Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nitre umbre tä sribire kä mikakäre nuäre nibätä

Nitre umbre tä sribire kä mikakäre nuäre nibätä

“Nunbrä sribi muko munkwe kä mika[kä]re nuäre munbätä.” (2 COR. 1:24, Ngöbö Täräe [NGT])

1. ¿Ja mräkätre Corinto yebätä kukwe meden mikani gare abokän käi namani juto Pablobätä?

KÄ 55 ye ngwane, apóstol Pablo tä juta Troas yete mren gräbätä, aune nitre kristiano Corinto tä kwekebe töite. Niaratre nämene ngüdrärekä krubäte jabe kwärikwäri namani gare ie yebätä tä töbike krubäte. Ni rüne töita monsotre kwe yebätä ye erere töi nämene, yebätä tärä tikabare kwe mäträkäre bätätre (1 Cor. 1:11; 4:15). Ne madakäre, Tito ja ketamuko kwe juani kwe nitre ye tuinbiti, biti rikadre ngäbiti Troas niebare kwe ie, ne kwe dre nämene nakainkä ye mikadre gare ie. Pablo tä Tito ngübare nüke jakänti, ñobätä ñan aune kukwe meden mikai gare kwe ie ye tö mikai gare jai. Akwa, Tito ñaka nü. ¡Nibi ulire krubäte! ¿Pablo dre nuaindi? Niki rute Macedonia. Yete ngätä Titobe aune tä kukwe kwin ngwen kräke: Pablokwe mäträbare ja mräkätre Corinto yebätä ye kani ngäbiti töi kwinbiti kwetre aune tö Pablo tuaita. Kukwe ye namani gare Pablo ie angwane kä namani jutobätä (2 Cor. 2:12, 13; 7:5-9).

2. a) ¿Tödeka aune kä juto yebätä Pablo kukwe meden tikabare nitre Corinto ie? b) ¿Kukwe meden ngwantarita abokän mikai gare jai?

2 Ye bitikäre, Pablo tärä tikabare ketebukäre nitre Corinto ie, känti niebare kwe ietre: “Ñan nun tä gobrane tödeka munkwebiti, akwa nunbrä sribi muko munkwe kä mika[kä]re nuäre munbätä; ñobätä ñan angwane tödeka köböire munbrä tä dite” (2 Cor. 1:24, NGT). ¿Dre gäräbare kwe? ¿Kukwe ne tä dre driere nitre kristiano umbre kä nengwane yei?

TÖDEKA NIKWE AUNE KÄ JUTO NIBÄTÄ

3. a) ¿“Tödeka köböire munbrä tä dite” tikabare Pablokwe yebiti dre gäräbare kwe? b) ¿Nitre kristiano umbre kä nengwane tätre ja ngwen ño Pablo erere?

3 Tödeka aune kä rabadre juto nibätä ye ütiäte  krubäte Ngöbö mikakäre täte niebare Pablokwe. Tödeka yebätä tikabare kwe: “Ñan nun tä gobrane tödeka munkwebiti, [...] ñobätä ñan angwane tödeka köböire munbrä tä dite”. Nitre kristiano Corinto nämene tödeke Ngöböi ye köböire nämene mike metre täte, ye nämene gare Pablo ie. Ja mräkätre nämene tödeke yebiti ni mada ñaka rabadre gobrane niebare kwe, aune niara ñaka tö namani nuaindi, ñobätä ñan aune niaratre tö nämene kukwe metre nuainbätä yei nämene tö ngwen (2 Cor. 2:3). Kä nengwane nitre kristiano ji ngwanka tätre ja ngwen Pablo erere, ñobätä ñan aune ja mräkätre tätre tödeke bökän aune töi kwinbiti tätre Ngöbö mike täte yei tätre tö ngwen (2 Tes. 3:4). Niaratre ñaka kukwe ükete nierare konkrekasionte, ñakare aune Biblia tä dre niere ni jie ngwankäre aune juta Jehovakwe tä kukwe ükete ye erere tätre nuainne. Niaratre ñaka gobrane nitre kristiano mada tä tödeke yebiti (1 Ped. 5:2, 3).

