Känändre nekänti

Indice yete känändre

“Mäkwe kukwe metre ye köka aune ñaka rürübäin jire”

“Mäkwe kukwe metre ye köka aune ñaka rürübäin jire”

“Mäkwe kukwe metre ye köka aune ñaka rürübäin jire, [...] ni rabadre töbätä aune kukwe mäträkäre bätä kukwe nüke gare ye kökadre” (PROV. 23:23).

KANTIKO: 94, 96

1, 2. a) ¿Jondron meden bäri ütiäte tä nikwe? b) ¿Dre dre drieta nie abokän tuin ütiäte nie aune ñobätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

¿JONDRON meden bäri ütiäte tä nikwe? ¿Ni raba jondron ye kwite jondron mada ñaka ütiäte yebe? Ni Ngöbö mikaka täte kräke, kukwe ngwantarita ne nuäre mikakäre gare. Nita ja kete Jehovabe ye bäri ütiäte aune ni ñaka raba kwite jondron mada ñaka ütiäte yebe. Arato kukwe metre Bibliabätä ye ütiäte ni kräke, ñobätä ñan aune ye köböire nita nemen ja kete ni Rün kä kwinbiti yebe (Col. 1:9, 10).

2 Ni ni Tötikaka Bäri Kri tä kukwe keta kabre Bibliabätä driere nie yebätä nikwe töbikadre. Ñobätä niara kä ye ütiäte ye tä mike gare nie aune niara töi meden meden kwin ye tä mike gare nie arato. Tä ni tarere yebätä ni kökanintari kwe Monso kwe yebiti ye tä mike gare nie. Monso dianinkä Gobrankäre aune nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ie tä ja nire kärekäre käbämike bätä “obeja mda mda” ie tä Kä Bä Nuäre Kä tibienbätä käbämike yebätä tä kukwe mike gare nie arato (Juan 10:16). Ne madakäre, nikwe nünandre ño aune ja ngwandre ño ye tä driere nie. Kukwe nieta ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye tä ni dimike nökrö bäri Ni ni Sribekä ye ken aune nita nemen tö ngwen kukwe kwin ie.

3. ¿“Mäkwe kukwe metre ye köka” nieta ye dre gärätä?

 3 Kukwe metre kökadre nieta Bibliabätä ye ngwane, ¿nikwe ngwian biandre ütiäre ai gärätä? Ñakare. Jehová ye mantiame krubäte, yebätä Monso tare kwe ye biani kwe ni ütiäre. Nire tö kukwe metre ye mikai gare jai tä nemen tuin ie ngwane, niara tä ni ye dimike ne kwe kukwe metre ye kwandre ie aune ñaka ngwian kärere ütiäre. Ñodre, ni iti kädeka nämäne Simón tö namani üai deme ye tuai jakwe yebätä ngwian driebare kwe apóstol Pedro ie: “Angwane Pedrokwe niebare ie krörö: Ngwian mäkwe rika ngwarbe mäbe ngöi, ñobätä ñan angwane Ngöbö näin jondron bien ngwarbe, ye mä raba kökö ngwianbiti, mätä nütüre” (Hech. 8:18-20NGT). Akwa, ¿“mäkwe kukwe metre ye köka” nieta ye dre gärätä?

¿KUKWE METRE KÖKADRE YE DRE GÄRÄTÄ?

4. ¿Kukwe metre yebätä dre rabai gare nie kukwe ja tötikara nekänti?

4 (Ñäkädre Proverbios 23:23 yebätä). * Kukwe metre Ngöbökwe ye rabadre nikwe yekäre nikwe ja di ngwandre. Ni tädre juto biare kukwe ruäre nuainkäre. Ni töbätä tärä Proverbios tikaka käkwe kukwe niebare ye erere, kukwe metre tä nemen nikwe ye ngwane, nikwe ngübadre kwin aune ñaka rürübäindre o tuanemetre. Kukwe metre ‘kökadre’ ye dre gärätä aune ütiä biandre nuäi ne kwe rabadre nikwe ye ani mike gare jai. Kukwe yekwe ni dimikai mike tuin bäri ütiäte jai aune ja töi mike kwatibe ñaka rürübäine jire. Nikwe kukwe ruäre nuaindre kukwe metre ye kökakäre ye rabai gare nie ja känenkäre.

