“Ñan tö ngwian jondron ütiäte kri tä Ngöbökwe mun kräke ne diankamana jakän” (COL. 2:18NGT).

KANTIKO: 32, 55

1, 2. a) ¿Nitre Jehová mikaka täte ye kräke jondron meden kwin tä? b) ¿Dre käkwe ni dimikai ja töi mike jankunu jondron kwin yebätä? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

APÓSTOL Pablo erere, nitre kristiano dianinkä nänkäre kä kwinbiti kä nengwane ye kräke kukwe kwin tä ye abokän ‘käräbare nünankäre kä kwinbiti’ (Filip. 3:14). Niaratre tö krubäte Gobrandi Jesube kä kwinbiti aune niaratre tö gwaire Jesube nitre kä tibienbätä dimikai nementa töi metre (Apoc. 20:6). ¡Jehovata jondron kwin krubäte käbämike ietre! Oveja mada mada kräke jondron kwin tä arato. Ye abokän nüna kärekäre Kä tibienbätä yei niaratre tö, ye tä kä mike juto bätätre (2 Ped. 3:13).

2 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti dimikakäre ja ngwen metre aune jondron kwin rabadre kwetre yekäre Pablokwe mäträbare bätätre: “Jändrän kuin tä kä käinbti [...] yebtä munkwe ja töi mika kwatibe” (Col. 3:2). Jondron kwin rabai kwetre kä kwinbiti ye ngwandre törö kwetre jai (Col. 1:4, 5). Ni töita nünanbätä kä kwinbiti o Kä tibienbätä ngwane, nikwe töbikadretari kukwe kwin Jehovata käbämike nitre niara mikaka täte ie yebätä, yekwe ni dimikai ja töi mike jankunu jondron kwin yebätä (1 Cor. 9:24).

3. ¿Kukwe medenbätä Pablokwe nitre kristiano mikani mokre?

 3 Pablo ja mräkätre mikani mokre kukwe ruärebätä arato ne kwe jondron kwin nämene kräketre ye ñan riadrete kän. Ñodre, nitre ja bianka kristiano nämene Kukwe Biani Ngöbökwe ye nuainne ne kwe Ngöbökwe kadre ngäbiti jerekäbe, akwa ñan nämene tödeke Jesubiti yebätä kukwe tikani kwe konkrekasion Colosa ie (Col. 2:16-18). Ne madakäre, blitabare kwe konkrekasion yebe, nitre töi nämene rababätä jabe, nitre kristiano nämene ja rüere kwärikwäri aune nitre ja mräkäre ñan nämene nüne kwin jabe yebätä. Kukwe ye raba nemen bare kä nengwane arato, yebätä Pablokwe mäträbare ye täbe ütiäte ni kräke. Aisete, kukwe meden tikani kwe täräbätä nitre Colosa ie mikakäre mokre, ye ani mike gare ruäre jai.

NI TÖI RABADRE RABABÄTÄ NI MADABE YE NGWANE, KUKWE YE DIANDREKÄ JA TÖITE

4. Ni tö rababätä krubäte ni madabe, ¿ye köböite jondron kwin raba nete ño nikän?

4 Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye kräke jondron kwin nämene ye Pablokwe ngwaninta törö ietre, ye bitikäre kukwe ne tikani kwe: “Jondron kä tibienbätä tä mun ngrabare ye jökrä munkwe dianka jabätä ye abokän nitre ñaka gure metre nemen jabe, jondron kämekäme nuainta, ni tö rababätä krubäte ni madabe, ni tö jondron kämekäme nuaindi aune ni jondron ribere bäri jai” (Col. 3:5). Ni tö rababätä krubäte ni madabe ye köböite kukwe ütiäte ja üaire ye ñan raba nemen nikwe, ñodre ja keta Jehovabe aune kukwe käbämikata nie ye raba nete nikän. Ni Testiko iti töi nämene krubäte rababätä ni madabe köböite ja mikani ngite kwe ye nükaninta konkrekasionte ngwane, niebare kwe: “Ti töi nämä krubäte rababätä ni madabe yebätä tikwe ñaka ja ngübabitiba ye köböite tikwe ja mikaba ngite”.

