Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nikwe ja taredre jankunu ja dimikakäre kwärikwäri

Nikwe ja taredre jankunu ja dimikakäre kwärikwäri

“Nita ni mda mda tarere angwane, nita die mike” (1 COR. 8:1).

KANTIKO: 109, 121

1. Jesús nämäne mrä deu nitre ja tötikaka kwe yebe ngwane, ¿kukwe meden ütiätebätä blitabare kwe?

JESÚS nämäne mrä deu nitre ja tötikaka kwe yebe ngwane, ja taredre ye kädekaninte grebiti bä jätä näre kwe. Niaratre rabadre ja tarere kwärikwäri ye mikani gare metre kwe ietre (Juan 15:12, 17). Ja taredre kwärikwäri kwetre ye köböire niaratre nänkä metre Jesús jiebiti ye rükadre gare (Juan 13:34, 35). Ja tare yebätä Jesukwe blitabare ye ñan niedre jerekäbe, ñakare aune ye bämikadre metre aune ñan nuaindre jondron täri. Niebare kwe: “Nire tä ja mike müre ketadre kukwe muko [o ja ketamuko kwe] diäre, ye ngwane tä kukwe muko tarere era metre abko bä mikata. Tita dre dre nuemna abko erere munta nuene ne ngwane, mun abko ti kukwe muko tikwe abko bä mikata munkwe” (Juan 15:13, 14).

2. a) ¿Dre köböire ni Ngöbö mikaka täte ye nüke gare kä nengwane? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

2 Kä nengwane, nita ja tarere metre aune ni ñaka tä nuainne jondron täri bätä nita keteitibe yebiti nüke gare ni abokän Ngöbö mikaka täte (1 Juan 3:10, 11). Ni nünanka juta medente, ni kwata bä jene jene, ni blite kukwe madabiti o ni ngübabare ño,  akwa yebiti ta nita ja di ngwen ja tarere metre. Ni raba ngwentari jai: “¿Nikwe ja taredre kä nengwane ye ñobätä ütiäte krubäte? ¿Jehová aune Jesús tä ni dimike ño? Aune ¿ni raba ja ngwen ño Jesús erere bätä ni mada tarere dimikakäre?” (1 Cor. 8:1).

¿NIKWE JA TAREDRE KÄ NENGWANE YE ÑOBÄTÄ ÜTIÄTE KRUBÄTE?

3. ¿Kä nengwane “kukwe tare krubäte” tä nakainkä ye tä nitre töi mike ño?

3 Kä nengwane “kukwe tare” tä nakainkä yebätä ni kwati tä ‘ja tare nike krubäte’ aune tä nemen ulire arato (2 Tim. 3:1-5, TNM; Sal. 90:10). Nitre kwati krubäte ñaka töta nemen nünain jankunu. Mikata gare, kä kwatire kwatire te nitre 800,000 biti bäri tä ja murie kete, ye abokän 40 segundo tä niken ta yete ni iti tä ja murie kete. Ja mräkätre aune ja ngwaitre ruäre ie ja tärä nemen ruin ye erere arato aune tätre ja murie kete.

4. ¿Nitre kirabe kädrieta Bibliabätä ye meden meden tö namani ja tuai krüte?

4 Kirabe, nitre Ngöbö mikaka täte metre ye ruäre namani ulire krubäte yebätä tö namani ja tuai krüte. Ñodre, Job nämäne ja tare nike krubäte yebätä namani nainte ja käne aune tö namani ja tuai krüte niebare kwe (Job 7:16; 14:13). Jonás ie sribi biani nuaindre ye ngwane töi namani ño ye erere ñaka namani bare ie, yebätä namani ulire aune niebare kwe: “Ti ñan tö nünai mda amne, makwe ti kämika jirekäbe abko, ie ti tö nibi Ngöbö” (Jon. 4:3, Jonás/Rut). Aune Elías ni Ngöbö kukwei niekä yei ruäre ngwane ja ñaka namani ruin kwin, yebätä Ngöbökwe niara tuanemetre krüte ribebare kwe ie. Niebare kwe: “¡Nibira debe! Ti murie kete Jehová, ñobätä ñan aune ti ñaka bäri ütiäte ti mräkätre kirabe ye kräke” (1 Rey. 19:4). Akwa, Jehová nämäne nitre ye mike tuin ütiäte krubäte jai aune tö namani niaratre tuai nüne jankunu. Niaratre ie ja namani ruin ño yebätä ñaka ñäkäbare kwe ietre, ñakare aune töi mikaninta jäme kwe aune dimikani kwe ja töi mike nüne jankunu bätä niara mike täte metre.

