“Makwe ja di nuri Ngöböbe angwane makwe ganainire amne, makwe ja di nuani ni mda mdabe angwane, makwe ganainbare kwäräbe” (GÉNESIS 32:28JK).

KANTIKO: 23, 38

1, 2. ¿Ni Jehová mikaka täte ye tä rüre kukwe meden meden ben?

ABEL näire nükebe ni näire, ni jökrä Ngöbö mikaka täte ye tä ja di ngwen ja ngwankäre metre. Nitre kristiano hebreo yei apóstol Pablo niebare niaratre kä ngwani nüke jai ja tare nikabare krubäte kwetre yebätä aune ja di ngwani kwetre ne kwe Jehovakwe kadre ngäbiti (Hebreos 10:32-34). Ni kristiano tä ja di ngwen ye Pablo bämikani nitre nämene ja di ngwen niakäre, ja metakäre aune ja di nuakäre kwärikwäri juta Grecia kirabe yete yebätä (Hebreos 12:1, 4). Ji niken ni ngwena ja nire kärekäre kokwäre yebiti ni kristiano tä nen kä nengwane. Akwa ni rüe tärä abokän tö ni näkwitai aune tö ni tuai ñaka kä ngwen juto jabätä bätä ñaka tö ni tuai tö ngwen Jehová tä kukwe käbämike ja känenkäre nie yei.

2 Nita rüre Satana aune nitre gobrainta kwe yebe ye bäri ñaka nuäre ni kräke (Efesios 6:12). Ütiäte krubäte nikwe ñaka ja tuanemetre töi kwitadre nitre kä nebätä tä dirire, tä kukwe ngwarbe dätere aune kukwe kämekäme nuainne yei, ñodre nitre nemen kämekäme jabe, sö duen, dö ñain krubäte o droga duen. Nita nemen di nekä aune kukwe käme tä nüke ni töite yebe nikwe ja di ngwandre jankunu arato (2 Corintios 10:3-6; Colosenses 3:5-9).

3. ¿Jehová tä ni kite ño rükäre ni rüe yebe?

 3 ¿Erametre ni raba ni rüe dite krubäte ye ganainne? Ni raba ganainne, akwa ñaka rabai nuäre ni kräke. Pablo kukwe niebare nebiti ja bämikani kwe ni ja metaka ye kwrere: “Ñan tita kuso braire ngwarbe kä tökarete kwäräkwärä” (1 Corintios 9:26). Nitre ja metaka ye kwrere nikwe ja di ngwandre ni rüe yebe aune Jehová tä ni dimike bätä ni kite nuainkäre. ¿Tä ni dimike ño? Tä ni dimike Biblia, tärä, täräkwata, gätä nuainta aune gätä krikri yebiti. ¿Jehovata dirire nie kukwe keta kabrebiti ye jökrä nita kain ngäbiti? Nikwe ñaka kai ngäbiti angwane, nikwe dre dre nuaindre rükäre ni rüe ben ye jökrä ni ñaka tädre nuainne. Ñakare aune nikwe ja ngwandre ni ja metaka tä kuso braire ngwarbe kä tökarete kwäräkwärä ye kwrere.

4. ¿Kukwe käme yekwe ñaka ni ganaindre yekäre nikwe dre nuaindre?

4 Käre ni tädre mokre jabiti. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune ni tädre jäme o ni tädre di nekä ye ngwane ni rüe raba ja mike ni rüere. Biblia tä ni mike mokre aune tä ni dimike kukwe nebiti: “Makwe ñan ja ganaimna kukwe kämeye, akwa makwe kukwe kuin nuen [...], köböire makwe kukwe käme ganaindi” (Romanos 12:21). Ye tä mike gare nie nikwe ja di ngwain jankunu kukwe käme yebe angwane ni raba ganainne. Akwa nikwe ja di ngwain nekä aune nikwe ñaka rüdi jankunu angwane, Satana, nitre gobrainta kwe aune kukwe käme tä nüke ni töite ye raba ni ganainne. Aisete nikwe ñaka ja tuanemetre ganaindre jire ni rüe ie. Nikwe ñaka ja di ngwandre nekä aune nikwe ñaka ja küde mikadre niken tibien (1 Pedro 5:9).