4. a) ¿“Nunbrä sribi muko munkwe kä mika[kä]re nuäre munbätä” tikabare Pablokwe yebiti dre gäräbare kwe? b) Pablo erere, ¿nitre umbre kä nengwane töita dre nuainbätä?

4 Pablo niebare arato: “Nunbrä sribi muko munkwe kä mika[kä]re nuäre munbätä”. Kukwe niebare kwe yebiti nämene blite jabätä aune nitre sribi muko kwe yebätä. ¿Ñokänti gare nie? Tärä ye arabebätä, sribi muko nibu kwe kädekaninte kwe. Tikabare kwe: “Kukwe kuin Jesukristo Ngöbö Odeibtä abko Silvano, Timoteo amne ti käkwe mikani gare munye” (2 Cor. 1:19). Ne madakäre, Pablo nämene sribi muko niere ye ngwane, nämene blite nitre bäri ja ketaka ben yebätä, ñodre, Apolos, Áquila, Prisca, Timoteo bätä Tito (Rom. 16:3, 21; 1 Cor. 3:6-9; 2 Cor. 8:23). “Nunbrä sribi muko munkwe kä mika[kä]re nuäre munbätä” niebare kwe ja mräkätre Corinto ie, yebiti mikani gare kwe niara aune nitre nänkä ben ye tö namani sribidi ja dibiti kä mikakäre nuäre ja mräkätre konkrekasionte yebätä. Ye erere arato ja mräkätre umbre kä nengwane töita sribibätä ja dibiti ja mräkätre dimikakäre “Jehová mik[e] täte kä jutobiti” (Sal. 100:2; Filip. 1:25).

5. ¿Dre mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti, aune ñobätä?

5 Bitinkä kukwe ngwanintari ja mräkätre tä kukwe driere kä jutobiti juta jene jene te yei. Kukwe ne ngwanintari ietre: “¿Ni umbre dre niebare o nuainbare abokän kä mikani bäri juto mäbätä?”. Dre niebare kwetre ye nibike mike gare jai ngwane, nikwe dre niedre yebätä ani töbike. Arato, ni itire itire raba dre nuainne kä mikakäre bäri juto ja mräkätre konkrekasionte yebätä ani töbike. *

“PÉRSIDA TARE NIKWE [...] YE KRÄKE TITA KÖBÖ KUIN JUEN”

6, 7. a) ¿Jesús, Pablo aune nitre mada Ngöbö mikani täte ye erere nitre umbre raba ja ngwen ño? b) ¿Ja mräkätre kädekateta kä kwe yebiti ye ñobätä tä kä mike bäri juto bätätre?

6 Nitre umbre töita bökän ja mräkätre dimikabätä ye tä kä mike bäri juto bätätre niebare kwetre. Nitre umbre tätre ja töi mike bökän ni mada dimikabätä, ye tätre ja ngwen David, Elihú aune Jesús erere (ñäkädre 2 Samuel 9:6; Job 33:1 aune Lucas 19:5 yebätä). Nitre nimä ye nitre mada kädekani kä kwetre yebiti. Ja mräkätre kädeka nämene ño ye ngwandre törö jai aune kädekadre kä kwe yebiti ye nämene ütiäte Pablo kräke. Kukwe tikabare kwe nitre kristiano Roma ie ye ngwane, köbö kwin juani kwe ja mräkätre  aune ja ngwaitre ni grebiti nirike bäri kräke aune kädekani kwe kä kwetre yebiti. Ñodre, kukwe ne tikabare kwe: “Pérsida tare nikwe [...] ye kräke tita köbö kuin juen” (Rom. 16:3-15).

7 Ja mräkätre konkrekasionte kä ngwandre törö jai ye ñaka nemen nuäre nitre umbre ruäre kräke. Akwa tätre ja di ngwen nuainne yebiti tätre niere ja mräkätre itire itire yei: “Mä ütiäte ti kräke” (Éx. 33:17). Ja tötikata Ni Mikaka Mokre yebätä o gätä mada nuainta yete, nitre umbre tätre ja mräkätre kädeke kä kwe yebiti blitakäre ngwane, kä nemen juto krubäte bätätre (Juan 10:3 mikadre ñärärä).

