Känändre nekänti

Indice yete känändre

¡Tö ngwandre kukwe kwin ie!

¡Tö ngwandre kukwe kwin ie!

¿Kä kwati te mä niena Testiko Jehovakwe aune mä tö mä muko tuai Ngöbö mike täte?

¿Ni ja tötikaka Bibliabätä mäbe ñaka ja töi mikani Ngöbö mike täte ye mä ngwani di nekä?

 Juta Gran Bretaña yekänti kukwe ruäre namani bare ye mä töi mikai tö ngwen jankunu. Mä raba dre nuainne “ban kita[käre] ñöbiti” aune dre nuaindre nitre jämi ja mike kukwe metre yebätä dimikakäre ye rabai gare mäi (Ecl. 11:1).

KÄ NGWANDRE NÜKE JAI YE ÜTIÄTE

Kä ngwandre nüke jai ye ütiäte ni jökrä kräke. Mäkwe ñaka ja diandrekä kukwe metre yebätä aune mäkwe ja keta Jehovabe (Deut. 10:20). Georgina ye nuainbare. Niara jatani ja tötike Bibliabätä kä 1970 nitre testiko Jehovabe, angwane muko kwe Kyriacos namani rubun kräke. Arato muko kwe käkwe kukwe nuainbare, ne kwe Georgina ñaka ja tötikadre jankunu, ñaka nämene nitre Testiko tuenmetre nemen gwi jakänti aune tärä bian nämene muko kwe ie, ye nämene juen ngwarbe jökrä.

Georgina jatani ja ükökrö konkrekasionte ye ngwane niara namani bäri rubun kräke. Bati niara janamene Ju ja Ükarakrö yekänti ñäkäkäre ie. Niara ñaka nämene blite kwin inglere akwa kukwe griekore ye nämene gare kwin ie ye namani gare ja ngwai iti ie, aune bengwairebe ñäkäbare kwe telefonote ja mräkä blitaka kukwe griekore yebiti ie, ne kwe rikadre niaratre dimike. Ja mräkä ye kukwe kwin bämikani ye matabare kwin Kyriacos yebätä aune ja tötikabare kwe Bibliabätä sö ruäre te. Akwa, biti ja tötika namani ie.

Kä komä te ni ye ja mikaninta Georgina rüere akwa niarakwe kä ngwani nüke jai. Arato, niebare kwe Georgina ie niarakwe ja ngökai ñöte angwane tuainmetre kwe, aisete köbö ja ngökakäre ñöte Georgina niebare orasionte Jehovai niara muko ñaka rabadre niara tuenmetre. Ja mräkätre nikani niara tuin ne kwe rikadre gätä kribätä, ye ngwane Kyriacos niebare ietre: “Mun rika käne. Nun näin mun jiebiti karo nunkwe yete”. Kukwe kädriebare dekä ye kukwe nuabare kwe, ¡aune muko kwe ja ngökani ñöte ye tuani kwe!

Kä nikani gre ketebu ta angwane Georgina muko ja ngökani ñöte

Ye ngwane ja käne, Kyriacos ja töi kwitani aune jatani kukwe kwin nuainne. Kä nikani ta angwane niarakwe ja ngökani ñöte. ¿Georgina blitabare kena nitre Testiko yebe ye ngwane kä nikani kwäbe ta? ¡Kä nikani bäsi gre ketebu ta! Kyriacos tä niere: “Ti muko kä ngwani nüke jai ye käita juto tibätä”. Georgina tä niere: “Niara nämene ja mike ti rüere akwa ti töi nämä kwatibe ñaka Jehová tuanmetre jire chi. Kä nikani ta yete ti nämä orare jankunu aune ti nämä tö ngwen arato”.

