Känändre nekänti

Indice yete känändre

Dre dre bäri ütiäte rabadre gare nie

Dre dre bäri ütiäte rabadre gare nie

“Dre dre ütiäte nünankrä bäri metre Ngöbökrä rükadre gare munye.” (FILIP. 1:10)

1, 2. ¿Kukwe meden rakaikä kä krüte näire abokänbätä nitre ja tötikaka Jesube namani töbike, aune ñobätä?

PEDRO, Santiago, Juan aune Andrés namani kaibe Dirikä kwe yebe. Jesukwe niebare templo juandi ngwarbe yebätä niaratre namani töbike krubäte (Mar. 13:1-4). Yebätä ngwanintari kwetre ie: “¿Jondron ne rabai bare ñongwane, bätä mä rabairata nunbe aune kukweta ükaninte ye rabaira krüte ye abokän dre käkwe bämikai tuare?” (Mat. 24:1-3, TNM). Jerusalén gadrete ye känenkri kukwe keta kabre rabai nakainkä Jesukwe niebare, akwa ye ñan aibe mikani gare kwe, ñakare aune, kukwe meden mikai gare nita nüne kä krüte te aune Satana gate köböra ye niebare kwe arato. Blitabare kwe rü, mrö nika, kukwe kämekäme rabai nirien krubäte yebätä, akwa nitre ja tötikaka Kristobe namani töbike kukwe keteitibätä, niarakwe mikani gare kä krüte näire kukwe kwin rabai bare: “Ngöbö kebera nüke gobrane nibti, ye abko kukwe kuin [...] rabadi diribare kä jökräbti temen Ngöböta sribire ño ni ngätäite mikakäre gare angwane, batibe kä mrä jatadi” (Mat. 24:7-14).

2 Nitre ja tötikaka nämene “kukwe kuin” Gobran Ngöbökwe ye driere Jesube ye nämene kä mike juto niaratre yebätä (Luc. 8:1; 9:1, 2). Ye medenbätä, Jesukwe kukwe niebare ietre ye ngwane kukwe ne nükaninta törö ietre: “Nura nena biare kabre ötadre [...] akwa sribikä ñakare bökän, aisete sribi Bkänkä [...] käkwe sribikä mda mda juandre jötrö sribire abko munkwe ribe ie” (Luc. 10:2). Akwa, ¿kukwe “rabadi diribare kä jökräbti temen” ye nuaindi ño aune “Ngöböta sribire ño ni ngätäite mika[dre] gare” ño? ¿Nitre sribikä ye rükadi ño? Niaratre nämene Jesube ye ngwane kukwe rabadi bare ja känekäre ye rabadre gare ietre akräke ñaka  töbikadre kwetre. Kukwe nieta Mateo 24:14 ye rabadre bare niaratre näire ye kä mikadre juto niaratre yebätä.

3. ¿Lucas 21:34 ye nuainta ño kä nengwane aune dre ngwantaridre jai?

3 Kukwe rabai bare niebare Jesukwe tä nemen bare ni näire, ñobätä ñan aune nitre kwati krubäte brare aune merire tädre sribire gwairebe Gobran Ngöbökwe kukwei driekäre Käbiti tibien (Is. 60:22). Akwa, Jesukwe mikani gare nitre kristiano ruäre kräke ñaka rabai nuäre ja töi mike kwatibe kukwe drieta kä krüte näire yebätä, aune “ja töi mik[ai] jändrän diän diän nuenbtä” kwetre (mäkwe ñäkä Lucas 21:34 yebätä). Kä nengwane kukwe ye nuainta ye nita tuin arato. Nitre tä juta Ngöbökwe yete, ruäre tä näin jondron mada jiebiti. Niaratre tä sribi känene, ja tötike bäri kwela krite, tätre kä denkä jai jondron känänkäre, ja näkwitakäre aune ja dakakäre yebiti tätre kukwe ye bämike. Nitre kristiano mada nuateta mantre jetebe o töbika tä nemen kisete ye ngwane tä kite di nekä. Ye medenbätä, ngwantaridre jai: “¿Ti abokän tä dre nuainne? ¿Kukwe meden bäri ütiäte ti kräke ye tita bämike ño?”.

4. a) ¿Pablo dre ribebare orasionte nitre Filipo kräke, aune ñobätä? b) ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti aune mada yebätä, aune ñokäre ja tötikaibätä?

