“Kukwe käme rabai nirien krubäte yebätä nitre jökrä bäsi ñaka rabaira ja tarere” (MATEO 24:12TNM).

KANTIKO: 23, 24

1, 2. a) ¿Kukwe nieta Mateo 24:12 ye namani bare kena nire nirebätä? b) Siklo kena yete nitre kristiano jökrä bäsi käkwe Ngöbö tarebare bäri, ¿ye tärä Hechos tä mike gare ño? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

JESÚS nämene Kä tibienbätä ye ngwane, “kukweta ükaninte ye rabaira krüte” ye näire dre dre jatai nemen bare ye mikani gare kwe. Ñodre, nitre “jökrä bäsi ñaka rabaira ja tarere” mikani gare kwe (Mateo 24:3, 12, Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras [TNM]) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Nitre judío siklo kena ye juta Ngöbökwe namani ruin ietre, akwa niaratre ñaka namanina Ngöbö tarere käne ye erere.

2 Akwa, nitre kristiano jökrä bäsi kä ye näire töi ñaka nämene ye erere. Ñakare aune, niaratre nämene “kukwe kwin Kristo Jesús yebätä” driere kä jutobiti aune nämenentre Ngöbö, ja mräkätre, ja ngwaitre bätä nitre ie kukwe metre jämi gare tarere ye bämike. Nitre kristiano siklo kena yekwe Ngöbö tarebare bäri (Hechos 2:44-47; 5:42TNM). Akwa, niaratre ruäre käkwe ñaka Ngöbö tarebare jankunu. ¿Ñokänti gare nie?

3. ¿Ñobätä nitre kristiano ruäre ñaka namanina Ngöbö tarere käne ye erere raba ruin nie?

3 Nitre kristiano nämene nüne Éfeso yei Jesukwe niebare,  niaratre ñaka namanina Ngöbö tarere käne ye erere (Revelación 2:4, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Nitre nämene nüne niaratre bäre töi nämene ja aibebätä ye erere niaratre jatani ja töi mike raba ruin nie (Efesios 2:2, 3TNM). Juta Éfeso yete nitre nämene jondron bökäne krubäte aune nünandre kwin bätä jondron tätre krubäte kwetre ye nämene bäri ütiäte kräketre. Ne madakäre, niaratre kwati nämene nemen kämekäme jabe aune kukwe biani Ngöbökwe ye ñaka nämenentre mike ütiäte jai. Niaratre ñaka nämene Jehová aune nitre mada tarere, ñakare aune kä ngwandre juto jabätä ye nämene bäri ütiäte kräketre.

4. a) ¿Ñobätä nitre ñaka niena Ngöbö tarere kä nengwane? b) ¿Nibike dre dre mike gare jai?

4 Jesukwe kukwe niebare ja tare yebätä ye tä nemen bare kä nengwane arato. Nitre ñaka niena Ngöbö tarere. Niaratre kwati krubäte ñaka Ngöbö känene kukwe kä jökräbiti tibien ükatekäre, ñakare aune nitre kä nebätä tä ja ükaninte sribikäre yei tätre ja di kärere. Ye köböite nitre ñaka Ngöbö tarere jankunu. Aune nitre kristiano nämene nüne juta Éfeso kirabe yete ñaka jatanina Jehová tarere, ye erere nitre Jehová mikaka täte ye ñaka raba kite Jehová tarere jankunu arato. Ye medenbätä, ñokänti ni raba Jehová, kukwe metre Bibliabätä aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre tarere bäri ye ani mike gare jai.

NIKWE JEHOVÁ TAREDRE

5. ¿Ñobätä nikwe Ngöbö taredre?

