“Ñakare nikwe ja taredre kukwebiti aune kadabiti, akwa nikwe ja taredre jondron nuaindre nikwebiti aune ja töi bökänbiti” (1 JUAN 3:18NGT).

KANTIKO: 3, 50

1. ¿Nire köböire nita ja tarere metre aune ñobätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

JEHOVÁ Köböire nita ja tarere metre (1 Juan 4:7). Kukwe kwin Bibliabätä ja jie ngwankäre nie ye tä ni dimike ja tarere aune ja tare ye erere kädekata Bibliabätä agápe griegore. Ja tareta ye erere ye abokän ñaka ja töi mikata jerekäbe kwin ni mada kräke, ñakare aune jondron kwin nuainta nitre mada kräke yebiti bämikata. Diccionario kwati tä mike gare, agápe ye “bämika raba jondron kwin nuaindre ni mada kräke ye aibebiti”. Ye tä kä mike juto nibätä aune tä ni mike nüne bäri kwin.

2, 3. ¿Ni kä tibienbätä tare metre Jehovakwe ye bämikanina ño kwe?

2 Jehová jämi Adán aune Eva sribere ye känenkri ni kä tibienbätä tarebare kwe. Ñodre, Kä tibien sribebare kwe nünankäre kärekäre nie aune jondron jökrä sribebare te kwe nünankäre nie bätä kä ngwankäre juto jabätä. Aune jondron jökrä sribebare kwe ni dimikakäre, akwa ñaka ja dimikakäre. Ne madakäre, ni kä tibienbätä sribebare kwe nünankäre kärekäre Kä Bä Nuäre yete.

3 Adán aune Eva ja mikani Jehová rüere ye bitikäre, Jehovakwe ni tarebare bäri. Adán aune Eva monsoitre jatai jatäri ye ruäre käkwe Jehová taredi ye nämene gare kwin ie yebätä kukwe  ükaninte kwe kökatarikäre (Gén. 3:15; 1 Juan 4:10TNM). Jehovakwe Ni Mikaka Kwäre käbämikani ye näire ja känenkäre, Monso kwe ja nire biain ni ütiäre ye namanina bare ye erere namani ruin ie. Kä nikani 4,000 näre ta ye bitikäre, Jehovakwe Monso ngöräbe kwe ye biani ni jökrä ütiäre, namani tare ie akwa nuainbare kwe (Juan 3:16TNM). ¡Yebätä nita debe bien krubäte!

4. Ni kä tibienbätä töi ngite, ¿akwa ni raba ja tare metre bämike ye ñokänti gare nie?

4 Ngöbökwe ni sribebare ja bä kwrere, yebätä ni raba ni mada tarere metre. Erametre ni ngite yebätä ruäre ngwane ñaka nuäre nuaindre, akwa ni raba nuainne. Ñodre, Abel oveja ngäbä kena bäri köte ngrie biani Ngöböi yebiti nämene Ngöbö tarere metre bämikani kwe (Gén. 4:3, 4). Nitre ñaka Noé kukwe nuani, akwa kukwe driebare kwe kä nikani kwati krubäte ta yete yebiti ja tare ye bämikani kwe (2 Ped. 2:5). Aune Abrahán nämene juto biare ngobo Isaac murie ketakäre yebiti bämikani kwe nämene Ngöbö tarere bäri ngobo taredre kwe ye kräke (Sant. 2:21). Nitre ja ngwani metre Ngöböi ye erere, ja tare nikwe ye ni tö bämikai, ñaka rabadre nuäre nuaindre ni kräke akwa ni tö nuaindi.

JA TARE METRE AUNE JA TARE ÑAKA METRE

5. ¿Nita ja tarere metre ye ni raba bämike ño?