4 Siklo kena nitre kristiano bäsi jökrä “kä jürä ñakare [nämene] btätre blitare”, Pablokwe nuainbare erere (Filip. 1:12-14). Akwa, niaratre rabadre ja di ngwen jankunu ne kwe sribi Ngöbökwe nuaindre käne kwetre. Ye medenbätä, apóstol orabare, ne kwe ja mräkätre Filipos rabadre “dre dre [bäri] ütiäte” ye nuainne (mäkwe ñäkä Filipenses 1:9-11 yebätä). Kukwe ye erere nuainta kä nengwane. Ni kristiano jökrä bäsi kä jürä ñakabätä kukwe Ngöbökwe driekäre. Juta Jehovakwe tä kukwe nuainne kä nengwane yebätä nikwe töbikadre angwane, ¿ye käkwe ni töi mikai sribi ütiäte mikani ni kisete ye nuainne bäri? Jän ye erere. Kukwe ja tötikara ne käkwe ni mikai töbike Jehovakwe kukwe meden nuainbare ne kwe kukwe nieta Mateo 24:14 ye rabadre bare. ¿Ñokäre Ngöbökwe juta kwe ükaninte? ¿Kukwe ye rabadre gare nie aune ni mräkätre yei, ye käkwe ni töi mikadre ño? Kukwe ja tötikara mada yekänti rabai gare nie, nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka di riadrekä, aune nikwe nändre juta Jehovakwe tä kukwe ükete yebe.

JUTA ÜKANINTE NGÖBÖKWE KÄ KWINBITI TÄ SRIBIRE

5, 6. a) ¿Ñobätä Jehovakwe kukwe mikani gare nie juta ükaninte kä kwinbiti yebätä? b) ¿Ezequiel kukwe meden tuani?

5 Ngöbökwe ja töi mikani kukwe ruäre ñaka kädriere Bibliabätä. Ñodre, ni jisai aune jondron jökrä tä kä kwinbiti tä sribire ño ye mikadre gare kwe akräke ye rabadre kwin krubäte ni kräke, akwa ñaka nuainbare kwe. Niara töita dre nuainbätä aune nikwe dre nuaindi nünankäre niara töi erere ye mikani gare kwe nie (2 Tim. 3:16, 17). ¡Jehovakwe juta ükaninte kä kwinbiti ye Biblia tä mike gare ye ütiäte krubäte ni kräke! Ngöbökwe kukwe ükaninte kä kwinbiti ye Isaías, Ezequiel, Daniel aune Juan tikani (Is. 6:1-4; Ezeq. 1:4-14, 22-24; Dan. 7:9-14; Apoc. 4:1-11). Dänkwä mikakata mento nikrakäre teta, ye erere Jehovakwe nuainbare ne kwe kukweta ükaninte kä kwinbiti ye rabadre gare metre ta nie. ¿Ñobätä niara kukwe ye mikani gare Bibliabätä?

6 Tä kukwe mike gare nie ne kwe nikwe ngwandre törö jai nita juta  ükaninte kwe yete siba. Jehová kukwei rabadre bare yekäre kukwe keta kabre tä nemen bare aune ruäre ñaka tuin nie. Ñodre, Juta Ngöbökwe ükaninte kä kwinbiti ye ketata karo kri yebätä aune ni Ngöbö kukwei niekä Ezequiel käkwe kukwe ye tuani. Karo ye rababa näin jankunu aune rababa ja kwite jötrö ngwarbe (Ezeq. 1:15-21). Llanta karo yebätä rababa nikwitete angwane karo ye rababa näin drekebe ja käne. Arato, Ni karo ngwanka nämene jondron nuainne ye Ezequiel tuani aune mikani gare kwe: “Jondron mritani nämä trä ngitiekä ñukwä trä kwrere, nämä trä ngitiekä bäre ta tikwe tuaba [...]. Trä ye nämä mike gare Jehová käikitadrekä” (Ezeq. 1:25-28). Ni Ngöbö kukwei niekä ye namani kada ngianinkä aune töi ñan namani krütare. Ngöbö nämene juta kwe jie ngwen üai deme ye köböire ye tuani kwe. ¡Jehová juta ükaninte tä sribire ño kä kwinbiti ye mikani tuare kwe ye tä ni töi mike ñan krütare!

7. ¿Daniel kukwe tuani köböre ye tä ni mike tö ngwen ño?