5 ¿Nikwe nire taredre bäri? Jesukwe niebare: “Mäkwe Jehová Ngöbö mäkwe taredre ja brukwä tätebiti, ja nire tätebiti aune ja töi tätebiti’. Kukwe ye bäri kri aune biani kena” (Mateo 22:37, 38TNM). Jehová tare nikwe ye tä ni dimike kukwe kwe mike täte, kukwe kri tä ni kisete yebätä kä ngwen nüke jai aune ja brukwä mike kukwe käme kräke (ñäkädre Salmo 97:10 yebätä). * Akwa Satana aune nitre gobrainta kwe ye töta nemen ni töi mikai ñaka Ngöbö tarere jankunu.

6. ¿Nitre ñaka niena Ngöbö tarere ye köböite dreta nemen bare?

6 Nitre kä nebätä töita ñaka ja erebe ja tare yebätä. Niaratre kwati krubäte ñaka tä Ngöbö tarere, ñakare aune tätre “ja aibe tarere” (2 Timoteo 3:2TNM). Aune “jondron tä kä nete jökrä, ni ngätä tö krubäte ie, ni okwä tö ie, aune arato jondronbiti ja nebe ruin kri nie” yebätä tätre ja töi mike metrere (1 Juan 2:16NGT). Nikwe ja töi mikadre ja aibebätä ye köböite dre raba nemen bare nibätä ye apóstol Pablo mikani gare. Niarakwe niebare: “Ja töi mikadre jondron ja ngätäre yebätä ye köböite nita krüte”. ¿Ñobätä ye köböite nita krüte nieta? Ñan ñobätä aune nire nire töita ja aibebätä ye tä ja mike Ngöbö rüere (Romanos 8:6, 7TNM). Nitre tä ja töi mike ngwian ganainne ja kräke o rababätä kämekäme jabe ye tä nemen ulire krubäte (1 Corintios 6:18, TNM; 1 Timoteo 6:9, 10TNM).

7. ¿Kukwe meden meden ñaka kwin abokän raba nitre kristiano kä nengwane töi kwite?

7 Nitre kwati kräke Ngöbö ñaka, nitre ie Ngöbö tärä o ñakare ye ñaka gare metre aune nitre tä jondron jatani nikwite jatäri mike era jai ye töta nemen nitre mada töi mikai ja kwrere ne kwe niaratre ñaka Ngöbö taredre jankunu o mikadre era jai. Nire nire ñaka ja tötikabare ye aibe tä Ngöbö mike era jai nieta kwetre. Ne madakäre, nitre kwati tä nitre ja tötikaka krikri ye mike bäri ütiäte jai Jehová jondron jökrä sribekä ye kräke (Romanos 1:25). Nikwe ja tuanemetre ja töi kwitadre kukwe yei angwane, ni ñaka raba kite  Jehová tarere aune ja kete kwin ben (Hebreos 3:12).

8. a) ¿Ñobätä ni Jehová mikaka täte raba nemen ulire? b) ¿Salmo 136 ye tä ni töi mike ño jäme?

8 Nitre kä nebätä gobrainta Satanakwe yebätä ruäre ngwane ja raba nemen ruin di nekä nie (1 Juan 5:19TNM). Akwa nikwe ja di ngwain nekä angwane, ni ñaka raba kite tödeke aune Ngöbö tarere jankunu. Ngwian ñaka nikwe, nita bren o ni niena umbre yebätä kukweta ni kisete raba ruin nie. O ni ñaka raba jondron ruäre nuainne bäri kwin ni tö ie ye erere yebätä ja raba nemen ruin ulire nie. O kukwe ruäre ie ni tö namani ye erere ñaka namani bare nie yebätä ja raba nemen ruin ulire nie. Kukwe meden erere tädre ni kisete, akwa Jehovakwe ni tuanimetre ye nikwe ñaka nütüdre jire. Salmo 136:23 yete kukwe kwin nieta ye nikwe ngwandre törö jai. Texto yekänti kukwe ne nieta Jehovabätä: “Ni nämä ulire ye ngwane niarakwe ni ngwanba törö jai, ñan ñobätä aune kärekäre niarata ni tarere metre”. Erametre, nikwe ja di käräi Jehovai ye ngwane, niarakwe ni kukwe nuai aune ni kukwei kai ngäbiti (Salmo 116:1; 136:24-26).

