Känändre nekänti

Indice yete känändre

Mäkwe kröta jankunu Jehová ken

Mäkwe kröta jankunu Jehová ken

“Krötö känime Ngöbö ken munkwe amne Ngöbökwe krötadi känime mun ken.” (SANT. 4:8)

1, 2. a) ¿Satana tä kö okwä meden mike ni jiete ne kwe ni rakadre ie? b) ¿Dre käkwe ni dimikai nökrö Ngöbö ken?

JEHOVAKWE ni sribebare ne kwe ni rabadre nökrö niara ken. Akwa, ni ñaka tä Ngöbö ribere jai ye Satana tö ni tuai töbike. Eva ngökani kwe jardín Edén ye ngwane nükebe kä nengwane tä kukwe ngwarbe niere (Gén. 3:4-6). Kirabe nükebe kä nengwane, nitre jökrä bäsi kukwe ye mikanina era jai.

2 Akwa, ni ñaka rakadre Satana ie, ñobätä ñan aune “tä [...] kukwe miketbe ni rüere, ye abko garera nie”, ye abokän, kö okwä meden meden niarakwe meden gärätä (2 Cor. 2:11). Nikwe nändre mentokwäre Jehovabätä yei tö. Akwa kukwe ja tötikara käne yebätä rababa gare nie, nikwe töbikadre kwin sribi diankäre jai, kä ngwankäre juto jabätä aune ja mäkäkäre kwin ni mräkätre yebe. Kukwe ja tötikara nekänti tecnología, ja tua töta nemen kwin, ngwian aune ja mika ütiäte, yebätä ñaka ja töi mikadre krubäte angwane, ni raba nökrö Ngöbö kokwäre ye rabai gare nie (Sant. 4:8).

TECNOLOGÍA

3. Kukwe kwin nuain raba tecnología yebiti o ñakare ye erere kukwe namani bare keteiti tä bämike ño ye mike gare.

3 Jondron sribeta mrä mrä ye tä kä jökräbiti tibien. Jondron ye kwin sribikäre, akwa ñaka sribidre kwinbiti angwane, raba nita ja mäke ni Rün kä kwinbiti ben ye juen ngwarbe. Ñodre, täräkwatabätä mätä ñäke ye tikabare aune sribebare computadoras yebiti. Jondron ye kwin kukwe känänkäre aune kwin blitakäre, bätä jondron yebiti ruäre ngwane kä ngwan raba juto jabätä. Akwa, ni töi raba nemen kä diankabätä krubäte jai computadoras aune dre nuaintabiti ye kräke. Nitre ie ni ngöka gare kätä kukwe mike gare ne kwe nitre rabadre jondron mrä mrä sribeta ye kökö jai. Monso bati tö namani krubäte tableta electrónica yei, aisete gore ja mumai rürübäinbare kwe kökakäre jai. ¡Ja ngwani töi ñaka kwe!

4. Ni kristiano nämene ja näkwite krubäte computadora yebätä, ¿akwa tuanmetrekäre dre nuainbare kwe?

4 Kukwe ñaka kwin nuaindre tecnología yebiti o ja näkwitadre  krubätebätä köböite ja ketata Jehovabe ye ñaka rabai ütiäte ni kräke yebrä bäri tare. Juan, * niara kristiano kä 30 närebiti, käkwe niebare krörö: “Nikwe kä diandrekä jai kukwe ja üaire kräke nieta Bibliakwe ye gare tie, akwa computadoras yebätä metrere tita ja näkwite krubäte”. Käre Juan nämene ja näkwite Internet yete kä raire te deu. Niara tä mike gare: “Ja nämene nemen ruin nainte tie ye ngwane, bäri ti nämä nemen kukwe juen krubäte o video ñaka kwin ti nämä tuin”. Kukwe ye tuanmetrekäre, niarakwe computadora ye ükaninte ne kwe ora nuäi te rikadre kübien ye ngwane computadora ye rötadrete ja töbiti (ñäkädre Efesios 5:15, 16 yebätä).

Mun monsotre rüne, munkwe monsotre munkwe dimika töbike kwin tecnología yebätä

5, 6. a) ¿Sribi meden tä nitre rüne kisete? b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe monsotre nikwe yei ja ketamuko kwin kwandre?

