Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ni rüe ye nikwe mikadre gare jai

Ni rüe ye nikwe mikadre gare jai

“Satana käre tä juto biare kukwe miketbe ni rüere, ye abko garera nie” (2 COR. 2:11).

KANTIKO: 150, 32

1. Adán aune Eva ja mikani ngite ye bitikäre, ¿Jehovakwe kukwe meden mikani gare ni rüe yebätä?

KULEBRA ñaka blite ye nämänena gare Adán ie. Aisete, kulebra blitabare Evabe ye ngwane, ni üaire nämäne blite namani ruin Adán ie (Gén. 3:1-6). Niaratre nibu ie kukwe ñaka nämäne gare jire Satana yebätä. Akwa yebiti ta, Adán ja töi mikani kä mikekä ni Rün kä kwinbiti ni tarekä yebätä aune ja mikani kwe ni rüe yekri (1 Tim. 2:14). Ni rüe käkwe Adán aune Eva töi kwitani yebätä Jehová jatani kukwe mike gare aune ni rüe ye gaite kwe käbämikani kwe. Akwa Ngöbökwe niebare arato, ni üaire yekwe ja mikai nitre Ngöbö tarekä ye rüere (Gén. 3:15).

2, 3. Mesías jämi nüke ye känenkri, ¿ñobätä Jehovakwe ñaka kukwe mikani gare krubäte ni rüe yebätä?

2 Ángel ja mikaka Jehová rüere kädekata ño ye niara ñaka mike gare jire nie. * Niarakwe kä mikani niken 2,500 ta ne kwe ni üaire ye ño mikakäre gare nie. Satana, ye abokän ni ja mikaka  “Ni Mada Rüere” gärätä (Job 1:6). Tärä ketamä tikani hebreore: 1 Crónicas, Job aune Zacarías ye aibe känti kukwe ye raba kwen nie. Mesías jämi nüke ye känenkri, ¿ñobätä Jehovakwe ñaka kukwe mikani gare krubäte ni rüe yebätä?

3 Jehová ñaka tö namani blitai krubäte Satanabätä mikakäre ütiäte raba ruin nie. Ye medenbätä, Escrituras Hebreas yekänti ñaka blitabare krubäte kwe Satana aune sribi nuainta kwe yebätä. Tärä tikani hebreore yekänti Ngöbö tö namani metrere nitre dimikai ne kwe Mesías ye rükadre gare ietre aune nändre kwetre jiebiti (Luc. 24:44; Gál. 3:24). Mesías nükani ye ngwane, Jehovakwe niara aune nitre ja tötikaka kwe mikani kukwe mike gare nie Satana aune angeletre ja mikani Satanakri yebätä. * Aune ye kwin krubäte, ñobätä ñan aune Jehovakwe Jesús bätä nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti ye mikai Satana aune nitre ja ketaka ben ye mike ja ngie nuin (Rom. 16:20; Apoc. 17:14; 20:10).

4. ¿Ñobätä ni ñaka rabadre Satana ye jürä ngwen krubäte jabätä?

4 Apóstol Pedro, Diablu ye bämikani “kwra lion ie mröta nebe angwane, tä niken ngwäne krikri” ye kwrere aune apóstol Juan käkwe bämikani “mökata kri kädekata tbi kira” ye kwrere (1 Ped. 5:8; Apoc. 12:9). ¿Yebätä ni rabadre Satana ye jürä ngwen krubäte jabätä? Ñakare, ñobätä ñan aune niara die ñaka krubäte (ñäkädre Santiago 4:7 yebätä). Jehová aune Jesús bätä angeletre ja ngwanka metre ye tätre ni dimike. Niaratre ye diebiti ni raba ja tuin ni rüe yebe. Akwa, kukwe ketamä ütiäte ngwantarita ne täbe mikadre gare nie: ¿Satana tä sribire ño? ¿Tä nitre töi mike ño? Aune ¿Niara die nuäi? Kukwe ngwantarita ye ani mike gare jai aune ye tä dre mike gare nie ye ani mike gare jai arato.