9. ¿Dre käkwe Pablo dimikani Ngöbö tarere bäri?

9 Jehová nämene apóstol Pablo dimike ño yebätä nämene töbike krubäte aune yekwe niara dimikani. Niarakwe tikabare: “Jehová ye ti dimikaka; tikwe ñaka kä jürä ngwain jabätä. ¿Ni kä nebätä raba dre nuainne tibätä?” (Hebreos 13:6TNM). Pablo nämene tö ngwen Jehovai yekwe dimikani kä ngwen nüke jai kukwe nämene kisete yebätä. Niara ja tuani kukwe keta kabre tare ben, akwa tö ngwani jankunu kwe Jehovai. Ñodre, niara nämene ngite ye ngwane, kukwe tikabare kwe ja mräkätre aune ja ngwaitre ie dimikakäre (Efesios 4:1; Filipenses 1:7, TNM; Filemón 1). Kukwe keta kabre namani kisete, akwa yebiti ta Jehová tarebare jankunu kwe ja brukwä tätebiti. “Ngöbö [...] tä ni töi mike jäme, tä ni töi mike jäme kukwe jökräbätä” yei Pablo tö ngwani (2 Corintios 1:3, 4TNM). ¿Ni raba ja ngwen ño niara erere?

Nikwe Jehová taredre. (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

10. ¿Ni raba dre nuainne Jehová tarekäre bäri?

10 Nikwe Ngöbö taredre bäri yekäre, Pablo  kukwe niebare ne ni raba nuainne. Niarakwe niebare: “Käre munkwe blita Ngöböbe”. Aune ye bitikäre niebare kwe arato: “Munkwe blitadre janknu Ngöböbe” (1 Tesalonicenses 5:17; Romanos 12:12). ¿Ñobätä orasion tä ni mike ja kete bäri kwin Ngöböbe? Ñan ñobätä aune nita orare ye ngwane, nita blite Jehovabe (Salmo 86:3). Ni töita ño aune ja ruin ño nie ye nita niere ni Rün kä kwinbiti ie ye ngwane, nita nökrö bäri niara ken (Salmo 65:2). Ne madakäre, nita orare niarai ye tä kain ngäbiti angwane, nita niara tarere bäri. Aune tä nemen gare metre nie “nitre jökrä tä ja di kärere Jehovai ye ken niara tä” (Salmo 145:18). Ni tare Jehovakwe aune tä ni dimike yei nita tö ngwen angwane, yekwe ni dimikai kä ngwen nüke jai kukwe ben nita ja tuin kä nengwane aune ja känenkäre yebe.

NIKWE KUKWE METRE BIBLIABÄTÄ TAREDRE

11, 12. ¿Ni raba dre nuainne kukwe metre Bibliabätä tarekäre bäri?

11 Ni kristiano tä kukwe metre ye tarere. Aune kukwe metre ye raba kwen nie Ngöbö Kukwei yebätä. Jesukwe niebare Rün ie: “Mä kukwei ye metre” (Juan 17:17TNM). Aisete nikwe kukwe metre Bibliabätä taredre yekäre, tä dre driere nie ye nikwe mikadre gare jai (Colosenses 1:10TNM). Akwa nikwe kukwe mada nuaindre. Nikwe dre nuaindre mada ye ni Salmo 119 tikaka tä ni dimike mike nüke gare jai (ñäkädre Salmo 119:97-100 yebätä). * Drebätä nita ñäke Bibliabätä yebätä nikwe töbikadretari dekä nükebe dere. Nikwe kukwe metre Bibliabätä mikadre täte ye köböire dre kwin raba nemen bare ni kräke yebätä nikwe töbikai angwane, nikwe taredi bäri.

