Känändre nekänti

Indice yete känändre

Jehovata ni mike tuin bobre jai ye erere nikwe nuaindre

Jehovata ni mike tuin bobre jai ye erere nikwe nuaindre

“Jehová, Jehová, Ngöbö ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin” (ÉX. 34:6).

KANTIKO: 142, 12

1. a) ¿Jehovakwe dre mikani gare Moisés ie? b) Jehovakwe kukwe ye mikani gare Moisés ie, ¿ye ñobätä ütiäte?

BATI, Jehovakwe ja kä aune töi keta kabre kwin ye ruäre mikani gare Moisés ie. Niara töbätä o dite krubäte ye ñan ai mikani gare kwe, ñakare aune niara töi kwin aune tä ni mada mike tuin bobre jai ye mikani gare käne kwe (ñäkädre Éxodo 34:5-7 yebätä). * Jehová, Moisés dimikadre ie tö namani ye nämene gare Jehovai, yebätä niara töi keta kabre kwin tä bämike niara tä juto biare ni mada dimikakäre ye mikani gare kwe ie (Éx. 33:13). Ngöbö töita krubäte nibätä gare nie ye tä ni dimike, ¿ñan ererea? Kukwe ja tötikara nekänti nibike blite ni mada mikadre tuin bobre jai yebätä, ye abokän nitre tä ja tare nike ye rabadre tuin bobre nie aune ja töi mikadre dimike ye meden gärätä.

2, 3. a) ¿Ñobätä nita ni mada mike tuin bobre jai? b) ¿Ñobätä nikwe blitadre Biblia tä dre niere ni mada mikadre tuin bobre jai yebätä?

 2 Nibira gare nie ye erere, Jehovata ni mike tuin bobre jai. Niarakwe ni sribebare ja bä erere. Yebätä ni töita nitre madabätä. Aune nitre ie Ngöbö metre ñaka gare ye tä nitre mada mike tuin bobre jai arato (Gén. 1:27). Nitre kwati krubäte käkwe ni mada mikani tuin bobre jai ye mikata gare Bibliabätä. Ñodre, meri nibu ñäkäbare jai Salomón ngwärekri monso chi ye meye meden mikakäre gare ye törö nie. Monso ye tikadrekä ötöbu ta ribebare reikwe ngwane, monso meye metre ye namani ulire krubäte, aisete namani juto biare monso kwe ye biankäre meri mada yei ne kwe ñaka murie ketadre (1 Rey. 3:23-27). Aune rei Egipto ngängän ye törö nie arato. Moisés kwani ie ñö Nilo ye kräbätä ngwane, monso chi ye hebreo nükani gare ie aune ñaka mikadre kwäre kwe näre akwa nuainbare kwe. Akwa “namani tuin bobre ie” aune ja töi mikani kwe ngübare monso kwe ye kwrere (Éx. 2:5, 6).

3 ¿Ñobätä nikwe blitadre ni mada mikata tuin bobre jai yebätä? Ñan ñobätä aune Biblia tä niere nie nikwe ja ngwandre Jehová erere (Efes. 5:1). Niarakwe ni sribebare ne kwe nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai. Akwa, Adán köböite ni ngite yebätä nita töbike ja aibebätä. Nikwe ja töi mikai ni mada dimike o nikwe töbikai ja aibebätä, ye ruäre ngwane ñaka raba nemen nuäre ni kräke. ¿Dre ni dimikai ni mada mike tuin bäri bobre jai? Kena, Jehová aune nitre mada käkwe ni mada mikanina tuin ño bobre jai ye ani mike gare jai. Biti, ni raba ja ngwen ño Jehová erere aune ye köböire dre kwin rabai nikwe ye ani mike gare jai.

NI MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI YE JEHOVATA BÄMIKE BÄRI KWIN

4. a) ¿Ñobätä Jehovakwe angeletre juani Sodoma? b) ¿Kukwe namani bare Lot aune mräkätre kwe yebätä ye tä dre driere nie?

