Känändre nekänti

Indice yete känändre

Kukwe metre ye ñan ni ‘mikakäre nüne jäme jabe, ñakare aune rükäre jabe’

Kukwe metre ye ñan ni ‘mikakäre nüne jäme jabe, ñakare aune rükäre jabe’

“Ñan ti jatani ni jökrä mikakäre nüne jäme jabe [...] abko munkwe nütü; akwa ti jatani abtä ni kwati tädi rüre jabe” (MAT. 10:34).

KANTIKO: 43, 24

1, 2. a) ¿Kä jäme nirekwe raba nemen nikwe kä nengwane? b) ¿Ñobätä ni ñaka raba nüne jäme kärekäre kä nengwane? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

NI JÖKRÄ tö nünain jäme aune ni ñaka tö töbika tuai ja kisete. Erametre, Jehovakwe ‘kä jäme kwe’ biani nie yebätä nita debe bien ie. Kä jäme Ngöbökwe ye raba ni kriemike ne kwe kukwe meden tä ni mike töbike aune ja ruin ño nie yebätä nikwe ñaka ja töi mikadre (Filip. 4:6, 7TNM). Ne madakäre, nikwe ja dianinkä mento Jehová kräke, yebätä nita ‘ja mäketa jäme ben’ (Rom. 5:1TNM).

2 Akwa, Ngöbökwe ni mikadre nüne jäme kärekäre ye köböi jämi nüke. Nita nüne kä krüte te, yebätä kukwe kri tä keta kabre aune nitre tä ngüdrärekä jabätä (2 Tim. 3:1-4TNM). Ne madakäre, ni kristiano rabadre ja di ngwen ja mikakäre Satana aune kukwe ngwarbe drieta kwe ye rüere (2 Cor. 10:4, 5). Akwa ni mräkätre ñaka testiko Jehovakwe ye bäri ñaka raba ni mike nüne töi jämebiti. Niaratre ruäre raba kukwe mikata era nikwe jai ye kötaire o nita ni mräkä ñäkebiti ye raba niere nibätä. Aune ñaka ni kai ngäbiti jankunu kwetre ja mräkäre ye raba niere nie.  ¿Ni mräkätre tä ja mike ni rüere yebätä nikwe dre mikadre gare jai? Nita ja tuin kukwe ye erere ben ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

¿NI MRÄKÄTRE TÄ JA MIKE NI RÜERE YEBÄTÄ NIKWE DRE MIKADRE GARE JAI?

3, 4. a) ¿Jesús kukwe driebare ye köböite dre raba nemen bare? b) ¿Kukwe medenkänti ñaka raba nemen bäri nuäre nänkäre Jesús jiebiti?

3 Jesús nämene kukwe driere yekwe nitre ñäkäibiti aune nitre ja tötikaka kwe rüe rakaikä ye ngwane, rabai ja di ribere ñaka kä jürä ngwankäre jabätä ye nämene gare ie. Ye ñaka raba nitre ja mräkäre mike nüne jäme jabe. Jesukwe niebare: “Ti jatani kä nebtä, ye abko ñan ti jatani ni jökrä mikakäre nüne jäme jabe kwärikwäri abko munkwe nütü; akwa ti jatani abtä ni kwati tädi rüre jabe kwärikwäri. Ne aisete ti dokwäre ngäbäkre rikwitaita rün kwe rüere amne ti dokwäre ngäbäkre merire rikwitaita meye kwe rüere. Erere arato, bosi rikwitaita bie rüere arato. Ne aisete nitre ja mräkäre gwi arabe rikwitadita ja rüere kwärikwäri” (Mat. 10:34-36).

4 ¿Ñobätä Jesukwe niebare, “ñan ti jatani ni jökrä mikakäre nüne jäme jabe kwärikwäri abko munkwe nütü”? Ñan ñobätä aune nitre ja töi mikadre näin niara jiebiti ye köböite dre rabadre bare yebätä tö namani niaratre tuai töbike. Erametre, Jesús jatani kukwe metre driekäre Ngöböbätä nitre ie aune ñaka jatani nitre ja mräkäre ñäkäbitikäre (Juan 18:37). Akwa ye erere raba nemen bare. Aisete metrere ja ketamuko nikwe o ni mräkätre ñaka rabadre kukwe metre kain ngäbiti ye ngwane, ja mikadre ja tötikaka niarakwe ye ruäre ngwane ñaka raba nemen nuäre nuaindre ye Kristo tö namani driei.