5 Nitre rüne, monsotre munkwe tä dre dre nuainne ye mun ñaka tädi ngübarebiti kä jökrä ngwane, akwa tätre dre dre nuainne computadora yebiti ye munkwe mika gare kwin jai. Ñaka mun nikadre kwetre aune ja näkwitadre kwetre yekäre munkwe tuanemetre kukwe käme, jadaka känti ni mada nuainta tare, ja mäkä chokabe aune nitre kukwe käme nuainkä kwandre ietre Internet yete ye nuainne ye munkwe ñaka nütü. Munkwe tuainmetre angwane, niaratre raba nütüre: “Tita dre nuainne ye ti rün aune ti meye ñaka töibikaire, yebätä tita dre nuainne ye ñaka käme”. Niaratre niena ünä akwa mun rabadre kriemike dre dre raba mike Jehová tuenmetre yebätä. Oso möre tä ngäbä kriemike ño yebätä töbike. ¡Jondron nire akwa tä ngäbä kriemike kukwe tare yebätä! (Oseas 13:8 mikadre ñärärä.)

6 Nitre kristiano, bati aune umbre tä ja ngwen kwin yebe munkwe monsotre munkwe ye dimika ja kete. Munkwe ngwan törö jai: munkwe kä diandrekä jai monsotre munkwe kräke kötakäre ben, jadakakäre, sribikäre aune rökrakäre gwairebe Jehová ken yei niaratre tö. *

JA TUA TÖTA NEMEN KWIN

7. ¿Ñobätä ni töta nemen ja tuai kwin?

7 “¿Ja ruin ño mäi?” Kukwe ngwantarita ne tä kukwe tare nemen bare ye mike gare. Ni rün aune ni meye kena käkwe Satana tuanimetre ja töi mike Jehová tuenmetre, ye köböite ni jökrä tä nemen bren. Nita ja tare nike yebätä kätä nemen juto Diablubätä, ñobätä ñan aune ye ñaka tä ni mike sribire kwin Ngöbö kräke. Ni krütadre angwane, ni ñaka rabaira niara mike täte jire (Sal. 115:17). Yebätä, ni töta nemen ja tuai kwin aune ni töta nemen ja mräkätre kukwebätä ye tuai kwin arato. *

8, 9. a) ¿Ni ngrabare tädre kwin yebätä ñaka töbikadre krubäte yekäre dre nuaindre? b) ¿Kä tädre juto nibätä ye köböire dre kwin raba nemen nikwe?

8 Akwa, nikwe ñaka ja töibikadre krubäte. Nitre ruäre tä ja töi mike krubäte dietas nuainbätä aune kräkäbätä Gobran Ngöbökwe kukwei driedre yebiti ta. Kukwe yebiti tätre nitre mada dimike raba nütüre, akwa gätä konkrekasionte  o gätä kri nuainta ye känenkri o bitikäre ni ñaka rabadre kräkä driere bren kräke ni madai o ja dätekäre bä nuäre. ¿Ñobätä ñaka nuaindre?

9 Gätä nuainta ye abokän kukwe ja üaire kädriekäre aune kä mikakäre bäri juto nibätä, ye kite üai deme yekri (Gál. 5:22). Gätä yete ja di kärädre nie o ñaka akwa dre nuaindre ja tuakäre kwin ye nikwe niedre ni madai, ye ñaka raba ni töi mike kukwe ja üaire yebätä aune ñaka raba kä mike juto nitre kristiano mada yebätä (Rom. 14:17). Dre diain jai ja ngübakäre ye tä gare ni itire itire ie aune ni ñaka jire iti bren jökrä kräkäi mikakäre ye ngwandre törö jai. Nitre doctore ie nitre mada kräkäi mika gare akwa tätre nemen bren, umbre aune tätre krüte. Ne madakäre, ni törbadre ja tuai kwin yebätä töbikadre krubäte ye ñaka ni mikai nüne raire (Luc. 12:25). Akwa, “ni brukwäbätä kä juto ye kwin kräkä kwrere” (Prov. 17:22).

10. a) ¿Dre tä ni mike bä nuäre Jehová okwäkänti? b) ¿Ñongwane ni ngrabare ye rabai kwin täte?