5, 6. a) ¿Kukwe metre ye köka raba ño? Mä raba bämike keteiti. b) ¿Kukwe metre kökata ye köböire dre dre kwin tä nemen nikwe?

5 Jondron biandre ngwarbe nie, akwa ni raba jondron ruäre nuainne ütiäre. Proverbios 23:23 känti nieta “mäkwe kukwe metre ye köka” abokän kwitata kukwe hebreorebiti, “jondron tä nemen nikwe” meden gärätä. Jondron ütiäte rabadre nikwe yekäre, nikwe ja di ngwandre o nikwe jondron mada ütiäte biandre ütiäre ne kwe rabadre nikwe meden gärätä. Ñodre, tiendate tärä okwä tädre mikani, ban bianta ngwarbe. Akwa, ¿ban ye kwain ja töbiti nie mesabiti? Ñakare. Ban ye bianta ngwarbe, akwa ni rabadre kä denkä jai aune ja di ngwen niken tuin ne kwe rabadre nikwe. Ye erere arato, kukwe metre ye kökakäre ni ñaka ngwian biandre ütiäre, akwa ni rabadre jondron ruäre nuainne ne kwe rabadre nikwe.

6 (Ñäkädre Isaías 55:1-3 yebätä). * Kukwe metre kökata ye dre gärätä ye Jehovata mike nüke gare nie tärä Isaías yekänti. Texto nekänti, Ngöböta kukwe kwe bämike, ñö, leche aune vino yebätä. Kukwe metre Ngöbökwe ye ñö mrebe aune tibo tä mate kwin nibätä ye kwrere. Ne madakäre, nita därere ngwane ni bukata lechete ne kwe ni ririadre aune ni rabadre dite, ye erere arato Ngöbö kukwei tä nemen gare nie ye tä ni mike dite aune nirien kukwe ja üairebiti. Aune, ¿ñobätä Jehová kukwei ye bämikata vino ye kwrere? Bibliabätä nieta vino ye tä kä mike juto nibätä (Sal. 104:15). Ye medenbätä, vino kökadre nieta Ngöbö kukweibätä kukwe yebiti tä mike gare nie niarakwe kukwe ükaninte ye nikwe mikai täte ngwane, kä rabai juto nibätä (Sal. 19:8). Kukwe bämikata nebiti, Jehovata mike gare nie, kukwe metre rabai gare nie aune nikwe mikai täte ye köböire kukwe kwin rabai nikwe. Ye medenbätä, kukwe ketarike abokän nikwe tuanimetre kukwe metre ye kökakäre ye ani mike gare jai.

 ¿NIKWE DRE TUANIMETRE KUKWE METRE YE KÖKAKÄRE?

7, 8. a) ¿Ñobätä nikwe kä diandrekä jai kukwe metre ye kökakäre? b) ¿Mariko dre nuainbare aune ye köböire dre namani bare?

7 Kä diankata jai. Ni jökrä rabadre ye nuainne kukwe metre ye kökakäre. Biblia, tärä bätä täräkwata tä blite Bibliabätä yebätä ñäkädre, ja tötikadre kaibe, ja tötikadre gätä kräke aune ni rikadre gätäbätä ye jökrä kräke kä diandrekä jai kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye kukwe nuakäre. Kä diandrekä jai kukwe ütiäte ye nuainkäre (ñäkädre Efesios 5:15, 16 yebätä). ¿Kukwe metre Bibliabätä rükadre gare nie yekäre kä ribeta nuäi jai? Kä ribeta nuäi jai ye nie ñaka jire, ñobätä ñan aune ni itire itire kisete kukwe jene jene tä. Jehová töbätä aune töi keta kabre kwin bätä jondron sribebare kwe yebätä ni tö kukwe mikai gare jai, ye kräke nikwe kä diandrekä jai (Rom. 11:33). Täräkwata ne sribebare kena inglere yekänti kukwe metre ye bämikani “kriblü chi ye kwrere” aune täräkwata yebätä niebare: “Kukwe metre kriblü kwrere rabadre keteitibe mäkwe ye ñan aibe rabadre debe mä kräke. Kriblü keteitibe ribedre jai akräke, Ngöbökwe ñaka biandre bäri. Mäkwe ükakrö; aune känä jankunu”. Nikwe ngwandretari jai: “¿Kukwe metre kriblü kwrere ye tä ketabe tikwe?”. Ni rabaira nüne kärekäre, akwa ni täi ja kite jankunu Jehovabätä. Kä nengwane, ütiäte krubäte nikwe kä diandrekä jai kukwe metre ye kökakäre. Meri iti tö namani kukwe metre mikai gare jai yebätä ani blite.