“[NIARA] KÄTA SRIBIRE KRI NI DÄNKIEN KRÄKE”

8. ¿Pablo dre nuainbare ja ngwankäre Jehová aune Jesús erere?

8 Kukwe kwin niedre ye ütiäte kä mikakäre bäri juto ja mräkätrebätä, ye erere Pablokwe nuainbare. Tärä tikabare ketebukäre kwe nitre Corinto ie yete kukwe ye mikata gare: “Mun käi juto krübäte tibtä” (2 Cor. 7:4). Kukwe kwin niebare kwe ye kä mikani juto ja mräkätre Corinto yebätä. Pablo kukwe ye erere niebare arato ja mräkätre konkrekasion madate yei (Rom. 1:8; Filip. 1:3-5; 1 Tes. 1:8). Tärä tikabare kwe konkrekasion Roma ie, yebätä Pérsida kädekaninte kwe, biti tikabare kwe: “[Niara] käta sribire kri ni Dänkien kräke” (Rom. 16:12). ¡Kukwe ye kä mikani juto krubäte ja ngwai yebätä! Pablo kukwe kwin niebare nitre madai yebiti ja ngwani kwe Jehová aune Jesús erere (ñäkädre Marcos 1:9-11 aune Juan 1:47 yebätä; Apoc. 2:2, 13, 19).

9. ¿Nita kukwe kwin niere ja mräkätre ie aune kukwe kwin nieta nie ye ñobätä tä kä mike bäri juto konkrekasionte?

9 Kukwe kwin niedre ni madai ye ütiäte krubäte ye gare nitre umbre kä nengwane yei (Prov. 3:27; 15:23). Tätre nuainne angwane, tätre kukwe ne erere niere: “Mäkwe dre nunien ye tikwe miri ñärärä mä ütiäte ti kräke yebätä”. Erametre, nitre umbre kukwe kwin niedre ja mräkätre ie ye tätre ribere jai. Ja ngwaibiti kä niena 55 näre käkwe kukwe niebare ne erere nitre kwati töita: “Sribikänti bäsi nitre mada ñaka mä bäbete kötäbiti jire chi. Nitre töi ñaka ja dimikabätä aune töita jerekäbe jakabätä. Yebätä, tita sribire konkrekasionte ye ütiäte nitre umbre kräke nieta kwetre tie angwane, kätä nemen juto krubäte tibätä. ¡Tä ti dimike krubäte! Ti Rün kä kwinbiti kwe ti tare ye tä bämike niaratre yebiti”. Bitinkä, ni umbre kukwe kwin niebare ni rüne tä monso nibu ngübare kaibe yei. ¿Dre namani bare? Ni rüne ye tä niere: “Kukwe nieba kwe tie ye mataba kräkä kwin ye kwrere tibätä”. Nitre umbre tä kukwe kwin niere ye tä ja mräkätre dimike aune kä mike juto bätätre. Ye köböire, ja mräkätre tä nemen dite nänkäre jankunu ji ja nire kokwäre yebiti (Is. 40:31).

“NITRE [...] NGÖBÖKWE [...] YE MUNKWE NGIBIA KUIN”

10, 11. a) ¿Nitre umbre raba dre nuainne ja ngwankäre Nehemías erere? b) ¿Nitre umbre tätre niken ja mräkätre tuinbiti ye ngwane dre raba dimike “jondron ja üaire” mikakäre gare?