5. a) Jehovakwe ni kadre ngäbiti ie ni tö angwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai? b) ¿Nitre kädrieta Bibliabätä ye meden medenbätä nibike blite?

5 Ni tö ni rüe ganaindi angwane, ñobätä nita ja di ngwen ye nikwe ngwandre törö jai. Ngöbökwe ni kadre ngäbiti ie ni tö yebätä nita nuainne. Hebreos 11:6 tä niere: “Ngöbö tärä, ye abko nikwe mikadre era, abti nikwe krötadre Ngöbö ken, amne nita niara känene abko ütiä biandi kwe nie”. Nibira gare nie ye erere, ni tö Jehová tuai kukwe kwin mike nemen bare ja kräke angwane, nikwe ja di ngwandre krubäte (Hechos 15:17TNM). Nitre brare aune merire kwati krubäte käkwe ja brukwä tätebiti ja di ngwani yebätä Biblia tä blite. Nitre ye ruäre abokän Jacob, Raquel, José aune Pablo. Niaratre ye jökrä käkwe ja tuani kukwe tare krubäte ben ja töi aune ja ngrabare yebiti. Akwa ja di ngwani kwetre, yebätä Ngöbökwe kukwe kwin mikani nemen bare kräketre. Kukwe bämikani kwetre ye tä mike gare nie nikwe ja di ngwain angwane Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke arato. Niaratre kukwe kwin bämikani ye erere ni raba ja ngwen ño ye ani mike gare jai.

NI KÄ NGWAIN NÜKE JAI ANGWANE, KUKWE KWIN RABAI BARE NI KRÄKE

6. a) ¿Ñobätä Jacob ñaka ja di ngwani nekä jire? b) ¿Dre kwin mikani nemen bare Jacob kräke? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

6 Jacob ja ngwani metre Ngöböi aune ñaka ja di ngwani nekä jire kwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nämene Jehová tarere aune nämene ja kete ben ye nämene mike ütiäte jai. Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ngäbriäntre kräke käbämikani kwe ye erere mikai nemen bare kwe yei nämene tö ngwen (Génesis 28:3, 4). Jacob yebiti kä nämene bäsi 100 ye ngwane, ja di nuani kwe ángel iti ben ne kwe Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare kräke (ñäkädre Génesis 32:28 yebätä). * ¿Ñobätä ja di nuani kwe ángel iti ben? Niara nämene dite krubäte ye ñan aibätä nuainbare kwe. Ñakare aune nuainbare kwe ñobätä ñan aune töi nämene kwatibe ja di nuakäre ne kwe Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen  bare kräke. Aune ye erere namani bare ie. Ja di nuani jankunu kwe ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke. Ye medenbätä kädekani kwe Israel, ye abokän “Ni ja di nuaka Ngöböbe” meden gärätä. Jehovakwe niara kani ngäbiti aune kukwe kwin mikani nemen bare kwe kräke. Ye erere ni tö Jehová tuai kukwe kwin mike nemen bare ja kräke arato.

7. a) ¿Kukwe meden tare ben Raquel ja tuani? b) ¿Raquel dre nuainbare aune ye köböire dre kwin namani kwe?

7 Raquel ye Jacob muko abokän nämene tare krubäte kwe. Jehovakwe kukwe käbämikani muko ie ye mikai nemen bare ño kwe ye niara tö namani tuai nemen bare arato. Akwa kukwe keteiti nämene Raquel kisete. Niara monsoi ñaka nämene nemen. Aune meritre nünanbare kirabe monsoi ñaka nämene nemen ye nämene nemen tare krubäte ietre. ¿Kukwe tare krubäte ben Raquel nämene ja tuin yebätä dre nuainbare kwe? Niara nämene tö ngwen jankunu. Nämene orare käre Jehovai ja di ngwankäre jankunu. Niara orabare bökän ye Jehovakwe kukwe nuani aune ye köböire ja känenkäre monsoi namani. Ye medenbätä bati niebare kwe niarakwe ja di ngwani ja di tätebiti. Aune niebare kwe arato: “Tikwe niara ganainirira kwäräbe” (Génesis 30:8JK, 20-24).

8. a) ¿José ja tuani kukwe medenbe? b) ¿José kukwe kwin bämikani ye tä dre driere nie?

