Känändre nekänti

Indice yete känändre

Ja ngökadre ñöte ye ribeta nuaindre ni kristiano ie

Ja ngökadre ñöte ye ribeta nuaindre ni kristiano ie

“Ñöbti niaratre namani dianintari kira, ye abko [...] nita nebe dianintari abko ni ngökata ñöte tä bä mike” (1 PED. 3:21).

KANTIKO: 52, 41

1, 2. a) Monsotre tö ja ngökai ñöte tä niere rün aune meye ie ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño nitre rüne ruäre ie? b) Nitre ja ngökaka ñöte ja dianinkä mento Jehová kräke o ñakare, ¿ye ñobätä ngwantarita ietre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

NITRE ja ngökaka ñöte yebe gwaire María nükani krö. Ni kukwe kädriekä kukwe ketebu ngwanintari nitre ja ngökaka ñöte ie ye María mikani gare ja dibiti ye ngwane, rün aune meye okwä nämenebätä. Ye bitikäre, María ja ngökani ñöte.

2 María ja dianinkä mento Jehová kräke aune ja ngökani ñöte ye käi namani juto rün aune meyebätä. Akwa María jämi ja ngökö ñöte ye känenkri meye namani töibikaire. Namani ngwentari jai: “¿María tä bati krubäte ja ngökakäre ñöte? ¿Ja diankata mento Jehová kräke ye ütiäte krubäte nüke gare metre ie? ¿Bäri kwin ja ngökadre ñöte kwe ja känenkäre?”. Monsotre tö ja ngökai ñöte tä niere rün aune meye ie ye ngwane, nitre rüne kwati tä kukwe ye erere ngwentari jai (Ecl. 5:5). Nitre kristiano tä ja denkä mento aune ja ngökö ñöte ye kukwe bäri ütiäte nuainta kwetre  (recuadro “ ¿Mäkwe ja dianinanka mento Jehová kräke?” mikadre ñärärä).

3, 4. a) ¿Ja ngökadre ñöte ütiäte krubäte ye Pedro bämikani drebätä? b) ¿Ja ngökata ñöte ye ñobätä bämikata arka sribebare yebätä?

3 Noé arka sribebare yebätä apóstol Pedro blitabare aune niebare kwe: “Ñöbti niaratre namani dianintari kira, ye abko [...] nita nebe dianintari abko ni ngökata ñöte tä bä mike” (ñäkädre 1 Pedro 3:19-21 yebätä). Noé töi nämene kwatibe Ngöbö mikabätä täte ye bämikani kwe arka yebiti nitre jökrä okwäkänti. Nämene tödeke aune Jehovakwe dre ribebare nuaindre ie ye erere nuainbare kwe. Ye köböire, niara aune mräkätre kwe namaninte nire Ñü Kri ye bitikäre. ¿Pedro tö namani dre mikai gare nie kukwe yebiti?

4 Noé arka sribebare yebiti nükani gare nitre ie, Noé nämene tödeke Ngöböi. Ye erere arato, ni iti tä ja ngökö ñöte ye ngwane, ni ye ja tötikaka Jesukwe aune tä tödeke Kristo ganinkröta ie yebätä ja dianinkä mento kwe Jehová kräke ye tä nüke gare metre nitre ie. Noé erere, nitre ja tötikaka Jesukwe ye tä Ngöbö mike täte aune tä kukwe driere. Ñü Kri näkäni tibien ye ngwane, Jehovakwe Noé mikani kwäre. Ye erere arato, nitre töi käme gaite ye ngwane, Ngöbökwe ni niara mikaka täte metre ye mikai kwäre (Mar. 13:10; Apoc. 7:9, 10). Aisete, ja diandrekä mento Ngöbö kräke aune ja ngökadre ñöte ye ütiäte krubäte. Nire tä nierare kä mike niken raire ta ja ngökakäre ñöte ye köböite nüna kärekäre ñaka raba nemen kwe.

5. ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

5 Ja ngökadre ñöte ye ütiäte krubäte yebätä kukwe ketamä ngwantarita ne nibike mike gare jai. Kena, ¿ja ngöka ñöte yebätä Biblia tä dre driere nie? Ketebukäre, ¿ja ngökadre ñöte ye känenkri nikwe dre dre nuaindre? Aune ketamäkäre, nita monsotre nikwe o ni mada tötike Bibliabätä ye  ngwane, ¿ja ngökadre ñöte ütiäte krubäte ye ñobätä nikwe kädriedre bentre?

¿JA NGÖKA ÑÖTE YEBÄTÄ BIBLIA TÄ DRE DRIERE NIE?

6, 7. a) ¿Juan Bautista nämene nitre ngökö ñöte ye nämene dre bämike? b) ¿Juan Bautista Jesús ngökani ñöte ye ñobätä ñaka ja erebe nämene nitre mada ngökö ñöte yebe aune ñobätä?

