Känändre nekänti

Indice yete känändre

Nüna jäme: ¿ñokänti raba kwen nie?

Nüna jäme: ¿ñokänti raba kwen nie?

KUKWE kri ben ni kä nebätä tä ja tuin, ye köböite ñaka tä nemen nuäre nünankäre jäme. Ruäre ngwane nita nüne jäme, akwa ñaka tä nemen nuäre ni kräke nünankäre jäme jankunu. ¿Kukwe meden Bibliabätä ja jie ngwankäre nie abokän raba ni dimike nüne jäme? ¿Aune ni raba nitre mada dimike ño nüne jäme?

¿DRE RIBETA JAI NÜNANKÄRE JÄME KÄREKÄRE?

Nikwe nünandre jäme yekäre, ja rabadre ruin kwin nie aune ni töi rabadre jäme. Ütiäte krubäte ja ketamuko kwin rabadre nikwe arato. Akwa, nikwe ja ketadre Ngöböbe ne kwe ni rabadre nüne jäme ye bäri ütiäte. Raba nemen bare ño nie ye ani mike gare jai.

Töbikata nemen ni kisete ye raba ni mike ñaka nüne jäme.

Jehovata kukwe bien nuaindre nie aune kukwe bien ja jie ngwankäre nie ye nikwe mikai täte ngwane, nikwe bämikai nita tö ngwen ie aune ni täi jäme niarabe (Jer. 17:7, 8; Sant. 2:22, 23). Ye erere ngwane, Ngöbö rökrai ni ken aune ni töi mikai jäme kwe. Isaías 32:17 tä niere: “Kukwe metre nuainta ye köböire nünanta jäme aune kukwe metre nuainta ye köböire ni töi rabai jäme aune ja rabai ruin kwin nie kärekäre”. Erametre, nikwe Jehová mikai täte ja brukwä ngöibiti ngwane, ja rabai ruin jäme nie arato (Is. 48:18, 19).

Nikwe nünandre jäme kärekäre yekäre, Jehovata jondron ütiäte bien nie arato: ye abokän üai deme (Hech. 9:31).

ÜAI DEME TÄ NI DIMIKE

“Ngöbö Üai tä nüne nibtä” niebare Pablokwe ye ngwane, nüna jäme ye kädekaninte kwe kä juto ye bitikäre (Gál. 5:22, 23). Aisete, ni tö nünain jäme kärekäre ngwane, ni rabadre üai deme tuenmetre ja töi ükete. Ni raba kukwe ketebu nuainne abokän köböire üai deme Ngöbökwe raba ni dimike ye ani mike gare jai.

Kena, nikwe käre ñäkädre Kukwe Ngöbökwe  yebätä (Sal. 1:2, 3). Biblia tä kukwe niere yebätä nita töbiketari ngwane, kukwe keta kabre tuin ño Jehovai ye üai deme tä ni dimike mike nüke gare jai. Ñodre, niara tä dre nuainne nünankäre jäme aune ñobätä ye ütiäte kräke ye tä nemen gare nie. Kukwe Ngöbökwe tä dre niere ye erere nikwe nuaindi ngwane, ni rabai nüne bäri jäme (Prov. 3:1, 2).

Ketebukäre, nikwe oradre Jehovai aune üai deme kärädre ie (Luc. 11:13). Nire nire tä ja di kärere Jehovai yei tä kukwe ne käbämike: “Kä jäme Ngöbökwe abokän ñaka raba nüke gare ni jökrä ie yekwe Kristo Jesús yebiti mun brukwä aune mun töi kriemikai” (Filip. 4:6TNM). Nikwe üai deme käräi käre Jehovai ngwane, niarakwe ni töi mikai jäme aune nire nire tä ja kete kwin ben ye aibe ie tä bien (Rom. 15:13).

Bibliakwe nitre kwati dimikanina ja töi kwite aune ja kete jäme kärekäre Jehovabe bätä nitre madabe. Ani mike gare ruäre jai.

ÑOKÄNTI NAMANINTRE NÜNE JÄME

Konkrekasion kristiano kä nengwane yete, nitre ruäre nämäne nemen rubun jötrö ngwarbe, akwa nengwane töita kwin ni mada kräke, tätre ni mada ngübarebätä bätärekä, töita jäme aune tätre ni mada tarere * (Prov. 29:22). Nitre nibu Testiko nämäne nemen rubun krubäte ye dimikani ne kwe ñaka rabadre nemen rubun jankunu aune ye köböire namani ja töi mike jäme nitre mada kräke ye ani mike gare jai.

Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye nikwe mikai täte aune nikwe üai deme käräi Ngöböi yekwe ni dimika nüne jäme.

David nämäne nemen rubun krubäte ye köböite ñaka nämäne blite töi jämebiti. Niara jämi ja denkä mento Ngöbö kräke ye känenkri, nämäne ñäke ni madabätä aune ñaka nämäne mräkätre mike ütiäte jai. Bati nükani gare ie, niara rabadre ja töi kwite. ¿Dre niara dimikani ja töi mike jäme? Niara tä mike gare: “Kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre ye ti jataba mike täte. Ye köböire, ti aune ti mräkätre jataba ja mike tuin ütiäte jai”.

Rachel ngübabare ño ye ererebätä jatani ja ngwen. Niara tä niere: “Ti ririabare yekänti ti mräkätre nämä käre ñäke jai, yebätä tita nemen rubun yebe ti täbe ja tuin kä nengwane”. ¿Niarakwe dre nuainbarera ja töi mikakäre jäme?  Niara tä mike gare: “Käre tita ja di kärere Jehovai”.