JA TÖI MIKADRE KWIN

Ja töi mikadre ni kristiano erere yebiti ni raba ni muko dimike, ye abokän kukwe ütiäte arato. Apóstol Pedro niebare meritre gure rabadre kukwe ne nuainne: “Mun merire gure gure käkwe ni brare munkwe kukwei mikadre ütiäte, [...] nane ni brare ruäre abko ñan tä tödeke Jesubti, akwa mika ütiäte jae munkwe amne munkwe nünandre kuin, ne ngwane ñan munta blite Jesubtä ben abtä tödekadre bti kwe, akwa munta nüne kuin ye köböire jatadi tödeke bti” (1 Ped. 3:1). Christine kukwe ye nuainbare, akwa kä nikani kwati ta angwane muko kwe John jatani tödeke. Kä kwä gre Christine nämene kukwebätä ni testiko Jehovakwe erere, akwa muko kwe ñaka nämene tödeke Ngöböi. Töi ñaka nämene kukwe Ngöbökwe yebätä, akwa Christine nämene tödeke metre ye nämene gare ie. John tä mike gare: “Kä nämä bäri juto ti mukobätä. Niara nämene ja ngwen dite, ye käkwe ti dimikani ja tuin kukwe keta kabre nämene nemen ti kisete yebe”.

Christine ñaka nämene muko kwe nike krubäte ne kwe rabadre ja mike kukwe mika nämene täte kwe yebätä. John tä niere: “Christine ie nükani gare, niarakwe ti nikadre krubäte ne kwe tikwe ja mikadre kukwebätä ye ngwane tikwe ñaka nuaindre, aisete ja töi mikaba ti ngübare bätärekä ne kwe ñongwane ti törbadre nuain erere tikwe nuaindre”. Kukwe mika nämene gare jondron sribebare yebätä o nitre ja tötikaka krikri nämene kukwe mike gare ye nämene tuin kwin John ie, ye medenbätä kukwe ye kädrie nämene täräkwata Ni Mikaka Mokre o ¡Despertad! yebätä angwane, Christine nämene mike tuare ie, aune nämene niere ie: “Mä törbai ñäkäibätä raba ruin tie”.

John jubilabare ye ngwane, niara nämene kri blü nökani ye ükete aune ngübarebiti. Kukwe mada ñaka nämene töi nike yebätä jatani kukwe ütiäte ne ngwentari jai. “¿Nita nete ja töbiti, o ñokäre ni sribebare?”. Niara tö namani ja tötikai Bibliabätä ye ja mräkä mada ngwantaribare ie. John tä niere: “Ti jatani krire tödeke Ngöböi yebätä tikwe ja tötika ye ka ngäbitiba.”

¡Christine tö ngwani jankunu ye namani ütiäte krubäte! Kä kwä gre te niarakwe orabare ne kwe muko kwe kukwe metre kadre ngäbiti, aune muko kwe ja ngökani ñöte ye tuani kwe. Kä nengwane tätre gwairebe Jehová mike täte kä jutobiti. John tä niere: “Kukwe ketebu ti töi mikani kukwe metre yebätä. Kena, nitre Testiko ti ka ngäbitiba ja brukwä kwinbiti. Ketebukäre, ti nämä ja mäkäninte meri testiko Jehovakwe ben,  niara ja ngwanka kwin, tö ngwan raba ie aune tö sribi nuainbätä krubäte”. Kukwe nieta 1 Pedro 3:1 ye Christine mikani täte aune ye köböire kukwe kwin namani bare.

NURA NGWÄ ÑAKA TÄ NEMEN JÖTRÖ

¿Ni ja tötikaka Bibliabätä ñaka tö jatadre Ngöbö kukwei mikai gare jai angwane dre nuain raba? Rei Salomón tikani: “Mäkwe nura nöka dekä aune nememe dere, ñaka ja kise mika nemen kwekebe; medente ririai kwin ye ñaka gare mäi, nete o sete o kä ketebu yekänti raba nirien” (Ecl. 11:6). Nitre ñaka tä kukwe metre kain ngäbiti bengwairebe aune kätä niken kwati ta angwane tä nüke gare ietre ñobätä ütiäte ja ketadre Jehovabe (Sant. 4:8). Ye medenbätä, mä raba tö ngwen kukwe kwin ie.

Kukwe ye namani bare Alice yebätä. Niara jatani juta India aune namani nüne juta Inglaterra; kä 1974 ja tötika Bibliabätä kömikani kwe. Niara nämene blite kukwe indi yebiti, akwa tö namani blitai bäri kwin inglere. Kä kwati te ja tötikabare kwe Bibliabätä, aune ruäre ngwane nämene nemen ja ükökrö konkrekasion inglere yete. Kukwe metre drie nämene ie ye nämene gare ie, akwa ñaka nämene kain ngäbiti bökän. Arato, ngwian ye nämene tuin bäri ütiäte ie aune bieta nuain nämene ye nämene tuin kwin ie. Ye bitikäre, ja tötika namani ie.

