 2:11-13 yebätä).

Tä nitre mike töbike ne kwe kukwe metre rükadre gare ietre

7, 8. ¿Dre köböire kukwe kwin raba nemen gare nitre madai?

7 Dre drieta erametre Bibliakwe ye rabadre gare käne nitre mada yei ne kwe ja mäkädreta kwin kwetre Jehovabe. Niaratre tätre kukwe ngwentari jai Ngöbö yebätä ye ni raba dirire ietre dimikakäre. Täräkwata Ngöböta kukwe kwin mike gare nie yebiti nuaindre. Ñodre, kukwe ngwantarita täräkwata yebätä ye ni raba mike tuare ie: ¿Kukwe kwin tärä nitre krütanina ye kräke? bätä ¿Ñobätä Ngöböta kukwe käme aune ja tare nika tuenmetre nakainkä?

8 Nikwe nitre tötikadre Bibliabätä ne kwe kukwe kwin mikata gare aune Ngöbö töita ño ye rabadre gare ietre. ¡Nikwe nitre dimikadre ye sribi ütiäte tä ni kisete! Akwa, kukwe Ngöbökwe mikakäre nemen niaratre brukwäte yekäre nikwe ja di ngwandre niaratre töi mike kukwe yebätä (2 Tim. 3:14). Jesukwe kukwe bämikani ni käne ye erere nikwe nuaindre angwane ye raba ni dimike dirire bäri  kwin. ¿Ñobätä kukwe kwin namani bare niarabätä? Niara nämene kukwe ngwentari kwin yebätä. ¿Ni raba nuainne ño niara erere ye ani mike gare jai?

NI IE KUKWE DRIE GARE TÄ TÖBIKE KWIN KUKWE NGWANTARIKÄRE

9. ¿Nikwe dre nuaindre nitre dimikakäre kukwe ja üairebiti?

9 ¿Ñobätä ni rabadre kukwe ngwentari Jesukwe nuainbare erere kukwe kwin mikakäre gare? Ani bämike. Ni mä kräkäi mikaka kukwe kwin niedre mäi; raba mä miketa räre akwa operación ñaka nuäre nuaindre kwe mäbätä niedre kwe mäi. Kukwe niedre kwe mäi ye raba nemen tuin era mäi. Akwa, jata nemen ruin ño mäi ye ñaka ngwantaridre käne kwe mäi, aune rikadre kukwe käbämike mäi angwane, ¿mäkwe tö ngwain ie? Ñakare. Ni mä kräkäi mikaka ie kukwe raba nemen gare, akwa rabadre kukwe ngwentari mäi aune rabadre mä kukwe nuin, jämi kräkä bien mäi ye känenkri. Ye erere arato, nitre ni kukwe nuaka rabadre kukwe kwin Gobran Ngöbökwe kain ngäbiti, yekäre nikwe kukwe ngwantaridre kwin ietre, ne kwe tätre töbike ño kukwe ja üaire yebätä ye rabadre gare nie aune nikwe dimikadre.

Kukwe mikakäre nemen nitre brukwäte yekäre ja di ngwandre mikakäre töbike

10, 11. ¿Nikwe diridi Jesús erere angwane dre rabai bare?

10 Jesús ie nämene gare ni dirikä tä töbike kwin kukwe ngwantarikäre angwane kukwe kwin tä nemen barebätä. Ni ja tötikaka ben töita ño ye rabai gare ie aune ni ja tötika ye rabai blite siba. Ñodre, nitre ja tötikaka Jesube rabadre ja töi mike bobre ye tö namani driei ietre ye ngwane käne kukwe ngwantaribare kwe ietre mikakäre töbike (Mar. 9:33). Pedro dimikakäre töbike kwin, yekäre niarakwe kukwe ngwantaribare ie ne kwe mikadre gare kwe (Mat. 17:24-26). Bati, kukwe keta kabre ngwantaribare kwe nitre ja tötikaka yei, ne kwe dre nämene kwe niaratre brukwäte ye rabadre gare ie (mäkwe ñäkä Mateo 16:13-17 yebätä). Jesús ñaka nämene jerekäbe blite, ñakare aune kukwe ngwantari nämene kwe aune nämene mike gare ye nämene nemen nitre niara kukwei nuaka ye brukwäte, aune kukwe kwin nämene nemen gare ietre ye ererebätä nämene nüne.

