Känändre nekänti

Indice yete känändre

José käi Arimatea ja mikani kukwe metre yekri

José käi Arimatea ja mikani kukwe metre yekri

ÑOKÄNTI kä jürä ñaka namani José käi Arimatea yebätä blitakäre Poncio Pilato ben ye ñaka nükani gare ie, ñan ñobätä aune gobran romano ye nämene ja ngwen käme krubäte ye nämene gare kwin nitre jökrä ie. Akwa, ni iti rabadre Jesús ngwaka ye kärere ie ne kwe Jesús doboi mikadre kwin. Mrä mada, niaratre blitabare ngwärere jabe ye namani bare kwin. Jesús krütani ye ni iti nitre rükä jie ngwanka mikani gare ye bitikäre, Pilato Jesús ngwaka biani José ie. José nämene ulire krubäte akwa yebiti ta, nikani jötrö ngwarbe Jesús murie ketani yekänti (Mar. 15:42-45).

  • ¿José käi Arimatea ye abokän nire?

  • ¿Nämene ja kete ño Jesube?

  • ¿Kukwe nuainbare kwe ye ñobätä ütiäte ni kräke?

 NIARA NÄMENE SRIBIRE SIBA NITRE KUKWE ÜKATEKÄ BEN

Tärä Marcos tä mike gare José käi Arimatea ye nämene “ni ütiäte kri sribikä siba Sanedrinbe”. Texto nekänti, Sanedrin nieta ye abokän Nitre Kukwe Ükatekä gärätä, ye abokän nitre kukwe ükatekä bäri kri nitre judío kräke (Mar. 15:1, 43). José käi Arimatea ye nämene ji ngwen juta yete ye köböire blitabare kwe gobran romano yebe. Ne madakäre, niara nämene jondron bökäne krubäte (Mat. 27:57).

¿Mä abokän ja tötikaka Kristokwe ye niekäre kä jürä ñaka mäbätä?

Nitre Kukwe Ükatekä ye nämene ja mike Jesús rüere; ñodre, nitre sribikä bentre ja töi mikani Jesús murie kete. Akwa, José abokän nämene “moto kuin amne nämane nüne metre” (Luc. 23:50). Niara ñaka nämene ja ngwen Nitre Kukwe Ükatekä ye erere, ñakare aune nämene blite metre, ja ngwen metre aune nämene ja di ngwen Ngöbö kukwei mikakäre täte. “Ngöbö rükadre gobrane ni kwe ngätäite diribare Jesukwe nämane ngibiare kisere arato”, yebätä ja mikani kwe ja tötikaka Jesukwe (Mar. 15:43; Mat. 27:57). Kukwe metre aune kukwe ükadrete metre ye nämene tuin ütiäte ie raba ruin nunye, yebätä kukwe driebare Jesukwe ye namani tuin ütiäte ie.

JA MIKANI KWE GORE JA TÖTIKAKA JESUKWE

Juan 19:38 tä niere José abokän ‘nämene dikekä siba Jesube, akwa nitre israelita ji dokwäte jürä namanibätä, aisete nämene nekete tiebe Jesukri’. ¿Ñobätä nitre ye jürä nämenebätä? Ñan ñobätä aune niaratre nämene ja mike Jesús rüere aune nire nire tädre tödeke Jesubätä niedre kwetre ye diandrekä kwetre sinagogate ye nämene gare kwin ie (Juan 7:45-49; 9:22). Nire nire dianka nämene sinagogate ye nitre judío nämene mike tuin ngwarbe jai aune ñaka ka ngäbiti nämene kwetre. José nämene tödeke Jesús ie ye ñaka tö namani nie nitre jökrä ie, ñan ñobätä aune nuaindre kwe ngwane sribi aune jondron ütiäte nämene kwe ye jökrä diandrekä kän.

José ñan aibe nämene ja tuin kukwe yebe. Juan 12:42 tä niere ye erere, “ni ruäre ji dokwäte abko käkwe tödekaba Jesubti siba, akwa ñan tö rababa niei ja ngwärekri jökrä, ñobtä ñan angwane nane nitre bariseo käkwe gadre amne kitadrekä sinagoga bäre mento abko jürä rababa btätre”. Nitre ye iti kädeka nämene Nicodemo, niara nämene sribire Nitre Kukwe Ükatekä ben arato (Juan 3:1-10; 7:50-52).

José abrä nämene ni ja tötikaka Jesukwe; akwa ñaka tö namani nie nitre jökrä ie. Ye abokän kukwe kri, Jesukwe kukwe niebare ne ererebätä: “Nire nire tä nekete tibe abko niedre metre kwe ni mda mda ngwärekri, ni ye abko jen tikwe abko tikwe niedi arato Ngöbö ti Rün ngwärekri kä käinbti sete. Akwa nire nire käkwe ti rükandrete ni mda mda ngwärekri, ni ye abko gare ñakare tie abko tikwe niedi Ngöbö ti Rün ngwärekri kä käinbti sete arato” (Mat. 10:32, 33). José ie Jesús nämene gare, akwa niara abokän ja tötikaka Jesukwe ye niekäre ni madai kä jürä nämenebätä. ¿Aune ni?

Nitre Kukwe Ükatekä ja mikani Jesús  rüere yekri José käi Arimatea yekwe ñaka ja mikani nieta Bibliakwe nikwe niedre niarabätä (Luc. 23:51). Kukwe ükaninte Jesube ye ngwane niara ñaka nämene yete raba ruin nunye. Ñaka kukwe ükaninte metre ye matani tare niarabätä, akwa ñaka namani drekwa nuaindre kräke kukwe ye ükatekäre metre.

