“Jondron mada ñan tärä kä mike nuäre tibätä [...], ti monsoitre tä näin kukwe metre jiebiti, ne gani tikwe, ne kätä kä mike nuäre tibätä” (3 JUAN 4, NGT).

KANTIKO: 20, 41

1, 2. a) ¿Nitre ja mräkäre tä nüne juta madate ye monsoitre kwati tä ja tuin kukwe medenbe? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

NI TESTIKO kädekata Joshua tä niere: “Ti rün aune ti meye nämä nüne kä madakänti aune ti nämä chi ye ngwane, ti nämä blite kukwe kwetre yebiti ja gwirete aune konkrekasionte. Akwa ti jataba näin kwelate ye ngwane, ti jataba blite bäri kukwe madabiti. Kä rikaba ruäre ta ye bitikäre, blita nämä gätäte ye ñaka nämä nüke gare tie aune ti rün bätä ti meye käite nüna nämä ño ye erere ti ñaka rababara nüne”. Kukwe nakaninkä Joshuabätä ye kwrere tä nemen bare krubäte.

2 Kä nengwane, nitre 240 millón biti bäri ye ñaka tätre nüne därebare yekänti. Mätä nüne juta madate angwane, ¿ñokänti mä raba monsotre mäkwe ye dimike Jehová tarere aune “näin [jankunu] kukwe metre jiebiti”? (3 Juan 4, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). ¿Aune ja mräkätre mada raba nitre ye dimike ño?

NITRE RÜNE AUNE MEYERE, MUNKWE KUKWE KWIN BÄMIKA

3, 4. a) ¿Ñokänti nitre rüne raba kukwe kwin bämike monsotre kwetre käne? b) ¿Kukwe meden meden nitre rüne ñaka rabadre ribere monsotre kwetre yei?

3 Nitre rüne aune meyere, monsotre munkwe ja ketadre kwin  Jehovabe aune nünandre kärekäre ie mun tö angwane, ütiäte krubäte munkwe kukwe kwin bämikadre niaratre käne. Munta “Gobran Ngöbökwe” känene “käne” ye jutuai monsotre munkwe ie angwane, dre dre ribeta kwetre jai mantre jetebe ye Jehovakwe biandi ietre yei rabai tö ngwen (Mateo 6:33, 34, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras [TNM]). Munkwe ñaka ja töi mika jondron kä nebätä ye tuabätä bäri jakwe, ñakare aune munkwe sribi Jehovakwe mika nuaindre käne jai. Munkwe nüna jondron braibebiti aune ñaka rürübän ütiä mika jabiti. Mun rabadre ngwian bökäne krubäte aune “nitre kä nebtä käkwe [mun] mikadre ütiäte jae” yebätä munkwe ñaka ja töi mikadre, ñakare aune munkwe ja di ngwandre nemen “jändrän ütiäte kri bkäne kabre kä käinbti”, ye abokän Jehovakwe mun kadre ngäbiti meden gärätä (Juan 12:43; ñäkädre Marcos 10:21, 22 yebätä).

4 Jondron tädre nuaindre krubäte munye, akwa munkwe kä diandrekä jai monsotre munkwe kräke. Niaratre tä ja töi mike sribi Jehovakwe mike nuaindre käne jai aune ñaka tätre ja töi mike ja tuakäre bäri ütiäte o ngwian känänkäre ja kräke o mun kräke ye ngwane, käita nemen juto munbätä ye munkwe nie ietre. Monsotre rabadre sribire mun kräke ne kwe munkwe nünandre bäri kwin ye munkwe ñaka nütüdre. “Ngäbäkre rün käta ngwian ükekrö ngäbäkre kwekwe kräke amne, ñan ngäbäkre käta ngwian ükekrö rün btä meye kräke” ye munkwe ngwandre törö jai (2 Corintios 12:14).

NITRE RÜNE AUNE MEYERE, MUNKWE JA KITA BLITE KUKWE MADABITI

5. ¿Ñobätä nitre rüne rabadre blite käre Jehovabätä monsotre kwetre yebe?