5. Kukwe ñaka kwin ben nikwe ja tuadre ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre ja kriemikakäre?

5 Kukwe ükaninte Jehovakwe ja ngwankäre kwin ye ni töi rabadre ñaka mikabätä täte rabadre ruin nie ngwane, ütiäte krubäte nikwe ja ngwandre mokre. Ñodre, nitre tä ja kukwei mukore rabadre kenanbe ja ngübarebiti kukwe nebätä, ñaka rabadre nemen ja ken krubäte, ja demaine, o ja mikete kä kaibe te (Prov. 22:3). Nitre kristiano raba ja tuin kukwe kri ben arato, tätre sribire mente mräkätre kwe yebätä o tätre sribire ni brare o merire mada yebe ye ngwane (Prov. 2:10-12, 16). Kukwe ye erere ben nikwe ja tuadre ngwane, nikwe mikadre gare metre ni abokän testiko Jehovakwe, ja ngwandre kwin aune nikwe ngwandre törö jai kukwe nuäre nuäre niedre ni madai ye raba kukwe kri mike ni kisete. Ja rabadre ruin ulire krubäte nie aune ni töi rabadre ja mikabätä ngite ye ngwane bäri nikwe ja ngübadrebiti. Ja rabadre ruin kore nie ye ngwane, ruäre ngwane ni mada käkwe kukwe nuäre niedre nie ye nita nemen ribere jai. Ye ngwane ni madakwe ni töi mikadre jäme aune törbadre ni nuaite kukwe blobiti ye ngwane ni raba nemen kukwe krite. Nane kukwe ye rabadre bare nibätä ngwane, nikwe ja di kärädre Jehovai aune ja mräkätre ie, ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye ñaka riadrete nikän (ñäkädre Salmo 34:18; * aune Proverbios 13:20 yebätä). *

6. Nikwe jondron diandre jai ja näkwitakäre ye ngwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

6 Ni töita rababätä ni mada ye diankakäre ja töite, nikwe ñaka ja näkwitadre kukwe meden raba ni mike ja mike ngite yebätä. Nitre tä jondron sribere ja näkwitakäre nengwane ye jökrä bäsi tä juta Sodoma aune Gomorra ye ngwen törö nie (Jud. 7). Nitre tä jondron sribere ja näkwitakäre ye tä bämike nitre tä nemen jabe ye ñaka käme aune ñaka kukwe tare mike ni kisete. Ni ñaka raba ja di ngwen nekä aune ni ñan rabadre nütüre nitre tä jondron sribere ja näkwitakäre ye jökrä ni raba kain ngäbiti. Jondron ja näkwitakäre abokän ñaka kwin ye nikwe diandre jai ngwane, jondron kwin tä ni kräke ye raba nete nikän (Prov. 4:23).

JA TAREDRE AUNE JA TÖI MIKADRE KWIN

7. ¿Kukwe meden raba nemen bare konkrekasionte?

7 Nita konkrekasion kristiano yete ye abokän kukwe kwin krubäte tä nikwe ye nüke gare nie. Nita ja tötike Kukwe Ngöbökwe yebätä gätäte aune nita ja tarere aune ja töi mike kwin ja kräke kwärikwäri ye  tä ni dimike ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye ñaka riadrete nikän. Akwa ni ñaka blite kwin jabe ye köböite ni ñaka raba ja kete kwin jabe. Ni ñan kukwe ye ükaite jabe ngwane, ni raba nemen ja rüere kwärikwäri (ñäkädre 1 Pedro 3:8, 9 yebätä).

8, 9. a) ¿Nikwe ja töi mikadre ño köböire jondron kwin tä ni kräke ye rabadre nikwe? b) Ni kristiano mada ñäkädre tare nie ngwane, ¿dre raba ni dimike ja töi mike jäme?

8 ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rabadre ja rüere kwärikwäri aune jondron kwin tä ni kräke ye ñaka riadrete nikän? Pablokwe kukwe ne niebare ja mräkätre Colosa ie: “Ngöbö käkwe mun dianinkä jenena jakrä amne mun abko deme amne Ngöböta mun tarere, aisete munkwe nüna krörö: munkwe ni mda mda ngwian ruen bobre jae, munkwe ja moto mika kuin ni mda mdakrä amne, munkwe bika tidrä ni mda mdabtä. Erere arato, munkwe ja moto mika jäme amne munkwe jändrän jökrä ngibia bätärekä ja täritäri. Erere arato, ni mda mda tä kukwe nuene mun rüere ne ngwane, munkwe ñan ja ngie mika amne, kukwe tärä ja rüere kwärikwäri munkwe ne ngwane, munkwe kukwe ye dian jabti ta kwärikwäri. Ye abko, ni Dänkien käkwe mun ngite diani munbti ta, ye kwrere munkwe nuen jakrä kwärikwäri arato. Akwa jändrän jökrä kuin, ne bti ta abko munkwe ja tare kwärikwäri, ye köböire abko munkwe ja mäkädi era metre jabe kwärikwäri” (Col.3:12-14).