¿SATANA TÄ SRIBIRE ÑO?

5, 6. ¿Ñobätä gobrantre kä nebätä ñaka raba kukwe ükete ni kräke?

5 Ángeletre kwati krubäte käkwe ja mikani Satanakri. Ñü Kri ye känenkri, Satanakwe angeletre ye ruäre töi mikani ja mike gure meritre ben. Biblia tä kukwe ye bämike krörö, muke ketamä jire nämäne kä kwinbiti ye mökata kri jatani ngwena jabe (Gén. 6:1-4; Jud. 6; Apoc. 12:3, 4). Angeletre yekwe angeletre mada Ngöbö mikaka täte metre ye tuanimetre ngwane, ja mikani kwetre Satanakri. Akwa ni ñaka raba nütüre, nitre ye ñaka ja ükaninte kwin jatäri. Gobrankäre Satanakwe kukwe ükaninte jai Gobran Ngöbökwe ye kwrere aune niara arabe tä ja bien reire. Chokalitre ye ükaninte kwe aune tä ja di bien ietre bätä tä mike nitre kä jökräbiti tibien gobraine (Efes. 6:12).

6 Satana tä chokalitre yebiti gobrantre kä nebätä ye jie ngwen. Diablukwe “juta kä jökräbti temen” mikani tuare Jesús ie ye ngwane, kukwe ye mikani gare metre kwe aune niebare kwe ie: “Jändrän ne biani jökrä tie amne ti tö rabai bien nireye, erere tikwe biandre jökrä aisete [...] tikwe biandi jire jökrä mae” (Luc. 4:5, 6). Satana tä nitre töi mike kukwe ñaka kwin nuainne, akwa yebiti ta gobrantre ruäre tä jondron kwin nuainne juta kwe ye kräke. Aune gobrantre ruäre töita jondron kwin nuainbätä. Akwa, gobran ñaka tärä jire iti abokän raba kukwe ükete ni kä nebätä kräke (Sal. 146:3, 4; Apoc. 12:12).

7. Kukwe ngwarbe mikata täte, nitre jondron rürübäinkä aune gobrantre yebiti, ¿Satana tä dre nuainne? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

7 Satana aune chokalitre tätre gobrantre, kukwe ngwarbe mikata täte aune nitre jondron rürübäinkä yebiti ni “kä jökräbti  temen” ngökö (Apoc. 12:9). Kukwe ngwarbe mikata täte yebiti, Satana tä nitre mike kukwe ngwarbe niere Jehovabätä. Aune töita kwatibe nitre kwati krubäte töi mikabätä ñaka Ngöbö kä ye ngwen törö jai (Jer. 23:26, 27). Kukwe ye jökrä köböite nitre kwati tätre nütüre, niaratre tä Ngöbö mike metre täte akwa metrere tätre chokalitre mike täte (1 Cor. 10:20; 2 Cor. 11:13-15). Nitre jondron rürübäinkä yebiti Satana tä ni ngökö arato. Ñodre tä nitre mike töbike, ngwian aune jondron rabadre krubäte kwetre ye köböire kä raba nemen juto bätätre (Prov. 18:11). Kukwe ngwarbe nieta ye nire nire tä mike era jai ye tätre ja töi mike bäri “Ngwian” yebätä aune ñaka Jehovabätä (Mat. 6:24). Nitre tä ngwian tarere krubäte ye köböite ñaka tä nemen Ngöbö tarere jankunu (Mat. 13:22; 1 Juan 2:15, 16).

8, 9. a) Adán aune Eva bätä angeletre ja mikaka Ngöbö rüere, ¿ye tä kukwe meden ketebu driere ja töi kräke nie? b) ¿Satana tä nitre töi mike ño blo rabadre gare nie ye ñobätä ütiäte?