4 Jehovakwe ni mada mikani tuin bobre jai ye mikata gare bä kabre Bibliabätä. Jehová dre nuainbare Lot kräke yebätä nikwe töbikadre. Nitre nünanka Sodoma aune Gomorra nämene ja ngwen käme krubäte yebätä Lot ni ja ngwanka metre Jehovai nämene ulire. Niaratre nämene nemen kämekäme krubäte ni madabe aisete Ngöbökwe ja töi mikani gainte (2 Ped. 2:7, 8). Lot mikakäre kwäre, Jehovakwe ángel juani mike gare ie, juta ye gaite yebätä niara aune mräkätre kwe gitiadre juta ye bäre mento. “Lo abko rikadre ya, ñakare ya abko namani töbikare kenta” ye ngwane, angeletre “käkwe Lo btä merire kwe btä ngängän nibu kani küdebti, nikani ngwena juta bäre mento” (Gén. 19:16, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Ye tä driere nie, ni Jehová mikaka täte metre ye tä ja tuin kukwe meden meden tare ben ye gare kwin Jehovai (Is. 63:7-9; Sant. 5:11; 2 Ped. 2:9).

5. ¿Ni mada mikadre tuin bobre jai yebätä 1 Juan 3:17 tä dre driere nie?

5 Jehová tä ni mike tuin bobre jai, akwa ye ñan aibe, ñakare aune nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai ye tä driere nie arato. Kukwe biani nuaindre kwe nitre israelita ie yebätä ani töbike. Ni israelita nämene ngwian bretaire ni madai ye ngwane, ni mada ye rabadre dän jakwe bien ie ne kwe ngwian ye biainta kwe ie bämikakäre (ñäkädre Éxodo 22:26, 27 yebätä). * Ni ngwian bretaikä ye ñaka törbadre dän ni madakwe ye bienta ie aune dän ñaka rabadre ni dän bökänkä yekwe kübiara deu. Yebätä, nitre israelita rabadre ni mada mike tuin bobre jai aune rabadre dän kwe ye bienta ie “ngwana jämi niken nekä ye känenkri” ribebare Jehovakwe ietre. ¿Kukwe biani nuaindre nitre israelita ie ye tä dre driere nie? Tä driere nie, ja mräkä  iti tädre ja di ribere aune ni raba dimike ngwane, nikwe nuaindre (Col. 3:12; Sant. 2:15, 16; ñäkädre 1 Juan 3:17 yebätä).

6. ¿Nitre israelita ja mikani ngite Jehová rüere ye niarakwe mikani tuin bobre jai ye tä dre driere nie?

6 Nitre israelita ja mikani ngite Jehová rüere, akwa yebiti ta Jehovakwe mikani tuin bobre jai. Biblia tä niere: “Jehová, Ngöbö mun mräkätre kirabe yekwe, namani jankunu aune bati bobu nitre niara kukwei mikaka gare yebiti mun mike mokre, ñan ñobätä aune juta kwe aune ju kwe ye namani tuin bobre ie” (2 Crón. 36:15). Ye erere arato, nitre ie Ngöbö ñaka gare akwa raba ja töi kwite aune raba nemen ja ketamuko kwe ye nikwe mikadre tuin bobre jai. Jehová tö ni jökrä tuai nemente nire (2 Ped. 3:9TNM). Aisete, kä tä ye ngwane, nikwe nitre jökrä ie kukwe Ngöbökwe mikadre gare jankunu ne kwe Ngöbökwe niaratre mikadre tuin bobre jai.

7, 8. ¿Jehová nitre ja mräkäre mikani tuin bobre jai ye ñobätä namani ruin ietre?

7 Kä nengwane, Jehovakwe nitre Testiko ye kwati krubäte mikanina tuin bobre jai ruin ietre. Ñodre, kä 1990 ye ngrabare, kä Bosnia yekänti nitre kwata bä jene jene nämene rüre jabe ye ngwane dre namani bare ye ani mike gare jai. Kä ye näire, nitre Testiko Bosnia nikani bute nemen Serbia. Bus yete monso chi kä 12 biti kädekata Milan, eteba kwe, rün aune meye nämene näin arato. Niaratre nikani gätä kri yebätä, gätä yete Milan rün aune meye jababare ja ngökö ñöte. Niaratre kwata bä jene yebätä guardiatre diani timo bute juta käi nemen krüte yekänti, akwa nitre Testiko mada tuanimetre kwetre niken ta. Kä nikani köböbu ta ye bitikäre, guardia dre nuaindre nitre ja mräkäre yebätä ye ngwanintari kwe radiote ni niara jie ngwanka yei. Guardia nämene nitre ja mräkäre ye ngwareta, aisete ni guardia jie ngwanka yekwe kukwe niebare ne juruabare ietre: “¡Niaratre ngwena jubäre aune murie kete!”.