7 Daniel ni Ngöbö kukwei niekä kukwe tuani ye tä ni mike tö ngwen arato. Niarakwe kukwe tuani köböre, känti Jehová bämikani “ni Umbre nünanka kärekäre” nämene täkäni küräbiti aune ñukwä jutra bätä llanta nämene kürä ye bäre (Dan. 7:9). Jehovakwe juta ükaninte ye tä sribire kukwe kwe mikakäre nemen bare ye rabadre gare Daniel ie niara tö namani. Juta Jehovakwe ükaninte kä tibienbätä ye Jesús “ni brare monsoi kwrere” tä jie ngwen aune ni Ngöbö kukwei niekä käkwe kukwe ye tuani arato. Gobran Jesukwe ye ñaka nuadi  kä braibe te, ñobätä ñan aune “gobran kwe yete niarakwe gobrandi kärekäre ñaka rikai ta, bätä gobran kwe ye ñaka gaite jire chi” (Daniel 7:13, 14). Kukwe ne kätä ni mike tö ngwen Jehovai aune kukwe ükateta kwe yei, ¿ñan ererea? Monso kwe kä ngwani nüke jai aune ja ngwani metre kwe, ye medenbätä “mikaba gobrane, mikaba ütiäte kri, gobran bianba ie”. Erametre Jehovata tö ngwen Monso kwe ie. Arato, ni rabadre tö ngwen Jesús ie, ñobätä ñan aune niara ye ni jie ngwanka.

8. ¿Jehovakwe kukwe mikani tuare Ezequiel bätä Isaías ie ye namani tuin ño ietre aune rabadre tuin ño nie?

8 ¿Jehovakwe juta ükaninte yebätä töbikadre angwane ye tä ni töi mike ño? Jehovata dre nuainne ye tä nüke gare nie angwane ni töi ñan tä nemen krütare aune ni töita nemen Ezequiel erere (Ezeq. 1:28). Jehovakwe juta ükaninte yebätä töbikadre angwane ye käkwe ni töi mikai juto biare sribikäre, Isaías nuainbare erere. Jehová nämene dre nuainne ye mikadre gare nitre madai niebare ie ye ngwane nuainbare kwe (mäkwe ñäkä Isaías 6:5, 8 yebätä). Niarai nämene gare Jehovakwe niara dimikai ja tuin kukwe ño ño ben. Ye erere arato, ¡Ngöbökwe juta ükaninte kä kwinbiti ye ñaka tä kwekebe aune töita kwatibe sribire Jehová töi ye mikakäre nemen bare ye nita tuin angwane tä kä mike juto nibätä!

JEHOVAKWE JUTA ÜKANINTE KÄ TIBIENBÄTÄ

9, 10. ¿Ñobätä ütiäte krubäte Jehovakwe juta ükadrete Kä tibienbätä?

9 Jehová Monsoi ye köböire niarakwe juta kwe ükaninte Kä tibienbätä aune juta ye tä sribire gwairebe juta kwe kä kwinbiti yebe. ¿Ñobätä juta kwe rabadre ükaninte Kä tibien nebätä sribi kädrieta Mateo 24:14 ye nuainkäre? Ani kukwe ketamä mike gare jai.

10 Kena, Jesukwe niebare kukwe drie ye köböire nitre ja tötikaka kwe rabai dirire “kä jökräbti temen” (Hech. 1:8). Ketebukäre, kukwe ükadrete mrö ja üaire biankäre aune nitre kukwe driekä ngübakäre (Juan 21:15-17). Ketamäkäre, kukwe ükadrete ne kwe nitre kukwe kwin driekä rabadre ja ükökrö Jehová mikakäre täte aune kukwe driedre ño ye rabadre gare ietre (Heb. 10:24, 25). Ñaka kukwe ükadrete angwane ja töbiti ñaka raba nemen bare. Nitre nänkä Kristobe yebätä kukwe kwin rabadre bare yekäre kukwe ükadrete kwin kukwe driekäre.

11. ¿Juta Jehovakwe tä kukwe ükete ye dimikakäre dre nuaindre?

11 ¿Juta Jehovakwe tä kukwe ükete ye dimika raba ño? Jehová aune Jesús tätre tö ngwen nitre dianinkä kwetre kukwe driekäre yei, ye erere nikwe nuaindre arato. Kukwe keta kabre kä nebätä raba ja mräkätre töi kwite. Akwa, juta Ngöbökwe tä Kä tibienbätä töita kwatibe kukwe keteitibätä. ¿Kukwe meden?

“DRE DRE [BÄRI] ÜTIÄTE” YEBÄTÄ TÖITA

12, 13. ¿Sribi mikani nitre umbre kisete ye tätre nuainne ño, aune ye tä mä dimike ño?

12 Nitre umbre kädekani tä Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye jie ngwen juta ruäre känti. Tätre kukwe ükete ye ngwane kukwe Ngöbökwe tä niaratre jie ngwen, ñobätä ñan aune Biblia ye tuin ietre “ñotra kwrere [...] ngoto kräke aune kä trä kwere ji [...] kräke” (Sal. 119: 105). Arato, tätre orare Jehovai ne kwe jie ngwandre (Mat. 7:7, 8).

