Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ja kriemike kä kiare Jehovakwe yete.

Ja kriemike kä kiare Jehovakwe yete.

“Jehová [...] rüdi juta jökrä yebe, köbö rükäre rükai ie ngwane nuain kwe.” (ZAC. 14:3)

1, 2. ¿Rü meden köböra nemen bare, aune nitre Ngöbö mikaka täte ñaka dre nuaindi?

KÖBÖ 30 octubre kä 1938 nitre kwati Estados Unidos nämene radio kukwe nuin. Novela ñaka metre kädeka nämene La guerra de los mundos ye mika nämene kukwe nuara. Nitre sribikä novela yebätä namani kukwe mike gare aune namani niere planeta Marte yete jondron nire jatani Kä tibienbätä namani jondron jökrä juen ngwarbe. Novela ye ñaka metre ye mikani gare känenkri, akwa nitre kwati yei kukwe ye namani tuin metre yebätä nikaninkä krubäte. Nitre ruäre nikani ja üke ja kriemikakäre jondron nire yebätä.

2 Kä nengwane rü köböra nakainkä metre. Akwa nitre kwati ñaka tä kukwe ükete jai ne kwe rabadrete nire. Rü ye rakaikä ye mikani gare känenkri Ngöbö kukwei yebätä, aune ye ñaka novela erere. Rü ye kädekata Armagedón, aune yete Ngöbökwe rüdi nitre käme rüere (Apoc. 16:14-16). Rü yete nitre Ngöbö mikaka täte ñaka rüdi, kukwe keta kabre rabai bare rü ye känenkri aune Ngöbö die krubäte rabai gare yebätä niaratre töi ñan rabai krütare.

3. ¿Kukwe meden rabai bare niebare abokänbätä ja tötikai, aune ñobätä rabadre gare nie?

3 Zacarías kapítulo 14 yete blitata metrere rü Armagedón yebätä. Kä nikanina 2.500 ta angwane kukwe ye tikani, akwa kukwe ye ütiäte krubäte ni kräke (Rom. 15:4). Zacarías kukwe niebare ye jatani nemen bare juta Ngöbökwe yebätä kä 1914 ja känenkäre. Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre kä kwinbiti ye namani gobrane kä ye ngwane, akwa kukwe mada rabai bare ja käne niebare Zacariakwe arato. Kukwe ketebu ütiäte rabai bare: “Kä kiare rabai kwata kri” aune “ñö ja nire kräke” betaikä Jerusalente (Zac. 14:4, 8). Ni Jehová mikaka täte tä kä kiare ye ribere jai ja kriemikakäre. Ñö ye tä dre bämike mikadre gare jai angwane, rabai gare nie ñö ye  ütiäte aune ni törbai ñai. Kukwe rabai bare niebare ye nikwe mikadre gare jai angwane kukwe kwin rabai nikwe (2 Ped. 1:19, 20).

“KÖBÖ JEHOVAKWE RÜKADI”

4. a) ¿“Köbö Jehovakwe rükadi” ye kömikani ñongwane? b) ¿Nitre Jehová mikaka täte dre driebare kä 1914 ye känenkri, aune nitre ji ngwanka krikri dre nuainbare?

4 Zacarías kapitulo 14 tä blite kena “köbö Jehovakwe rükadi” yebätä (ñäkädre Zacarías 14:1, 2 yebätä). ¿Köbö medenbätä blitata? “Köbö Ji dokwäte krikwe” yebätä; “gobran krikrikwe kä tibienbätä, [namani Kristo] Ji dokwäte kri” kisete ye ngwane köbö ye kömikani (Rev. 1:10; 11:15, Ngöbö Täräe). ¿Ñongwane kukwe ye namani bare? Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre ye namani gobrane kä 1914 ye ngwane kukwe ye namani bare. Nitre Jehová mikaka täte nämene driere känenkri “köbö kitani nuäi” ye krütai kä 1914, aune kukwe tare rabai nakainkä krubäte ja känenkäre (Luc. 21:24). ¿Gobrantre kukwe ye mikani tuin ño jai? Gobrantre ji ngwanka käne aune nitre ji ngwanka Iglesiate namani nitre nänkä kä kwinbiti nämene kukwe driere ye kötaire aune ja mike rüere. Niaratre nämene Ngöbö dite krubäte kötaire, ñobätä ñan aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tädi gobrane monso dianinkä Ngöbökwe Gobrankäre yebe, nitre ye kädekata “Jerusalén kä käinbti”, aune tätre sribire Gobran Ngöbökwe kräke (Heb. 12:22, 28).