6 Juan Bautista nämene nitre ngökö ñöte yebätä Biblia tä blite kena (Mat. 3:1-6). Ngöbökwe Kukwe Biani Moisés ie abokän nitre ñaka nämene mike täte yebätä ja töi kwita nämene kwetre ye bämikakäre nämenentre niken Juan Bautista yekänti ja ngökakäre ñöte. Akwa, Juan Bautista ni iti ngökani ñöte abokän bäri ütiäte ye ñaka ja erebe ni mada ngökani ñöte kwe yebe. Niarakwe Jesús, Ngöbö monsoi ye ngökani ñöte (Mat. 3:13-17). Jesús töi nämene metre, yebätä ja töi kwitadre kwe kukwe blo yebätä ye ñaka ribe nämene ie (1 Ped. 2:22). Erametre, niara nämene juto biare Ngöbö mikakäre täte ye bämikakäre ja ngökani ñöte kwe (Heb. 10:7).

7 Jesukwe kukwe driebare ye ngwane, nitre ja tötikaka kwe yekwe nitre mada ngökani ñöte arato (Juan 3:22; 4:1, 2). ¿Ñobätä nitre ye nämene ja ngökö ñöte? Ngöbökwe Kukwe Biani Moisés ie abokän niaratre ñaka nämene mike täte yebätä nämenentre ja töi kwite ye bämikakäre nämenentre ja ngökö ñöte. Akwa, Jesús murie ketani aune ganinkröta ye bitikäre, nitre tö nämene ja mikai ja tötikaka Jesukwe nämene ja ngökö ñöte ye ñaka namanina ja erebe Juan Bautista nitre ngökani ñöte yebe.

8. a) ¿Jesús ganinkröta ye bitikäre dre ribebare nuaindre kwe nitre ja tötikaka kwe ie? b) ¿Ñobätä ni rabadre ja ngökö ñöte?

8 Kä 33 yete, Jesús ganinkröta ye bitikäre, nitre 500 biti bäri merire, brare aune monsotre kia käkwe tuani. Ye ngwane kukwe ne niebare kwe raba ruin nie: “Mun nän, amne nitre nünanka kä jökräbti temen, ye känti mun näin ti mike gare ietre amne munkwe niaratre mika ja töitikaka siba tibe amne munkwe niaratre ngöka ñöte ni Rün käbti, Ngöbö Odei käbti amne Ngöbö Üai Deme käbti. Amne kukwe diribare tikwe munye, ye erere munkwe diri jökrä ietre” (Mat. 28:19, 20; 1 Cor. 15:6). Aisete kukwe driedre nitre madai ribebare Jesukwe ye ngwane, nitre nänkä jiebiti ye kwati krubäte nämene yete raba ruin nie. Ne madakäre, nitre jökrä nänkä niara jiebiti ye törbadre “sribi” niarakwe nuaindi ngwane, rabadre ja ngökö ñöte niebare kwe (Mat. 11:29, 30). Nire nire törbadre Ngöbö mikai täte ngwane, Ngöbökwe Jesús dianinkä kukwe käbämikani kwe mikakäre nemen bare ye rabadre kain ngäbiti. Ye aibe köböire rabadre ja ngökö ñöte. Nitre tä ja ngökö ñöte ye erere ye aibe Ngöböta kain ngäbiti. Siklo kena yete, ja ngöka ñöte yebiti dre bämika nämene ye nämene nüke gare nitre ja tötikaka Kristokwe yei aune ñaka nämenentre kä mike niken raire ta ja ngökakäre ñöte ye mikata gare Bibliabätä (Hech. 2:41; 9:18; 16:14, 15, 32, 33).

MÄKWE ÑAKA KÄ MIKA NIKEN RAIRE TA JA NGÖKAKÄRE ÑÖTE

9, 10. ¿Ni etíope aune apóstol Pablo ja ngökani ñöte ye tä dre driere nie?

9 (Ñäkädre Hechos 8:35, 36 yebätä). Ni Etiopía käkwe ja mikani judío aune nikani Jerusalén Ngöbö mikakäre täte, ye bitikäre nükaninta ja gwirete yebätä ani blite. Felipe “kukwe kuin Jesubtä” mikadre gare ni yei ye ángel iti niebare ie. ¿Ni etíope yei dre nükani gare? Jesús kadre ngäbiti ni Däkien kwrere ye nükani gare ie. Jehovata dre dre ribere nuaindre ni kristiano ie ye erere tö namani nuaindi, yebätä ja ngökani ñöte kwe.

