Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Kukwe kwin ie nunta tö ngwen

Kukwe kwin ie nunta tö ngwen

MONSO tikwe Gary däreba kä 1958 ye ngwane ñaka nämä kwin rababa tuin tie. Akwa, sö rikaba kräjätä ta angwane dre nämä niara nike ye doctor mikaba gare, yebiti kä rikaba kwärike ta angwane ni ni kräkäi mikaka ie kukwe gare krubäte nünankä Londres käkwe kukwe ye mikaba gare bäri metre ta. Gary däreba ye bitikäre kä rikaba kwä ökän ta angwane ti ngängän Louise däreba mada, niara ye nämä bäri bren ye käkwe ti mikaba bäri ulire.

Doctor nieba bätärekä tie: “Bren síndrome de Bardet-Biedl ye tä monso nibu mäkwe yebätä, aune bren ye kräkäi ñaka”. * Kä ye ngwane bren ni mräkätrebätä nämene neketekä nibätä ye ñaka nämene gare jire bäsi. Bren ye tä nire nirebätä angwane, kä ñaka tä kite tuin kwin ie, tä kite köte krubäte, tä därere angwane kisedaba mada tä nemenbätä, ñaka tä nirien kwin, ñaka tä nemen nuäre kräke jondron jökrä nuainkäre, bren diabetes tä nemenbätä, bren osteoartritis tä nemenbätä, aune mumain tä nemen bren. Erametre, monsotre tikwe ye tikwe ngübadre ye ñaka nuäre ti kräke. Nitre ja tötikaka käkwe mikani gare bitinkä, nitre 125.000 ye ngätäite ni itibätä bren ye tä juta Gran Bretaña yete, aune ruäre tä bren akwa ñaka jume krubäte.

JEHOVÁ “TÄ NI [...] DIEMIKE”

Tikwe ja mäkäteba ye bitikäre kä rikaba braibe ta angwane tikwe blitaba meri testiko Jehovakwe ben, ye ngwane rababa gare tie kukwe metre kwanba tie. Ti muko käkwe ñaka kukwe ye töibikaba jire. Sribi nuain nämä kwe ye ñaka nämä nun mike nüne kä keteitibe känti, ñakare aune gwä gwä nun nämä ja kwite, yebätä ñaka nämä nuäre ti kräke ja ükakrökäre konkrekasionte. Yebiti ta ti nämä orare aune ñäke jankunu Bibliabätä. Nire tä Jehová känene ye niara ñaka käi kwitekä jabiti aune “tä ni ulire diemike, kukwe tare rabadrebätä ye ngwane niara tädi ben”, kukwe ye rababa gare tie ye käkwe ti dimikaba krubäte (Sal. 9:9, 10).

Gary okwä nämä bren yebätä kä kwä ti närebiti angwane nunkwe juanba Inglaterra kä mren kräbäre mötörikri kwela ni niara kwrere tötikakäre yete. Käre niara nämä ñäke köte tie mikakäre gare kukwe meden nämä niara töi nike, aune ti nämä kukwe ruäre Bibliabätä ja jie ngwankäre ye kädriere ben. Louise däreba, ye bitikäre kä rikaba ta angwane bren kädekata esclerosis múltiple aune fibromialgia ye kwanba tibätä. Kä nämä kwäjätä biti kwä ti Gary yebiti aune rikabata bobukäre kwela ni niara kwrere kräke yete, aune okwä jatani bäri bren, ye medenbätä kä 1975 ye ngwane niara namani kä drünente. Kä rikaba kubu ta angwane ti muko nun tuanmetreba.

Gary rükabata ye bitikäre nun jataba ja ükökrö konkrekasionte aune kä 1974 ye ngwane tikwe ja ngökaba ñöte. Gary jataba ünä ye ngwane ni umbre konkrekasionte niara dimikaba, ye käkwe kä mikaba juto tibätä. Nitre Testiko mada nämä ti dimike sribibätä gwi. Nitre ükaninte gobrankwe nitre bobre dimikakäre ye käkwe ja mräkätre nirike kädekani nun ngübakäre.

Gary nämä nirien jankunu kukwe ja üairebiti aune kä 1982 ye ngwane ja ngökaba ñöte kwe. Niara tö nämä ja mikai prekursor ausiliar, aisete tikwe ja töi mikaba nuainne niarabe arato, aune nunkwe prekursor nuainba kä kwati te. Ni ni tuabitikä konkrekasionte käkwe ngwantariba ie: “Gary, ¿ñobätä  mä ñan ja mike prekursor regular?”. Ye käkwe kä mikaba juto niarabätä. Kukwe ye niara nämä ribere jai, aune kä 1990 ye ngwane niara kädekaba prekursor regular.