11 Jesús erere nikwe töbikadre kwin kukwe ngwantarikäre angwane kukwe ketamä ni raba nuainne: nitre dimikadre ño ye rabai gare nie, nitre ñan tö ni kukwe nuai yei nikwe kukwe mikai gare, aune nitre töi jäme ye raba ja tötike ño kwin ye nikwe mikai gare ietre. Ñongwane ni raba kukwe ngwentari kwin ye ani mike gare jai.

12-14. ¿Mä raba monso mäkwe dimike ño ne kwe rabadre kukwe kwin mike gare? Bämikadre keteiti.

12 Kena. Monso mäkwe ie ja ñaka törö blitakäre ni nänkä kwelate ben kukwe mikata täte kwe yebätä niedre kwe mäi angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Mä törba niara dimikai ne kwe ja rabadre ruin jäme ie kukwe kwin mikakäre gare. Ye medenbätä, mä ñaka ñäkä ie o kukwe nie bengwairebe ie mäträkärebätä. ¿Mä raba ja ngwen Jesús erere aune kukwe ngwentari ie mikakäre töbike? ¿Mäkwe nuaindre ño?

13 Täräkwata Ngöböta kukwe kwin mike gare nie, yebätä mäkwe ñäkä gwairebe  monso mäkwe ben, ye bitikäre kukwe kädrieta página mrä yebätä ye mäkwe mika tuare ie aune meden tuin kwin ie ye mäkwe ngwantari ie. Ñobätä kukwe ye tuin kwin ie aune raba mike gare ño nitre madai yebätä mäkwe töi mika.

14 Ni nänkä kwelate ben yebe blitadre kwe angwane, ye erere nuaindre kwe mäkwe nie ie. Monso mäkwe raba kukwe ngwentari kwin ni nänkä kwelate ben ie mikakäre töbike. Ñodre, kukwe ja tötikara keta ti, párrafo 2 yekänti kukwe ne ngwantarita: ¿Nitre krütanina ye tä ño?, monso mäkwe raba ni nänkä kwelate ben ie ribere ñäke kukwe yebätä. Ye bitikäre, monso mäkwe raba kukwe ne ngwentari ie: “¿Lázaro ganinkröta ye ngwane dre namani barebätä ye niebare kwe?”. Ni nänkä kwelate ben ñakare nie kwe angwane, kukwe mada ngwantaridre kwe ie: “¿Nitre krütanina töi ñaka niena jire chi Biblia tä niere ye erere tuin mäi?”. Monso mäkwe ie ja rabadre ruin kwin blitakäre kukwe mikata täte kwe yebätä, yekäre mä rabadre ja kite jankunu ben. Monso mäkwe raba kukwe ngwentari ño kwin ye mäkwe drie ie, angwane ye käkwe dimikai kukwe kwin mike gare.

15. ¿Nitre tä nütüre Ngöböta ja tare nika tuenmetre nakainkä ni mikakäre ja ngie nuin yei kukwe meden ngwantari raba dimikakäre?

15 Ketebu. Ja tare nikata ye Ngöböta tuenmetre nakainkä ni mikakäre ja ngie nuin ye nitre tä nemen nütüre, aune nita kukwe driere ye ngwane nitre ruäre tä kukwe ye niere nie. Akwa ni ñaka rabadre kwekebe kukwe ye käne, ñakare aune ni ye mikadre tuin ütiäte jai aune ngwantaridre ie ñobätä tä töbike ye erere. Blitadre kwe angwane nikwe kukwe nuadre, aune tö kukwe mikai gare jai yebätä kwin niedre ie. Ñobätä Ngöböta kukwe käme aune ja tare nika ye tuenmetre nakainkä ye mikata gare bäri  täräkwatabätä aune ye rabadre tuin ño ie, ye ngwantaridre ie mä jämi täräkwata bien ie ye känenkri. Ni ye tö kukwe mikai gare jai angwane kukwe mada niei kwe töi jämebiti. Ye bitikäre täräkwata Ngöböta kukwe kwin mike gare nie ye biandre ie. Kukwe ngwantaridre kwin aune nuaindre töi kwinbiti ye köböire törbai kukwe kwin kukwe nuai.

