Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE KWE MIKATA GARE

Jehová mikabätä täte kukwe kwin namanina tikwe

Jehová mikabätä täte kukwe kwin namanina tikwe

Nun rükaba kä ruäre deu krö nänkäre karote ora krati nemen kä kädekata Joplin, ye nemenkä kä suroeste Misuri (Estados Unidos), ye rababa bare kä 1939. Kä yekänti nunkwe kukwe driedre aune nunkwe täräkwata kia ye mikadre jukwe täni, akwa nunkwe nuaindre käbube. Kä jataba ngwen ye ngwane, nunkwe täräkwata kia döräiba ünä aune nun rikabata ja jiebiti rabakäreta jakänti ja mräkätre mada mada yebe. Ñobätä nun rikaba kukwe driere ora ye näre te aune ñobätä nunkwe kä mikakaba jötrö ngwarbe kä yekänti ye tikwe mikai gare ja käne munye.

TI DÄREBARE kä 1934 yete. Kä 20 te ti rün Fred Molohan aune ti meye Edna nämäne Nitre Ja Tötikaka Bibliabätä ye ngätäite (kä nengwane kädekata nitre testiko Jehovakwe). Tikwe Ngöbö taredre driebare kwetre tie yebätä tita debe bien krubäte ietre. Nun nämä nüne kä Parsons yete, kä ye nemenkä kä sureste Kansas yekri. Konkrekasion te nun nämä ja ükökrö yete ja mräkätre jökrä bäsi abokän dianinkä nänkäre kä kwinbiti. Nun ñaka nämä gätä juen ja bäre aune käre nun nämä Kukwe metre Ngöbökwe ye driere. Käre, sabadote dere nun nämä niken kukwe driere ji ngrabare (nengwane kädekata kukwe drieta ni jökrä ngwärekri). Ruäre ngwane, nun nämä nemen nainte, akwa nun nämä kukwe driere ünä ye bitikäre, ti rün nämä niken nun ngwena helado kwete.

Konkrekasion chi te nun nämä ja ükökrö, akwa kä keta kabre känti nun nämä kukwe driere, ñodre kä jondron nire ngübakäre o jondron kwetadre nöka nämä yekänti. Nura ngwä kena, kwi mrüke aune ruäre ngwane kwi nire ye nitre nämä bien nunye tärä o täräkwata ütiäre. Ngwian ñaka nämä krubäte nunkwe, akwa ti rün nämänä ngwian bien tärä aune täräkwata ye ütiäre, aisete jondron bian nämä nunye ju ju te ye nun nämä sribire kwetadre jai.

KUKWE ÜKATEBA KUKWE DRIEKÄRE

Ti rün aune ti meye käkwe gramófono kökaba jai kukwe driekäre. Ti nämä chi yebätä ñaka nämä nemen nuäre ti kräke ngwankäre. Akwa niaratre nämä niken nitre tuinbiti o tötike Bibliabätä ye ngwane, ti nämä niaratre dimike ja mräkä Rutherford kukwe grababare ye mike kukwe nuare aune ye käi nämä nemen juto tibätä.

Karo nunkwebiti bosina kri nämä mikani ye ken nun nämä.

Karo nämä nunkwe yebiti kuin ti rünkwe bosina kri mikaba. Ye käkwe nun dimikaba krubäte kukwe driere Gobran Ngöbökwe yebätä nitre ie. Käne, nun nämä musika ngö mike, biti nun nämä kukwe grababare ye mike kukwe nuadre nitre ie. Kukwe grababare ye nämä krüte ngwane, nitre tö nämä kukwe mikai gare jai yei nun nämä tärä aune täräkwata bien.

 Juta chi Cherryvale kä Kansas yekänti, ti rün ñaka rabadre kukwe grababare ye mike kukwe nuadre parque yete guardiatre nieba ie, ñan ñobätä aune yekänti nitre kwati nämä niken basare bämänte. Akwa niara raba mike parque ye bäre mento nieba kwetre ie. Ti rün ñaka krörö nieba jire aune ji niken parque kokwäre yekänti niarakwe karo mikaba nünenkä. Biti kukwe grababare ye mikabata kwe kukwe nuare nitre ie. Kä nämä nemen juto ti aune ti rün bätä ti eteba umbre Jerry yebätä.