5 Biblia mikani gare ye erere, nitre “blite kukwe jene jenebiti” ye kwati krubäte tä ja mike juta Jehovakwe yekri (Zacarías 8:23). Nitre rüne aune meyere, monsotre munkwe ie munta blite kukwe medenbiti ye ñaka nüke gare ngwane, ñaka rabai nuäre mun kräke kukwe metre ye driekäre ietre. Monsotre munkwe ye ni ja tötikaka Bibliabätä bäri ütiäte raba nemen munkwe aune Jehová rabadre gare ietre ye köböire niaratre raba nüne kärekäre (Juan 17:3TNM). Ye medenbätä, Jehová tä dre driere nie ye munkwe kädrie käre bentre (ñäkädre Deuteronomio 6:6, 7 yebätä). *

6. ¿Monsotre tä blite rün aune meye kukweibiti ye köböire dre dre kwin tä nemen bare kräketre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

6 Monsotre munkwe tätre näin kwelate o tätre ja kete nitre madabe ye ngwane, jatai blite kukwe madabiti. Akwa munkwe blitai käre bentre mun kukwei yebiti ye aibe ngwane niaratre rabai blite mun kukweibiti. Rabai gare ietre angwane, rabai bäri nuäre kräketre blitakäre munbe aune ja ruin ño ietre ye niekäre munye. Akwa kukwe mada kwin rabai bare kräketre. Blita rabai gare monsotre munkwe ie kukwe ketebubiti angwane, töbika rabai gare ietre aune nitre mada tä töbike ño ye rükai gare ietre. Ne madakäre, niaratre rabai kukwe driere bäri. Carolina tä nüne juta madate rün aune meye ben ye tä niere: “Tita ja ükökrö konkrekasion blite kukwe madabiti yete ye kwin krubäte. Aune nitre kukwe driekä ribeta bäri yekänti tita kukwe driere ye tä kä mike juto tibätä”.

7. Nitre rüne ye monsoitre blite kukwe madabiti ngwane, ¿dre nuaindre kwetre?

7 Nitre nünanka juta madate ye monsoitre tä kite bätärekä jatäri nüne aune blite nitre juta yete ye erere. Ye medenbätä, monsotre ye ruäre ie blita ñaka tä kite gare rün aune meye kukweibiti o ñaka töta nemen blitai kukwe yebiti. Ye erere tä nemen bare monsotre munkwe yebätä ngwane, ¿kukwe medenbiti monsotre munkwe  tä blite bäri kwin yebiti mun raba ja kite blitakäre kwati kwati? Monsotre munkwe tä blite drebätä nitre madabe, drebiti tätre ja näkwite, tätre ja tötike ño kwelate ye gare munye aune munkwe blitai profesor kwetre yebe ngwane, rabai bäri nuäre mun kräke niaratre dimikakäre ja mike kristiano. Blitakäre kukwe madabiti erametre mun rabadre kä denkä jai, ja di ngwen aune ja töi mike bobre. Akwa munkwe nuaindre ye ütiäte krubäte. Töbike kukwe nebätä: Monso munkwe ie ni kukwe ñaka rabadre ruin ye ngwane, munkwe ja kitadre blitakäre kisebiti ben, ¿ñan ererea? Ye erere arato, monso munkwe ie blita gare bäri kwin kukwe madabiti angwane, munkwe ja kitadre blite kukwe yebiti, ¿ñan ererea? * (Nota mikadre ñärärä).

8. Nitre rüne ñaka blite kwin kukwe madabiti, ¿akwa yebiti ta raba monsotre kwetre ye dimike ño?

8 Nitre rüne aune meyere tä nüne juta madate ye ruäre kräke ñaka tä nemen nuäre blitakäre kwin monsotre kwetre yebe kukwe madabiti. Ye köböite ñaka tä nemen nuäre kräketre “Tärä Deme Ngöbökwe” ye mikakäre gare kwin monsotre kwetre ie raba ruin nie (2 Timoteo 3:15NGT). Kukwe ye erere ben munta ja tuin raba ruin nunye. Akwa yebiti ta, mun raba monsotre munkwe dimike Jehová mike gare jai aune tarere. Ni umbre ji ngwanka kädekata Shan tä niere: “Kukwe medenbiti nun nämä blite bäri kwin yebiti blita ñaka nämä gare nun meye nun ngübaba kaibe yei aune nun ñaka nämä blite kwin niara kukweibiti. Akwa niara nämä ja tötike, orare aune ja di ngwen Ngöbö mike täte nunbe bämän kratire kratire ye nunkwe tuaba angwane, Jehová mikadre gare jai ye ütiäte krubäte rükaba gare nunye”.