5. ¿Ñobätä nikwe ja mräkätre taredre bäri kä nengwane?

5 Ja mräkätre jökrä bäsi tätre ja di ngwen jankunu, akwa niaratre kwati krubäte tätre ja tuin kukwe kri ben yebätä nikwe taredre aune töi mikadreta jäme ie niaratre tö. Niaratre ruäre ye rüere ja mikata aune kötaita nemen. Mada abokän kädrieta blo nitre sribikä ben yekwe. O niaratre mikata sribire ora biti bäri o sribita niaratre kisete ye ñaka nuäre yebätä tätre nemen nainte krubäte raba ruin nie. Aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre ruäre abokän muko ñaka kukwebätä ye tä ñäke jankunu rüere yebe tätre ja tuin. Kukwe ye aune kukwe mada mada ben tätre ja tuin ye köböite tätre nemen nainte aune tätre nemen ulire arato. ¿Nire raba niaratre dimike?

JEHOVATA NI TARERE YE TÄ NI DIMIKE

6. ¿Jehovata ni niara mikaka täte ye dimike ño?

6 ¿Ngöböta ni niara mikaka täte ye dimike ño? Niarakwe ni taredi jankunu mikata gare kwe yebiti tä ni dimike. Jehovakwe kukwe niebare ne namani gare nitre Israel ie ngwane, namaninta dite raba ruin nie: “Mä namani tuin bä nuäre tie, mä mikani tuin ütiäte jai aune tita mä tarere”. Niebare kwe ietre arato: “Mäkwe ñaka kä jürä ngwan jabätä, ñan ñobätä aune tita mäbe” (Is. 43:4, 5). Ngöböta mun tarere aune mun mike tuin ütiäte krubäte jai ye tädre gare metre muen. * Jehovata kukwe ne käbämike juta kwe ie: “Niara Dite yebätä mä mikai kwäre kwe. Mä käi rabai juto krubätebätä” (Sof. 3:16, 17).

7. ¿Ni meyere tä monso chi kwe tarere ye erere Jehovata ni tarere ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

 7 Ni Ngöbö mikaka täte raba ja tuin kukwe keta kabre ben, akwa Ngöbökwe ni dimikai aune ni töi mikaita jäme ye tä käbämike nie. Tärä Isaías yekänti niebare kwe: “Munkwe kian duai aune mun jänäin ja kisete bätä mun mikai ja ngukodokwäbiti. Ni meyere tä monso kwe töi miketa jäme, ye erere tikwe mun töi mikaita jäme jankunu” (Is. 66:12, 13). Kukwe nieta yebiti ni meyere tä monso chi tare kwe ngwen kisete o tä ja denkä ben ye bämikata. Yebiti Jehovata bämike, niarata ni niara mikaka täte ye tarere krubäte. Ni ütiäte krubäte Ngöbö kräke ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire jabiti (Jer. 31:3).

8, 9. ¿Jesús tä ni tarere ye tä ni dimike ño?

8 Jehovata ni kristiano metre tarere ye kukwe mada tä bämike nie. Juan 3:16 (TNM) tä niere: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä tä tödeke ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire kärekäre ye rabadre kwe”. Aune Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye ngwane, ni tare krubäte niarakwe ye bämikani kwe nie. Ngöbö Kukwei tä niere, kukwe tare rabadre bare nibätä, akwa “Kristo käta ni tarere” ye nikwe ñaka käi kwitaikä jire jabiti (Rom. 8:35, 38, 39). Jesukwe ni tarebare ye tä ni dimike ñaka ja di ngwen nekä, ¿ñan ererea?