10 ¿Nitre umbre tö ja mräkätre dimikai kä mikakäre bäri juto bätätre ye raba nuainne ño? Rabadre ja töi mike käne nitre tä ja di ribere ye dimike (ñäkädre Hechos 20:28 yebätä). Tätre nuainne ye ngwane, tätre ja ngwen nitre kira obeja ngübaka ja üairebiti kwrere. Ñodre, nitre judíos nämene tödeke ye jatani di nekä ye gani Nehemías ni umbre Ngöbö mikaka täte metre yekwe angwane, dre nuainbare kwe ye mike ñärärä. Nükani krö aune namani dimike nieta Bibliakwe (Neh. 4:14). Nitre umbre kä nengwane  tätre nuainne ye erere arato: tätre nüke krö, ye abokän tätre ja töi mike käne ja mräkätre dimikakäre. Yebätä, tätre niken gwirete, “jondron ja üaire diri[käre]” ietre (Rom. 1:11, NGT). ¿Nitre umbre tätre niken ja mräkätre tuinbiti ye ngwane dre raba dimike?

11 Nitre umbre jämi niken ja mräkätre tuinbiti ye känenkri, ja mräkä medenbe blitai kwetre yebätä rabadre töbike käne. Niaratre raba ngwentari jai: “¿Kukwe meden ben ja mräkä ne tä ja tuin? ¿Dre nie raba ie dimikakäre? ¿Texto Bibliabätä meden raba dimike? ¿Nire kädrieta Bibliabätä abokänbätä kukwe ne erere namani bare?”. Kukwe ne kwrere ngwandretari ye köböire blita raba kwin ja mräkätre yebe aune dimika raba. Nitre umbre tätre niken ja mräkätre tuinbiti ye ngwane, ja mräkätre ye raba blite töi jämebiti bentre aune tätre kukwe nuin kwin (Sant. 1:19). Ja ngwai käkwe niebare: “¡Ni umbre tä ni kukwe nuin bökän ye ngwane, tä ni dimike krubäte!” (Luc. 8:18).

Nitre umbre ja tötikadre käne “jondron ja üaire” mikakäre gare ja mräkätre tuabitita kwetre yei

12. ¿Nire nire dimikadre konkrekasionte, aune ñobätä?

12 ¿Nire nire tuabiti raba dimikakäre? Pablo kukwe ne niebare nitre umbre ie: “Munkwe [...] nitre tödekaka [...] ngibia kuin”. Ja mräkätre konkrekasionte jökrä dimikadre, nitre kukwe driekä aune nitre prekursor niena kukwe driere mekerabe dimikadre arato. ¿Ñobätä nitre umbre käkwe nitre Ngöbö mikaka metre täte ye dimikadre? Nünanta kä blo te yebätä ruäre ngwane jata nemen ruin di ñakare ietre. Kukwe namani bare rei Davidbätä ye tä mike gare nie ruäre ngwane nitre Ngöbö mikaka metre täte tätre ja di ribere ni madai arato.

“ABISAI [...] NÜKANI NIARA DIMIKAKÄRE”

13. a) ¿Ñongwane Isbí-benob bäsi David murie ketani? b) ¿David mikadre kwäre rüe kisete ribebare kwe ye ngwane Abisai käkwe dimikani ño?

13 David dianinkä reire nitre Israel kräke, ye bitikäre, ja metani kwe Goliat  ben, ye abokän ni iti refaím, nitre krikri krubäte mräkä. Kä jürä ñaka namani Davidbätä aune ni ye murie ketani kwe (1 Sam. 17:4, 48-51; 1 Crón. 20:5, 8). Kä nikani ta ye bitikäre, David nämene rüre nitre filisteos ben ye ngwane, ni kri refaím mada ben ja metani kwe. Ni ye kädeka nämene Isbí-benob (2 Sam. 21:16; nota). Akwa ni kri ye bäsi niara murie ketani. ¿Ñobätä? Kä jürä namani Davidbätä ye ñan aibätä, ñakare aune di jatani krüte. David di jatani krüte ye gani Isbí-benodkwe angwane, namanina murie ketadre ie gani kwe. Akwa, namanina murie ketakäre ni kri yei ngwane, bätärabe “Abisai Zeruyá ngobo nükani dimikakäre aune ni filisteo ye murie ketani kwe” (2 Sam. 21:15-17). ¡Bäsi ñaka kwärbebare kwe! Abisai nämene juto biare David dimikakäre aune namanina murie ketadre ye ngwane mikani kwäre kwe rüe kisete, yebätä Davidkwe debe biani krubäte ie. ¿Kukwe ne tä dre driere nie?