8 Meri bati käi Japón kädekata Mariko * ye nikani nüne juta Nueva York (Estados Unidos) ja tötikakäre. Nitre Japón tä kukwe mike täte ye niara nämäne mike täte siba. Prekursora iti nämäne kukwe driere ju ju te yekwe blitabare Mariko ben. Kukwe metre jatani nüke gare Mariko ie ngwane, kä jatani jutobätä aune ribebare kwe prekursora ie rabadre niken bobu bämän kratire kratire niara tötike Bibliabätä. Nämäne ja tötike kwela krite aune sribire ja kräke yebätä kä ñaka nämäne nemente krubäte ie, akwa bengwairebe jatani ja ükökrö gätäbätä. Ne madakäre, niara nämäne kukwe ruäre nuainne ye tuanimetre kwe kä diankakäre jai kukwe metre ye kräke. Niarakwe ye nuainbare ye köböire ririabare jötrö kukwe ja üairebiti. Kä jämi niken kwati ta känenkri ja ngökani ñöte kwe. Sö nikani krä ti ta ye bitikäre, ja mikani kwe prekursora kä 2006 yete aune täbe sribi ye nuainne.

9, 10. a) Nita kukwe metre kökö ngwane, ¿jondron kä nebätä ye tä nemen tuin ño nie? b) ¿María kukwe meden tuanimetre aune yebätä ja ruin ño ie?

9 Jondron tä nikwe. Ni nämäne ngwain ganainne krubäte o sribi kwin nämäne nikwe ye nikwe tuanimetre kukwe metre ye kökakäre. Pedro aune Andrés nitre gwa kitaka yebätä ani töbike. Jesukwe niebare ietre: “Munta gwa gaen ño, ye kwrere tikwe mun mikadi ni ngwianka Ngöböye” ye ngwane, krade tuanimetre kwetre biti nikani Jesube (Mat. 4:18-20). Ye ñan tä mike gare, nire ie kukwe metre tä nemen gare ye rabadre sribi kwe ye tuenmetre, ñobätä ñan aune tä sribi ribere jai mräkätre kwe ngübakäre (1 Tim. 5:8). Akwa, jondron kä nebätä tuin ño ietre aune dre bäri ütiäte kräketre yebätä rabadre ja töi kwite. Jesukwe mikani gare metre kukwe nebiti, “munkwe ñan jändrän ütiäte kri ükakrö kabre jakrä kä nebtä” ñakare aune “jändrän kuinkuin ütiäte krikri rabadre bäri kabre munkrä kä käinbti” (Mat. 6:19, 20). Meri bati kädekata María käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai.

10 María jämi niken kwelate ye ngwane, nämäne jadenkä golf yebätä. Niara nämäne colegiote ye ngwane, nämäne ja denkä kwin krubäte yebätä beca biani ie ja tötikakäre kwela krite. Jadaka golf ye nämäne tuin kwin ie aune töi nämäne jadakabätä bäri kwin ngwian ganainkäre ere. Akwa, niara jatani ja tötike Bibliabätä. Kukwe metre jatani nüke gare ie aune kukwe ye nämäne niara dimike ja töi kwite ye käi jatani jutobätä. Niebare kwe: “Dre drie nämä tie Bibliabätä ye erere ti nämä ja töi mike aune ti nämä mike täte ye nämä kä mike  juto tibätä”. Jondron kä nebätä aune kukwe ütiäte ja üaire känändre gwairebe ye ñaka nuäre nükani gare ie (Mat. 6:24). Ye medenbätä, niara töi nämäne jadakabätä bäri kwin aune ngwian ganainbätä ere ne kwe käikitadrekä ye tuanimetre kwe. Kä nengwane niara tä sribi prekursor nuainne, aune tä niere, “jondron mada ñaka raba kä mike bäri juto tibätä”.