5, 6. a) ¿Zacarías mikani gare nitre ji ngwanka krikri dre nuaindi “juta” aune “nitre nünanka” yete yebätä? b) ¿“Nitre mada mada rabaite” ye abokän nire nire?

5 Nitre ji ngwanka krikri dre nuaindi ye Zacarías mikani gare känenkri. Kukwe ne tikani kwe: “Juta Jerusalén mikadi ja ngoto täni”. Gobran Ngöbökwe ye bämikata “juta” yebätä. “Nitre nünanka” yete ye nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti abokän tä sribire kä tibienbätä Gobran ye kräke (Filip. 3:20). Rübare Kri Kena ye ngwane “juta” ye juani tibien, ñobätä ñan aune nitre kristiano ruäre nämene sribi ütiäte nuainne juta Jehovakwe kräke Kä tibienbätä ye kitani ngite aune jänikani Atlanta (Georgia, Estados Unidos). Nitre kristiano ja ngwanka metre yebätä kukwe ñaka kwin nuainbare aune mikani ja tare nike ye ngwane “ju [...] mika[n]i tökare”. Arato, kukwe drie aune täräkwata sribe nämene kwetre ye nitre ja mikaka rüere ñäkäibare ietre. Niaratre yekän jondron goi nämene kwrere.

6 Nitre Ngöbö mikaka täte ye nämene braibe. Niaratre nuainbare tare, metani aune kukwe ngwarbe niebare rüere, akwa nitre ja mikaka rüere ñaka kukwe metre dianinkä, ñobätä ñan aune nitre kristiano ruäre nänkä kä kwinbiti ja ngwani metre täte. “Nitre mada mada rabaite” niebare ye meden nitre kristiano ja ngwani metre, aune niaratre “ñaka dia[ni]nkä juta yebätä”.

7. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwani metre ye tä ni dimike ño?

7 ¿Rübare Kri Kena ye bitikäre Zacarías kukwe niebare ye namani bare täte? Ñakare, ñobätä ñan aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti aune nitre niaratre dimikaka töita nünanbätä kätibienbätä, ye rüere nitre ji ngwanka krikri namani jankunu ja mike (Apoc. 12:17). Ñodre, Rü Kri Bobukäre nuain nämene ye ngwane juta Ngöbökwe rüe nakaninkä krubäte. Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ja ngwani metre täte ye tä nitre Jehová mikaka täte dimike kä nengwane kä ngwen nüke jai, niaratre rüeta nakainkä, mräkätre kwe ñaka Testiko tä kukwe niere ietre, bätä nitre nänkä kwelate bätä sribi muko kwe tätre nemen  kötaire ye ngwane (1 Ped. 1:6, 7). Nitre kristiano erametre tä “nünenkä dite jabtä töi ketetibe” aune “ñan ja ngw[e]n nikenkä [...] rüe käne” (Filip. 1:27, 28). Nitre kwati brukwä juta Jehovakwe kräke akwa, ¿medente niaratre raba ngitie ja kriemikakäre? (Juan 15:17-19.)

JEHOVAKWE “KÄ KIARE KWATA KRI” ÜKANINTE

8. a) ¿Ngutuä ye tä dre bämike Bibliabätä? b) ¿“Ngutuä olivo” tä dre bämike?

8 “Juta” Jerusalén tä Gobran Ngöbökwe bämike; ye erere arato “ngutuä olivo tä kädrikri Jerusalén ngware ta” tä kukwe mada bämike. ¿Kukwe meden bämikata? ¿Ñobätä “getrai ötare ta” aune rabai ñäkäninbiti ketebu? ¿Ñobätä Jehovata niere “ngutuä tikwe”? (Ñäkädre Zacarías 14:3-5 yebätä.) Ngutuä nieta Bibliabätä ye ngwane gobran bämikata. Kä ja kriemikara aune kukwe kwin tä nemen nikwe ye ketata ngutuä Ngöbökwe yebätä (Sal. 72:3; Is. 25:6, 7). Ye medenbätä, “ngutuä olivo”, abokänbiti Ngöbö ngoto tä ye gobran kri Jehovakwe bämikata, ye tä mike gare niara aibe Gobran Kri kä kwinbiti.

9. ¿“Ngutuä olivo” tä ñäkäninbiti ketebu ye dre gärätä?

9 ¿“Ngutuä olivo” ñäkäninbiti ketebu ye dre gärätä? Ngutuä tä kädrikri Jerusalén, ye ñäkäibiti ye kätä mike gare Jehovakwe gobran mrä ükaite. Ye meden Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre. Gobran ne tä gare Ngöböi arato, akwa mikadi kwe Jesukristo kisete. Ye medenbätä, “ngutuä Olivo” tä ñäkäninbiti ketebu ye Jehovata kädeke “ngutuä tikwe” (Zac. 14:4; 14:5). Ngutuä ñäkäninbiti ye niarakwe.