8 Guardia ye nämene blite guardiatre mada yebe ngwane, nitre nibu nükani ja mräkätre yekänti aune kukwe ne niebare kwetre tiebe tiebe ietre: “Nun abokän Testiko; dre nibi bare ye ja mräkätre nänkä bute miri gare nunye”. Biti, Milan aune eteba kwe rikadre karote rabakäre juta ye kwäräkri niebare kwetre ie, ñan ñobätä aune guardiatre ñaka nämene täräkwata monsotre kia yekwe mike ñärärä. Biti, kukwe ne niebare kwetre rün aune meye ie: “Mun rika gürere guardiatre kraka jite ye jue trökri ta”. Ja mräkätre kukwe niebare ye juruabare Milan ie ngwane, muadre kwe o kötadre kwe ye ñan namani gare ie. Milan rün aune meye käkwe ngwanintari ja mräkätre ie: “¿Erametre, nun tuainmetre nikenta kwetre, raba ruin munye?”. Niaratre nikani juta ye kwäräkri aune guardiatre nämene niaratre mike ñärärä, akwa niaratre ñaka nämene tuin ietre ye kwrere namanintre ja bämike. Juta ye kwäräkri ja kwaninta ietre aune nikanintre jankunu nemen gätä kri nuain jababare yete. Niaratre ja di ribebare Jehovai ye Jehovakwe kukwe nuani namani gare metre ietre. Erametre Biblia tä mike gare, metrere Jehová ñaka nämene nitre niara mikaka täte ye kriemike käre ye gare nie (Hech. 7:58-60TNM). Akwa, ja namani ruin ño Milan ie ye tä mike gare krörö: “Angeletre käkwe kä mikani drüne guardiatre okwäte aune Jehovakwe nun mikaba kwäre rababa ruin tie” (Sal. 97:10).

9. Nitre nämene näin Jesús jiebiti jutuabare ie ngwane, ¿ja töi mikani ño kwe? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

9 Jesukwe nitre mikani tuin bobre jai ye tä kukwe ütiäte driere nie arato. Nitre nämene näin Jesús jiebiti ye namani tuin “obeja ngibiaka ñakare [...] ye kwrere” ie ye ngwane, ¿dre nuainbare kwe? ‘Nitre ye namani ruentari tare kri Jesuye’ aune “nikani kukwe dirire kabre bätäkä ngwarbe ietre” (Mat. 9:36; ñäkädre Marcos 6:34 yebätä). Nitre fariseo ñaka tö nämene nitre mada dimikai, akwa Jesús ñaka ja ngwani ye erere (Mat. 12:9-14;  23:4; Juan 7:49). ¿Nita ja ngwen Jesús erere aune nire nire tö Jehová mikai gare jai ye ni tö dimikai ja brukwä tätebiti?

10, 11. ¿Käre nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai? Mä raba mike gare.

10 Akwa ye ñan tä mike gare, käre nikwe ni mada mikadre tuin bobre jai. Bati, Jehovakwe ñaka ni mada mikani tuin bobre jai ye ani mike gare jai. Saúl rabadre nitre amalequita aune jondron nire kwetre murie kete ribebare Jehovakwe ie, akwa Saúl ñaka rei aune jondron nire bäri kwin kwe ye murie ketani. Niara nämene nitre ye mike tuin bobre jai namani ruin ie raba ruin nie, akwa niara ñaka Jehová mikani täte yebätä Jehovakwe ñaka mikani jankunu reire Israel (1 Sam. 15:3, 9, 15). Jehová ye ni kukwe ükatekä metre. Dreta ni brukwäte ye gare kwin ie, aisete ñongwane ni mada ñaka mikadre tuin bobre jai ye gare ie (Lam. 2:17; Ezeq. 5:11). Jehová köböra nitre ñaka tö niara mikai täte ye gainte (2 Tes. 1:6-10). Ye ngwane, nitre gaite ye Jehovakwe ñaka mikai tuin bobre jai. Erametre, niaratre gaite kwe ni niara mikaka täte ye mikakäre kwäre aune mikakäre tuin bobre jai.