11. Ni mräkätre aune ja ketamuko ben nita ja kete akwa nita kukwe metre ye kökö ngwane, ¿dreta nemen bare?

11 Ni mräkä aune ja ketamuko. Ngöbökwe kukwe ükaninte Bibliabätä ye nita ja töi mike nuainne ngwane, ni ñaka tä nemen ja kete niaratre ruäre ben käne ye erere. ¿Ñobätä? Jesukwe niebare Jehovai: “Mäkwe niaratre mika deme kukwe metre yebiti; mä kukwei ye metre” kukwe ne ribebare kwe ngwane, nämäne blite nitre nänkä niarabe yebätä (Juan 17:17TNM). “Mäkwe niaratre mika deme” ye abokän jondron “diankata jenena” gärätä. Nita kukwe metre kain ngäbiti ngwane, ni diankata nitre ñaka Ngöbö mike täte yebätä kwrere, ñobätä ñan aune ni ñaka niena ja ngwen niaratre erere. Nita ja tuenmetre jie ngwandre Biblia ie aune ni ñaka niena ja ngwen käne ye erere, yebätä nita ja ngwen jene tä nemen tuin nitre ie. Ni mräkä o ja ketamuko ruäre raba kä mikekä nibätä o raba ja mike ni rüere kukwe mikata täte nikwe yebätä. Jesukwe niebare: “Nitre ja mräkäre gwi arabe rikwitadita ja rüere kwärikwäri ti dokwäre” ye abokän kukwe metre niebare kwe (Mat. 10:36). Akwa, Jesukwe käbämikani nie, nikwe jondron ruäre tuainmetre kukwe metre kökakäre ye köböire kukwe kwin keta kabre rabai nikwe (ñäkädre Marcos 10:28-30 yebätä). *

12. ¿Ni judío sribi bökänkä käkwe dre nuainbare kukwe metre ye kökakäre?

12 Ni judío sribi bökänkä kädeka nämäne Aarón nämäne chi ye ngwane, Ngöbö ye ñaka kädekadrete kwe ye driebare ie. Akwa, niara tö nämäne kukwe metre Ngöbökwe ye mikabätä gare jai. Bati, ni Testiko iti käkwe driebare ie, tärä okwä kobokä hebreore abokänbiti Ngöbö kädekata aune tärä okwä yebätä tärä okwä mada mikadre ngwane “Jehová” nie raba. Kukwe kwin krubäte namani gare ie ye käi namani jutobätä aune nikani sinagogate mike gare nitre dirikä ie. Akwa, kukwe ye ñaka käi namani juto nitre yebätä. Kukwe metre namani gare Ngöböbätä ie ye käi rabadre juto nitre yebätä näre, akwa jerekäbe käli kitani kwetrebätä aune juanintari kwetre mento. Mräkätre namani rubun kräke arato. Akwa, niarakwe ja di ngwani jankunu Jehová mike gare bäri jai. Ja ngökani ñöte kwe aune sribibare jankunu kwe Ngöbö kräke. Aarón erere, ni tädre juto biare ja töi kwitakäre nita nüne ño o ni mräkätre yebätä nänkäre kukwe metre ye jiebiti.

13, 14. ¿Nita töbike aune dre nuainta nikwe yebätä ni raba ja töi kwite ño kukwe metre ye kökakäre? Mä raba mike gare keteiti.