David aune Rachel käkwe kukwe nieta Bibliabätä ja jie ngwankäre mikani täte aune üai deme ie ja tuanimetre jie ngwandre kwetre ye köböire ja töi kwitani kwetre ye erere nitre kwati tätre nuainne arato. Kä käme te nita nüne, akwa ni raba nüne töi jämebiti aune ja töi mike ye erere ni mräkätre bätä konkrekasion kräke arato. “Munkwe ja die mikadre käre nünankäre jäme ni jökräbe” ye Jehovata ribere nie (Rom. 12:18). ¿Ñokänti raba nemen bare nie? ¿Aune nikwe ja di ngwain ja töi mike nüne jäme ye köböire dre kwin rabai nikwe?

NIKWE NÜNA JÄME YE KÄNÄNDRE JANKUNU

Nita kukwe driere ye ngwane, nita nitre töi mike kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä kukwe nuin (Is. 9:6, 7; Mat. 24:14TNM). Aune nüna jäme yebätä kukwe mikata gare abokän nitre kwati tä kain ngäbiti ye tä kä mike juto nibätä. Ye köböire, niaratre ñaka ja töibikare krubäte o nemen rubun kukwe jökrä tä nemen bare niaratre bäre yebätä. Kukwe kwin tä ja känenkäre kräketre yebätä tätre kukwe ne mike täte: “Nüna jäme ye mäkwe känä aune mäkwe känä jankunu” (Sal. 34:14).

Erametre, nitre jökrä ñaka tä kukwe drieta nikwe ye kain ngäbiti bengwairebe (Juan 3:19TNM). Akwa yebiti ta, üai deme Ngöbökwe tä ni dimike blite töi jämebiti bentre aune mike tuin ütiäte jai. Ye köböire, Jesukwe kukwe niebare kukwe driekäre ne nita mike täte: “Mun rika nebe gwi angwane, ni nünanka gwi ye ie munkwe köbö ngwiantari jäme amne, nitre nünanka ju yete, ie munkwe köbö ngwianditari, ye abko kadre ngäbti kwetre ne ngwane rabadi nünentbe jäme yete, akwa ñan kadre ngäbti kwetre ne ngwane, munkwe ñan ja kukwe gadrete ngwarbe arato” (Mat. 10:11-13). Jesukwe kukwe niebare ye nikwe mikai täte ngwane, ni näinta mento töi jämebiti aune ye köböire ja känenkäre ni raba nitre ye dimike.

Ni kristiano tä blite gobranbe ye ngwane, nita blite töi jämebiti aune nitre tä ja mike kukwe drieta nikwe rüere yebe nita blite töi jämebiti arato. Kukwe namani bare keteiti ye ani mike gare jai. Gobran juta keteiti África yekänti ñaka nämäne nitre Testiko kain ngäbiti ja erebe aune ñaka nämäne tuenmetre Ju Ja Ükarakrö sribere. Kukwe ye ükatekäre, ja mräkä iti käkwe sribibare misionero juta yete ye juani blitakäre kukwe yebätä ne kwe rabadre blite töi jämebiti ni ji ngwanka juta Londres (Inglaterra) yete ben. ¿Dre namani bare?

Ja mräkä ye tä mike gare: “Ti rababa yete ngwane, meri iti nämä sribire yete ni ka ngäbitikäre ye nämä ja ngwäkitani ño ye tikwe mikaba ñärärä aune rababa gare tie meri ye nämä blite kukwe keteitibiti abokänbätä tikwe ja kitani blite arato. Aisete, tikwe köbö kwin nieba ie niara kukweibiti. Aune meri ye töi rababa ñan krütare aune ti nämä näin ñokäre ye ngwantariba kwe tie. Tikwe niara mikaba tuin ütiäte jai aune ti törbaba blitai ni ji ngwanka yete ben tikwe nieba ie. Niarakwe ni ye käräba teléfono yebiti aune ni ye jataba küken bätä köbö kwin nieba kwe tie ja kukweibiti. Ye bitikäre, ni Testiko tä sribi nuainne yebätä tikwe blitaba ben ye ngwane, niarakwe ti kukwe nuaba kwin”.

Ja mräkä ye blitabare töi jämebiti ye köböire ni ji ngwanka ye ñaka namani töbike blo ni Testiko yebätä. Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, gobran juta yete jatani ja mräkätre tuenmetre Ju Ja Ükarakrö sribere. ¡Kukwe ye kä mikani juto krubäte ja mräkätrebätä! Erametre, nita nitre mada mike tuin ütiäte jai ye köböire kukwe kwin tä nemen bare aune ni töita nemen jäme.

NIKWE NÜNANDRE JÄME KÄREKÄRE

Kä nengwane, ni Ngöbö mikaka täte tä nüne kä bä nuäre ja üaire yete aune nünanta jäme jabe. Aune nikwe ja di ngwain üai deme tä ni jie ngwen ye ererebätä ngwane nikwe nünain jäme. Akwa bäri ütiäte Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare ni kräke aune ni rabai nüne jäme kärekäre kä mrä yete (2 Ped. 3:13, 14).

^ párr. 13 Üai deme Ngöbökwe köböire nita ni mada kain ngäbiti kwin o ni mada tarere yebätä nikwe ja tötikai ja känenkäre.