9. ¿Nitre rüne raba dre nuainne monsotre kwetre dimikakäre ja tötike kukwe ketebubiti?

9 Monsotre kia ye ruäre ie Jehová mikadre gare kukwe ketebubiti raba ruin nie. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune ja gwirete tätre blite kukwe keteitibiti aune kwelate abokän tätre blite kukwe madabiti. Yebätä, kukwe ketebubiti tärä aune täräkwata sribebare, kukwe grababare bätä video sribebare yebiti nitre rüne ye ruäre tätre monsotre kwetre tötike. Erametre, nitre rüne tätre nüne juta madate ye rabadre ja di ngwen bäri monsotre kwetre dimikakäre ja kete kwin Jehovabe.

¿KONKREKASION BLITE KUKWE MEDENBITI KÄNTI MUNKWE JA ÜKADREKRÖ?

10. a) ¿Nitre ja mräkäre rabadre ja ükökrö konkrekasion medente ye nirei tä gare? b) ¿Ni rüne jämi kukwe den nuaindre jai ye känenkri rabadre dre nuainne?

10 “Nitre menteni tä niken nüne kä madakänti” ye ñaka nüne nitre Testiko mada tä blite niaratre kukweibiti ye ken ngwane, rabadre ja ükökrö konkrekasion tädre niaratre ken blite kukwe madabiti yete (Salmo 146:9). Akwa konkrekasion blite kukwe kwetre yebiti tärä niaratre ken ngwane, konkrekasion meden bäri kwin ni rüne mräkätre kräke ye tä gare niara ie. Akwa niara jämi ja töi mike niken konkrekasion yete känenkri, rabadre töbike kwin kukwe yebätä aune Jehovakwe niara jie ngwandre ye rabadre ribere ie. Ne madakäre, rabadre blite muko aune monsotre kwe yebe (1 Corintios 11:3). ¿Niara rabadre dre ngwen törö jai? ¿Kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre ye meden raba niara dimike kukwe kwin den nuaindre jai?

11, 12. a) ¿Kukwe medenbiti blitata ye köböire kukwe rabadre gare gätäte monsotre kia ie ye ütiäte? b) ¿Ñobätä monsotre kia ñaka töta nemen ja kitai blite rün aune meye kukweibiti?

11 Monsotre tä dre dre ribere metrere jai ye tädre gare kwin nitre rüne aune meyere ie. Kukwe metre Bibliabätä ye rükadre gare kwin monsotre kia ie yekäre, tätre näin bämän kratire kratire gätäbätä kukwe madabiti ye ñan aibe ngörä. Akwa tätre näin gätäbätä kukwe nüke gare bäri kwin ietre yebiti angwane, kukwe raba kite nüke gare  ietre raba ruin nie. Kukwe jatadre nüke gare bäri ietre yebätä nitre rüne aune meyere töi raba nemen ñan krütare raba ruin nie. Kukwe kädrieta gätäte kukwe madabiti ye ñaka nüke gare monsotre kia ie angwane, kukwe ñaka raba nemen gare ietre (ñäkädre 1 Corintios 14:9, 11 yebätä). Monsotre kia tätre töbike ño aune ja ruin ño ietre ye ñaka raba mike gare jankunu rün aune meye kukwei yebiti. Ñodre, monsotre kia ruäre tätre ja kite blite gätäte, kukwe bämike o kukwe kädriere rün aune meye kukweibiti, akwa tätre töbike ño aune ja ruin ño ietre ye ñaka mike gare metre kukwe yebiti.