5 Biblia tä mike gare, ja tare metre ye ñaka bämikata “kukwebiti aune kadabiti, akwa nikwe ja taredre jondron nuaindre nikwebiti aune ja töi bökänbiti” (1 Juan 3:18NGT). Akwa, ja tare nikwe ye ni ñaka raba mike gare kukwebiti ye ñan ai gärätä (1 Tes. 4:18). Ñakare aune, nita ni mada tarere nikwe niedre ie ye ñan aibe nikwe nuaindre käre ye meden gärätä. Ruäre ngwane, nikwe jondron nuaindre ni mada kräke yebiti niaratre tare nikwe ye nikwe bämikadre ietre. Ñodre, ja mräkä iti yekwe mrö o dän ñaka tädre krubäte ngwane, nikwe kukwe niedre ie dimikakäre ye ñaka aibe nikwe nuaindre (Sant. 2:15, 16). Ye erere arato, Ngöbö aune ni mada tare nikwe, yebätä Jehovakwe nitre kukwe driekä juandre ye ñan aibe nita ribere ie, ñakare aune nita kukwe driere bäri arato (Mat. 9:38).

6, 7. a) “Ja taredre bökän akwa ñaka ja bämikadre jerekäbe”, ¿ye dre gärätä? b) ¿Nire nire käkwe ñaka ja tarebare metre?

6 Apóstol Juan niebare nikwe “ja taredre jondron nuaindre nikwebiti aune ja töi bökänbiti”. Ye abokän, nikwe ja taredre metre “akwa ñaka ja bämikadre jerekäbe” (Rom. 12:9, TNM; 2 Cor. 6:6). Ye tä mike gare, nikwe ñaka ja bämikadre jerekäbe ni mada tarere, máscara tädre mikani ni ngwärebiti ye kwrere. Nikwe ja bämikadre jerekäbe ngwane, nikwe ñaka ja taredi metre aune ye ñaka ütiäte.

7 Nitre ruäre ñaka ja tarebare metre yebätä ani blite. Satana blitabare Eva ben jardín Edén yete ngwane, ja bämikani jerekäbe kwe ja töi mikakäre niarabätä. Akwa erametre nämene ja bämike jerekäbe aune töbike ja aibebätä (Gén. 3:4, 5). Ahitofel ja bämikani jerekäbe ja ketakäre rei David ben arato, yebätä kukwe kwin raba nemen kwe namani tuin ie ye ngwane, David ngökani kwe (2 Sam. 15:31). Kä nengwane, nitre kukwe metre tuanmetrekä aune ja mikaka rüere bätä nitre mada tö konkrekasion ñäkäibiti ye tä “ñäke nuäre nuäre dirikäre” aune tä ja bämike jerekäbe nitre kristiano mada ie ne kwe tätre niaratre tarere nütüdre kwetre. Akwa metrere tä töbike ja aibebätä (Rom. 16:17, 18).

8. ¿Nikwe kukwe meden ngwandretari jai?

8 Ja bämikadre jerekäbe ja tarere nitre mada ngökakäre ye käme krubäte. Ni raba ni kä tibienbätä ngökö, akwa ni ñaka raba Jehová ngökö. Nire nire tä ja ngwen nitre ja bämike jerekäbe erere ye “mikadi ja tare nike krübäte” niebare Jesukwe (Mat. 24:51). Erametre, ni Jehová mikaka täte ñaka tö jire ja bämikai jerekäbe. Yebätä nikwe ngwandretari jai: “¿Käre tita ni mada tarere bökän, ti ñaka  töbike ja aibebätä aune ti ñaka ni mada ngökö?”. “Nikwe ja taredre bökän akwa ñaka ja bämikadre jerekäbe” ye bämikadre kukwe keta ökänbiti yebätä ani blite ja känenkäre.

ÑO NI RABA JA TARERE “JONDRON NUAINDRE NIKWEBITI AUNE JA TÖI BÖKÄNBITI”