12 Ni Salmo 119 tikaka käkwe niebare arato: “¡Kukwe nieta mäkwe ye tä nemen mane krubäte ti tidräte, tä nemen bäri mane münkö ye kräke ti kadate!” (Salmo 119:103). Juta Ngöbökwe tä tärä aune täräkwata tä blite Bibliabätä sribere ye mrö bänänte ye kwrere. Mrö meden nemen kwin krubäte ni kräke abokän kwetata nikwe ye ngwane, nita bätärekä bänä näin. Ye erere arato, nikwe ja tötikadre bätärekä Bibliabätä. Ye köböire “kukwe ütiäte” bätä metre ye käi rabai juto nibätä aune drebätä nita ñäke ye rabai törö nie nitre mada dimikakäre (Eclesiastés 12:10).

13. ¿Ngöbö nämene dirire Jeremías ie ye dre käkwe Jeremías dimikani tarere aune yekwe töi mikani ño?

13 Ngöbö nämene dirire Jeremías ie ye Jeremías nämene tarere. Niarakwe niebare: “Mä kukwei ye kwani aune tikwe kwetaba; bätä mä kukwei yekwe kä mikaba juto ti brukwäbätä, ñan ñobätä aune ti kädekata mä kä yebiti, Jehová Ngöbö nitre rükä jie ngwanka” (Jeremías 15:16). Jeremías nämene kukwe Ngöbökwe ütiäte krubäte ye tarere aune nämene töbike krubätebätä. Yebätä niara nämene testiko Jehovakwe aune nämene kukwe driere ye nämene mike ütiäte krubäte jai. Nita kukwe metre Bibliabätä tarere angwane, ni abrä testiko Jehovakwe aune nita kukwe kwin Gobran Ngöbökwe yebätä driere kä krüte nete ye nikwe mikai ütiäte krubäte jai arato.

Nikwe kukwe metre Bibliabätä taredre. (Párrafo 14 mikadre ñärärä).

14. ¿Ni raba dre nuainne mada kukwe metre Bibliabätä tarekäre bäri?

14 ¿Ni raba dre nuainne mada kukwe metre Bibliabätä ye tarekäre bäri? Käre ni rabadre ja ükökrö gätäbätä konkrekasionte, gätä yebiti Jehovata ni tötike. Täräkwata Ni Mikaka Mokre yebiti Jehová tä ni tötike metrere Bibliabätä bämän kratire kratire. Ni törbadre kukwe mikai  gare krubäte jai gätä yete angwane, nikwe ja tötikadre kwin käne. Ñodre, ni raba ñäke texto tä mikani yete ye jökräbätä. Kä nengwane, ja mräkätre aune ja ngwaitre kwati krubäte raba ñäke Ni Mikaka Mokre yebätä aune denkä jai celular o tableta yete. Täräkwata ye tä internet käi jw.org aune aplicación JW Library yete kukwe keta kabrebiti. Ye köböire texto raba kwen jötrö nie. Jondron jene jenebiti ni raba ja tötike täräkwata yebätä, akwa ni rabadre ñäke aune töbike kwin texto tä mikani yete yebätä. Ye erere nikwe nuaindi angwane, nikwe kukwe metre Bibliabätä ye taredi bäri (ñäkädre Salmo 1:2 yebätä). *

NIKWE JA MRÄKÄTRE AUNE JA NGWAITRE TAREDRE

15, 16. a) ¿Nikwe kukwe meden nuaindre niebare Jesukwe Juan 13:34, 35 yekänti? b) ¿Ñobätä ni rabadre Jehová, Biblia, ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere?

15 Jesús nämene mrä deu Kä tibienbätä ye ngwane, niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei: “Ti bike kukwe mrä mikete mun ie: Munkwe ja tare kwärikwäri; ño tikwe mun tarebare kwrere, mun abrä käkwe ja taredre jökrä kwärikwäri. Munkwe ja taredi kwärikwäri ngwane, mun abrä nitre ja tötikaka tikwe rabai gare nitre jökrä ie” (Juan 13:34, 35NGT).