8 Jacob aune Raquel tödekabare ye käkwe monso kwe José dimikani ja tuin kukwe kri namani kisete yebe. José yebiti kä nämene 17 ye ngwane, ñaka namanina nüne käne ye erere. Etebatre kwe namani mokrere ben yebätä rurubäinbare kwetre ni klabore kwrere. Ja känenkäre, José ñaka ja mikani ngite akwa kä nikani kwati krubäte ta yete nämene ngite Egipto (Génesis 37:23-28; 39:7-9, 20, 21). Akwa ñaka ja ngwani di nekä kwe, ñaka namani rubun aune ñaka ja töi mikani ja ngie mike kwe. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune nämene ja kete Jehovabe yebätä ja töi mikani metrere kwe (Levítico 19:18; Romanos 12:17-21). Ni nämene chi ye ngwane kukwe tare ben nikwe ja tuani o kukweta ni kisete ye ükate ñaka raba rabadre ruin nie akwa yebiti ta José kukwe kwin bämikani ye tä driere nie nikwe ja di ngwandre jankunu. Akwa nikwe ja di ngwain jankunu angwane, Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen  bare ni kräke yei nikwe tö ngwandre metre (ñäkädre Génesis 39:21-23 yebätä). *

9. ¿Ni raba ja ngwen ño Jacob, Raquel aune José ye erere?

9 Kukwe kri rabadre ni kisete yebätä ni raba kä ngwen nüke jai arato raba ruin nie. Kukwe ñaka kwin nuainta nibätä, ni ka ngäbiti ñaka ja erebe, ni kötaita o ni mada tä mokrere nibe yebätä tä ja mike ni rüere yebe nita ja tuin raba ruin nie. Akwa nikwe ñaka ja ngwandre di nekä. Dre käkwe Jacob, Raquel aune José dimikani Jehová mike täte kä jutobiti ye nikwe ngwandre törö jai. Niaratre nämene ja kete Jehovabe ye nämene mike ütiäte krubäte jai yebätä Jehovakwe niaratre dimikani aune kukwe kwin mikani nemen bare kräketre. Nitre Ngöbö mikaka täte ye ja di ngwani jankunu aune niaratre nämene dre ribere orasionte jai ye ererebätä ja ngwani kwetre. Nita nüne kä krüte te, yebätä ütiäte krubäte nikwe tö ngwandre bäri kukwe ja känenkäre yei. ¿Nita juto biare ja di ngwankäre ne kwe Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke?

NIKWE JA DI NGWANDRE NE KWE KUKWE KWIN RABADRE BARE NI KRÄKE

10, 11. a) ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ne kwe Ngöbökwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke? b) ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai?

10 ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre ne kwe Ngöbökwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke? Kukwe keta kabrebätä raba ruin nie. Ñodre, nitre kristiano ngite yebätä tätre ja di ngwen kukwe käme yebe. Mada abokän tä ja di ngwen töbike kwin kukwe driekäre aune mada abokän tätre bren o ja ruin kaibe ietre yebe tätre ja di ngwen. Ne madakäre, niaratre ruäre yebätä ni madakwe ñaka kukwe kwin nuainbare ye ñaka nemen nuäre kräketre ngite juankäre tabiti. Nita krire o mekerabe Jehová mike täte, akwa kukwe ruäre ñaka tä ni mike Ngöbö mike täte yebe nita ja di ngwen. Akwa nire nire tä Ngöbö mike täte metre ye kräke niarata kukwe kwin mike nemen bare ye nikwe ngwandre törö jai.

¿Nita ja di ngwen ne kwe Jehovakwe kukwe kwin mikadre nemen bare ni kräke? (Párrafo 10 aune 11 mikadre ñärärä).