KÄ JÜRÄ ÑAKA NAMANINABÄTÄ

Jesús murie ketani ye ngwane, José yebätä kä jürä ñaka namanina aune ja mikani kwe nitre nänkä Jesube yekri. Marcos 15:43 yekänti kukwe nieya ne tä mike gare nie:José Arimateabo abko ie ja nükani töre, nikani Pilato känti, käkwe Jesu ngwäkä käräbare ie”.

Jesús murie ketani kribätä ye José käkwe tuani raba ruin nie, ñan ñobätä aune Jesús murie neketani ye namani gare ie Pilato känenkri. Yebätä, Jesús ngwaka käräbare kwe ye ngwane, “nikanina ngwakare ya, Pilato tö namani gae” (Mar. 15:44NGT). Jesús nämene ja tare nike kribätä ye José tuani ngwane, ¿namani tare ie yekwe mikani töbike aune ñaka kä jürä ngwen jabätä niekäre niara abokän ja tötikaka Kristokwe? Ye erere raba ruin nunye. Akwa niara ja töi mikani blite yebrä gare nunye. Niara ñaka namanina gore ja tötikaka Jesukwe.

JESÚS DOBOI MIKANI

Kukwe nämene ükaninte nitre judío ie yete nie nämene nitre kräke gata ñäkä nämene ye doboi mikadre ñänä jämi niken nekä ye känenkri (Deut. 21:22, 23). Akwa, nitre ni mada murie ketaka murie keta nämene ye ngwaka abokän nitre romano nämene tuenmetre ngütiete kribätä  o nämenentre kite kämäkäte. Akwa José ñaka tö namani ye tuai nemen bare Jesubätä. Jesús murie ketani kribätä ye ken, kämäkä nämene Josekwe ni doboi mikakäre. Kämäkä ye nämene tökare, ye tä mike gare niara nämene Arimatea * namani krire nüne Jerusalén aune yete mräkätre doboi mikadre ie tö namani raba ruin nunye (Luc. 23:53; Juan 19:41TNM). José tö namani ja doboi mikamana ye arabe känti Jesús doboi mikani kwe yebiti ja töi mikani mantiame krubäte kwe aune Mesías doboi mikai “ni jondron bökäne yebe” niebare ye erere namani bare arato (Is. 53:5, 8, 9).

¿Mätä kukwe mada mike tuin bäri ütiäte jai mätä ja kete Jehovabe ye kräke?

Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä ye tä mike gare, Jesús ngwaka nämene metani kribätä diani timo ye ngwane, José käi Arimatea yekwe minianinte lino kwin te aune doboi mikani kwe kämäkä kwe yete (Mat. 27:59-61; Mar. 15:46, 47; Luc. 23:53, 55; Juan 19:38-40). Ni itibe käkwe José dimikani nieta ye abokän Nicodemo, niara jatani jondron rä mane ngwena mikadre Jesús ngrabare. Nitre nibu ye nämene jondron bökäne krubäte, yebätä niaratre ñaka ai nikani Jesús ngwaka ngwena mentokwäre raba ruin nie. Niaratre käkwe nitre sribikä kräketre ye mikani Jesús ngwaka ngwen mentokwäre aune doboi mike raba ruin nie. Namani bare ño ye ñaka gare metre nunye, akwa sribi ütiäte krubäte nuainbare kwetre. Nire nämene kise mike ni ngwakabätä ye mika nämene ja bäine köbö kükü te aune jondron jökräbätä nämene kise mike ye nämene nemen käme arato (Núm. 19:11; Ageo 2:13). Ni ye nämene nemen käme yebätä fiesta Pascua nuain nämene ye näire, mika nämene kaibe mentokwäre aune Pascua käi ngwan nämene juto jabätä ye jökrä nämene niken ni ye bäre (Núm. 9:6). José ja mikani Jesús doboi mikakäre ye köböite, nitre mada ñaka namani niara mike tuin ütiäte jai arato. Akwa, kukwe nuainbare kwe yebiti bämikani kwe dre dre nuaindre niarabätä ye kärera, ja töi mikani kwatibe kwe Jesús doboi mike kwin aune niara ja tötikaka Jesukwe ye mikani gare metre kwe.

¿DRE MIKANI GARE MADA JOSÉ YEBÄTÄ?

José käi Arimatea käkwe Jesús doboi mikani ye bitikäre, Biblia ñaka blitetabätä, yebätä kukwe ne ngwantarita: “¿Dre namani bare niarabätä?”. Metrere dre namani barebätä ye ñaka gare nie. Kukwe nekänti nikwe blitani niarabätä ye erere, niara abokän kristiano mikani gare metre kwe raba ruin nunye. Erametre, José ja tuani kukwe kri ben, akwa jatani tödeke bäri aune kä jürä ñaka jatanibätä. Yebiti nämene kukwe kwin bämike.

Nita nüne kwin, sribi ütiäte tä nikwe, jondron tärä ere nikwe, ni mräkä, o ni tö dre dre nuain ye erere nita nuainne ye nita mike tuin bäri ütiäte jai nita ja kete Jehovabe ye kräke o ñakare yebätä José käi Arimatea kukwe nuainbare ye rabadre ni mike töbike.

^ párr. 18 Arimatea ye kädeka nämene Ramá raba ruin nie, kä nengwane kädekata Rentis (Rantis), yete Samuel ni Ngöbö kukwei niekä nünanbare, ye nemenkä 35 kilómetro, kä noroeste Jerusalén yei (1 Sam. 1:19, 20).