10. ¿Ngutuä ñäkäninbiti yekänti “kä kiare rabai kwata kri” niebare ye tä dre bämike?

10 “Ngutuä olivo” rabai ñäkäninbiti ye ngwane ötare rabai ngwitärikri, aune ötare mikaikä mötörikri. Jehová ngoto tä ngutuä ñäkäninbiti yebiti, aune “kä kiare rabai kwata kri” kä ngetrani yete. ¿Kä kiare ye tä dre bämike? Ye tä mike gare Ngöböta ni kriemike. Ngöböta nitre niara mikaka täte kriemike gobran kwe yebiti aune Monso kwe dianinkä Gobrankäre yebiti arato. Gobran ükaninte yebiti Jehovata mike gare kukwe metre ye ñaka diainkä. Akwa, ¿ñongwane “ngutuä” ye ngetrani”? Kä kitani ye nükani kä 1914, aune Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre kä kwinbiti ye namani ükaninte, ye ngwane kukwe ye namani bare. ¿Ñongwane nitre Ngöbö mikaka täte metre nikani ngitie “kä kiare” kokwäre? Ani kukwe ye mike gare jai.

¡GITIA JATANI KÄ KIARE KOKWÄRE!

11, 12. a) ¿Ñongwane nitre jatani ngitie kä kiare Jehovakwe kokwäre? b) ¿Dreta mike gare Jehovata juta kwe kriemike ja küde dite yebiti?

11 Jesukwe nitre ja tötikaka kwe mikani mokre kukwe nebiti: “Munta tödeke tibti, ye dokwäre ni kwati nünanka kä ketareketare temen mätä rabadi munbtä” (Mat. 24:9). Kä 1914 yete kä krüte kömikani ye ngwane nitre brukwä jatani bäri ni kräke. Rübare Kri Kena ye ngwane ja mikani krubäte nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye rüere aune ruäre kitani ngite, akwa nitre ja mikaka rüere ñaka kukwe metre ye dianinkä täte, ñobätä ñan aune kä 1919 ye ngwane ja mräkätre mikani kwäre. Juta Ngöbökwe ye namani kwäre Babilonia Kri ye kisete. Babilonia Kri ye abokän Iglesia keta kabre tä kukwe ngwarbe driere meden gärätä (Apoc. 11:11, 12). * Kä ye ngwane ja känenkäre nitre jatani ngitie kä kiare ye kokwäre. Kä kiare ye  nemenkä ngutuä Jehovakwe ñäkäninbiti ye ngätäite.

12 Kä ye ngwane ja känenkäre kä kiare Jehovakwe tä nitre Ngöbö mikaka täte erametre kä jökräbiti tibien kriemike. Nitre testiko Jehovakwe tä täräkwata döräire ye ñäkäita mekerabe ietre aune juta keta kabre känti kukwe drieta ye ñäkäita arato. Nitre ja mikaka niaratre rüere raba kukwe keta kabre nuainne, akwa ñaka raba kukwe metre ye denkä mento, ñobätä ñan aune Jehovata juta kwe kriemike küde kwe dite yebiti (Deut. 11:2).

13. ¿Nita ngitie ño ja kriemikakäre kä kiare Jehovakwe yete, aune ñobätä ütiäte krubäte ni tädre yete kä nengwane?

13 Ni täi jankunu Jehová ken aune ja mike kukwe metre yekri ye ngwane niara aune Monso kwe Jesukristo ni kriemikai. Nitre ni diandrekä mento Ngöböbätä ye niara ñaka tuainmetre nakainkä (Juan 10:28, 29). Jehová tö ni dimikai ne kwe nikwe ja ngwandre metre gobran kwe yei aune Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre yei arato. Ja tare nikai kri ye käi nibira ja ken krubäte, ye medenbätä ni tädre käre kä kiare Jehovakwe yete ye ütiäte krubäte.

“KÖBÖ RÜKÄRE KWE” NIBIRA NO

14, 15. Nitre ñaka tädi kä kiare Jehovakwe yete niarakwe rüdi ye ngwane, ¿nitre yebätä dre rabai bare?

14 Kä käme ne jämi krüte, aisete Satana ja mikai jankunu juta Ngöbökwe rüere, aune kä ne jatai krüte ye ngwane nuaindi bäri kwe. Akwa, köbö rükai mrä niarai ye ngwane Jehovakwe rüdi nitre ja mikaka rüere “köbö rükäre kwe” yete. Ye bitikäre, Ngöbö ni Gobranka kri kä jökräbiti ye ni rükä bäri dite rabai gare ni jökrä ie (Zac. 14:3).