5. ¿Kukwe medenbe nitre ja tötikaka Jesukwe ja tuanina?

5 Jesukwe niebare, nitre ja tötikaka kwe ye mräkätre ja mikadre rüere ye ngwane, tädre juto biare ja tare nikakäre (Mat. 10:38TNM). Kristo ni kadre ngäbiti yekäre, ni nänkä niara jiebiti yekwe kä ngwanina nüke jai ni mräkätre tä ni kötaire aune tä ja mike ni rüere yebe. Akwa dre dre ñaka niena kwetre yebiti ta, mada namanina bäri kwetre (ñäkädre Marcos 10:29, 30 yebätä). *

6. Nita Jehová mike täte yebätä ni mräkätre ja mikadre ni rüere ye ngwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

6 Nita Jehová mike täte yebätä ni mräkätre ja mikadre ni rüere ye ngwane, nikwe niaratre taredre jankunu. Akwa nikwe Ngöbö aune Kristo taredre käne ye nikwe ngwandre törö jai (Mat. 10:37). Aune ni mräkätre tare nikwe yebiti Satana ni töi mikai ñaka ja ngwen metre Jehovai ye nikwe ngwandre törö jai arato. Kukwe keta kabre raba nemen bare aune kukwe yebätä ni raba kä ngwen nüke ño jai ye ani kädriere.

NI MUKO ÑAKA TESTIKO JEHOVAKWE YE NGWANE

7. ¿Nire nire tä nüne muko ñaka Testiko ben ye rabadre mike tuin ño jai?

7 Biblia tä mike gare, nire nire tä ja mäkete ye “kisete kukweta kite kri mda” (1 Cor. 7:28). Aune ni muko ñaka testiko Jehovakwe ye ngwane, kukwe bäri kri raba nemen jabätä nie ni muko ben. Akwa yebiti ta, nikwe kukwe ye mikadre tuin jai Ngöböta mike tuin jai erere ye ütiäte krubäte. Ni muko ñaka tö Jehová mikai täte ye ñan aibätä nikwe ja diandrekä mento ni muko yebätä o ja tuanemetre (1 Cor. 7:12-16). Meri kristiana ye muko ñaka mräkätre kwe dimike kukwe ja üairebiti, akwa tä ji dokwäre niara kräke ye rabadre mike ütiäte jai. Ye erere arato, ni brare kristiano ye muko ñaka Jehová mike täte, akwa rabadre tarere aune ngübare töi kwinbiti (Efes. 5:22, 23, 28, 29).

8. Nita dre nuainne Jehová mikakäre täte ye ni muko ñaka törbadre ni tuai nuainne ngwane, ¿nikwe kukwe meden meden ngwandretari jai?

8 Aune nita dre nuainne Jehová mikakäre täte ye ni muko ñaka törbadre ni tuai nuainne ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Ñodre, meri Testiko iti ye rabadre kukwe driere köbö ruäre aibe te bämän krati  yebätä ye muko kwe niebare ie. Kukwe ye erere rabadre bare nibätä ngwane, nikwe ngwandretari jai: “¿Tikwe ñaka Jehová mikadre täte ye ti muko tä ribere tie? Niara ñaka ye erere ribere tie ngwane, ¿ti raba niara kukwe nuin aune dre ribedre nuaindre kwe tie ye tikwe nuaindre?”. Nita töbike kwin ngwane, kukwe kri ñaka rabai jabätä nie ni muko ben (Filip. 4:5).

9. ¿Ni muko ñaka Testiko ye monsotre rabadre mike ütiäte jai ye ni raba driere ño ietre?

9 Ni muko ñaka Jehová mike täte ngwane, monsotre tötikadre ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke. Ñodre, monsotre rabadre rün aune meye mike ütiäte jai nieta Bibliakwe abokän mikadre täte kwetre ye nikwe driedre ietre (Efes. 6:1-3). Akwa kukwe ükaninte Bibliabätä yei ni muko ñaka ja tuenmetre jie ngwandre ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe mikadre ütiäte jai kukwe kwin bämikakäre ie. Niara töi meden meden kwin yebätä nikwe ja töi mikadre metrere aune tä dre dre kwin nuainne ye ütiäte ni kräke nikwe niedre ie. Nikwe ñaka kädriedre blo monsotre nikwe okwäbiti. Ñakare aune, nikwe Ngöbö mikai täte o ñakare ye tä gare ni itire itire ie ye nikwe mikadre gare ietre. Monsotre tä ja ngwen kwin ye raba ni muko töi mike Jehová mike gare jai.