12 Kukwe medenbiti blitata ye ñan aibe tä monsotre kia töi mike ja ngwen jene aune töbike jene. Kukwe ye erere namani bare Joshua yebätä. Niara ngwai Esther, tä niere: “Nitre rüne aune meyere tä blite kukwe medenbiti, tätre nüne ño aune kukwe meden mikata täte kwetre ye tuin ja erebe monsotre kia ie”. Ñodre, monsotre kia ñaka tö nünain rün aune meye tä nüne ño ye erere ngwane, ñaka törba nemen ja kitai blite rün bätä meye kukweibiti aune ñaka törba nemen kukwe meden mikata tä kwetre ye kain ngäbiti. Ye erere rabadre bare angwane, ¿nitre rüne raba dre nuainne?

13, 14. a) ¿Ñobätä Samuel aune muko kwe nikani konkrekasion blite kukwe madabiti yete monsotre kwetre yebe? b) Samuel aune muko kwe tätre dite kukwe ja üairebiti yekäre, ¿dre nuainbare kwetre?

13 Nitre rüne aune meyere kukwebätä ye ñaka rabadre töbike ja aibebätä, ñakare aune monsotre kwetre tä dre dre ribere jai yebätä rabadre ja töi mike (1 Corintios 10:24). Joshua aune Esther rün kädekata Samuel tä niere, kukwe medenbiti kukwe metre nämene mate monsotre kwetre brukwäte ye niara aune muko kwe nämene mike ñärärä. Ne madakäre, Jehovakwe niaratre mikadre töbätä ye ribebare kwetre ie. Jehovakwe orasion kwetre kani ngäbiti ño ye ñaka namani bäri kwin kräketre. Akwa Samuel tä niere monsotre kwe yebätä: “Kukwe ñaka nämä nüke gare ietre kukwe nunkwe yebiti angwane, nun rikaba konkrekasion madate. Nun nämä niken gwairebe gätäbätä aune nun nämä niken kukwe driere bentre. Ne madakäre, nun nämä ja mräkätre aune ja ngwaitre nübaire mröre ja gwirete bätä nun nämä niken basare kä madakänti. Ye köböire monsotre nunkwe ie ja mräkätre bätä ja ngwaitre namani gare bäri kwin aune namanintre Jehová mike tuin jai, Ngöbö, Rün aune Ja Ketamuko kwetre ye kwrere. Niaratre ie blita rabadre gare nun kukweibiti ye kräke kukwe ye rababa tuin bäri ütiäte nunye”.

14 Samuel aune muko kwe tädre dite kukwe ja üairebiti yekäre, niaratre nämene niken gätäbätä niaratre kukwei yebiti arato nieta kwe. Niara tä niere arato: “Jondron keta kabre nämä nuaindre nunye aune nun nämä nemen nainte. Akwa nunkwe ja di ngwanba krubäte ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikaba nemen bare nun kräke yebätä nunta debe bien ie. Monsotre nimä nunkwe tätre sribire köbö täte Ngöbö kräke”.

¿MONSOTRE BATI RABA DRE NUAINNE?

15. ¿Ñobätä Kristina ja töi mikani ja ükökrö konkrekasionte kukwe nämene nüke gare bäri kwin ie yete?

15 Monsotre tä nirien ye ngwane, kukwe nüke gare bäri kwin ietre yebiti blitata konkrekasionte, yekänti raba sribire bäri kwin Jehová kräke raba nemen ruin ietre. Ye erere rabadre bare ngwane, nitre rüne aune meyere ñaka raba nütüre monsotre tä niaratre mike ngwarbe jai. Meri Testiko kädekata Kristina tä niere: “Ti rün aune ti meye kukwei nämä nüke gare kiakia tie, akwa dre nie nämä gätäte ye ñaka nämä nüke gare kwin tie. Kä rababa 12 tibiti ye ngwane, kukwe nämä nüke gare kwin tie yebiti gätä kri nuainba yebätä ti janama. Ye ngwane batibe kukwe metre kädrie nämä ye rükaba gare tie. Ne madakäre, kukwe ye arabebiti ti jataba orare ye ngwane batibe ti nämä blite ja brukwä tätebiti Jehovabe” (Hechos 2:11, 41TNM). Kä namani 18 Kristina  yebiti ngwane, blitabare kwe rün bätä meyebe aune ja töi mikani kwe ja ükökrö konkrekasionte kukwe nämene nüke gare bäri kwin ie yete. Niara tä niere: “Kukwe nämä nüke gare bäri kwin tie yebiti Jehová rababa gare tie ye köböire ti töi rababa sribibätä bäri niara kräke”. Kä nikani braibe ta ye bitikäre, Kristina ja mikani prekursora regular aune ye tä kä mike juto krubätebätä.