9 Nita ni mada tarere aune ja töi mike kwin kräke ye tä ni dimike ngite juen ta jabiti kwärikwäri. Ñodre, ni kristiano mada ñäkädre tare nie o kukwe ñaka kwin nuaindre nibätä abokän ñaka rabadre kwin ni kräke ngwane, nikwe ngwandre törö jai nikwe ñaka kukwe kwin nuainbare ye matabare tare ni madabätä arato. Ja mräkätre tä ni tarere aune ja töi mike kwin ni kräke tätre ngite juen ta nibiti yebätä nita debe bien krubäte (ñäkädre Eclesiastés 7:21, 22 yebätä). * Jesukwe ja töi mikani kwin ni kräke ne kwe ni Ngöbö mikaka täte metre tädre keteitibe yebätä nita debe bien krubäte arato (Col. 3:15). Ni jökrä tä Ngöbö itibe tarere, nita kukwe ja erebe driere aune kukwe kri bäsi ja erebe ben nita ja tuin. Nita ja mräkätre tarere aune ja töi mike kwin kräketre bätä ngite juen ta jabiti kwärikwäri ngwane, ni tädi keteitibe ni ja mräkäre kwrere yekwe ni töi mikai kwatibe jondron kwin tä ni kräke ye ganainne.

10, 11. a) ¿Nita nemen mokrere ye ñobätä ñaka kwin? b) Jondron kwin tä ni kräke ye ñaka riadrete nikän, ¿yekäre nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñan rabadre mokrere?

10 Jondron kwin tä ni kräke ye raba nete nikän nita nemen mokrere ye köböite. Kukwe ye erere namani bare nieta Bibliabätä, ye tä mike gare nita mokrere ye ñaka kwin. Ñodre, Caín namani bätä ngwen eteba Abel yebätä aune murie ketani kwe. Coré, Datán aune Abiram namani mokrere Moisés yebe aune ja mikani kwetre niara rüere. David kräke kukwe kwin namani bare yebätä rei Saul bätä ngwanibätä aune tö namani murie ketai. Biblia tä mike gare metre: “Ni mokrere krübäte jabe kwärikwäri amne ni jändrän nuene rükäre jirekäbe jabe kwärikwäri, ye känti käre kä nokre nikwe ja rüere kwärikwäri amne kukwe kämekäme bätäkä ngwarbe nuenta Ngöbö rüere” (Sant. 3:16).

11 Nita ni mada tarere aune ja töi mike kwin kräke ja brukwä bökänbiti ye ngwane, ni ñaka rabai mokrere. Kukwe Ngöbökwe tä niere: “Nita ni mda mda tarere angwane, nita jändrän jökrä ngibiare bätärekä ni mdabtä amne nita ja moto mike kuin ni mdakrä. Nita ni mda mda tarere angwane, ñan nita nüne ni ja ribare kwrere jändrän jökräbtä” (1 Cor. 13:4). Ni töi jatadre bätä ngwanbätä ni madabätä rabadre ruin nie ngwane, nikwe ja töi mikadre jondron tuin ño Jehovai ye erere mike tuin jai. Nikwe ngwandre törö jai, ja mräkätre ye ni ngrabare tä keteitibe ye kwrere, abokän tä konkrekasionte. Ye käkwe ni dimikai ja nemen ruin ño ni madai yebätä ja töi mike, kukwe nieta nete ne ererebätä: “Ne aisete, ni kia ngrabare keteti tä ja tare nike angwane, ni ngrabare tä ja tare nike jökrä gwaire. Ye kwrere arato, ni kia ngrabare keteti mikata ütiäte angwane, ni ngrabare jökrä btä käta nebe nuäre gwaire jökrä” (1 Cor. 12:16-18, 26). Kukwe kwin rabadre ni madakwe ngwane käi rabadre juto nibätä aune ni ñaka rabadre mokrere. Ani töbike Jonatán, rei Saúl ngobo yebätä. Jehovakwe ñaka niara dianinkä rabakäre reire, ñakare aune David dianinkä reire kwe ye ngwane, Jonatán ñaka namani mokrere. Jonatán namani David tarere, ja töi  mikani kwin kwe kräke aune dimikani kwe (1 Sam. 23:16-18). ¿Ni raba ja ngwen Jonatán erere?