Raba ngwane, käre mäkwe blita Bibliabätä monsotre mäkwe ben. (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

10. Ni muko ñaka Testiko ngwane, ¿ño ni raba kukwe driere Jehovabätä monsotre nikwe ie?

10 Ruäre ngwane ni muko ñaka Testiko ye tö raba nemen monsotre kwe tuai nitre ñaka Ngöbö mike täte tä fiesta nuainne ye käi ngwen juto jabätä o nitre tä kukwe ngwarbe mike era jai ye mike gare jai. Meri Testiko tä monsotre tötike Bibliabätä ye muko kwe tä ñäkäire ie raba ruin nunye. Akwa yebiti ta, tä ja di ngwen kukwe metre Bibliabätä ye driekäre monsotre kwe ie (Hech. 16:1; 2 Tim. 3:14, 15). Ñodre, ñaka tä tuenmetre monsotre kia tötike Bibliabätä o tuenmetre niken ngwena gätäbätä raba ruin nunye. Niarakwe muko kukwei mikai  ütiäte jai, akwa raba ngwane, kukwe mikata era kwe jai yebätä käre raba blite monsotre kwe yebe. Ye köböire kukwe raba nemen gare Jehovabätä monsotre kwe ie (Hech. 4:19, 20). Akwa ja känenkäre, niaratre Jehová mikai täte o ñakare ye diain akwle kwetre jai (Deut. 30:19, 20). *

NI MRÄKÄTRE ÑAKA TÖRBADRE NI TUAI JA MIKE TESTIKO YE NGWANE

11. ¿Dre köböite kukwe kri raba nemen jabätä nie ni mräkätre ñaka Testiko yebe?

11 Ni jatani ja tötike Bibliabätä nitre testiko Jehovakwe ben ye ngwane, nikwe ñaka mikani gare ni mräkätre ie raba ruin nie. Akwa, tödeka nikwe namani bäri dite ye ngwane, nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä aune nikwe blitadre kukwe mikata era nikwe jai yebätä ni mräkätre ben ye nükani gare nie (Mar. 8:38). Nita ja ngwen metre Jehovai yebätä kukwe kri tä ni kisete ni mräkätre ben ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre nünankäre jäme bentre aune ja ngwandre jankunu metre Jehovai? Ani mike gare ruäre jai.

12. ¿Ñobätä ni mräkätre ruäre ñaka törba nemen ni tuai ja mike Testiko aune nikwe dre nuaindre?

12 Ni mräkätre ñaka Testiko tä töbike ño ye nikwe mikadre nüke gare jai. Kukwe metre Bibliabätä namani gare nie ye erametre käita juto krubäte nibätä. Akwa ni madakwe ni ngökani o ni abokän ni kukwe ngwarbe driekä ye ni mräkätre ruäre tätre nütüre raba ruin nie. Ni ñaka niena fiesta ruäre nuainne yebätä ni ñaka niena niaratre tarere tätre nütüre raba ruin nie. Aune ni krütadre ye ngwane, Ngöbökwe ni mikadre ja ngie nuin ye jürä bätätre raba ruin nie. Kukwe meden tä niaratre mike töbike ye rabadre gare nie yekäre, tätre töbike ño ye nikwe mikadre nüke gare jai aune nikwe kukwe nuadre kwin (Prov. 20:5). Ni raba ja ngwen apóstol Pablo erere, niarakwe ja di ngwani “ni mda mda” töi mikakäre nüke gare jai, ñan ñobätä aune ye nämene niara dimike kukwe Ngöbökwe driere ietre. Nikwe ye erere nuaindre ye raba ni dimike kukwe meden mikata era nikwe jai yebätä blite ni mräkätre ben (1 Cor. 9:19-23).

13. ¿Nikwe blitadre ño ni mräkätre ben?