13 Töbikata käme aune kukwe nuainta. Ni tö kukwe metre kain ngäbiti aune mikai täte ngwane, ni tädre juto biare ja töi kwitakäre nita töbike ño aune dre nuainta nikwe yebätä. Pedro mäträbare: “Ño monso ja rün mike täte kwrere. Ngöbö ngämi gare mun ie känenkri, mun nämene ja mike käme; ye kwrere ñakare munkwe ja mika mada nengwane”. Niebare kwe arato: “Munkwe ja ngüba deme jondron jökräbätä” (1 Ped. 1:14, 15NGT). Ñodre, juta Corinto yete nitre nämäne kukwe käme nuainne aune ja mike gure kämekäme, niaratre ruäre käkwe kukwe metre kani ngäbiti ngwane, kukwe keta kabrebätä ja töi kwitani kwetre (1 Cor. 6:9-11). Ye erere arato, kä nengwane nitre kwati tä kukwe käme tuenmetre kukwe metre ye kökakäre. Pedro kukwe ne niebare nitre kristiano niara näire ie: “Nitre ie Ngöbö gare ñakare tö nünai ño, ye kwrere munkwe nünabare raire arato abko krörö:  Mun nämane nüne nukro kwrere, jändrän käme aibe mdei nämane nebe munye, amne mun nämane mröre krikri, kä nämane dröbare amne, mun nämane dö ñaen kabre krübäte kä mikakäre nokre amne jändrän ngwarbe kämekäme abko mun nämane mike ütiäte ngöböre jae” (1 Ped. 4:3).

14 Kä kwati krubäte te Devynn aune Jasmine nämäne dö ñain. Devynn ja tötikabare ngwian täinkäre, akwa nämäne dö ñain krubäte yebätä kitaka nämäne sribibätä. Jasmine abokän nämäne ni mada nuainne tare aune nämäne nemen rubun krubäte. Bati, Jasmine nämäne näin ji ngrabare dröbare ngwane, nitre gure sribi misionero nuainkä nükani ngätäi ben. Nitre misionero ye käkwe niara tötikai Bibliabätä niebare kwetre ie. Akwa, bämän nikani krati ta ngwane, nitre misionero nikani Devynn bätä Jasmine känti aune kwani dröbare ietre. Nitre misionero ñaka rikaita niaratre tuinbiti namani ruin ietre. Niaratre tuabitibareta bobukäre ye ngwane kukwe bä jene namani bare. Ja tötika kömikani kwetre ye ngwane, kukwe jatani nüke gare ietre ye niaratre jatani nuainne bengwairebe. Sö jämi niken krämä ta ye känenkri dö ye tuanimetre kwetre aune ja mäkäninte kwetre. Niaratre ja töi kwitani ye namani gare nitre jökrä nünanka bäre yei, ye käkwe nitre kwati dimikani ja tötike Bibliabätä.

15. ¿Kukwe metre ye kökakäre dre raba nemen bare aune ñobätä?

15 Kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta. Kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta ye ñaka kwin Ngöbö kräke tä nemen gare nitre ruäre ie ngwane, tä nemen nuäre kräketre tuametrekäre. Akwa nitre mada kräke ñaka tä nemen nuäre kukwe ruäre tuanmetrekäre kukwe metre ye kökakäre. Kukwe nuainta kwetre ye niaratre tuanemetre ye köböite mräkä, ja ketamuko, o sribi muko kwetre ye raba ja mike niaratre rüere tä nemen ruin ietre. Kä ruäre känti nitre krütanina ye kräke kukwe nuainta mikakäre ütiäte jai ye ngwane, ñaka tä nemen nuäre kukwe ye tuanmetrekäre nitre ruäre kräke (Deut. 14:1). Ja mräkätre mada tä kukwe kwin bämike ye raba ni dimike ja töi kwite kukwe keta kabrebätä. Siklo kena yete, nitre ruäre nünanka Éfeso käkwe dre nuainbare ye ani mike gare jai.

16. ¿Nitre Éfeso ruäre käkwe dre nuainbare kukwe metre ye kökakäre?