Kä ye näire, “kukwe ükate nämä ne kwe nun rikadre kä jene jene yekänti kukwe driere” nitre ñaka tö nämä nun kukwe nuai jire yei. Tikwe nini käne ye erere, kä ruäre deu nun nämä nüke krö aune käbube nun nämä niken täräkwata kia ye mike jukwe täni. Biti, nun nämä ja ükökrö juta ye bäre, nane ja mräkä o ja ngwai rakadre guardiatre ie o ñakare ye ngübakäre.

Kä ye ngwane arato, nun jataba kukwe driere tärä okwä tikani täräkwatabätä yebiti ji ngrabare. Täräkwata ye nun nämä kite ja ngärä aune nun nämä niken jirere ja jiebiti kukwe Gobran Ngöbökwe yebätä mike gare. Bati ye nuainba ti käite ye törö tie. Ja mräkätre nämä täräkwata ngwen ja ngärä yebätä kukwe ne nämä tikani: “Iglesia ye kö okwä kwrere aune ni ngökö”. Ju nunkwe yete kömikaba aune nänba kwetre kilómetro kratibiti ötare sekwäre biti niaratre jatabata ja jiebitita. Nitre kwati tö nämäne kukwe mikai gare jai ye okwä namani kwekebe bätätre aune nitre nämäne ja mike kukwe rüere yebe niaratre ñaka ngätäni ye namani kwin krubäte.

TI JANAMANA KENA GÄTÄ KRI YEBÄTÄ

Ti aune ti mräkätre nun nämä niken Kansas nememe Texas gätä krikri yebätä. Nun nämä niken gätä krikri yebätä aune nun nämä niken basare nun mräkätre ie ngwane, nun nämä niken tren yete aune nun ñan nämä ja ütiä bien, ñan ñobätä aune tren ye bökänkä kräke ti rün nämä sribire. Tren ye nämä niken Misuri, Kansas nemen Texas yete. Fred Wismar ti meye ngwai umbre aune Eulalie muko kwe ye nämä nüne kä Temple (Texas) yekänti. Siklo 20 kömikani ye ngwane, kukwe metre namani gare ti grü Fred ie. Niara nämäne bati ngwane ja ngökani ñöte kwe aune kukwe metre yebätä blitabare kwe ngwaitre ben ye ngätäite ti meye nämäne arato. Niara nämäne gare kwin ja mräkätre kä Texas yekänti ie, ñan ñobätä aune niara sribibare siervo de zona erere kä yekänti (nengwane ni circuito tuabitikä nieta). Ti grü ye töi nämä jäme aune kä nämä jutobätä, yebätä ja mräkätre tö nämä ja ketai ben. Kukwe metre ye käi nämä jutobätä aune nämä kukwe kwin bämike ti käne.

Kä 1941 yete, nun rikaba trente nemen San Luis (Misuri) yekänti gätä kri yebätä. Kä ükaninte monsotre bati aune kiatre kräke yekänti nun nübaiba täke tibien ne kwe ja mräkä Rutherford kukwe “Hijos del Rey” kädriei ye nunkwe kukwe nuadre. Monsotre 15 mil ükakröba yete. Kukwe kädrieba ünä kwe ye bitikäre, kukwe ñaka ngüba nämä nunkwe ye rababa bare, ja mräkä Rutherford aune nitre niara dimikaka yekwe tärä kädeka nämä Hijos ye bianba nun itire itire ie.

 Sö abril kä 1943 yete, kä Coffeyville (Kansas) yekänti nun janama gätä kri ütiäte krubäte yebätä abokän kädekaba “Llamada a la Acción”. Yete mikaba gare konkrekasion jökrä yekänti Kwela Sribi Ngöbökwe Kräke ye nuain rabadi. Arato, täräkwata keteiti mikaba tuare abokänbiti ja tötikai kwela yete aune kukwe 52 ja tötikakäre nämä ükanintebätä. Kä ye arabe te, tikwe kukwe kädrieba kena kwela yete. Gätä kri yete tikwe ja ngökaba ñöte nitre mada yebe ñö tibo nämä kä jondron nire ngübakäre yekänti. Erametre köbö ye rababa ütiäte krubäte ti kräke.

TI TÖRBABA NÄIN SRIBIRE BETELTE

Kä 1951 yete ti gediankaba kwelate aune tikwe dre nuaindi ja känenkäre ye rababa diandre jai tie. Metrere ti törbaba sribidi Betelte ti eteba umbre Jerry sribibare yekänti. Aisete bengwairebe tikwe täräkwata juanba Brooklyn. Ye bätäräbe ti nübaiba sribire Betelte köbö 10 marzo kä 1952 yete. Tikwe kukwe dianba nuaindre jai ye ti dimikaba krubäte kukwe ja üairebiti.