10 Ye erere arato, ni törbadre ja bä tuai kwin ye ñaka käme. Akwa, ñaka ja di ngwandre krubäte ne kwe ni ñaka jatadre umbre, nita kite umbre ye ngwane ni raba bämike ni niena ünä, ni mikata ütiäte jai, aune nita töbike kwin. Ñodre, Biblia tä niere “ni dokwä ngwen ye corona bä nuäre krubäte kwrere tä näin ji metre yebiti ngwane” (Prov. 16:31). Ni tuin ye erere Jehovai aune ja rabadre tuin ye erere nie arato (ñäkädre 1 Pedro 3:3, 4 yebätä). ¿Ja operadre o kräkä raba ni ngrabare mike bren ye ni raba nuainne ja tuakäre bä nuäre? Kä kwäbe nibiti, ni kwin ngrabare o ñakare, akwa “kä juto Jehovakwe” ye tä metrere ni mike bä nuäre, abokän kätä ni brukwä mike kwin (Neh. 8:10). Kä mrä ja känenkäre ye aibe te ni ngrabare rabai kwin täte aune ni rabaita bati aune bä nuäre (Job 33:25; Is. 33:24). Akwa kä nengwane, kukwe niena gare nie aune tödekata ye käkwe ni dimikai köböire ni tädi käre Jehová ken, kukwe ye rükadre känenkri dre dre raba nemen bare nie ye nikwe nuaindre jökrä (1 Tim. 4:8).

NGWIAN

11. ¿Ngwian ye raba nemen ño kö okwä ye kwrere ni kräke?

11 Metrere ngwian ye ñaka käme, sribidre erametre ngwian ganainkäre ye ñaka käme arato (Ecl. 7:12; Luc. 19:12, 13). Akwa “nita ngwian tarere” angwane ye raba ni mike Jehová tuenmetre (1 Tim. 6:9, 10). Ni “tö nebe krubäte jändrän kä tibienbätä ie”, ye abokän jondron ribeta jai nünankäre yebätä ni töi nemen krubäte angwane, raba ni ngwen di nekä kukwe ja üaire yebiti. Ye erere “jändrän ja mikakrä riko, ye ie [...] ja ngökä[mananta]” angwane, ye tä kä mike juto nibätä aune ni mike nüne bäri kwin kärekäre nieta, akwa ye ngwarbe (Mat. 13:22, Ngöbö Täräe [NGT]). Jesukwe mikani gare metre ni ñaka jire iti abokän raba sribire Ngöbö kräke aune bätäräbe ja töi mike kwatibe ngwian ganainkäre (Mat. 6:24).

12. ¿Kö okwä meden ngwian ganainkäre jötrö ngwarbe tä krubäte kä nengwane, aune ño ni raba ja kriemike kukwe yebätä?

12 Töbikadre krubäte ngwian yebätä ye raba ni mike kukwe tare te (Prov. 28:20). Nitre tö ngwian ganain jötrö aune nuäre ye kätä töi mike lotería o sribi keta kabre jene jene nuainne ngwian yebiti aune tätre nitre mada konkrekasionte yei ja di kärere kukwe ye nuainkäre. Nitre ruäre käkwe ngwian kitaninanka krubäte, ñobätä ñan aune sribi nuaindi kwetre ye köböire jondron kwin rabai krubäte kwetre käbämikata ietre yebätä. Mäkwe ñaka ja töi mika jondron tuabätä bäri jakwe ne kwe ñaka mä ngökadre. Mäkwe töbika kwin ja käne: jondron driedre ye rabadre tuin metre mäi aune kwin krubäte akwa ye ñaka metre.

13. ¿Jehová tä dre niere ngwian yebätä aune nitre kä nebätä abokän tä dre nierebätä?

13 Nikwe ‘gobran aune kukwe metre Ngöbökwe’ ye mikai käne angwane, nita ja di ngwen sribire jondron ribeta jai aibe kräke yebätä niarakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke (Mat. 6:33; Efes. 4:28). Ni rikadre gätäbätä ye ngwane ja rabadre ruin nainte nie sribibätä krubäte o ni tädre töbike jankunu ngwian yebätä yei Jehová ñaka tö. Kä jökräbiti nitre kwati tä töbike, nünankäre kwin ja känenkäre aune jäme ni  rabadre ja töi mike ngwian aibe ganainkäre. Tätre monsotre kwetre ye töi mike ja dibiti arato jondron kä nebätä ye jiebiti. Akwa töbikata ye erere ye abokän ñaka kwin niebare Jesukwe (ñäkädre Lucas 12:15-21 yebätä). Nikwe ñaka ja töi mikadre Guehazí ye erere, niara namani nütüre ja töi mikai kwe jondron tuabätä bäri jakwe aune ja kete jankunu Jehovabe (2 Rey. 5:20-27).

14, 15. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre tö ngwen ngwian yei? Kukwe namani bare ye mä raba niere.