9. Ja mräkätre tare metre nikwe ngwane, ¿nikwe dre nuaindi?

9 Nita dre nuainne nitre mada dimikakäre ye ñaka tuin ietre akwa nikwe nuaindre töi kwinbiti. Ni tädre juto biare jondron kwin nuainkäre “kä bube” ja mräkätre kräke, ye abokän ñaka mikadre gare nitre madai ye meden gärätä (ñäkädre Mateo 6:1-4 yebätä). Ananías aune Safira ñaka ye erere nuainbare. Niaratre ngwian biani ja töi jeñebiti ye tö namani mikai gare nitre madai. Ne madakäre, ni ngökani kwetre ngwian biani nuäi kwetre ye niekäre. Aisete ja bämikani jerekäbe kwetre yebätä Ngöbökwe mikani ja ngie nuin (Hech. 5:1-10). Ja mräkätre tare metre nikwe ngwane, töi kwinbiti nikwe jondron kwin nuaindi kräketre aune nikwe dre nuaindi niaratre kräke ye nikwe ñaka mikai gare nitre madai. Ja mräkätre tä Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä dimike mrö ja üaire sribekäre yebätä ni raba ja kite. Niaratre ñaka tä sribire nitre mada töi mikakäre jabätä aune drebätä sribibare kwetre ye ñaka mike gare.

10. ¿Ño ni raba nitre mada mike tuin ütiäte jai?

10 Nikwe nitre mada mikadre tuin ütiäte jai (ñäkädre Romanos 12:10 yebätä). Jesukwe nitre apóstol ngoto bätäninte ye ngwane, kukwe kwin bämikani kwe (Juan 13:3-5, 12-15). Üai deme namani bätätre ye ngwane batibe, ñobätä Jesukwe niaratre ngoto bätäninte ye nükani gare kwin ietre (Juan 13:7). Nikwe ja di ngwandre krubäte ja töi mikakäre bobre Jesús erere aune nikwe nitre mada mikadre tuin ütiäte jai. ¿Nikwe nuaindre ño? Nikwe ja tötikabare, jondron tärä nikwe o sribi meden biani nuaindre nie Jehová kräke yebätä ja ñaka rabadre ruin bäri ütiäte nie niaratrebätä (Rom. 12:3). Aune nitre käikitakata yebätä nikwe ñaka bätä ngwandre, ñakare aune nikwe käi ngwandre juto jabätä, ni mikadre tuin ütiäte jai niaratre erere arato rabadre ruin nie akwa nikwe nuaindre.

11. ¿Ñobätä nikwe kukwe kwin niedre bökän nitre madai?

11 Nikwe kukwe kwin niedre bökän ja mräkätre ie. Kukwe jökräbätä nikwe kukwe kwin niedre nitre madai, ñan ñobätä aune ye “rabadre mate nuäre olote, käkwe die mikadre” (Efes. 4:29). Akwa nikwe kukwe niedre bökän ietre aune ñaka ja bämikadre jerekäbe kukwe niekäre ietre. Kukwe meden ñaka ni töite niekäre nitre ie ye nikwe ñaka niedre ietre aune nikwe mäträdre nireta ribere jai yebätä (Prov. 29:5). Nikwe ni iti käikitadrekä, akwa ye bitikäre nikwe kädriedre blo ni madabe ye ngwane, ni tädre ja bämike jerekäbe. Ja taredre metre ye apóstol Pablo bämikani kwin ni kräke. Bati, nitre kristiano juta Corinto yete nämene kukwe kwin nuainne yebätä kukwe kwin niebare kwe ietre (1 Cor. 11:2). Akwa niaratre nämene kukwe meden blo nuainne ye töi kwinbiti mikani gare kwe metre ietre aune mäträbare kwe bätätre arato (1 Cor. 11:20-22).

Nire nire tä ja di ribere abokän nikwe dimikadre yebiti ja tare nikwe aune nita ni mada kain ngäbiti kwin ye nikwe bämikai. (Párrafo 12 mikadre ñärärä).