16. Nadia namani ja ükökrö jankunu konkrekasion rün aune meyekwe yete, ¿ye ñobätä käi namani jutobätä?

16 Monso bati, ¿kukwe nüke gare bäri kwin mäi yebiti blitata konkrekasionte yete mä tö ja ükaikrö? Ye erere ngwane, ñobätä ye mä raba ngwentari jai. ¿Mäkwe ja ükadrekrö konkrekasion yete ye köböire mäkwe ja ketai bäri kwin Jehovabe raba ruin mäi? (Santiago 4:8TNM). O mätä dre dre nuainne ye ñaka rabadre gare mä rün aune mä meye ie o mä ñaka tö ja di ngwain jire sribikäre konkrekasionte, ¿yebätä mä tö ja ükaikrö konkrekasion madate? Nadia tä sribire Betel ye tä kukwe ne niere: “Ti etebantre, ti ngwai aune ti, nun nämä monsore ye ngwane kukwe nämä nüke gare kwin nunye yebiti blita nämä konkrekasionte yete nun törbaba ja ükaikrö”. Akwa ye köböite niaratre ñaka raba ja kete kwin Jehovabe ye nämene gare kwin rün aune meye ie. Nadia tä niere arato: “Nun rün aune nun meye ja di ngwanba krubäte nun dimikakäre blite ja kukweibiti aune niaratre köböire nun rababa jankunu konkrekasion kwetre yete yebätä nunta debe bien ietre kä nengwane. Ye köböire kukwe kwin namani nunkwe aune nunkwe nitre mada dimikaba bäri Jehová mike gare jai”.

¿JA MRÄKÄTRE MADA RABA NIARATRE DIMIKE ÑO?

17. a) ¿Monsotre tötikadre ye Jehovakwe mikani nire nire kisete? b) Ni madakwe nitre rüne dimikadre kukwe metre driere monsotre ie yekäre, ¿dre nuaindre kwetre?

17 Kukwe metre driedre monsotre ie ye Jehovakwe mikani nitre rüne aune meyere kisete. Jehovakwe ñaka kukwe ye mikani monsotre ye ruai o nitre mada kisete (ñäkädre Proverbios 1:8 * aune 31:10, 27, 28 yebätä). * Akwa nitre rüne aune meyere ie blita ñaka gare kukwe madabiti angwane, rabadre ja di kärere ni madai kukwe metre mikakäre nemen monsotre brukwäte raba ruin nie. Nitre rüne aune meyere tä ja di kärere ni madai ye ngwane, ñaka tätre nuainne monsotre tötikadre ye mikakäre ni mada kisete. Ñakare aune, tätre ja di kärere monsotre kwetre ye ‘töi ükatekäre bätä tötikakäre jankunu Jehová kukwei yebätä’ (Efesios 6:4TNM). Ñodre, ja tötika ni mräkäbe nuaindre ño kwetre ye raba ngwentari nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte yei. Arato nitre umbre ji ngwanka yekwe ja keta muko kwin känändre monsotre kwetre kräke ye raba ribere ietre.

Nitre rüne aune monsotre tätre ja kete ja mräkätre madabe ye käita nemen juto bätätre. (Párrafo 18 aune 19 mikadre ñärärä).

18, 19. a) ¿Nitre kristiano mada raba monsotre bati dimike ño? b) ¿Nitre rüne rabadre dre nuainne jankunu?