16 Nita ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere yebiti nita bämike Jehová tare nikwe. Ni ñaka Ngöbö tarere angwane, ni ñaka raba ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere. Aune ni ñaka niaratre tarere angwane, ni ñaka raba Ngöbö tarere. Apóstol Juan tikabare: “Ni mräkä tuata nikwe, ne ni ñakare tarere ngwane, ¿ño göböire ni raba Ngöbö ñan tuabare nikwe, ne tarere?” (1 Juan 4:20NGT). Ne madakäre, nita Jehová, ja mräkätre aune ja ngwaitre tarere angwane, yebiti nita bämike Biblia ye tare nikwe. ¿Ñobätä nita ye niere? Ñan ñobätä aune kukwe Bibliabätä tä nemen gare nie ye nita tarere angwane, Ngöbö aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre taredre nieta kwe ye nikwe mikai täte (1 Pedro 1:22, TNM; 1 Juan 4:21).

Nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre taredre. (Párrafo 17 mikadre ñärärä).

17. ¿Ja mräkätre aune ja ngwaitre tare nikwe ye ni raba bämike ño?

17 (Ñäkädre 1 Tesalonicenses 4:9, 10  yebätä). Ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte tare nikwe ye bämikakäre, ¿ni raba dre dre nuainne? Ja mräkä o ja ngwai niena umbre ye tä ja di ribere nänkäre gätäbätä ye nikwe dimikadre. O meri Testiko kän muko krütani ye kräke ju ükadrete tä ribere jai ye nikwe dimikadre (Santiago 1:27TNM). Ja mräkätre aune ja ngwaitre tä di nekä, tä ulire o kukwe mada tä kisete ye nikwe tuadrebiti, dimikadre aune töi mikadre jäme (Proverbios 12:25; Colosenses 4:11TNM). Nita dre niere aune nita dre nuainne yebiti nita bämike ‘nitre tä tödeke Ngöböbiti’ nibe ye nita tarere (Gálatas 6:10NGT).

18. ¿Dre raba ni dimike kukwe rabadre jabätä nie ja mräkätre aune ja ngwaitre ben ye ükete?

18 Biblia tä niere “kä krüte” nete nitre kwati krubäte töi rabai ja aibebätä aune rabai jondron ribere bäri jai (2 Timoteo 3:1, 2TNM). Ye medenbätä, ni kristiano rabadre ja di ngwen Jehová aune Kukwe kwe ye tarere bäri bätä ja tarere kwärikwäri. Ni ngite yebätä ruäre ngwane kukwe raba nemen jabätä nie ja mräkätre aune ja ngwaitre yebe. Akwa nita ja tarere yekwe ni töi mikai kukwe ye ükete jötrö ngwarbe (Efesios 4:32; Colosenses 3:14). Ni rabadre Jehová, Kukwe kwe aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre ye tarere jankunu ja brukwä tätebiti.

^ párr. 5 Salmo 97:10: “Mun Jehová tarekä, munkwe ja brukwä mika kukwe käme kräke. Nitre ja ngwanka metre niarai ye tä ngübarebiti; ni käme ye kisete niara tä mike kwäre”.

^ párr. 11 Salmo 119:97-100: “¡Tita mä kukwei tarere krubäte! Dibire rare tita töbiketaribätä. Kukwe biani mäkwe ye tä ti mike bäri töbätä nitre tä ti rüere ye kräke, ñan ñobätä aune tä kärekäre tikwe. Kukwe nüke gare bäri kwin tie nitre jökrä tä dirire tie ye kräke, ñan ñobätä aune kukwe ngwanta törö mäkwe nunye yebätä tita töbiketari. Tita ja ngwen ni ie kukwe nüke gare bäri kwin ye kwrere nitre bäri umbre ye kräke, ñan ñobätä aune kukwe nuain mananta mäkwe ye tita mike ñärärä”.

^ párr. 14 Salmo 1:2: “Ñakare aune, Jehovakwe kukwe biani ye käi jutobätä aune dibire rare tä ñäke tiebe tiebe kukwe Kwe yebätä”