Ti mikai tärä aune täräkwata imprimire ja mräkätre dimikakäre tikwe nütüba. Akwa ye ñaka rababa bare jire, ñan ñobätä aune ti mikaba mrö mike mesabätä aune ye bitikäre ti mikaba ukwen rien. Sribi ye rababa tuin kwin tie aune kukwe rababa gare krubäte tie. Ne madakäre, nun ukwen riaka ie ora bian nämä jene jene sribikäre, aisete kä nämä nemente tie ja tötikakäre tärä aune täräkwata nämä Betelte yebätä. Yekwe ti dimikaba ja kete bäri kwin Jehovabe, tödeke bäri aune ja töi mike bäri sribi Betelte ye nuainkäre. Jerry käkwe sribi Betelte ye tuametreba kä 1949 yete aune ja ngwai kä Patricia yebe ja mäkäteba kwe. Akwa niaratre rababa nüne juta Brooklyn ye ken. Ti rababa sribire kena Betelte ngwane, niaratre ti dimikaba krubäte.

Ti rükaba Betelte ye bätäräbe, ja mräkätre ji ngwanka kukwe ükateba ne kwe nitre Betelte rabadre kukwe kädriere. Nitre juan nämä konkrekasion jene jene nemenkä 322 kilometro kä Brooklyn ye bäre mento yekänti. Niaratre nämäne kukwe kädriere ora krati aune nämänentre kukwe driere ja mräkätre ben. Nitre kädekani ye ngätäite ti nämä siba. Ti juanba kukwe kädriere ngwane, ti rababa grükekä krubäte. Käre ti nämä näin trente. Kä 1954 yete dre rababa bare bämänte yete ye törö kwin tie. Ti nämä näin trente juta Nueva York kokwäre rabakäreta dere Betelte. Akwa nieve rababa näkäin krubäte muriebe minimini aune kä rababa tibo krubäte yekwe trenkwe juanba ngwarbe. Tren nämä nüke nünenkä yekänti ti rükaba ora 5 dekä luninte. Ti rikaba tren madate rabakäre Brooklyn aune ti rikababe ukwen rien. Ti rükaba kä rairebiti aune ti nämä nainte krubäte, ñan ñobätä ti ñan kübiaba jire trente. Kukwe ye rababa bare tibätä, akwa yebiti ta kä nämä juto tibätä sribikäre ja mräkätre kräke aune konkrekasion känti ti juan nämä yete ti nämä ja kete ja mräkätre mada yebe.

Nun nämä ja mike juto kukwe kädriekäre emisora WBBR yete.

Kä kwati te ti nämä Betelte ye ngwane, ti nübaiba sribire siba emisora WBBR kukwe mika nämä gare nunkwe radiote yete, ye nämä mikani ju kri 124 Columbia Heights yete piso ketebukäre yekänti. Bämän kratire kratire kukwe nämä ükaninte abokän känti nitre braibe nämä ja tötika Bibliabätä ye bämike. Nitre ye ngätäite ti nämä siba ja tötika ye bämike. Ja mräkä A. H. Macmillan ye nämä tare nunkwe yebätä nun nämä kädeke ja mräkä Mac, niara nämä siba sribire emisora WBBR yebätä. Niara sribibare kä kwati krubäte Betelte aune kä ngwandre nüke jai sribikäre Jehová kräke yebätä niara kukwe kwin bämikaba nun nämä krire kena sribire Betelte ye kräke.

Kukwe meden kädriei WBBR yete ye mikakäre gare nun nämä täräkwata kia döräire.

Kä 1958 yete, ti nübaiba sribire siba Kwela Galaad yete. Nitre misionero mrä mrä ye ti rabadre dimike täräkwata ükete ne kwe niaratre rabadre niken juta känti niaratre juan nämäne yekänti. Kä ye ngwane nändre ru kuinta yete ye ütiä nämä kabre krubäte yebätä nitre misionero braibe juan nämä ru kuinta yete. Nitre misionero juan nämä kä África aune Lejano Oriente yekänti ye bäsi jökrä nämä niken ru mrente yete. Nänkäre rü kuinta yete ye ütiä mikaba bäri braibe ngwane, nitre misionero rababa niken rü kuinta yete rabakäre juta te niaratre juan nämä yekänti.