8 Adán aune Eva bätä angeletre ja mikaka Ngöbö rüere ye tä kukwe ketebu driere ja töi kräke nie. Kena, nikwe ja mikai Jehovakri o nikwe ja mikai Satanakri. Ni ñaka raba kukwe ketebu den jai (Mat. 7:13). Aune ketebukäre, nikwe ja mikai Satanakri ngwane kukwe kwin ñaka rabai nikwe. Adán aune Eva käkwe ja töi mikani kukwe ükete akwle jai kukwe meden kwin bätä kukwe meden blo yebätä aune chokalitre käkwe gobrantre kä nebätä töi mikani blo arato (Gén. 3:22). Nita ja mike Satanakri ngwane, kukwe kwin ñaka rabai käre nikwe (Job 21:7-17; Gál. 6:7, 8).

9 ¿Satana tä nitre töi mike ño blo rabadre gare nie ye ñobätä ütiäte krubäte? Ye köböire rabai gare nie, nitre tä kädekani kukwe ükatekäre aune gobrantre ye Jehová tö ni tuai mike ütiäte jai (1 Ped. 2:17). Gobrantre tä kukwe ükete ye ñaka blo ngwane, nikwe kukwe ye mikadre täte ie niara tö (Rom. 13:1-4). Akwa, nikwe ñaka ja mikadre gobrantre kä nebätä yekri gare nie arato (Juan 17:15, 16; 18:36). Ne madakäre, Satana tä nitre töi mike ño blo tä nemen gare nie ye tä ni töi mike kukwe driere. Satana töta nemen Ngöbö kä ye mikai käme aune blitai blobätä ye gare nie, aisete ni tö kukwe metre ye mikai gare nitre ie Ngöbö nikwe yebätä. Nita Ngöbö kä ye mike gare aune nita nuainne kä jutobiti. Nikwe ngwian aune jondron kä nebätä taredre ye köböite kukwe kwin ñaka raba nemen nikwe, akwa Ngöbö taredre ye köböire kukwe kwin raba nemen krubäte nikwe ye gare nie (Is. 43:10; 1 Tim. 6:6-10).

¿SATANA TÄ NITRE TÖI MIKE ÑO?

10-12. a) ¿Satanakwe kö okwä mikani ño angeletre kwati jiete? b) ¿Kukwe namani bare angeletre yebätä ye tä dre driere nie?

10 Satana tö nitre tuai dre nuainne ye  erere nuaindre kwetre yekäre kukwe medenbiti raba nemen bare ie yebiti tä nitre töi kwite. Nibira gare nie ye erere, ruäre ngwane tä kö okwä mike ni jiete aune ruäre ngwane tä ni nuinte metre.

11 Kena, Satana kö okwä mikani ño angeletre kwati jiete ye ani mike gare jai. Satana ja tötikani krubäte angeletre töi kwitakäre ne kwe ja mikadre kwetre niarakri raba ruin nie. Angeletre ruäre nakani kö okwäte Satana ie aune namani kämekäme meritre ben. Niaratre monsoitre namani krikri aune töi namani käme krubäte (Gén. 6:1-4). Ni nemen kämekäme jabe ye ñan aibebiti Satana niaratre nuaninte, ñakare aune tö namani ni kä nebätä gobraindi arato. “Meri monsoi” käbämikani Ngöbökwe ye ñaka rükadre ie tö namani raba ruin nie (Gén. 3:15). Akwa, Jehovakwe Ñü kri mikani näkäin tibien ne kwe Satana bätä chokalitre töi nämäne dre nuainbätä ye ñaka rabadre bare ietre.

Satana tä ni nemen kämekäme jabe, bika kri aune ja mäkä chokabe yebiti ni ngökö (Párrafo 12 aune 13 mikadre ñärärä).