14. a) ¿Kukwe ñan chi Goliat ye kwrere ben nikwe ja tuadre angwane dre raba ni dimike? b) ¿Nitre umbre raba ni dimike ño aune kä mike juto nibätä? Mä raba niere keteiti.

14 Satana aune nitre sribikä kwe tä kukwe keta kabre mike ni jiete, akwa yebiti ta ni Jehová mikaka täte tä kukwe driere jankunu kä jökräbiti tibien. Ni ruäre käkwe ja tuanina kukwe ñan chi Goliat ye kwrere ben. Akwa nita tö ngwen täte Jehovai ye köböire nita ganainne. Nita ja di ngwen mantre jetebe ja tuakäre kukwe kä nebätä ben aune ruäre ngwane tä ni di gainkä aune ni mike ulire. Jata nemen ruin ye erere nie angwane, kukwe ruäre raba ni juen tibien ni di ñakare yebätä. Ye ngwane, ni umbre käkwe ni dimikadre ye raba kä mike juto nibätä aune ni mike dite. Prekursora iti abokänbiti kä niena 65 näre tä niere: “Bitinkä, ja ñaka jataba ruin kwin tie aune kukwe drie ye nämä ti mike nainte. Ti nämä nainte ye ni umbre iti gaba tibätä aune dre nämä nakainkä tibätä ye ngwantariba kwe tie. Nunkwe kukwe kwin kädrieba jabe, yekänti texto keteiti Bibliabätä mikaba gare kwe tie. Kukwe nieba kwe tie ye tikwe nuainba aune kukwe kwin rababa bare tibätä. Dre nämä nakainkä tibätä yebätä töi nämä aune ti dimikaba kwe. ¡Tita debe bien krubäte ie!”. Nitre umbre ni tarekä aune tö ni dimikai ye kwin krubäte ni kräke, aune Abisai erere tätre juto biare ni dimikakäre.

“MUN TARE KRI TIKWE, YE RÜKADRE GARE MUNYE”

15, 16. a) ¿Ñobätä ja mräkätre Pablo tarebare krubäte? b) ¿Ñobätä nitre umbre ye tare nikwe?

15 Konkrekasion jie ngwandre yekäre sribidre krubäte. Ruäre ngwane, nitre umbre ñaka ja düke dibire, ñobätä ñan aune tätre obeja Ngöbökwe töibikaire aune tätre orare kräke o tätre ja mräkätre dimike ja üairebiti (2 Cor. 11:27, 28). Yebiti ta, sribita kisete ye tätre nuainne kwin aune kä jutobiti Pablo erere. Niarakwe kukwe ne tikabare nitre kristiano Corinto yei: “Ja moto kuinbti [...], ti ne ara jire bike ja gaente au mun kräke” (2 Cor. 12:15). Ja mräkätre nämene tare krubäte kwe yebätä dimikani krubäte kwe (ñäkädre 2 Corintios 2:4 yebätä; Filip. 2:17; 1 Tes. 2:8). ¡Yebätä niaratre nämene tarere krubäte! (Hech. 20:31-38.)

16 Ni Ngöbö mikaka täte kä nengwane kätä nitre umbre tarere arato, aune orasion yebiti nita debe bien Jehovai nitre umbre tä konkrekasionte yebätä. Töita bökän ni dimikabätä ye tä kä mike bäri juto nibätä, aune tätre ni tuinbiti ye tä ni mike dite. Kukwe kä nebätä tä ni ngwen di nekä ye ngwane, tätre juto biare ni dimikakäre ye ütiäte krubäte ni kräke. Erametre, niaratre ye “sribi muko [...] kä mika[kä]re nuäre [ni]bätä”.

^ párr. 5 Ja mräkätre yei ngwanintari arato: “¿Dre tuin bäri ütiäte mäi nitre umbre yebätä?”. Ja mräkätre jökrä bäsi niebare: “Ja töi mikadre jäme kwetre”. Täräkwata Ni Mikaka Mokre yebätä kukwe ütiäte ne mikai gare jai ja känenkäre.