9 Kukwe medenbe nita ja tuin abokän tä ni mike nainte, ni mike ulire o di nekä kukwe ja üairebiti ye ngwane, Kristo tä ni tarere nikwe ngwandre törö jai ye raba ni dimike kä ngwen nüke jai (ñäkädre 2 Corintios 5:14, 15 yebätä). Kristo tä ni tarere ye tä ni töi mike nüne jankunu aune Jehová mike täte. Kukwe tare keta kabre tä nakainkä, ja mikata ni rüere, kukwe ñaka kwin nuainta nibätä ye raba ni ngwen di nekä.

NIKWE JA MRÄKÄTRE TAREDRE

Jesukwe dre nuainbare yebätä nikwe ja tötikadre ye raba ni töi mike nitre mada dimike. (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä).

10, 11. ¿Nitre tä di nekä abokän dimikadre ye tä gare nirei? Mä raba mike gare.

10 Konkrekasion yebiti Jehová tä ni dimike arato. Nita ja mräkätre tarere ye ngwane, Ngöbö tare nikwe ye nita bämike. Niaratre ütiäte Jehová kräke aune tä tarere ye nita ja di ngwen mike nüke gare ietre (1 Juan 4:19-21). Apóstol Pablo niebare ni kristiano ie: “Munkwe ja moto mika nuäre  kwärikwäri nünakäre dite ni Dänkien Jesukristo kräke amne, munkwe ja mika bäri dite nünakäre ni Dänkien Jesukristo kräke. Ye abko munta nuene, akwa nuen janknu munkwe” (1 Tes. 5:11). Erametre, Jehová aune Jesús ye erere, nitre umbre ji ngwanka rabadre ja mräkätre töi miketa jäme aune dimike, akwa niaratre ñan aibe rabadre nuainne, ñakare aune ni jökrä käkwe nuaindre (ñäkädre Romanos 15:1, 2 yebätä).

11 Ja mräkätre ruäre tä nemen töbike krubäte kisete tä bren ye ni ja tötikaka ni töibätä käkwe dimikadre aune kräkä biandre ietre ye tätre ribere jai (Luc. 5:31). Nitre umbre ji ngwanka aune nitre kristiano mada yei kukwe ñaka gare doctor ye erere nitre tä bren töbika kisete dimikakäre ye nüke gare ietre. Akwa, kukwe nieta nete mikadre täte ye ütiäte krubäte ye gare ietre: “Nire nire moto ulire abko munkwe die mika kä mikakäreta nuäre btä. Erere arato, nire nire di krüte abko munkwe die mika. Erere arato, mun ñan moto raba romon jötrö jötrö ni mda mdakrä” (1 Tes. 5:14). Ütiäte krubäte ni jökrä rabadre nitre tä di nekä ye tarere, ja ruin ño ietre ye mike nüke gare jai, ngübare bätärekä aune blite töi jämebiti bentre dimikakäre. Nikwe ngwandretari jai: “¿Tita ni mada töi mike jäme aune dimike? ¿Tikwe dre nuaindre ja mräkätre dimikakäre bäri?”.