12 ¿Ye tä dre driere nie? Ye abokän ni nemen kämekäme jabe aune ni töita ja aibebätä yebätä nikwe ja kriemikadre. Angeletre ja mikani Satanakri yekwe Jehová mikani täte kä kwati krubäte te. Akwa yebiti ta, niaratre kwati krubäte käkwe kukwe blo ye mikani nemen ja töite aune nirien ja brukwäte. Ye erere arato, nikwe sribibarera kä kwati krubäte te juta ükaninte Ngöbökwe kä tibienbätä yete. Akwa yebiti ta, ni raba kukwe blo ye mike nemen ja töite aune mike nirien ja brukwäte (1 Cor. 10:12). Aisete ütiäte krubäte dreta ni brukwäte ye nikwe mikadre gare käre jai aune bika kri bätä ni töita nemen blo ye nikwe diandrekä ja töite (Gál. 5:26; ñäkädre Colosenses 3:5 yebätä).

13. a) ¿Kö okwä medenbiti Satana tä nitre ngökö arato? b) ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rakadre kö okwä yete?

13 Kö okwä madabiti Satana tä sribire ye abokän tä nuainne ja mäkätä chokabe yebiti. Kukwe ngwarbe mikata täte aune jondron ja näkwitara yebiti tä nitre töi mike ja mäke chokabe. Película aune jondron ja näkwitara Internet yete bätä jondron mada mada yebiti tä ja mäkä chokabe ye bämike kwin krubäte. ¿Nikwe dre nuaindre ne kwe ni ñaka rakadre kö okwä yete? Ni raba dre mrusaire aune dre ni ñaka raba mrusaire yebätä juta ükaninte Ngöbökwe kukwe mikadre gare nie ye ni ñaka raba ngübare. Ni itire itire rabadre ja töi ngübarebiti ne kwe kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä ni töi rabadre (Heb. 5:14). Nikwe Ngöbö ‘taredre era metre’ niebare Pablokwe ye erere nikwe nuaindi ngwane, nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai (Rom. 12:9). Nikwe ngwandretari jai: “Drebätä tita ja näkwite ye ni ja tötikaka tibe o ni tuabitita tikwe yekwe tuadre ngwane, ¿tita kukwe driere ye ererebätä tita ja ngwen o  tita ja bämike jerekäbe nütüdre kwe?”. Nita kukwe driere ye ererebätä nikwe ja ngwain ye ngwane, ni ñaka rakai kö okwäte Satana ie (1 Juan 3:18).

Gobrantre tä kukwe ñäkäire nie, küdreta monsotrebätä kwelate aune ni mräkätre tä ja mike ni rüere yebiti Satana tä ni nuinte (Párrafo 14 mikadre ñärärä).

14. a) ¿Satana raba kukwe medenbiti ja mike ni rüere? b) ¿Ni raba ja tuin ño kukwe yebe?

14 Satana tä dre nuainne ne kwe nikwe ñaka ja ngwandre metre Jehovai ye ani mike gare jai. Ñodre, raba gobrantre töi mike kukwe drieta nikwe ye ñäkäire nie. Ye erere arato, kukwe ükaninte Ngöbökwe ye ni tö mikai täte, yebätä raba nitre sribikä nibe o nitre nänkä kwelate nibe ye töi mike ni kötaire (1 Ped. 4:4). Arato raba ni mräkätre töi mike kukwe niere nie ni ngwankäre di nekä ne kwe ni ñaka rikadre gätäbätä (Mat. 10:36). ¿Ni raba ja tuin ño kukwe yebe? Kena, kukwe ye rabai bare ye nikwe ngwandre törö jai, ñobätä ñan aune Satana tä rüre nibe (Apoc. 2:10; 12:17). Ketebukäre, nikwe ñaka kukwe ye tuanemetre kukwe bäri ütiäte ne käi kwitekä jabiti: Satana tä niere, nita Ngöbö mike täte kukwe jökrä tä kwin ye aibe ngwane, akwa kukwe mada rabadre bare nibätä ye ngwane ni raba kä mikekä Ngöböbätä (Job 1:9-11; 2:4, 5). Aune ketamäkäre, Jehovakwe ni dimikadre kä ngwen nüke jai ye nikwe ribedre ie. Niarakwe ñaka ni tuainmetre jire ye nikwe ngwandre törö jai (Heb. 13:5).