12. Nikwe ni mada kadre ngäbiti kwin ye ngwane, ¿ja tare metre nikwe ye ni raba bämike ño?

12 Nikwe nitre mada kadre ngäbiti kwin. Nikwe ja töi mikadre mantiame ja mräkätre kräke ye Jehovata ribeta nie (ñäkädre 1 Juan 3:17 yebätä). Akwa nikwe nuaindre töi kwinbiti. Nikwe ngwandretari jai: “¿Metrere tita nitre ja ketamuko bäri kwin tikwe aune nitre tuin ütiäte tie konkrekasionte ye kain ngäbiti kwin? ¿Nitre ti dimikaita ruin tie ye aibe tita nübaire ja gwirete? ¿O ja mräkätre ñaka gare kwin tie o ñaka raba ti dimiketa ye kräke tita ja töi mike mantiame?” (Luc. 14:12-14). Ja mräkä iti käkwe ñaka kukwe kwin diani nuaindre jai yebätä tä ja di ribere o ni iti nübaibare nikwe ja gwirete yekwe ñaka debe biani nie raba ruin nie. Ye erere rabadre bare ngwane,  nikwe kukwe nieta nete ne mikadre täte: “Munkwe ja ka ngäbiti kwin kwärikwäri gwi ja gwirete, aune ñan ñäkäre kwärä jabätä”, ye abokän nuaindre töi kwinbiti meden gärätä (1 Ped. 4:9NGT). Nikwe kukwe ja jie ngwankäre nie mikai täte yekwe kä mikai juto nibätä, ñan ñobätä aune nikwe nuaindi töi kwinbiti (Hech. 20:35).

13. a) ¿Kukwe medenbätä nikwe ni mada ngübadre bäri bätärekä? b) ¿Nitre ñaka dite kukwe ja üairebiti ye ni raba dimike ño?

13 Nitre ñaka dite kukwe ja üairebiti ye nikwe dimikadre. Kukwe biani nuaindre nie ne nikwe mikadre täte yebiti ja tare metre nikwe ye ni raba bämike: “Nire nire di krüte abko munkwe die mika. Erere arato, mun ñan moto raba romon jötrö jötrö ni mda mdakrä” (1 Tes. 5:14). Ja mräkätre kwati ñaka dite kukwe ja üairebiti ye ja känenkäre tödeka kwetre tä nemen dite. Akwa niaratre mada abokän nikwe jankunu dimikadre bätärekä tätre ribere jai. ¿Nikwe nuaindre ño? Nikwe dimikadre Bibliabiti, nikwe nübaidre kukwe driere jabe o nikwe kä diandrekä jai kukwe nuakäre. Ne madakäre, ja mräkätre meden tä dite kukwe ja üairebiti o meden abokän ñaka tä dite kukwe ja üairebiti ye nikwe ñaka niedre, ñakare aune ni jökrä töi ñaka ja erebe ye nikwe ngwandre törö jai. Ñodre, apóstol Pablo ye töi ñaka nämene kwin niebare kwe (2 Cor. 12:9, 10). Ja mräkätre ni dimikadre aune ni töi mikadre jäme ye ni jökrä tä ribere jai.

14. Nikwe käre nünandre jäme ja mräkätre ben yekäre, ¿ni tätre juto biare dre nuainkäre?

14 Käre ni tätre jäme ni madabe. Nikwe dre niedre ja mräkätre ie ye ñaka rükadre gare ietre o ñaka kukwe kwin nuaindre kwetre nibätä rabadre ruin nie, akwa nikwe ja di ngwandre nünankäre jäme bentre (ñäkädre Romanos 12:17, 18 yebätä). Nikwe ni mada mikadre rubun ja kräke ye ngwane, ngite juandre ta kwe nibiti nikwe ribedre ie, akwa nikwe nuaindre töi bökänbiti. Ñodre, nikwe ñaka niedre ie: “Mä nibi rubun ti kräke yebätä juen ta tibiti”, ñakare aune ni köböite ja mräkä ye namani rubun ye nikwe kadre ngäbiti aune nikwe niedre ie: “Ti köböite mä nibi rubun yebätä juen ta tibiti”. Metrere ni gure nünandre jäme jabe ye ütiäte krubäte. Niaratre nibu yekwe ja bämikadre jerekäbe ja tarere ni mada okwäbiti, akwa kaibe abokän ñaka tätre blite jabe, tätre ñäke tare jai o ja nuainne tare ye ñaka kwin.

15. ¿Nita bökän ngite juen ta ni madabiti ye ni raba bämike ño?