NI MRÄKÄTRE DIMIKADRE NE KWE JONDRON KWIN TÄ NI KRÄKE RABADRE KWETRE

12. ¿Kukwe meden Bibliabätä raba nitre ja mräkäre dimike ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye rabadre kwetre?

12 Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye nikwe mikai täte ni ja mräkäre ben ngwane ni töi rabai jäme, kä rabai juto nibätä aune yekwe ni dimikai ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye rabadre nikwe. Pablo tärä tikani ja mräkätre Colosa ie ye ngwane, ¿kukwe meden niebare kwe nitre ja mräkäre kräke? Niebare kwe: “Mdakäre abko, mun merire gure gure käkwe ni brare munkwe ye kukwei mika ütiäte jae, kukwe mikakäre täte, ni tödekaka ni Dänkien Jesubti käkwe nuendre ye kwrere. Erere arato, mun brare gure gure abko käkwe meri munkwe ye tare amne, munkwe ñan mika ene ja kisete amne munkwe ñan bätä ngwian btä. Ngäbäkre, mun abko käkwe mun rün btä mun meye kukwei mika täte jändrän jökräbtä, ñobtä ñan angwane ye abko käita nebe nuäre ni Dänkienbtä. Amne mun ngäbäkre rünre abko käkwe ñan ngra ngra ngäbäkrebti, niaratre moto mikakäre ulire dikaro” (Col. 3:18-21). Gare metre nie, kukwe niebare ye täbe ütiäte kä nengwane nitre brare gure, meritre gure aune monsotre kräke.

13. ¿Meri Testiko muko ñaka kukwebätä ye raba dre nuainne ne kwe muko ye käkwe kukwe metre ye kadre ngäbiti?

13 Meri Testiko muko ñaka kukwebätä ye ñan tä niara tarere rabadre ruin ie ye bämike ja töite. Muko ye tä ja ngwen ño yebätä niara rabadre ja kwete ben, ¿ye köböire nünandi kwin kwetre jabe? Ruäre ngwane  muko raba niara kukwei mike täte, ¿akwa niara raba töi mike sribire Jehová kräke? Ñan raba nemen bare ie raba ruin nie. Niarakwe muko ye mikai tuin jai ni ji dokwä ngwanka mräkätre käne ye erere ngwane kukwe kwin raba nemen bare. Niaratre rabai nüne jäme jabe, rabai Jehová käikitekä aune ye bitikäre muko ye töi raba nemen Ngöbö mikabätä täte. Ye köböire, jondron kwin tä ni kräke ye raba nemen niaratre nibu yekwe (ñäkädre 1 Pedro 3:1, 2 yebätä).

14. Ni brare Testiko muko kwe ñaka niara mike ütiäte jai ngwane, ¿dre nuaindre kwe?

14 Ni brare Testiko muko ñaka kukwebätä ye ñaka tä niara mike ütiäte jai rabadre ruin ie ye bämike ja töite. Niara tä ji dokwäre gwi ye bämikakäre rikadre ngrente ja dibiti muko yebiti, ¿ye köböire muko kwe käkwe mikai bäri ütiäte jai? Ñakare. Niara ja ngwandre Jesús erere aune muko kwe ye taredre kwe ie Jehová tö (Efes. 5:23). Kristo tä ji dokwä ngwen konkrekasionte, tä nuainne ja tare yebiti aune bätärekä (Luc. 9:46-48). Ni kristiano ja ngwain Jesús erere ngwane muko kwe törbai Jehová mikai täte.

15. ¿Ni kristiano tä muko tarere ye tä bämike ño ie?

15 Biblia tä kukwe ne niere nitre brare tä ja mäkäninte yei: “Mun brare gure gure abko käkwe meri munkwe ye tare amne, munkwe ñan mika ene ja kisete” (Col. 3:19). Ni kristiano tä muko tarere yebiti tä bämike tä mike tuin ütiäte jai, tä kukwe nuin aune muko tä dre niere ye tä mike ütiäte jai arato (1 Ped. 3:7). Muko kwe tä dre niere ye ñan jökrä rabai debe kräke, akwa töita ño ye ngwandretari kwe ie ye köböire kukwe kwin diain kwetre jai (Prov. 15:22). Ni brare tä muko tarere ye ngwane, ñaka ribere muko ie rabadre niara mike ütiäte jai, ñakare aune bätärekä bätärekä muko jatai niara mike tuin ütiäte jai. Ni kristiano tä muko aune monsotre kwe tarere ngwane, niaratre ja mräkäre raba Jehová mike täte kä jutobiti aune jondron kwin tä ni kräke ye rabai kwetre arato.