13 Nitre siklo kena nämene kukwe drie jie ngwen, ye erere nitre umbre kä nengwane tä “Ngöbö kukwei kuin [...] diridi janknu arato” (Hech. 6:4). Kukwe  kwin drieta niaratre käibiti aune kä jökräbiti ye tä kä mike juto bätätre (Hech. 21:19, 20). Tätre kukwe ükete kukwe driekäre ye ngwane, Biblia tä dre niere ye tätre mike ñärärä aune üai deme Ngöbökwe tä niaratre jie ngwen ño yebätä tätre ja töi mike, aune ñaka tätre nuainne ja töi jeñebiti (mäkwe ñäkä Hechos 15:28 yebätä). Ja mräkätre ye tätre kukwe kwin bämike nitre konkrekasionte kräke (Efes. 4:11, 12).

14, 15. a) ¿Kukwe drieta käbiti tibien dimikakäre sribi meden nuainta? b) ¿Gobran Ngöbökwe kukwei drieta ye mätä dimike yebätä ja ruin ño mäi?

14 Ja mräkätre tä ja di ngwen mrö ja üaire biankäre nie ye abokän ñaka tuin nitre kwati ie. Ñodre, tärä sribeta, gätä konkrekasionte aune gätä kri nuainta. Nitre kwati tä ja töi jeñebiti kukwe kwite kukwe 600 jene jenebiti ne kwe “sribi kri nuenbare Ngöbökwe” rabadre gare ietre kukwe kwetre yebiti (Hech. 2:7-11). Ja mräkätre kwati brare aune merire bati tätre sribire máquina tärä sribekäre jötrö ngwarbe yebiti ne kwe tärä rabadre ere. Ye bitikäre, täräkwata ye döräita kä jökräbiti.

15 Kukwe ükateta ne kwe ni rabadre ja töi mike kukwe kwin driere konkrekasion nikwe yebe. Ñodre, nitre kwati tä ja töi jeñebiti Ju ja Ükarakrö Sribere aune Ju Gätä Kri nuainkäre sribere, aune murie dite o kukwe mada tare, tä nemen bare ye ngwane niaratre tä juto nitre ye dimikakäre. Arato, tätre kukwe ükete gätä kri nuainkäre o kwela ruäre ükatekäre ye kräke. Sribi ye nuainta gare nie akwa ni ñaka tä tuin ja okwä jeñebiti. ¿Ñokäre sribi ye nuainta? Kukwe kwin driekäre jankunu, nitre kukwe driekä ririadre kukwe ja üairebiti aune kukwe metre ye rabadre gare bäri. ¿Sribi bäri ütiäte juta Jehovakwe kä tibienbätä tä nuainne yebätä mä töita? Jän yebätä ni töita.

JA NGWANDRE JUTA JEHOVAKWE ERERE

16. ¿Kukwe medenbätä ja tötikadre kwin abokän raba ni aune ni mräkätre dimike?

16 ¿Juta Jehovakwe tä sribi nuainne yebätä nita kä denkä jai töbikatarikäre? Ja mräkätre ruäre tä ja tötike mräkätre kwe yebe o tä ja tötike kaibe ye ngwane tätre nuainne. Isaías, Ezequiel, Daniel bätä Juan käkwe kukwe tuani köböre yebätä nikwe ja tötikadre angwane kä rabai juto nibätä. Tärä Los testigos de Jehová, proclamadores del Reino de Dios, DVD aune tärä mada sribeta ye tä ni dimike juta ükaninte Jehovakwe ye mike gare kwin jai.

17, 18. a) ¿Kukwe ja tötikara ne käkwe mä dimiri ño? b) ¿Kukwe meden ngwantaridre jai?

17 Jehovata kukwe nuainne juta ükaninte kwe ye köböire yebätä nikwe töbikataridre angwane kukwe kwin rabai nikwe. Juta ükaninte Ngöbökwe tä ja töi mike kukwe bäri ütiäte yebätä, ye erere nikwe ja töi mikadre. Pablo tikabare: “Ngöbökwe ja moto mikani kuin ti kräke, käkwe sribi bäri ütiäte biani tie, ye tita naente ñakare nuene”, ye erere ni töi rabadre arato (2 Cor. 4:1). Niarakwe nitre mada dimikani kukwe nebiti: “Ni ñan rabadre dräre jire jändrän kuin nuene ni mda mdakrä, ñobtä ñan angwane ni ñan di krütadre jändrän kuin nuene ne ngwane, köböitira jire Ngöbökwe sribi nikwe ye ütiä biandi nie” (Gál. 6:9).

18 ¿Ni aune ni mräkätre raba kukwe ruäre ükete jai kukwe bäri ütiäte nuainkäre? ¿Ni raba jondron ruäre tuenmetre ne kwe sribi ütiäte mikani ni kisete ye nuaindre? Kukwe ketarike tä ni dimike näin jankunu juta ükaninte Jehovakwe yebe ye mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yebätä.