14 Mü ruäre gatanina ñöte gwa doboko krubäte nakani ie aune ñaka tö namani ribiaikä yebätä. ¿Ni kristiano yebätä kukwe ne erere raba nemen bare? Ni umbre ji ngwanka konkrekasionte kädekata Alex tä niere: “Ti ñaka ngwian ye kitekä ngwarbe. Champú ngwä ye tita kekete aune champú ye tä nen ere krubäte kwin angwane, tita krienta ngwä yete”. Akwa, Alex matani kö okwä mada te abokän käkwe mikani ngwian kitekä krubäte. Niarakwe ja töi mikani jondron mada nuainne ngwian ganainkäre ne kwe niarakwe sribi tuainmetre angwane, ja mikai kwe prekursor namani nütüre. Namani ja tötike bäri jondron nuaindi kwe ngwian ganainkäre yebätä. Ngwian ükaninkrö kwe ja kräke aune ngwian käräbare kwe yebiti ja töi mikani kwe jondron mada kökö ngwian ganainkäre, ñobätä ñan aune nitre ja tötikaka ngwian ganainta yebätä käkwe niebare ie jötrö ngwarbe jondron ye rabadi bäri kabre. Akwa kukwe ye erere ñaka namani bare jire, niara nianinte. Alex tä niere: “Ti töi rababa kwatibe ngwian ye mikakäre nementa jakwe. Tikwe ja di ngwain angwane, jondron kwin rabaita nemen tikwe ti rababa nütüre”.

15 Sö nikani kabre ta yete Alex namani töbike kukwe namani bare ye aibebätä. Ñaka namani nuäre kräke ja töi mike kukwe ja üaire yebätä aune ñaka namani kübien arato. Akwa jondron kökani kwe jai ngwian ganainkäre ye ñaka namani ütiäte jire. Ye köböite, ngwian ükaninkrö ja kräke kwe ye nianinte kän aune ju kwe ye rürübäinbare kwe. “Tikwe ti mräkätre mikani ja tare nike krubäte” nieta kwe. Akwa kukwe ütiäte ja töi kräke namani gare ie: “Matare niena gare tie nire kätä tö ngwen jondron kä nebätä gobrainta Satanakwe yei, ye tä nemen ulire krubäte” (Prov. 11:28). Erametre, ngwian ükakröta ja kräke, jondron kökata ngwian ganainkäre bäri o ngwian ganain gare nie yei tö ngwandre, ye abokän tö ngwanta Satana “tä ngöböre kä nebtä” yei (2 Cor. 4:4; 1 Tim. 6:17). Kukwe namani bare ye bitikäre, Alex tä nüne jondron braibebiti “Ngöbö kukwe kuin” ye driekäre. Kä nengwane niara aune mräkätre kwe tä nüne bäri kä jutobiti aune tätre ja mäke bäri kwin Jehovabe (ñäkädre Marcos 10:29, 30 yebätä).

JA MIKA ÜTIÄTE

16. ¿Ja rabadre ruin ütiäte nie ye kukwe medenkänti kwin aune kukwe medenkänti käme?

16 Ja rabadre ruin ütiäte nie ye ruäre ngwane ñaka käme. Ñodre, ni kädekata testiko Jehovakwe ye tuin ütiäte nie (Jer. 9:24). Töbikata erametre ja ruin ütiäte nie yebätä ye raba ni dimike ja töi mike kukwe kwin den nuaindre jai aune kukwe ükaninte ye nita mike ütiäte jai bätä ja ngwen ye erere. Akwa nita töbike ño o jondron meden meden kwin tä nikwe ye rabadre bäri ütiäte ni kräke angwane, ye raba ni mike Jehová tuenmetre (Sal. 138:6; Rom. 12:3).

Ñaka töbika krubäte sribi meden raba nemen mäkwe konkrekasionte yebätä, ñakare aune mäkwe ja töi mika kukwe drie yebätä

17, 18. a) ¿Nitre kädekateta Bibliabätä namani ja töi mike bobre o bike kri ye mä raba kädekete? b) ¿Bika kri ye ñaka ja mräkä iti töi mikani Jehová tuenmetre yekäre dre nuainbare kwe?

17 Nitre käkwe ja töi mikani bobre aune nitre mada abokän namani bike kri ye kädrieta Bibliabätä. Rei David käkwe ja töi mikani bobre ja di käräkäre Jehovai yebätä niarakwe jondron kwin mikani nemen bare kräke (Sal. 131:1-3). Akwa Nabucodonosor aune Belsasar namani bike kri ye mikani ja ngie nuin kwe (Dan. 4:30-37; 5:22-30). Kä nengwane kukwe tä nemen bare ruäre abokänbiti ni töi bobre ye nuateta arato. Raúl, sribikä konkrekasionte kä 32 närebiti, käkwe ja kwitani konkrekasion mada yekänti. Niara tä niere: “Drekebe ngwarbe ti kädekai sribikäre ni umbrere ti rababa nütüre, akwa kä rikaba kwati ta angwane kukwe ye erere ñaka rababa bare jire”. ¿Raúl namani rubun, nitre umbre namani ñaka niara ngübare kwin namani ruin  ie? ¿Niara ñaka rabadre näin jankunu gätäbätä, aune bika kri yei ja tuanmetre kwe kä mikekä Jehová aune juta kwe yebätä? ¿Mä abokän käkwe dre nuaindre?