18 Monsotre dimikakäre, ruäre ngwane nitre rüne aune meyere raba nitre ja mräkäre mada nübaire jabe Ngöbö mika täte ni mräkäbe nuainta kwetre yebätä. Monsotre bati tätre niken kukwe driere ja mräkätre aune ja ngwaitre madabe o tätre jondron nuainne bentre ye ngwane, kukwe kwin tä nemen gare ietre (Proverbios 27:17). Shan tä niere: “Ja mräkätre aune ja ngwaitre töi nämä krubäte tibätä ye törö kwin tie. Batire batire niaratre nämä ti dimike kukwe kädriedre tie yebätä angwane, kukwe nämä nemen gare bäri tie. Aune nun nämä jondron nuainne kä ngwankäre juto jabätä ye nämä nemen tuin kwin tie”.

 19 Akwa erametre, ja mräkätre aune ja ngwaitre tä nitre rüne dimike ye rabadre käre monsotre töi mike rün aune meye mike ütiäte jai. ¿Nuaindre ño kwetre? Rabadre blite kwin nitre rüne yebätä monsotre ben aune monsotre tötikadre ye tä gare nitre rüne ie ye rabadre mike ütiäte jai. Aune nitre rüne monsoitre yebe niaratre tädre ye ngwane, rabadre ja ngübarebiti ne kwe nitre kukwebätä o nitre ñaka kukwebätä yekwe ñaka töbikadre blo niaratre yebätä (1 Pedro 2:12). Nitre rüne aune meyere raba ja di kärere nitre madai, akwa kukwe metre driedre monsotre ie ye tä gare ietre. Arato ja mräkätre aune ja ngwaitre mada tätre monsotre dimike ño ye nitre rüne rabadre mike gare jai.

20. ¿Nitre rüne raba monsotre kwetre dimike ño Jehová mike täte metre?

20 Nitre rüne aune meyere, Jehovakwe mun dimikadre ye munkwe ribedre ie aune munkwe ja di ngwandre jankunu (ñäkädre 2 Crónicas 15:7 yebätä). * Monsotre rabadre ja kete kwin Jehovabe ye munkwe mika bäri ütiäte jai aune munkwe ñaka töbika ja aibebätä. Munkwe ja di ngwan Ngöbö Kukwei mikakäre nemen monsotre munkwe brukwäte. Monsotre munkwe raba Jehová mike täte yei munkwe tö ngwan. Biblia tä dre niere ye erere niaratre nuaindre aune ja ngwandre kwetre mun erere ye ngwane, ja rabai ruin munye apóstol Juan ye erere. Juan nämene blite monsotre kwe kukwe ja üairebiti yebätä angwane, niebare kwe: “Jondron mada ñan tärä kä mike nuäre tibätä [...], ti monsoitre tä näin kukwe metre jiebiti, ne gani tikwe, ne kätä kä mike nuäre tibätä” (3 Juan 4NGT).

^ párr. 5 Deuteronomio 6:6, 7: “Tita kukwe nuainmana matare mäi ne tädre mä brukwäte; aune mä rabadre driere monso mäkwe ie aune mäkwe kädrie ben mä tädre ja gwirete ye ngwane aune mä rikadre ji ngrabare ye ngwane aune mä rikadre ja düke ye ngwane bätä mä rükadre krö dekä ye ngwane”.

^ párr. 7 “Usted puede aprender otro idioma”, ¡Despertad! marzo 2007, página 10 nemen 12 yebätä mikadre ñärärä.

^ párr. 17 Proverbios 1:8: “Monso tikwe, mä rün tä mäträre mäbätä ye mäkwe kukwe nua aune mä meye tä kukwe niere ja jie ngwankäre mäi ye ñaka tuametre”.

^ párr. 17 Proverbios 31:10, 27, 28: “Meri ie jondron nuain gare, ¿ye erere raba kwen nirei? Niara ye bäri ütiäte coral ye kräke... Tä ju kwe ye ngübarebiti kwin aune ñaka ban kwete ngwarbe. Monsotre kwe tä nüke krö aune tä kukwe kwin niere ie; muko kwe tä nüke krö aune tä käikitekä”.

^ párr. 20 2 Crónicas 15:7: “Akwa munkwe ja ngwan dite aune munkwe ñaka ja ngwan di nekä, ñobätä ñan aune sribi nuainta munkwe ye köböire jondron kwin rabai munkwe’”.