11 Ni töita kukwe blo nuainbätä ye ngwane, erametre ja mikadre kristiano aune kukwe kwin diandre nuaindre jai ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke (Jeremías 17:9). Ye erere tä nemen bare nibätä angwane, Jehovakwe üai deme kwe biandre nie ye nikwe kärädre ie. Orasion aune üai deme ye raba ni dimike kukwe kwin nuainne. Ye köböire Ngöbökwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke. Nita dre kärere orasionte jai ye ererebätä nikwe ja töi mikadre kwatibe ja ngwen. Nikwe ja di ngwandre mantre jetebe ñäke Bibliabätä aune nikwe kä diandrekä jai ja tötikakäre kaibe Bibliabätä bätä Ngöbö mikadre täte ni mräkäbe ye nikwe nuaindre (ñäkädre Salmo 119:32 yebätä). *

12, 13. ¿Dre käkwe nitre kristiano nibu dimikani kukwe käme ye tuenmetre?

12 Biblia, üai deme, tärä aune täräkwata yekwe ja mräkätre bätä ja ngwaitre kwati krubäte dimikanina kukwe käme ye tuenmetre. “¿Cómo puede usted resistirse a los malos deseos?” tä täräkwata ¡Despertad! 8 diciembre 2003 yebätä monso bati käkwe ñäkäbare. ¿Ja namani ruin ño ie? Niara tä niere: “Tita ja di ngwen kukwe käme tä nüke ti töite ye tuametrekäre. Tikwe ñäkäba kukwe yebätä angwane, ja ñaka rababa ruin kaibe tie, ñakare aune ja mräkätre aune ja ngwaitre kä jökräbiti tibien ye ngätäite tita siba rababa ruin tie. ‘Ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte ye kräke kukwe käme tuanemetre ye ñaka nuäre’”. “¿Aprueba Dios los estilos de vida alternativos?” ¡Despertad! 8 octubre 2003 yebätä yekwe monso bati ye dimikani arato. Kukwe yebätä nükani gare  ie, ni kristiano ruäre tä ja di ngwen käre kukwe käme tuametrekäre ye abokän “kri tukwä, ye kwrere jire tä nebe ruen ngritekä [...] ngrabare” ietre (2 Corintios 12:7). Akwa niaratre ye tä ja di ngwen ja ngwankäre kwin aune töbikakäre kwin kä ja känenkäre yebätä nükani gare ie arato. Ye bitikäre monso bati yekwe niebare: “Ye medenbätä, köbö kwatire kwatire tä niken ta yete ti raba ja ngwen metre Ngöböi ruin tie. Nitre kä nebätä töi käme ye ngätäite Jehová tä juta ükaninte kwe yebiti ti dimike rabatekäre nire köbö kwatire kwatire te yebätä tita debe bien krubäte ie”.

13 Meri Testiko tä nüne Estados Unidos yebätä ani blite arato. Niarakwe kukwe ne tikabare: “Ti tö debe biain Ngöböi ñobätä ñan aune käre tä mrö ja üaire bien nie nita ribere bäri jai ye ngwane. Kukwe ye tikani ti aibe kräke namanina ruin bä kabre tie. Kä kwati krubäte te tita ja di ngwen kukwe käme krubäte Jehová kräke ye tuametrekäre. Ruäre ngwane, ti töta nemen ja di ngwain nekä aune ñaka ja di ngwain jankunu. Jehová ye ni mike tuin bobre jai aune tä ngite juen ta nibi ye gare tie, akwa ja ñaka ruin kwin tie yebätä niarakwe ñaka ti dimikadre näre, ñobätä ñan aune ti töita kukwe käme ye nuainbätä aune ti brukwä ñaka kukwe käme ye kräke. Tita ja di ngwen kukwe käme tuametrekäre akwa ñaka nemen nuäre ti kräke ye köböite kukwe jökräbätä ti ñaka tä nüne kwin”. Aune “¿Mä brukwä tä juto Jehová mikakäre gare jai?” tä täräkwata Ni Mikaka Mokre 15 marzo 2013 yebätä ñäkäbare kwe. ¿Ye bitikäre ja namani ruin ño ie? Niarakwe niebare: “Jehová tö ti dimikai ye rükaba gare metre tie”.

14. a) ¿Dre nämene gare kwin Pablo ie? b) ¿Ño ni raba kukwe käme ye tuenmetre?