12. Ja mräkätre konkrekasionte käkwe meri Testiko iti dimikani ño ye mä raba mike gare.

12 ¿Nitre tä bren töbika kisete taredre nikwe ye raba dimike ño? Meri Testiko käi Europa tä niere: “Ruäre ngwane ti töta nemen ja murie ketai. Akwa ja mräkätre tärä ti dimikaka. Ja mräkätre konkrekasionte tä ti dimike ye köböire ti täbe nire. Käre niaratre tä ti dimike aune ti tarere. Tita bren töbika kisete ye gare niaratre ruäre aibe ie, akwa käre niaratre jökrä tä juto biare ti dimikakäre kä jökrä ngwane. Ja ngwai iti aune muko kwe ye tä ti dimike ti rün aune ti meye ye kwrere. Niaratre tä juto biare ti dimikakäre dibire rare”. Erametre ni jökrä ñaka raba ja mräkätre dimike ja erebe. Akwa ja mräkätre tä bren töbika kisete yei nikwe kukwe kwin niedre ye raba niaratre dimike krubäte. *

¿NIKWE JA MRÄKÄTRE TAREDRE YE RABA DIMIKE ÑO?

13. ¿Nikwe dre nuaindre ja mräkätre dimikakäre?

13 Nikwe ni mada kukwe nuadre (Sant. 1:19). Nikwe ni mada kukwe nuadre kwin yebiti nikwe bämikai nita niaratre tarere. ¿Ni iti tä di nekä ye ni raba dimike ño? Ni akräke ja rabadre ruin ño nie yebätä nikwe töbikadre aune nikwe töbikadre kwin käne kukwe ngwantarikäre ie, ne kwe ja ruin ño ie ye rükadre gare nie. Ni töita bökän niara dimikabätä aune tarebätä ye nikwe bämikadre ja ngwärebätä. Ja mräkä yebätä dreta nemen bare ye törbadre mikai gare jökrä nie ngwane, nikwe ngübadre bätärekä aune nikwe ñaka blitadre kukweite ta. Nikwe niara kukwe nuai kwin ngwane, ja ruin ño ie ye rükai gare nie. Ne madakäre, niara rabai tö ngwen bäri nie aune nikwe dre niedi ie ye kukwe nuai kwe. Nita ja töi mike bökän ni madabätä ngwane, nikwe ni mada dimikai krubäte.

14. ¿Ñobätä nikwe ñaka blitadre blo ni madabätä?

14 Nikwe ñaka blitadre blo ni madabätä. Ni iti tä ulire yebätä nita blite blo rabadre ruin ie ngwane, rabai bäri ulire. Aune nikwe ja di ngwain bökän niara dimikabätä, akwa  ñaka rabai nuäre ni kräke. Biblia tä niere: “Blitadre okwä kware ye tä mate ngitra tu grine ye kwrere nibätä, akwa nitre töbätä tidrä ye abokän tä ni miketa kwin” (Prov. 12:18). Erametre, nita kukwe niere yebiti ni ñaka tö ni mada mikai ulire, akwa nikwe ñaka töbikai kwin käne blitakäre ye köböite ni raba ni mada mike ulire. Dreta nemen bare ni madabätä ye nikwe mikadre nüke gare jai niaratre dimikakäre (Mat. 7:12).

15. ¿Dre drebiti ni raba ni mada dimike?

15 Nikwe Kukwe Ngöbökwe yebiti ni mada dimikadre (ñäkädre Romanos 15:4, 5 yebätä). Biblia ye ütiäte ni dimikakäre, ñobätä ñan aune tärä ye kite “Ngöbö ni mikaka nünenkä dite käre amne kä mikaka jäme ni motobtä” yekri. Akwa nikwe diridre kwinbiti yekäre, Watchtower TÄRÄ JÖKRÄ INTERNETE aune Tärä ni testiko Jehovakwe jie ngwankäre ja tötike yebiti ni raba texto bätä tärä aune täräkwata känene ja mräkätre dimikakäre.