16. ¿Ñobätä ni ñaka ngübadre jerekäbe ni ja tötikaka Bibliabätä käkwe kukwe nieta täräbätä aibe niedre?

16 Ketamä. Nita nitre tötike Bibliabätä ye ngwane ni ja tötikaka tä kukweta täräbätä ye aibe mike gare, akwa ye ñaka niara dimikai nirien kukwe ja üairebiti. ¿Ñobätä? Kukwe mikata gare täräbätä ye ni ja tötikaka tä jerekäbe niere angwane ngätri ñaka raba niken mente nguse kukwe ja üairebiti, aune kri mu tä bä ngrötökä kä ngire yebätä ye kwrere rabai (Mat. 13:20, 21). Kukwe ye ñaka rabadre barebätä, yekäre ja tötika ye tuin ño ie ye ngwantaridre ie. Kukwe drieta ie ye tuin metre ie o ñakare ye nikwe ja di ngwandre mike gare jai. Arato, ñobätä tä töbike kore ye ütiäte krubäte ngwantaridre ie. Ye bitikäre, Biblia raba niara jie ngwen ño yebätä dimikadre töbike, ne kwe kukwe metre rükadre gare ie (Heb. 5:14). Nikwe kukwe ngwantaridre kwin angwane, ni ja tötikaka ye tödekai bäri. Arato nitre törbadre niara töi mikai kukwe käme nuainne o ñaka kukwe kwin niedre ie angwane niarakwe ñaka kai ngäbiti (Col. 2:6-8). ¿Dre mada nuaindre kukwe kwin ye mikakäre gare?

NITRE KUKWE KWIN MIKAKA GARE TÄTRE JA DIMIKE

17, 18. ¿Nita kukwe driere ye ngwane ni raba sribire ño gwairebe?

17 Jesukwe nitre ja tötikaka ben juani nibu nibu kukwe driere (Mar. 6:7; Luc. 10:1). Arato, Pablokwe blitabare “sribikä mda mda” yebätä, abokän “sribibare kri gwaire [ben] kukwe kuin [...] mikakäre gare” (Filip. 4: 3). Kukwe nieta Bibliabätä ye erere nitre Gobran Ngöbökwe kukwei driekä kukwe ükaninte kä 1953 nitre mada tötikakäre kukwe driere. *

18 Mätä niken kukwe driere ja mräkä mada ben ye ngwane, ¿mä raba sribire ño gwairebe ben? (Mäkwe ñäkä 1 Corintios 3:6-9 yebätä.) Ni kukwe driekä mada tädre ñäke textobätä ye mäkwe känä arato. Nire tädre blite ye mäkwe ja töi mika kukwe nuin. Ni kukwe driekä mäbe tädre blite ye mäkwe kukwe nua kwin ne kwe nane ja di ribedre kwe mäi, ni gwi kukwe niedre ie yebätä angwane mä raba niara dimike (Ecl. 4:12). Akwa, ñaka kukwe ne nuaindre: ni kukwe driekä tä kukwe mike gare ye ngwane ñaka blitadre kukweite ta. Mä rikadre blite krubäte ye raba niara ngwen di nekä aune kukwe ñaka rükai gare ni gwi ie. Ruäre ngwane mä raba niara dimike. Akwa, mäkwe kukwe niedre jötrö ngwarbe aune ni kukwe driekä mäbe ye mäkwe tuanmetre blite jankunu.

19. ¿Dre ngwandre törö jai aune ñobätä?

19 ¿Mä aune ni kukwe driekä mäbe tä kukwe driere ju ju te ye ngwane mun raba ja dimike ño kwärikwäri? ¿Mä raba ja kite kukwe driekäre bäri kwin? Mäkwe ñaka blita blo nitre nünanka kä yekänti yebätä. Arato, ñaka ni kukwe driekä mada kädriedre käme (Prov. 18:24). Nikwe ngwandre törö jai ni abokän “dobro sribebare unkwenre kwrere”, aune Jehovata ni tuenmetre kukwe kwin mike gare ye abokän jondron ñaka nuain bä ni kräke akwa tä nuainne ni kräke (mäkwe ñäkä 2 Corintios 4:1, 7 yebätä). Sribi ütiäte tä ni kisete ye mikadre tuin ütiäte jai aune ja di ngwandre kukwe kwin ye mike gare nitre madai.