11 Erametre, Jehová rabadre nitre gainte o mike kwäre niedre nikwe ye ñaka tä gare nie, ñakare aune nikwe ja di ngwandre nitre mada dimike kä nengwane. Aisete, ¿ño ni raba nitre mada mike tuin bobre jai? Ani mike gare ruäre jai.

¿ÑO NI RABA NI MADA MIKE TUIN BOBRE JAI?

12. ¿Kukwe meden keteitibiti ni raba nitre mada mike tuin bobre jai?

12 Dreta nuaindre käre nitre madai yebätä nikwe dimikadre. Ni kristiano rabadre ja mräkätre aune nitre mada mike tuin bobre jai ye ribeta nie (Juan 13:34, 35; 1 Ped. 3:8). “Nita ni mada mike tuin bobre jai” ye abokän, “nita ja tare nike ben” ye meden gärätä. Ye abokän ni rabadre ja töi mike nitre tä ja tare nike ye dimike. Ni raba nuainne ño ye nikwe mikadre gare jai. Ñodre, ni raba ni mada dimike jondron gwita ye nuainbätä o ni raba dimike jondron mada nuainbätä (Mat. 7:12).

Dreta nuaindre käre nitre madai yebätä nita dimike ye ngwane, nita nitre mada mike tuin bobre jai. (Párrafo 12 mikadre ñärärä).

13. Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, ¿nitre Ngöbö mikaka täte tä ni mada mike tuin ño bobre jai?

13 Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane nikwe ni mada dimikadre. Nitre tä ja tare nike kukwe tare tä nemen bare köböite ye ja mräkätre kwati tä mike tuin bobre jai. Kukwe tare ye erere tä nemen bare ye ngwane, nitre  Jehová mikaka täte tä nitre mada dimike ye gare nitre jökrä bäsi ie (1 Ped. 2:17). Meri Testiko japonesa nämene nüne yekänti dobo kri nakaninkä aune mren niabare jate kä 2011 yete. Nitre kwati nünanka Japón aune juta madate nükani ja töi jeñebiti ju aune Ju Ja Ükarakrö üketeta tuani kwe yekwe dimikani krubäte niebare kwe. Tikani kwe: “Kukwe rababa bare tibätä yekwe mikaba nüke gare tie, Jehovata ni tarere aune ni Testiko töita ja dimikabätä kwärikwäri. Ja mräkätre kwati krubäte kä jökräbiti tibien tä orare ni kräke”.

14. ¿Ño ni raba nitre umbre aune nitre bren dimike?

14 Nikwe nitre umbre aune nitre bren dimikadre. Ni mada tä umbre o tä bren yebätä tä ja tare nike tuata nikwe ye ngwane, tä nemen tuin bobre nie. Gobran Jehovakwe jatadre ne kwe bren aune ni kite umbre diandrekä kwe ye nita ribere ie. Akwa jämi nüke ye känenkri, nikwe ja di ngwandre nitre tä ja di ribere ye dimikakäre. Ni kukwe tikaka ye meye nämene bren Alzheimer kisete yebätä dre namani bare ye mikani gare kwe. Bati, niarakwe nänbare jabätä. Niara nämene ja di ngwen ja bätätekäre ye ngwane, meri Testiko nibu nämene nüke käre känti yekwe jukwe metani ie. Dre namani bare ye jutuabare ietre ngwane, niaratre raba meri ye dimikai o ñakare ye ngwanintari kwetre ie. Meri yekwe niebare ietre: “Tita ja gaire, akwa mun raba ti dimike”. Aisete meri ye dimikani kwetre, té sribebare kwetre ie aune namanintre blite ben. Meri ye monsoi namani debe bien krubäte, aisete meri Testiko nibu ye nämene dre driere ye erere nämene nuainne yebätä mikai ütiäte kwe jai niebare kwe ietre. ¿Nita nitre umbre aune nitre bren mike tuin bobre jai ye tä ni töi mike ja di ngwen niaratre dimikakäre? (Filip. 2:3, 4).