13 Nikwe blitadre töi jämebiti. Biblia tä niere: “Käre munkwe blita ja moto jämenbti” (Col. 4:6). Jehovakwe üai deme kwe biandre nie blitakäre töi jämebiti aune töi kwinbiti ni mräkätre ben ye ni raba ribere ie. Niaratre tä kukwe ngwarbe mike era jai yebätä nikwe ñaka ñäkädre bentre jai. Niaratre dre niedre o dre nuaindre yekwe ni mikadre rubun ngwane, ni raba ja ngwen nitre apóstol ye erere. Pablo tikabare: “Ni mda mda tä ñäke taretare nunye, akwa nunta ja di kärere kräke Ngöböye. Sribibtä Jesukrä nun rüe tä näin kisere nun jiebti, akwa nunta neme kwekbe jirekäbe. Ni mda mda käta kukwe känene ngwarbe nun rüere akwa, nunta kukwe kaen ngäbti ja moto kuinbti” (1 Cor. 4:12, 13).

14. ¿Nikwe ja ngwandre kwin ye raba ni dimike ño?

14 Nikwe ja ngwandre kwin. Nikwe blitadre töi jämebiti ye raba ni dimike nüne jäme ni mräkätre ben, akwa nikwe ja ngwandre kwin ye raba ni dimike bäri (ñäkädre 1 Pedro 3:1, 2, 16 yebätä). Nikwe kukwe kwin bämikai ni mräkätre käne ngwane, ni testiko Jehovakwe gure ye tä nüne kä jutobiti jabe, tätre monsotre kwetre ngübare, tätre ja ngwen kwin aune nüne kwin ye nikwe dimikai mike nüke gare jai. Ni mräkätre ñaka ja mike jire Testiko, akwa nita ja ngwen metre Jehovai yebätä tä ni kain ngäbiti gare nie ye raba kä mike juto nibätä.

15. Nikwe ñaka ñäkädre jai ni mräkätre ben yekäre, ¿nikwe dre nuaindre?

15 Kukwe meden raba nemen jabätä nie ni mräkätre ben yebätä nikwe töbikadre käne. Kukwe meden meden köböite ni raba ñäke jai ni mräkätre ben aune nikwe ja töi mikai ño kräketre yebätä nikwe töbikadre (Prov. 12:16, 23). Meri Testiko käi Australia tä mike gare: “U tikwe nämä ja mike kukwe metre rüere. Niara nämä tua ño nunkwe ngwandretari ie ye känenkri, Jehovakwe ti aune ti muko dimikadre ñaka ñäke rubune ben jai ye nunkwe ribeba ie. Nunkwe blitadre töi jämebiti ben yekäre, drebätä nunkwe blitadre ben yebätä nun nämä töbike.  Ne madakäre, nunkwe ñaka blitadre raire ben ne kwe nunkwe ñaka ñäkädre rubune ben jai kukwe meden mikata täte kwe yebätä yekäre, nun nämä blite jötrö ben”.

16. Kukwe rabadre jabätä nie ni mräkätre ben yebätä ja rabadre ruin ngite nie ye ngwane, ¿dre käkwe ni dimikai?

16 Erametre, ni mräkätre ñaka Testiko yebe nikwe ñaka ñäkäi jire jai ye nikwe ñaka nütüdre. Ye köböite ja raba nemen ruin ngite nie, ñan ñobätä aune niaratre ye tare nikwe aune käre nita kukwe kwin nuainne kräketre. Ja rabadre ruin ye erere nie ngwane, nikwe ngwandre törö jai, nita ni mräkätre tarere yebiti ta nikwe ja ngwandre metre Jehovai ye rabadre bäri ütiäte ni kräke. Ye köböire, ni raba ni mräkätre dimike mike nüke gare jai, Biblia tä dre niere ye nikwe nuaindre o ñakare ye köböire ni raba nüne jankunu o ye köböite ni raba krüte. Ye erere rabadre bare o ñakare, akwa ni ñaka raba nitre mada mike ja dibiti Jehová mike täte ye nikwe ngwandre törö jai. Nita Jehová mike täte ye ni dimikanina ño yebrä ni raba mike gare ietre. Niaratre ja töi mikai Ngöbö mike täte o ñakare ye Ngöbö ni tarekä tä tuenmetre nuainne (Is. 48:17, 18).