Diploma bianta nitre tä graduare Galaad ie ye tita ükete.

 TI JANAMA GÄTÄ KRIBÄTÄ JUTA MADATE

Kä 1960 yete, sribi rababa nuaindre bäri tie. Gätä kri rababa nuaindre kä 1961 yete ye kräke tikwe kukwe ükateba ja mräkätre kräke nänkäre ru kuinta kä Estados Unidos yete nemen Europa. Nitre ye ngätäite ti rikaba siba juta Nueva York yete nemen Hamburgo (Alemania) yekänti. Gätä kri mikaba krüte ye bitikäre, ti aune nitre nimä Betelte nunkwe karo ütiä bianba aune nun rikaba Italia basare sukursal nämä Roma yete. Biti nun janama Francia, nun rikaba ngutuä Pirineos yebiti ta aune nun rababa España, kä yekänti kukwe drie ye ñäkä nämä. Ja mräkätre Barcelona rababa gare nunye ye kä mikaba juto nunbätä aune nunkwe tärä aune täräkwata ruäre minianteba biankäre ietre. Kä España yete nun rikaba nemen karote Ámsterdam yekänti aune nun rikabata ru kuinta yete nemen Nueva York.

Kä rikaba kwati ta ye bitikäre, ti mikaba kukwe ükete ne kwe ja mräkätre 583 juani kä jökräbiti tibien ye rabadre nemen gätä ütiäte sribei juta jene jene te yete. Ye abokän, gätä nuainba kä 1963 aune kädekaba “Buenas Nuevas Eternas”. Gätä krikri ye nuainba Europa, Asia, Pacífico sur, aune mrä nuainba Honolulú (Hawái) bätä Pasadena (California) yekänti. Arato kukwe ükateba yete mikaba gare kä kädekateta Bibliabätä yekänti ja mräkätre rabadre niken basare, ye abokän kä Líbano aune Jordania yete. Ñan nun nämä jerekäbe boleto kökö aune hotel ütiä bien ja mräkätre kräke, ñakare aune niaratre nämä täräkwata ribere jai nänkäre juta jene jene te ye kräke nun nämä kukwe ükete.

TI MUKO RABABA NÄNKÄ TIBE

Kukwe mada yebätä kä 1963 ye rababa ütiäte ti kräke. Köbö 29 junio yete ti ja mäkäteba ja ngwai kä Lila Rogers käi Misuri yebe, kä komä te niara nämä Betelte. Bämän rikaba krati ta ye bitikäre, nun rikaba ja mräkätre mada yebe siba aune nun janama kä mike gare jai Grecia, Egipto aune Líbano. Ru kuinta yete nun rikaba ora braibe te juta Beirut nemen kä Jordania yekänti. Yete kukwe drie ye ñäkäi nämä aune nitre Testiko ñan tuametre nämä niken ta. Aisete nun rabai kä yekänti ngwane dre rabai bare ye nun rababa ngwentari jai. Ru kuinta nemen nünenkä yekänti nun rababa ngwane, nun ka ngäbitikäre ja mräkätre nämä braibe. Tärä okwä kribiti kukwe ne nämä tikani: “Nitre testiko Jehovakwe nunta mun kain ngäbiti kä jutobiti” aune yekwe nun töi mikaba niä. Kä kädekateta Bibliabätä ye tikwe tuaba ja okwä jeñebiti ye käi rababa juto tibätä, ñodre medente nitre kirabe Ngöbö mikaka metre täte käkwe nünanbare, medente Jesús aune nitre apóstol käkwe kukwe driebare aune medente kukwe metre ye jatani nirien “kä jökräbti temen” ye rababa gare tie (Hech. 13:47).

Kä nikanina 55 ta yete, Lila ye tä dikekä tibe aune ti dimike sribi jene jene nuainne. Bä kabre nun janama España aune Portugal, kukwe drie ñäkäi nämäne ye ngwane. Nun nämä ja mräkätre dimike aune nun nämä niken tärä, täräkwata bätä jondron mada ribere nämä kwetre jai ye ngwena kräketre. Juta Cádiz (España) yekänti ja mräkätre ruäre nämä ngite ju kirabe ja kriemikakäre nitre rükä ie yekänti ye nunkwe tuabitiba arato. Tikwe  kukwe kädrieba niaratre dimikakäre ye käi rababa juto tibätä.