15 Ni tädre juto biare ngite juankäre ta jabiti. Ni iti ni mikadre rubun ja kräke ye ngwane, nikwe ngite juandre tabiti aune dre nuaindre kwe nibätä ye nikwe käi kwitadrekä jabiti. Ni kristiano tä ‘ja kain ngäbiti kwärikwäri aune tä ja tarere kwärikwäri’ bätä ‘Ngöbö üai deme köböire tä ja mäke ni itibe kwrere, ye kwrere nünandre jankunu kwetre, abokänkäre tätre nüne jäme jabe kwärikwäri” ye köböire tätre ngite juen ta jabiti (Efes. 4:2, 3). Nikwe bökän ngite juandre ta ni madabiti yekäre, nikwe ja töi gobraindre aune ‘ñan ni mätä rabadre kärekäre ja dokwäre ni madabe’ (1 Cor. 13:4, 5). Ni tädre rubun käre ye ngwane, ni ñaka raba ja kete kwin ja mräkätre aune  Jehovabe (Mat. 6:14, 15). Nire nire käkwe ja mikadre ngite ni rüere ye kräke nikwe oradre ngwane, yebiti arato nikwe bämikai nita bökän ngite juen ta ni madabiti (Luc. 6:27, 28).

16. ¿Sribi bianta nuaindre nie Jehová kräke ye nikwe mikadre tuin ño jai?

16 Nikwe ja di ngwandre kukwe kwin nuainne nitre mada kräke. Ni iti ie sribi biandre nuaindre Jehová kräke ye ngwane, niara tä ja tarere metre ye bämikadre kwe. ¿Nuaindre ño kwe? ‘Ñaka töbikadre kwe jondron kwin nuainkäre kaibe jakrä, ñakare aune töbikadre kwe jondron kwin nuainkäre ni mada mada kräke’ (1 Cor. 10:24). Ñodre, nitre ni käi ükatekä ye tä nemen nitre mada känenkri gätä kri nuainta yete, yebätä töi raba nemen täkärä bäri kwin diankakäre ja kräke aune mräkätre kräke. Akwa, niaratre ye kwati tätre täkärä ñaka kwin den jai tätre ni käi ükete yekänti. Yebiti tätre bämike niaratre ñaka töbike ja aibebätä. ¿Kukwe medenkänti ni raba ja ngwen niaratre erere?

17. Ni iti ja mikadre ngite krubäte ye ngwane, ¿ja tare metre yekwe töi mikai dre nuainne?

17 Nikwe ja mikadre ngite gore ye nikwe mikadre gare aune nikwe ñaka nuaindre jankunu. Nitre kristiano ruäre ja mikani ngite krubäte ye ñaka tätre mike gare ne kwe ñaka rabadre ja gaire aune ñaka nitre mada mikadre ulire kwe (Prov. 28:13). Akwa yebiti tätre bämike ñaka ja tarere, ñan ñobätä aune tätre kukwe kri mike ja kisete aune nitre mada kisete arato. Ye köböite üai deme ñaka raba sribire kwin aune ja mräkätre konkrekasionte ye jökrä ñaka raba nüne kwin jabe (Efes. 4:30TNM). Ja tare metre yekwe ni kristiano ja mikani ngite krubäte ye töi mikai blite nitre umbre ji ngwanka ben, ne kwe niaratre käkwe niara dimikadre (Sant. 5:14, 15).

18. ¿Ja tare metre ye ütiäte o ñakare?

18 Ni kristiano töi keta kabre rabadre kwin ye ngätäite ja tare ye bäri ütiäte (1 Cor. 13:13). Jehová Köböire nita ja tarere metre ye erere nikwe ja ngwain yekwe bämikai ni abokän nänkä metre Jesús jiebiti (Efes. 5:1, 2TNM). Pablo ñaka ni mada tarere metre ngwane, ñaka ütiäte niebare kwe (1 Cor. 13:2). Aisete, nita ja tarere metre ye nikwe bämikadre käre, akwa ñaka “kukwebiti” aibe, ñakare aune “jondron nuaindre nikwebiti aune ja töi bökänbiti”.