NI MRÄKÄ KÄMIKADREKÄ JEHOVABÄTÄ YE NGWANE

17, 18. Ni mräkä kämikadrekä Jehovabätä ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

17 Ni mräkä kitakata kukwebätä o ñaka tä ja mike jankunu testiko Jehovakwe ye ngwane, ngitra niadre ni brukwäte ta ye kwrere tä nemen tare krubäte nie. Ye erere rabadre bare ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

18 Käre nikwe ja töi mikadre kukwe ja üaire yebätä. Tödeka nikwe tädre jankunu dite yekäre, käre nikwe ñäkädre Bibliabätä, ja tötikadre gätä kräke, nändre gätäbätä, kukwe driedre aune ja di kärädre Ngöböi kä ngwankäre nüke jai (Jud. 20, 21TNM). Akwa ni tädre ulire krubäte yebätä ni ñaka jatadre kukwe ye nuainne jankunu ngwane, ¿nikwe dre nuaindre? Nikwe ñaka ja ngwandre di nekä. Nikwe ja töi mikadre kwatibe sribi Jehovakwe yebätä, ñan ñobätä aune yekwe ni dimikai ja töi aune ja ruin ño nie ye gobraine. Ni Salmo 73 tikaka yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai. Ñaka jatani töbike kwin, ye köböite namani rubun krubäte. Akwa ja töi mikani kwatibe kwe sribire bökän Jehová kräke yekwe dimikani ja töi ükete (Sal. 73:16, 17). Nikwe ye erere nuaindi yekwe ni dimikai arato.

19. ¿Jehovata mäträre nirebätä ye nita mike ütiäte jai ye nikwe bämikadre ño?

19 Jehovata mäträre nirebätä ye nikwe mikadre ütiäte jai. Nirebätä mäträta ye kenanbe tä nemen tare nie, akwa ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe aune ni ja mikaka ngite yekwe arato (ñäkädre Hebreos 12:11 yebätä). Ñodre, nire nire tä ja mike ngite aune ñaka ja töi kwite yebe nikwe ñaka ja ketadre ribeta Jehovakwe nie (1 Cor. 5:11-13). Rabadre tare krubäte nie, akwa nikwe ñaka blitadre kukwe ngwarbebätä ni mräkä kitaninkä kukwebätä yebe teléfono yebiti, kukwe tikadre ie celular yete, tärä juandre ie, kukwe tikadre ie correo electrónico yete o kukwe tikadre ie redes sociales (internet käi ruäre) yete.

20. ¿Kukwe meden ie nikwe tö ngwandre jankunu?

20 Nikwe tö ngwandre jankunu. Ja tare ye tä kukwe jökrä ngübare bätärekä, yebätä nire nire käkwe kämikaninkä Jehovabätä ye jataita niara kokwäre yei nita tö ngwen jankunu (1 Cor. 13:7). Ni mräkä tä ja töi kwiteta rabadre tuin nie ngwane, Biblia niara dimikadre Ngöböta kukwe ribere nuaindre ie ne kain ngäbiti ye ni raba ribere Ngöböi: “Jakwreta ti kokwäre” (Is. 44:22).

21. Nita näin Jesús jiebiti yebätä ni mräkätre tä ja mike ni ‘rüere’ ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

21 Ni kä nebätä yebiti ta nikwe Jesús taredre bäri niebare kwe. Aune nitre ja tötikaka kwe ye mräkätre ja mikadre rüere, akwa yebiti ta ñaka kä jürä ngwain kwetre jabätä ja ngwankäre metre yei nämene tö ngwen. Nita näin Jesús jiebiti yebätä ni mräkätre tä ja mike ni ‘rüere’ ngwane, nikwe ja di kärädre Jehovai ja tuakäre ben (Is. 41:10, 13). Ni käi juto Jehová aune Jesubätä aune nita ja ngwen metre yebätä kukwe kwin mikai nemen bare kwe ni kräke yebätä nikwe töbikadre. Ye tä kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea?

^ párr. 5 Marcos 10:29, 30, (NGT): “Angwane Jesukwe niebare: Metre näre tibike niere mun ie, ni ñokwa käkwe ja jue, ja eteba, ja ngwai, ja meye, ja rün, ja merie, ja monsoi, ja käi tuadremetre ti köböite, angwane ti kukwe ja nire kräke köböite, bä gre ketarike mada rabadre ni nekwe kä tibien nebätä, ju, eteba, ngwai, meye, monsoi, kä, angwane kä mrä kwainte, ja nire käre rabai ni nekwe”.

^ párr. 10 Ni rüne o ni meyere ye aibe testiko Jehovakwe ngwane, monsotre tötikadre ño yebätä kukwe mikakäre gare bäri jai, sección “Preguntas de los lectores” La Atalaya 15 agosto 2002 yebätä mikadre ñärärä.