Kä nikani grebiti kwäjätä angwane Alice kukwe tikabare ja ngwai nämene niara tötike Bibliabätä yei, ja ngwai ye kädeka nämene Stella. Kukwe ne tikani kwe: “Kä 1974 mä ti tötikani Bibliabätä aune tikwe ja ngökani ñöte gätä kri köbömä yete ye käi rabai juto mäbätä. Mä ye tuin ütiäte krubäte tie. Mäkwe kukwe metre nökani ti brukwäte, aune kä ye ngwane ti ñaka nämä juto ja diankakäre Ngöbö kräke, akwa kukwe ye namaninkä ti töite aune ti brukwäte”.

Alice kukwe tikani Stella ie: “Kä 1974 mä ti tötikani Bibliabätä aune tikwe ja ngökani ñöte gätä kri köbömä yete, ye käi rabai juto mäbätä.”

¿Dre käkwe niara töi kwitani? Alice tä niere niara muko krütani kä 1997 aune nämani ulire krubäte täbätä. Orabare kwe Ngöböi ye bitikäre bäsi minuto krä jätä rikaba ta angwane meri nibu nükani jukwe mete ie. Meritre ye blitaka kukwe panjabí yebiti aune täräkwata ¿Qué esperanza hay para los seres queridos que han muerto? ye mikaninte kwetre ie. Ngöbökwe orasion kwe kukwe nuabare namani gare ie, aisete ja töi mikani kwe ni Testiko känene. ¿Ñokänti kwani ie? Konkrekasion panjabí ye nämene nemenkä medente ye Stella niebare ie, aune ye nämene tikani täräkwata kwe yebätä. Niara janamene Ju ja Ükarakrö yete angwane ja mräkätre niara ka ngäbitibare kwin. Niara ie törö: “Niaratre ti ka ngäbitibare kwin ye rababa ti brukwäte, aune ja ñaka rababa ruin ulire tie”.

Alice namaninta ja ükökrö jankunu gätäte, aune ja tötika Bibliabätä kömikaninta kwe. Arato, kukwe panjabí yebiti blitadre aune tärä tikadre ye nükani gare kwin ie. Kä 2003 ja ngökani ñöte kwe. Tärä tikani kwe ye mikani krüte kukwe nebiti: “Kä nikanina grebiti kwä ökän mäkwe kukwe metre nökani ti brukwäte aune kukwe kwin bämikani ti käne yebätä tä debe krubäte”.

“Kä nikanina grebiti kwä ökän mäkwe kukwe metre nökani ti brukwäte aune kukwe kwin bämikani ti käne yebätä tä debe krubäte.” (Alice)

¿Kukwe namani bare ye tä dre driere nie? Ye tä mike gare nie nire töita bökän, töita bobre aune tö kukwe Ngöbökwe mikai gare jai ye Jehovakwe kukwe metre mikai nirien brukwäbätä, akwa ye ñan rabai bare jötrö ngwarbe. Jesukwe kukwe bämikani yekänti niebare kwe: “Nura abko tä nüke mure, bti tä niren ño gare ñakare [ni nura nökaka] ie. Akwa, nurata nüke mure ja di jenbti, ye erere batibe nura muta nüke chi, bti tä niken niren, bti tä nebe blüre, bti ngwäta nebe btä” (Mar. 4:27, 28). Nurata nüke mure “ja di jenbti” aune tä nirien bätärekä. Kukwe metre ye ririai ño ñaka gare ni Gobran Ngöbökwe kukwei driekä yei. Ye medenbätä, ja di ngwandre jankunu nura nökö angwane ngwä rabai krubäte.

Mäkwe orasion nuaindre ye ütiäte krubäte. Georgina bätä Christine ye erere nuainbare jankunu. Mäkwe oradi jankunu aune mäkwe tö ngwan kukwe kwin yei, ye ngwane kä rikai kwati ta angwane “ban” kitani ñobiti ye raba kwenta mäi (Ecl. 11:1; Rom. 12:12).