15. ¿Kukwe drieta yebiti ni mada dimikata ño?

15 Nikwe nitre dimikadre Jehová mike gare jai. Kä nengwane, kukwe tare tä nemen bare nitrebätä aune tätre töbike krubäte. Nikwe Ngöbö kukwei driedre ietre aune Gobran Ngöbökwe dre nuaindi ni jökrä kräke nikwe mikadre gare ietre ye bäri kwin. Aune niaratre Ngöbö mikai täte ngwane, kukwe kwin rabai kwetre ye nikwe mikadre nüke gare ietre arato (Is. 48:17, 18). Kukwe drieta yebiti nita Jehová mike ütiäte jai aune ni raba nitre mada mike tuin bobre jai. ¿Ni raba kukwe driere bäri? (1 Tim. 2:3, 4).

NI MADA MIKADRE TUIN BOBRE JAI YE TÄ NI DIMIKE ARATO

16. ¿Ni mada mikata tuin bobre jai ye köböire dre dre kwin tä nemen nikwe?

16 Nitre ja tötikaka ni töibätä tä niere ye erere, ni mada mikadre tuin bobre jai ye köböire ni raba nüne bäri kwin aune ni raba ja kete kwin ni madabe. Nita nitre tä ja tare nike dimike ye ngwane, kätä nemen bäri juto nibätä, nita nemen töbike kwin, ja ñaka tä nemen ruin kaibe nie aune kukwe ñaka kwin yebätä ni ñaka nemen ja töi mike krubäte. Erametre, ni mada mikata tuin bobre jai ye köböire kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe (Efes. 4:31, 32). Nita nitre mada tarere aune nita ja di ngwen dimikakäre ye ngwane, ni töi rabai kwin, ñan ñobätä aune Jehová tö dre ie ye nita nuainne rabai gare nie. Aune ye köböire nikwe monso ngübai kwin, nikwe ja ketai kwin ni muko aune ja ketamuko nikwe yebe. Ne madakäre, nire nire tä ni mada mike tuin bobre jai ye tä ja di ribere ngwane, käre dimikata (ñäkädre Mateo 5:7; Lucas 6:38 yebätä).

17. ¿Ñobätä mä tö ni mada mikai tuin bobre jai?

17 Akwa, ni mada mikadre tuin bobre jai ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe ye ñan aibebätä nita nuainne. Ñakare aune metrere ni tö ja ngwain Jehová erere aune ni tö niara käikitaikä yebätä nita nuainne. Niara tä ni tarere aune ni mike tuin bobre jai (Prov. 14:31). Yebätä, nikwe ja di ngwandre ja ngwen niara erere. Ye köböire nikwe ja ketai bäri kwin ja mräkätre aune nitre mada yebe (Gál. 6:10; 1 Juan 4:16).

^ párr. 1 Éxodo 34:5-7: “Ye ngwane Jehová jatani mutate ta aune nükani niara ken aune ja kä Jehová ye mikani gare kwe ie. Jehová nikani niara känenkri käkwe niebare: ‘Jehová, Jehová, Ngöbö ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune ni tare metre kwe bätä kukwe metre niere, tä ni kwati krubäte tarere metre, kukweta nainte nie bätä nita ja mike ngite ye tä juen ta nibiti, akwa ni ja mikaka ngite ye niarakwe mikai ja ngie nuin, nitre rüne aune meyere tä ja mike ngite ye tä ngie mike niken monsotre kwe, bräntre aune bräntre monsoi kite jatäri yebiti’”.

^ párr. 5 Éxodo 22:26, 27: “Mäkwe ngwian bretaidre ni madai ye biandreta metre kwe mäi bämikakäre mäkwe dän kwe diandre jai ye ngwane, ngwana jämi niken nekä ye känenkri mäkwe dän ye biandreta ie. Ñan ñobätä aune dän ye aibe tä kwe kitadre jabätä; ¿aisete dän medente kübiai kwe? Niarakwe ngwänäinkä tie ngwane, erametre tikwe niara kukwe nuai, ñan ñobätä aune tita ni mada mike tuin bobre jai”.