16 Juta Éfeso yete nitre kwati nämäne ja mike sukiare. ¿Nitre Éfeso ja mikani kristiano ye käkwe dre nuainbare? Biblia tä mike gare: “Ni kwati kwrarekwrare amne ni kwati nämane ja mike sukiare abko käkwe täräkwata ja töitikakrä kwetre rabakäre kwrare amne sukiare, ye ükaninkrö jökrä, bti jatani ngwena, bti kukwani jökrä kwetre ni jökrä okwäbti. Tärä kukwani kwetre ye abko ngwian kitaninkä, nuäi btä kwetre abko tanbare angwane, ngwian ganinte 50 mili kwetre tärä yebtä. Ye kwrere kukwe kuin ni Dänkienkwe nikani niren bäri mda” (Hech. 19:19, 20). Nitre kristiano Ngöbö mikaka täte metre ye nämäne juto biare tärä ütiä ere krubäte ye kukwakäre, ye köböire kukwe bäri kwin namani kwetre.

17. a) ¿Kukwe metre ye kökakäre nikwe dre dre tuanimetre? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti?

17 ¿Mäkwe dre dre tuanimetre kukwe metre ye kökakäre? Kukwe metre “kriblü” kwrere rabadre nikwe yekäre ni jökrä tä kä denkä jai. Ñodre, ja mräkätre ruäre tä sribi, jondron kä nebätä tuenmetre aune mräkä bätä ja ketamuko kwe tä ja mike rüere yebe tätre ja tuin. Mada abokän rabadre ja töi kwite kukwe ruäre nuainta kwetre yebätä aune kukwe nie ñaka Bibliabätä abokän mikata täte bätä nuainta ye tuenmetre. Nikwe dre dre tuanimetre kukwe metre ye kökakäre, akwa nikwe ja di ngwani nuainne ye bäri ütiäte gare metre nie. Ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe, ye abokän nita nemen ja ketamuko Jehovakwe. Kukwe metre mikabätä täte kukwe kwin tä nemen nikwe yebätä nita töbiketari ngwane, ñobätä nitre mada töta nemen kukwe metre ye rürübäin ye ñan tä nüke gare nie. ¿Ñokänti kukwe ye erere raba nemen bare? ¿Dre käkwe ni dimikai ñaka kukwe ye nuainne? Kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara mada yekänti.

^ párr. 4 Proverbios 23:23: “Mäkwe kukwe metre köka aune ñaka rürübäin jire, arato ni rabadre töbätä aune kukwe mäträkäre bätä kukwe nüke gare ye kökadre”.

^ párr. 6 Isaías 55:1-3: “¡Mun jökrä ie tomananta krubäte ngwane, ti kukwe nuin! Mun jakwre ñö ñain. ¡Mun meden ie ngwian ñakare ngwane! Mun jakwre, jondron kökö aune kwete. Jän, mun jakwre, vino aune leche kökö ngwarbe aune ñaka ütiä käräi mun ie. ¿Ñobätä munta ngwian kitekä ban ñaka metre yebätä, aune ñobätä munta ngwian kitekä jondron ñaka kä mike juto munbätä yebätä? Ti kukwe nuin kwin, aune jondron kwin ye kwete, aune erametre jondron bänänte ye kä mikai juto munbätä. Jakwre ti kokwäre aune ti kukwe nuin. Ti kukwe mike täte, aune munkwe nünain jankunu, aune erametre tikwe kukwe ükaite kärekäre munbe kukwe niebare tikwe ja tare bämikakäre David ie, abokän rabai bare metre ye ererebätä”.

^ párr. 8 Niaratre ruäre kä kwitani.

^ párr. 11 Marcos 10:28-30, (NGT): “Angwane Pedro namani blite, angwane niebare kwe: Jondron nämene nunkwe, ye nunkwe tuanimetre jökrä, angwane nun tä näin mäbe. Angwane Jesukwe niebare: Metre näre tibike niere mun ie, ni ño kwa käkwe ja jue, ja eteba, ja ngwai, ja meye, ja rün, ja merie, ja monsoi, ja käi tuadremetre ti köböite, angwane ti kukwe ja nire kräke köböite, bä gre ketarike mada rabadre ni nekwe kä tibien nebätä, ju, eteba, ngwai, meye, monsoi, kä, angwane kä mrä kwainta, ja nire käre rabai ni nekwe”.