18 Raúl tä niere: “‘Kukwe ngübadre krubäte’ kädrieta Proverbios 13:12 yebätä kukwe kwanba tie aune tärä keta kabre sribebare ye jökräbätä tikwe ñäkäba. Tikwe kukwe ye ngübadre bätärekä aune ja töi mikadre bobre ye rükaba gare tie. Tikwe ja tuanemetre töi kwitadre Jehovai ye rükaba gare tie arato”. Raúl ñaka namani töbike jankunu ja aibebätä aune ja töi mikani kwe sribire nitre mada kräke, konkrekasionte aune kukwe driekänti. Kä braibe te niara namani nitre kwati tötike Bibliabätä aune nitre ye namani nirien kwin kukwe ja üaire yebiti. Niara tä niere: “Ti ñaka nämä ngübare angwane batibe, kä rikaba kwati biti ötare ta yete ti kädekaba sribikä ni umbrere. Ti nämä kukwe driere kä jutobiti ye köböire ti ñaka nämä töbike krubäte kukwe yebätä” (ñäkädre Salmo 37:3, 4 yebätä).

MÄ TÄDRE KÄRE JEHOVÁ KEN

19, 20. a) Jondron ruäre kwin akwa, ¿ño ni ñaka raba tuenmetre ja töi mike kä mikekä Jehovabätä? b) ¿Ni raba ja ngwen nire nire erere ne kwe ni tädre käre Jehová ken?

19 Kukwe keta kabrebätä nikwe ja tötiri aune kukwebätä nikwe ja tötikabare käne ye jökrä ni rabadre nuainne. Nita Jehová mike täte ye käi juto nibätä. Ni ja mräkäre nüne kä jutobiti aune kwin ngrabare ye jondron bäri ütiäte abokän niara raba bien nie. Sribita ngwian ganainkäre aune ngwian ye köböire dre ribeta jai ye tä nemen nikwe ye nüke gare nie. Kä ngwandre juto jabätä ye raba ni dimike bätä tecnología ye ütiäte krubäte sribikäre ye gare nie. Akwa kä ñaka debe näre te nikwe ja näkwitadre jondron yebätä aune kä diandrekä krubäte jai o ñaka rabadre ni mike sribi Ngöbökwe nuainne kwin angwane, jondron jökrä ye raba ni denkä mento Jehovabätä.

¡Ñaka Jehová tuanemetre kukwe madabätä!

20 Erametre Satana tö mä aune mä mräkätre ye tuai Jehová tuenmetre. Akwa mäkwe ñaka niara tuanmetre kukwe ye erere mike nemen bare (Prov. 22:3). Ye nuainkäre, mäkwe kröta Jehová ken aune mäkwe ñaka tuanmetre jire. Nitre kwati kirabe Ngöbö mikaka täte käkwe nuainbare ye erere nieta Bibliakwe. Enoc aune Noé käkwe ‘nänbare Ngöbö metre yebe’ (Gén. 5:22; 6:9). “Ngöbö tuin ñakare toa kwrere” Moisekwe nänbare jiebiti (Heb. 11:27, NGT). Aune Jesús ye dimikani Ngöbökwe, ñobätä ñan aune käre niarakwe kukwe kwin nuainbare Rün kä kwinbiti okwäkänti (Juan 8:29). Nitre ja ngwani metre Ngöböi ye erere mäkwe ja ngwan. Kukwe nieta Bibliakwe ne erere mäkwe mika täte: “Käre munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä. Käre munkwe blita Ngöböbe. Kukwe ño erere btä munkwe kuin nie Ngöböye” (1 Tes. 5:16-18). Ñaka Jehová tuanemetre kukwe madabätä.

^ párr. 4 Niaratre kä kwitani.

^ párr. 6 ¡Despertad! octubre 2011 yebätä kukwe kädrieta jatäri, kädekata “Cómo criar hijos responsables” ye mäkwe mika ñärärä.

^ párr. 7 ¡Despertad! marzo 2011 yebätä kukwe kädrieta kena jatäri, kädekata “Cinco claves para mejorar la salud” ye mäkwe mika ñärärä.