15 ¿Nitre ñaka tädi kä kiare Jehovakwe yete yebätä dre rabai bare? Biblia tä niere “ñotra trä bä nuäre” ñaka rabai kwetre, ne tä mike gare Ngöbökwe ñaka niaratre kai ngäbiti. Kukwe rabai bare niebare yete mikata gare “mädä, mulo, camello bätä burro aune jondron nire mada mada”, ye rabai nikraninkä kä tibo yebätä o ñaka rabai kwin rükäre, jondron nire ye ketata jondron rükäre tä juta jene jene te yebätä. Arato, jondron nire ye “ngwain ja tare nike” o bren mikaibätä mikata gare Jehovakwe. Kukwe ye rabai bare ño ñaka gare nie, akwa nitre ja mikaka rüere rabai kwekebe. Köbö yete nitre rü nuainkä ye okwä aune tidrä ye rabi “ngütüete”. ¿Ye rabai bare ño? Ne kätä mike gare nitre ja mikaka Ngöbö rüere ñaka raba ni nuainne tare aune ñaka rabai ñäke Ngöbö rüere (Zac. 14:6, 7, 12, 15). Nitre kwati Kä tibienbätä rabai juto biare rükäre Satanakri, akwa nitre ye Jehovakwe gaite jökrä (Apoc. 19:19-21). Jeremías 25:32, 33 ye rabai bare: “Jehovakwe nitre murie ketai köbö yete ye ngwaka rabai kä tibienbätä kä gräte kwärikwäri”.

16. Rü Jehovakwe ye nibira no, ye medenbätä ¿kukwe meden ngwandretari jai aune dre nuaindre?

16 Rü nuainta ye ngwane nitre rü ganainkä ye kisete kukwe tare tä nemen arato. Ju kwetre dikanteta, jondron kwetre diankata kän bätä kukwe mada tä nemen kisete. Rüta niken ta ye ngwane ngwian ñaka nemen jire aune mrö nikata krubäte. Ja tare nikai kri aune ja tuadre kukwe ye erere ben angwane ¿nikwe dre nuaindre? ¿Ni rabadre nikenkä krubäte? ¿Ni töi mikadre kukwe käme nuainne ye ngwane nikwe nuaindre? ¿Ni rabadre rubun aune ñaka tö ngwandre kukwe kwin yei? Ni tädre kä kiare Jehovakwe yete aune niarakwe ni diaintari ie tö ngwandre, ne kwe ni ñaka rabadre ja töibikare (ñäkädre Habacuc 3:17, 18 yebätä).

 “ÑÖ JA NIRE KRÄKE” BETAIKÄ KWIN

17, 18. a) ¿“Ñö ja nire kräke” tä dre bämike? b) ¿Mren kädrikri” aune “nedrinkri” tä dre bämike? c) ¿Mä töita kwatibe dre nuainbätä?

17 Rü Armagedón ye bitikäre Ngöbökwe monso kwe dianinkä Gobrankäre yekänti “ñö ja nire kräke” rabai betekä ere. ¿Ñö ye tä dre bämike? Kukwe keta kabre Ngöböta bien nie ne kwe ja nire käre rabadre nikwe ye bämikata. Kukwe rabai bare niebare yete blitata mren yebätä arato, ¿mren ye tä dre bämike? “Mren kädrikri” ye mar Muerto, bätä “mren nedrinkri” ye mar Mediterráneo. Mren ye tä kukwe ketebu bämike. Nitre krütani gaikröta ye bämikata Mar Muerto yebiti. Mar Mediterráneo yete jondron nire tä krubäte, ye medenbätä “ni [...] kwati” rabaite nire rü Armagedón ye bitikäre ye ketata mren yebätä (ñäkädre Zacarías 14:8, 9 yebätä; Apoc. 7:9-15). Adán köböite gata ñäkäbare ni kräke, akwa “ñö ja nire kräke” ñadi angwane ni rabaite kwäre (Apoc. 22:1, 2).

Ni tädre käre kä kiare Jehovakwe yete ja kriemikakäre

18 Jehovata ni kriemike ye köböire ni raba nemente nire kä ne krütai ye ngwane, aune ni raba nemen kä kwin mrä Ngöbökwe yete. Juta jökrä brukwäta ni kräke, akwa yebiti ta ja ngwandre metre Gobran Ngöbökwe ie, aune ja kriemikadre käre kä kiare Jehovakwe yete.

^ párr. 11 Tärä Apocalipsis... ¡se acerca su magnífica culminación!, páginas 169 bätä 170 mikadre ñärärä.