¿SATANA YE DIE NUÄI?

15. ¿Kukwe meden ni ñaka tö nuain ye Satana raba ni mike nuainne ja dibiti? Mä raba mike gare.

15 Kukwe meden ni ñaka tö nuain ye Satana ñaka raba ni mike nuainne ja dibiti (Sant. 1:14). Niara tö drei ye nitre kwati tä nuainne abokän ñaka gain jabätä. Akwa, kukwe metre tä nemen gare ietre ye ngwane, nire mikadre täte kwetre yebätä niaratre rabadre ja töi mike (Hech. 3:17; 17:30). Ni töita kwatibe Ngöbö mikabätä täte ngwane, Satana ñaka raba ni töi mike kukwe madabätä (Job 2:3; 27:5).

16, 17. a) ¿Kukwe meden mada abokän Satana aune chokalitre ñaka raba nuainne? b) ¿Ñobätä ni ñaka raba kä jürä ngwen jabätä orakäre ja dibiti?

16 Kukwe mada abokän Satana aune chokalitre ñaka raba nuainne. Ñodre, dreta ni töite o ni brukwäte ye raba nemen gare ie ye Biblia ñaka niere jire. Jehová aune Jesús aibe ie kukwe ye gare nieta (1 Sam. 16:7; Mar. 2:8). Akwa, ¿nita blite o orare ja dibiti ye ngwane dreta nemen bare? ¿Nita kukwe niere ye nane kukwe juruadre Diablu ie yebätä ja mikadre kwe ni rüere ye jürä rabadre nibätä? Ñakare. Nita Jehová mike täte yebätä ni jutuadre Diablu ie ye jürä ñaka nibätä, ye erere arato kä jürä ñaka rabadre nibätä orakäre ja dibiti Ngöböi. Ñodre, Biblia tä niere nitre Ngöbö mikaka täte kwati käkwe orabare ja dibiti aune Satana ie niaratre kukwei juruadre ye jürä namani bätätre ye nie ñaka (1 Rey. 8:22, 23; Juan 11:41, 42; Hech. 4:23, 24). Nikwe ja di ngwain blite aune ja ngwen Ngöbö töita ño ye ererebätä ngwane, Jehovakwe ni kriemikai ne kwe Diablukwe ñaka ni ngwandre ja tare nike käre yei ni raba tö ngwen (ñäkädre Salmo 34:7 yebätä). *

17 Ni rüe ye nikwe mikadre gare jai, akwa nikwe ñaka jürä ngwandre krubäte jabätä. Ni ngite, akwa Jehová diebiti ni raba niara ganainne (1 Juan 2:14). Nikwe ja mikai Diablu rüere ngwane niara gitiai nibätä (Sant. 4:7; 1 Ped. 5:9). Niara tä näin bäri monsotre bati ye jiebiti. ¿Niaratre raba dre nuainne metrere ja kriemikakäre Diablu yebätä? Kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti.

^ párr. 2 Angeletre ruäre kädekata ño ye Biblia tä mike gare (Juec. 13:18; Dan. 8:16; Luc. 1:19; Apoc. 12:7). Aune muke kwatire kwatire ye jökrä Jehovata kädeke mikata gare arato (Sal. 147:4). Aisete angeletre jökrä ye kä tärä aune ángel ja mikani Satana ye kä tärä arato raba ruin nie.

^ párr. 3 Escrituras Hebreas yekänti Satana kädekateta 18 jire, akwa Escrituras Griegas Cristianas yekänti kädekateta 30 biti bäri.

^ párr. 16 Salmo 34:7 “Ángel Jehovakwe ye jökrä tä nitre Ngöbö mikaka täte ye bäre tibien aune tä mike kwäre”.