Känändre nekänti

Indice yete känändre

 KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ

¿Ñobätä Jesús ja tare nikani aune murie ketani?

¿Ñobätä Jesús ja tare nikani aune murie ketani?

“Ni itibe [Adán] köböite ngite ye jatani ni jökräbiti, aune ja mika ngite ye köböite gata ye jatani” (Romanos 5:12TNM).

¿Mä törba nünain kärekäre? Nitre kwati käkwe jän niedre, akwa ñaka raba nemen bare ruin ietre. Gata ye abokän ngöräbe tä ni kräke niedre kwetre.

Akwa ¿ni törba krütai gwäune ngwandretari nie angwane nikwe dre niedre? Nita kwin ye ngwane, ni ñaka raba jän niere jire. Kukwe keta kabre tä nemen bare nibätä, akwa ni jökrä tö nünain jankunu. Ngöbökwe ni töi mikani nünankäre käre nieta Bibliakwe. “Nüna kärekäre ye mikani kwe nitre nire ye brukwäte” (Eclesiastés 3:11).

Akwa, ni ñaka nüne kärekäre. ¿Dre namani bare? ¿Ngöbökwe dre nuainbare kukwe ye ükatekäre? Biblia tä kukwe mike gare ye tä ni dimike krubäte aune ñobätä Jesukwe ja tare nikani bätä murie ketani ye mikata gare arato.

¿DRE NAMANI BARE?

Tärä Génesis yebätä kapitulo ketamä käne yekänti mikata gare Ngöbökwe Adán aune Eva sribebare nünankäre kärekäre aune dre nuaindre kwetre nünankäre käre ye niebare kwe ietre. Nitre yekwe Ngöbö kukwei mikani ngwarbe jai yebätä ñaka namanina nüne kärekäre mikata gare kapitulo yebätä arato. Kukwe ye mikata gare nuäre krubäte yebätä kukwe ye cuento kwrere tä nemen ruin nitre ie. Akwa, Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä tä kukwe mike gare metre ye erere tärä Génesis tä kukwe ye mike gare metre. *

¿Adán ñaka Ngöbö mikani täte ye köböite dre namani bare? Biblia tä mike gare: “Ye medenbätä, ni itibe [Adán] köböite ngite ye jatani ni jökräbiti, aune ja mika ngite ye köböite gata ye jatani, aune ne köböite gata ye jatani ni jökräbiti, ñobätä ñan aune ni jökrä käkwe ja mikani ngite” (Romanos 5:12TNM). Adán ñaka Ngöbö kukwei mikani täte ye ngwane ja mikani ngite kwe. Yebätä nüna kärekäre ye nianinte kän, aune ye bitikäre jatani umbre aune krütani. Ni Adán ngäbriäntre yebätä ni töi ja mikabätä ngite. Yebätä, nita nemen bren, nita kite umbre aune nita krüte. Kukwe mikata gare ne erere, ñokänti nita därere ni rün aune ni meye bä kwrere ye niena gare kä nengwane arato. Ngöbökwe dre nuainbare kukwe ye ükatekäre ni kräke ye ani mike gare jai.

 ¿NGÖBÖKWE DRE NUAINBARE?

Jondron nianinte Adán kän ye ükatekäreta Ngöbö Jehová kukwe ükaninte ne kwe Adán ngäbriäntre yekwe nünandre kärekäre. ¿Nuainbare ño kwe?

Biblia tä niere: “Gata yebiti ngite ye ütiä bianta” (Romanos 6:23TNM). Ye abokän, ja mikata ngite ye köböite nita krüte. Adán ja mikani ngite yebätä krütani. Ye erere tä nemen bare nibätä: nita ja mike ngite yebätä nita krüte. Akwa, nita därere ngite ye ñaka ni ai köböite, yebätä Ngöbökwe ni mikaninta tuin bobre jai aune Monsoi Jesukristo juani kwe ni “ütiä” bienta. ¿Ni ütiä biani ño kwe?

Jesús ja biani murie ketadre ye köböire ni raba nüne kä jutobiti aune kärekäre

Adán ni töi metre käkwe ñaka Ngöbö kukwei mikani täte yebätä ni jökrä tä därere ngite aune nita krüte; ye medenbätä, ni mada töi metre arato käkwe Ngöbö kukwei mikadre täte nememe murie ketadre ye ngwane yekwe ni ütiä biandreta ribe nämene. Biblia tä mike gare krörö: “Ni itibe Adán käkwe Ngöbö kukwei kitani temen, ye köböite ni kwati [...] namani ngite Ngöbö ngwärekri, akwa ye kwrere arato, ni itibe Jesukristo käkwe Ngöbö kukwei mikani täte jökrä, käkwe ja biani müre ketadre abko köböire ni kwati ngite ñakare mda Ngöbökwe niedi” (Romanos 5:19). “Ni itibe” ye abokän Jesús, niara jatani kä tibienbätä, töi nämene metre * aune ja biani murie ketadre kwe ni kräke. Ye köböire Ngöbö raba ni mike tuin jai ni kukwe metre nuainkä ye erere, aune ni raba nüne kärekäre.