16. Ni iti tä ulire ye nita dimike ngwane, ¿nikwe ja töi mikadre ño?

16 Nikwe ni mada taredre aune ja töi mikadre kwin kräke. “Nita nebe ruentari tare” Jehovai aune nire nire tä niara mike täte ye “ruentari tare kri” ie (ñäkädre 2 Corintios 1:3-6 yebätä; Luc. 1:78; Rom. 15:13). Pablo ja ngwani Jehová erere yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke. Kukwe ne tikani kwe: “Ngäbäkre chi därebe meye kwe tä ngibiare kianbtä abko ben meyeta blite jäme, kwrere jire nunkwe blitaba jäme munbe. Erere arato, mun tare bäri kri nunkwe, aisete ñan nunkwe kukwe kuin Ngöbökwe aibe mikaba gare munye, amne nun töi ño ño abko käi rababa nuäre nunbtä mike gare jökrä munye, ñobtä ñan angwane mun tare kri nunkwe” (1 Tes. 2:7, 8). Nita ni mada tarere Ngöbö erere ngwane, ni raba nitre tä ulire ye dimike.

17. ¿Ja mräkätre dimikakäre nikwe mikadre tuin ño jai?

17 Ja mräkätre käkwe kukwe jökrä nuaindre kwin ye nikwe ñaka nütüdre. Nikwe töbikadre kwin niaratre kräke. Niaratre ñaka ja mikadre jire ngite nikwe nütüdre ye raba ni mike ulire (Ecl. 7:21, 22). Jehovata töbike kwin ni kräke ye nikwe ngwandre törö jai. Nikwe ja ngwain niara erere ngwane, nitre mada tä ja mike ngite ye nikwe ngübai bätärekä (Efes. 4:2, 32). Niaratre ñaka tä ja di ngwen kukwe kwin nuainkäre ye nikwe ñaka niedre bätätre aune ni mada tä dre nuainne ye nikwe ñaka ketadre niaratre tä dre nuainne yebätä, ñan ñobätä aune ye ñaka raba mate kwin bätätre. Ñakare aune, dre nuainta kwetre yebätä käre nikwe kwin niedre ietre. Yekwe niaratre dimikai aune Jehová mikai täte kwetre kä jutobiti (Gál. 6:4).

18. ¿Ñobätä ni tö ja mräkätre dimikai töi kwinbiti?

18 Jehová kräke ni niara mikaka täte ye jökrä ütiäte krubäte. Aune Jesukwe ja nire biani ni ütiäre ye kräke ni ütiäte arato (Gál. 2:20TNM). Ja brukwä tätebiti nita ja mräkätre tarere aune ni tö niaratre dimikai töi kwinbiti. Niaratre dimikakäre “jändrän jökrä käta ni die mike nüne jäme jabe kwärikwäri amne tä ni die mike gwaire jökrä, ye abko ari känentari bäri ja käne” (Rom. 14:19). Kä Bä Nuäre käbämikata ye ni tö niena tuai nemen bare, yete ja ñaka rabai ruin di nekä nie. Bren, rü, ni ngite köböite nita krüte, ni rüeta nakainkä, ni ja mräkäre kisete kukwe kri tä aune nita nemen ulire ye ñaka rabaira. Kä mil näin ta ye bitikäre, ni kä tibienbätä töi rabaita metre. Nire nire käkwe nünainkä dite jabätä nememe mrä ye kräke kukwe ne nieta: “Ni Ngöbö ngäbriänkä abko kräke Ngöbökwe kukwe kuin nuäre nuendi” (Rom. 8:21). Nikwe ja taredre jankunu aune nikwe ja di mikadre kwärikwäri nünankäre kä bä nuäre käbämikata Ngöbökwe yete.

^ párr. 6 Täräkwata Ni Mikaka Mokre 15 agosto 2015, página 3 nemen 8 yekänti “Jehovata mä tarere ye mäkwe ñaka käi kwitaka jire jabiti” nieta mikadre ñärärä.

^ párr. 12 Ni törbadre ja murie ketai ye ngwane, nikwe dre nuaindre ye kräke kukwe ütiäte nieta ye raba kwen nie täräkwata ¡Despertad!: “¿Vale la pena vivir? Tres razones para no darse por vencidoKukwe 1, 2 aune 3 (abril 2014), Cuando se pierden las ganas de vivir(enero 2012) aune Merece la pena vivirKukwe 1 aune 2 (22 octubre 2001) yebätä.