Kä 1969 yete nun rikaba Jerry Molohan aune Patricia ben gätä kri “Paz en la Tierra” yebätä.

Kä 1963 yete ja känenkäre, ti rababa kukwe ükete siba ne kwe ja mräkätre rikadre gätä krikri nuainta África, América Central, América del Sur, Australia, Europa, Hawái, Lejano Oriente, Nueva Zelanda aune Puerto Rico yekänti. Ti aune Lila nun janama gätä krikri keta kabrebätä ye käi rababa juto nunbätä, ñodre kä 1989 yete nun janama gätä kri sribeba juta Varsovia (Polonia) yekänti. Ja mräkätre kwati nünanka Rusia janama gätä kri yebätä, niaratre janamene kena kri ye kwrerebätä. Ja mräkätre ruäre rababa gare nunye ye nämäne ngite kä kwati krubäte te nitre soviético kisete Ngöbö mikabätä täte.

Sribi mada ütiäte nunkwe nuainba ye abokän nitre Betelte aune nitre misionero juta madate ye nun nämä tuinbiti dimikakäre. Juta mrä känti nun janama ye abokän Corea del Sur aune ja mräkätre 50 nämä ngite juta Suwon yekänti ye rababa gare nunye. Niaratre jökrä nämä töbike kwin ja käne aune tö nämä ja tuai kwäre Jehová mikakäre täte. Niaratre rababa gare nunye ye nun dimikaba krubäte (Rom. 1:11, 12).

JUTA NGÖBÖKWE TÄ NIRIEN YE KÄITA JUTO TIBÄTÄ

Kä kwati krubäte nikanina ta yete, Jehová tä juta kwe mike nirien ño ye tita tuin. Ti ja ngökaba ñöte kä 1943 ye ngwane, nitre 100 mil näre nämä kukwe driere. Akwa nengwane, ni 8 millón biti bäri tä Jehová mike täte juta 240 te aune kä jene jene känti. Aune nitre tä graduare Galaad yei nikwe debe biandre ñobätä ñan aune kä ruäre yekänti niaratre kukwe driebare kena. Kä kwati krubäte te, kä jutobiti tikwe nitre misionero ye dimikanina niken juta madate niaratre juanta kukwe driere yekänti.

Ti nämä bati ngwane, ti ja töi mikani Jehová mike täte aune sribire Betelte ye tä kä mike juto tibätä. Yete ja känenkäre, Jehová tä kukwe kwin keta kabre mike nemen bare ti kräke. Ti aune Lila nunkwe sribibarera kä jutobiti Betelte, akwa kä kwati krubäte te nunkwe sribibarera konkrekasion jene jene Brooklyn yete aune ja mräkätre kwati namani ja ketamuko kwin nunkwe ye käi juto nunbätä arato.

Ti täbe sribire Betelte köbö kwatire kwatire te aune Lila tä ti dimike. Kä niena 84 biti bäri tibiti, akwa ti täbe sribi ütiäte nuainne, ye abokän täräkwata juanta sukursal ie ye tita kain ngäbiti.

Tita ja ken Lila ben.

Juta Jehovakwe tä ükaninte kwin krubäte yete tita ye käi juto tibätä aune ye köböire Malaquías 3:18 tä nemen bare ño kä nengwane ye tita tuin: “Ni kukwe kwin nuainkä aune ni kukwe käme nuainkä, ni Ngöbö mikaka täte aune ni ñaka Ngöbö mike täte ye rabaita gare muen bobukäreta”. Köbö kwatire kwatire tä niken ta yete, kä gobrainta Satanakwe tä bäri käme aune nitre ñaka tä tö ngwen bätä ñaka nüne kä jutobiti ye nita tuin. Kukwe tare tä nemen bare, akwa yebiti ta nita Jehová tarere aune mike täte yebätä nita nüne kä jutobiti, ñan ñobätä aune nita tö ngwen kukwe kwin ie ja känenkäre. Kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä ye nita mike gare nitre ie ye abokän ütiäte krubäte ni kräke (Mat. 24:14TNM). Gwäune Gobran yekwe kukwe käme tä nemen bare ye ükaite aune kä ne kwitai bä nuäre kwe. Köbö ye rükadre ie ni tö. Ye ngwane, ni Jehová mikaka täte ñaka rabai bren aune nikwe nünain kärekäre Kä tibienbätä.