Kukweta nemen jabätä ni mräkätre ben ye ngwane, ¿nikwe dre nuaindre ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye ñaka riadrete nikän? (Párrafo 13 nemen 15 mikadre ñärärä).

MONSO, JONDRON KWIN YE ÑAKA RIADRETE MÄKÄN KUKWE MADABÄTÄ

16, 17. Mätä bati ngwane, ¿mäkwe dre nuaindre ne kwe mä rün aune mä meye mäträdre mäbätä yekwe ñaka mä mikadre rubun?

16 Mä tä monsore, mätä nüne mä rün aune mä meye kukwebätä yebe, niaratre ie mä töita ño ye ñaka nüke gare, o tätre kukwe ñaka nuäre ükete nuaindre raba nemen ruin mäi. Mätä töbike kore yebätä sribidre Jehová kräke ye ñan raba nemen tuin ütiäte mäi. Mäkwe kukwe metre ye tuainmetre ngwane, bengwairebe rabai gare mäi ni mada töi ñaka mäbätä, akwa mä rün aune mä meye bätä ja mräkätre konkrekasionte yebrä töita mäbätä.

17 Nitre rüne mäträdre monsotre yebätä ye ütiäte krubäte. Ñaka mäträdre mäbätä ngwane, niaratre töita mäbätä o ñakare ye mä rabadre ngwentari jai, ¿ñan ererea? (Heb. 12:8). Akwa niaratre tä mäträre ño ye ñaka raba mate kwin mäbätä. Mäkwe ñan ja töi mika jankunu kukwe yebätä, ñakare aune ñobätä niaratre tä mäträre kore mäbätä ye mäkwe ngwan törö jai. Aisete, mä ñan raba rubun jötrö ngwarbe ñakare aune mäkwe ja di ngwan ja töi mike jäme. Biblia tä niere, nire ie kukwe gare aune tä töbike kwin ja käne ye ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe aune tä ja töi mike jäme (Prov. 17:27). Ni niena ünä ye kwrere mäkwe ja töi mika, mäträdre mäbätä ye mäkwe ka ngäbiti ja töi jämebiti aune kukwe niebare mäi ye erere mäkwe ja di ngwan nuainne, akwa kukwe ye niebare ño mäi yebätä mäkwe ñaka ja töi mika (Prov. 1:8). Mä rün aune mä meye tä kukwebätä aune tä Jehová tarere ye abokän kwin mä kräke. Erametre, niaratre tö mä dimikai ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye rabadre mäkwe arato.

18. ¿Ñobätä mä töita kwatibe kukwe kwin tä ni kräke yebätä?

18 Kukwe kwin ne raba nemen ni jökrä kwe: nüna kärekäre kä kwinbiti o nüna kärekäre Kä tibienbätä Kä Bä Nuäre yete. Kukwe ye metre, ñan ñobätä aune Ni Sribekä käkwe kukwe ye käbämikani nie. Nünain Kä Bä Nuäre yete yebätä niara tä kukwe ne niere: “Kukwe Jehovakwe ye rabai gare kä jökräbiti tibien ñö mrenbiti tä ere ye kwrere” (Is. 11:9). Nitre nünain Kä tibienbätä ye jökrä tötikai kukwe Ngöbökwe yebiti. Nikwe ja di ngwandre ne kwe jondron kwin tä ni kräke ye rabadre nikwe. Aisete, Jehovata kukwe käbämike nie yebätä nikwe ja töi mikadre kwatibe. Nikwe ñaka kukwe mada tuanemetre jondron kwin tä ni kräke ye denkä jakän.

^ párr. 5 Salmo 34:18: “Jehová tä nitre brukwä nötaninte ye ken; aune nitre di ñakare ye niarata mike kwäre”.

^ párr. 5 Proverbios 13:20: “Nire tä näin nitre töbätä ben ye rabai töbätä arato, akwa nire tä ja kete nitre ñaka töbätä ben ye kräke kukwe tare tä”.

^ párr. 9 Eclesiastés 7:21, 22: “Ne madakäre, nitre kukwe niedre ye jökrä mäkwe ñan töibika, ne kwe ni sribikä mä kräke ñäkädre mä rüere ye mäkwe ñaka kukwe nuadre. Ñan ñobätä aune gare kwin mäi mä tärä ñäke ni mada rüere arato”.