ÑOBÄTÄ JESÚS JA TARE NIKANI AUNE MURIE KETANI

Akwa ¿ñobätä Jesús ja biandre murie ketadre ye ribe nämene kukwe ye mikakäre nemen bare? Jehovakwe kukwe ükadrete ne kwe Adán ngäbriäntre yekwe nünandre kärekäre ye rabadre bäri kwin, ¿ñan ererea? Erametre, niara raba kukwe ye nuainne, akwa ja mika ngite köböite nita krüte niebare kwe ye mikadreta ngwarbe kwe jai. Ne madakäre kukwe ükaninte kwe ye ütiäte krubäte aune mika ñaka raba ngwarbe o kwita ñaka raba jire. Kukwe ükaninte ye ütiäte krubäte kukwe metre ye nuainkäre (Salmo 37:28).

Kä ye ngwane Ngöbökwe ñaka kukwe metre nuainbare akräke niara raba kukwe ükete metre o ñakare  ye ñaka rabadre gare nie. Ñodre, ¿Adán ngäbriäntre meden aibe käkwe nünandre kärekäre niedre kwe ye ngwane ja ngwandre metre kwe? ¿Kukwe käbämikata kwe ye mikadre nemen bare jökrä kwe? Ngöbökwe kukwe ükaninte ye erere nuainbare kwe ni diantarikäre, yebätä käre kukwe metre nuaindi kwe ye gare metre nie.

Ngöbö Monsoi ja nire biani murie ketadre ni kräke ye köböire Ngöbökwe ni mikai nüne kärekäre kä tibienbätä kä bä nuäre yete. Jesukristo käkwe niebare: “Ngöbökwe ni jökrä tarebare krubäte ye medenbätä Monso ngöräbe kwe biani kwe, ne kwe ni jökrä käkwe tödekadre ie ye ñaka gadrete, ñakare aune ja nire käre ye rabadre kwe” (Juan 3:16TNM). Jesús ja biani murie ketadre ye tä mike gare metre Ngöböta kukwe ükete metre aune ni tare krubäte kwe.

Akwa kukwe ne tä mikadre gare: ¿ñobätä Jesús ja tare nikani aune murie ketani tare krubäte? Ja ngwani metre kwe nememe mrä, yebiti mikani gare kwe, kukwe tare tä nakainkä nibätä ye ngwane nikwe ñaka Ngöbö mikai täte niebare Diablukwe ye abokän kukwe ngwarbe (Job 2:4, 5). Diablukwe ni kena töi metre mikani Ngöbö kukwei mike ngwarbe jai ye ngwane, nämene kukwe metre niere ye kwrere namani tuin. Akwa, Jesús töi nämene metre arato, yekwe Ngöbö kukwei mikani metre täte kukwe tare nuainbarebätä yebiti ta (1 Corintios 15:45). Yebiti bämikani kwe Adán törbadre akräke Ngöbö mikadre täte kwe arato. Ne madakäre, kukwe kwin bämikani kwe ni kräke ne kwe nikwe ja ngwandre niara erere (1 Pedro 2:21). Ngöbö Monsoi niara mikani metre täte ye ütiäre mikani nüne kärekäre kwe kä kwinbiti.

DRE KWIN RABA NEMEN MÄKWE

Jesús ja nire biani murie ketadre ye namani bare metre aune ye köböire ni raba nüne kärekäre. Yebätä, nun raba kukwe ne ngwentarita mäi: ¿Mä törba nünain kärekäre? Nikwe nünandre kärekäre yekäre nikwe dre nuaindre ye Jesukwe niebare: “Ne gärätä ja nire kärekäre, mä aibe Ngöbö metre ye rükadre gare ietre, aune ni juani mäkwe, Jesukristo ye arato” (Juan 17:3TNM).

Nun täräkwata ne sribekä kätä mä nübaire Jehová Ngöbö metre aune Monso kwe Jesukristo ye mike gare jai. Nitre testiko Jehovakwe nünanka mä käibiti ye raba mä dimike kä jutobiti. Internet käi nunkwe www.jw.org/jw-ngb yete kukwe raba kwen bäri mäi arato.

^ párr. 8 Mäkwe kukwe “Carácter histórico de Génesis”, “Génesis, Libro de” nieta, tä tärä Perspicacia para comprender las Escrituras, volumen 1, página 1017 yebätä ye mika ñärärä, nitre testiko Jehovakwe sribebare. Raba kwen mäi www.jw.org/es yete (tä PUBLICACIONES > BIBLIOTECA EN LÍNEA nieta yekänti).

^ párr. 13 Ngöbökwe Monso kwe kä kwinbiti ye mikani nemen Mariabätä. Üai deme kwe yebiti monso chi ye ngübabare kwe ne kwe ñaka däredre ngite meye ye erere (Lucas 1:31, 35).