14 (Ñäkädre Romanos 7:21-25 yebätä). Ja di ngwandre kukwe käme tuenmetre aune ñaka ja töi mike käme ye ñaka nuäre nämene gare kwin Pablo ie. Akwa niarakwe oradre Jehovai ye ngwane raba kukwe käme tuenmetre ye nämene gare kwin ie aune Jehovakwe niara dimikai yei nämene tö ngwen bätä Jesús ja nire biani ni ütiäre yei nämene tödeke. ¿Aune ni? ¿Ni raba kukwe käme ye tuenmetre arato? Nikwe ja ngwandre Pablo erere, Jesús ja nire biani ni ütiäre yei nikwe tödekadre aune nikwe ñaka tö ngwandre ja di jeñe nikwe ie ñakare aune nikwe ja brukwä tätebiti tö ngwandre Jehovai ye ngwane erametre ni raba kukwe käme ye tuenmetre.

15. ¿Jehovata ni dimike ño ja ngwen metre aune kä ngwen nüke jai kukweta ni kisete yebe?

15 Kukwe keteiti yebätä ni töita o ñakare, ye ruäre ngwane Jehová raba ni tuenmetre bämike jai. Ñodre, ni mräkätre iti ja tare nikadre bren tare kisete o kukwe ñaka kwin nuaindrebätä ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Aune kukwe ye erere rabadre bare nibätä ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nita tö ngwen ja brukwä tätebiti Jehovai angwane, niarakwe ni dimikadre ja ngwen metre jankunu, kä ngwen juto jankunu jabätä aune ja ketakäre ben ye nikwe käräi ie (Filipenses 4:13TNM). Nitre kristiano kwati krubäte mekerabe aune kä nengwane käkwe kukwe kwin bämikanina ye tä mike gare nie nita orare Jehovai ye ngwane, niarata ni dimike ñaka kä jürä ngwen jabätä kä ngwankäre nüke jankunu jai.

ANI JA DI NGWEN JANKUNU NE KWE JEHOVAKWE KUKWE KWIN MIKADRE NEMEN BARE NI KRÄKE

16, 17. ¿Nikwe ja töi mikadre dre nuainne?

16 Ni rabadre ulire, ja ngwandre di nekä aune ja küde mikadre niken tibien ye ngwane, kä rabadre juto Satanabätä. Ye medenbätä, nikwe ja töi mikadre kwatibe “kukwe kuin” nuainne (1 Tesalonicenses 5:21). Satana, nitre gobrainta kwe aune ni töi käme ye ni raba ganainne. Jehovakwe ni dimikai yei nikwe tö ngwain ja brukwä tätebiti angwane, nikwe ganaindi (2 Corintios 4:7-9; Gálatas 6:9).

17 Aisete nikwe ja di ngwandre jankunu aune nikwe ñaka ja di ngwandre nekä jire. Jehovakwe “jondron kwin keta kabre bian krubäte” nie yei nikwe tö ngwandre metre (Malaquías 3:10).

^ párr. 6 Génesis 32:28, (Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena, [JK]): “Angwane ni ye käkwe niebare Jakoboye: Mtare makwe ja di nuri Ngöböbe angwane makwe ganainire amne, makwe ja di nuani ni mda mdabe angwane, makwe ganainbare kwäräbe, aisete ma kä Jakobo, akwa mtare mentokwäre kä rabadi Iraeli, ñobtä ñan angwane kukwe Iraeli abko käta ‘Ni ja di nuaka Ngöböbe’ niere jebreore aisete, niebare kwe Jakoboye”.

^ párr. 8 Génesis 39:21-23, (JK): “Akwa Dänkin Ngöbö nämane ben jangunu, aisete nämane die mike, abko köböire ni nämane ni ngite ngibiabtikä abko, nikani tödeke Josebti mda, käkwe sribi jakwe biani mda Joseye amne, Jose namani ni ngite ngite ngibiabtikä mda. Mden kisete dre nuendre, erere Jose namani niere ie. Dänkin Ngöbö namani Jose die mike, aisete namani jändrän nuene, erere namani nebe bare kuin ie. Mden kisete ni ni ngite ngibiabtikä käkwe Jose mikani sribire ja täte. Yebti namani jäme tödeke Josebti, ñobtä ñan angwane jändrän jökrä namani nebe bare kuin Joseye aisete”.

^ párr. 11 Salmo 119:32: “Kukwe biani mäkwe ye erere jiebiti ti tö näin krubäte, ñobätä ñan aune ye tä ti brukwä mike bäri kri”.