Bobu Gary mrökara operabare ye namani bare kä 1999 aune kä 2008 yete, akwa Louise nämä bäri bren niara ye kräke. Louise däreba ye ngwane kä ñaka nämä tuin ie aune ngotodaba mada nämäbätä aune bren síndrome de Bardet-Biedl ye nämäbätä rababa gare tie. Niara trä tuaba angwane rababa gare niara nämä bren terita arato. Niara operabarera bä kabre, bärike mumain operabare. Gary erere bren diabetes tä niarabätä arato.

Louise operata ye ngwane gare ie kukwe tare raba nemen barebätä, ye medenbätä, operación ye känenkri niarata blite nitre niara operaka yebe aune nitre mada sribikä hospitalte yebe, mikakäre gare ietre niara ñaka tä däri kain ngäbiti. Nitre tä niara kräkäi mike yebe niarata ja mäke kwin.

NUNTA NÜNE KWIN ERAMETRE

Nun ja mräkäre tä gwairebe Jehová mike täte. Jondron mrä mrä sribeta kä nengwane ye ñaka nämene käne, yebätä ti nämä ora denkä krubäte jai ñäkäkäre täräbätä monsotre tikwe yei. Akwa, kä nengwane kukwe grabata CD, DVD aune Internet www.jw.org, ye köböire nunta ja tötike kä jutobiti Bibliabätä bämän kratire kratire ora jene te, aune blite gätäte siba.

Kukwe metre Jehovakwe ye nunta mike tuin ütiäte jai

Ruäre ngwane Gary tä ja tötike kukwe niekäre ja töibiti, aune ye köböire tä kukwe kädriere Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke yete. Kä 1995 niara kädekani ni sribikä konkrekasionte aune Ju ja Ükarakrö yete niarata ja mräkätre kain ngäbiti kwin aune tä sribire kantiko aune microfono ngö mikakäre.

Ja mräkätre tä niken kukwe driere ben aune bren kädekata artritis tä niarabätä, aisete ja mräkätre tä niken niara ngwena silla de ruedas yete. Ja ngwai iti tä niara dimike ni mada tötike Bibliabätä. Arato, ja eteba abokän ñaka nämene kukwe driere kä grebiti kwärike ye Gary käkwe dimikaba kukwe driereta bobukäre. Ni ja tötikaka aune ja eteba ye tä ja ükökrö gätäbätä.

Kä nämä kwä ökän Louise yebiti, ye ngwane ti meyekwe niara kitani jondron dike, aune meri niara ngübaka bätä ti nunkwe niara kitaba kö kite dän kräbäre. Ye nämä tuin kwin ie, yebätä tä dänkwä bätäkä ngwarbe sribere monso kia aune nitre niena umbre konkrekasionte kräke. Arato, tä täräkwata sribere aune jondron üai bämikebätä aune tä kukwe tikebätä kwin niekäre ja mräkätre ie. Täräkwata ye tä nemen tuin kwin ja mräkätre ie. Louise nämene monsore angwane ja kitani kwe tärä tike maquinabiti. Kä nengwane niara tä blite ja ketamuko kwe ben computadora sribebare blitakäre yebiti. Kä namani kwäjätä biti kwä kükü niarabiti angwane ja ngökani ñöte kwe, yete ja känenkäre täräkwata döräita nitre nübaikäre ye ngwane nunta prekursor ausiliar nuainne kä jutobiti gwairebe. “Nitre ie kä ñaka tuin ie kä rabaita tuin” bätä “nitre nünanka ye ñaka käkwe niedi iti: ‘Ti bren’”, Biblia tä käbämike Ngöbökwe kukwe ye mikai nemen bare aune Louise bätä Gary tätre texto ye kädriere ja töibiti (Is. 33:24; 35:5).

Kukwe metre Jehovakwe ye nunta mike tuin ütiäte jai. Arato, konkrekasion tä nun dimike yebätä nunta debe bien krubäte, ñobätä ñan jondron keta kabre ye nun ñaka raba nuainne kaibe. Jehová diebiti kukwe kwin ie nunta tö ngwen.

^ párr. 5 Bren síndrome de Laurence-Moon-Bardet-Biedl, ye kädekata kore ñobatä ñan aune doctor nibokä ie bren ye kwani. Kä nengwane bren ye kädekata síndrome de Bardet-Biedl. Ye kräkäi ñaka.