10 Ni iti kädeka nämene Saulo abokän nämene ja mike nitre kristiano rüere yebätä ani blite mada. Nitre judío nämene Ngöbö mike täte käne yekri niara jatani. Akwa,  nitre judío ye ñaka Jehová kukwei mikani täte yebätä ñaka namanina ja mäke Jehovabe. Nitre judío nämene kukwe ngwarbe driere ye Saulo nämene mike täte. Akwa Jesús nämene kä kwinbiti yekwe kukwe mikani gare ie. Ye köböire, ni kristiano kädeka nämene Ananías kukwe driebare Saulo ie ye Saulo kani ngäbiti, yebätä “nikani amne Ananías käkwe ngökani ñöte” (Hech. 9:17, 18; Gál. 1:14). Ye bitikäre, Saulo ye kädekani apóstol Pablo. Jehovakwe Jesús dianinkä kukwe käbämikani kwe mikakäre nemen bare nükani gare ie ye ngwane ja ngökani ñöte kwe (ñäkädre Hechos 22:12-16 yebätä).

11. a) ¿Dreta nitre ja tötikaka Bibliabätä ye töi mike ja ngökö ñöte? b) Nitre tä ja denkä mento Jehová kräke tä ja ngökö ñöte ye ngwane, ¿jata nemen ruin ño nie?

11 Kä nengwane, nitre ja tötikaka Bibliabätä ye bati o niena umbre, akwa kukwe ye erere tä nemen bare bätätre. Nire nire tä tödeke aune tä ja brukwä tätebiti kukwe metre Bibliabätä mike ütiäte jai ye töita ja diankabätä mento Jehová kräke aune ja ngökai ñöte. Gätä krikri ye jökrä te, kukwe ütiäte krubäte kädrieta nitre ja ngökaka ñöte ye kräke. Ni ja tötikaka Bibliabätä tä ja ngökö ñöte ye ngwane, kätä nemen juto krubäte nibätä. Aune ye erere arato, monsotre tä ja ngökö ñöte ye ngwane, kätä nemen juto krubäte rün aune meyebätä. Kä 2017 yete, nitre 284,000 biti bäri ja ngökani ñöte ja dianinkä mento kwetre Ngöbö kräke ye bämikakäre (Hech. 13:48). Erametre, ni rabadre ja ngökö ñöte ye nükani gare ietre. Akwa, ¿dre dre nuainbare kwetre ja ngökakäre ñöte?

12. ¿Nitre ja tötikaka Bibliabätä yekwe ja ngökadre ñöte ye känenkri rabadre dre dre nuainne?

12 Nitre ja tötikaka Bibliabätä ja ngökadre ñöte ye känenkri, rabadre kukwe metre Ngöböbätä, Ngöbö töita ño aune dre nuainbare kwe ni mikakäre kwäre ye mike gare jai (1 Tim. 2:3-6). Kukwe rabai gare ie yekwe dimikai tödeke Ngöböi aune töi rabai kukwe meden ñaka kwin Jehová kräke tuainmetre aune kukwe kwin Ngöbökwe ja jie ngwankäre ye mikai täte kwe (Hech. 3:19). Nire tä kukwe blo nuainne jankunu abokän tä ja denkä mento Ngöbö kräke ye Ngöbö ñaka kain ngäbiti (1 Cor. 6:9, 10). Akwa nitre ja tötikaka Bibliabätä ye ñaka rabadre Ngöbökwe kukwe biani nuaindre nie ye aibe mike täte. Ñakare aune rabadre niken gätäbätä, kukwe driere aune käre nitre tötike Bibliabätä arato. Nitre ja tötikaka Jesukwe rabadre kukwe driere niebare kwe (Hech. 1:8). Kukwe ye jökrä nuaindre kwetre ye bitikäre, ja diankakäre mento Jehová kräke rabadre orare ie biti rabadre ja ngökö ñöte nitre mada okwäkänti.

¿ÑOBÄTÄ NIKWE BLITADRE JA NGÖKADRE ÑÖTE YEBÄTÄ NITRE JA TÖTIKAKA BIBLIABÄTÄ YEBE?

¿Ja ngökadre ñöte ye tuin ütiäte mäi aune mätä kä denkä jai blitakärebätä ni ja tötikaka Bibliabätä yebe? (Párrafo 13 mikadre ñärärä).

13. Nitre ja tötikaka Bibliabätä yekwe ja mikadre kristiano yekäre rabadre ja ngökö ñöte, ¿ye ñobätä nikwe ngwandre törö ietre?

13 Nita monsotre nikwe aune nitre mada ja tötikaka Bibliabätä dimike kukwe ütiäte den nuaindre jai ye ngwane, niaratre ja ngökadre ñöte nänkäre Kristo jiebiti ye nikwe ngwandre törö käre ietre. Nikwe kä diandrekä jai blitakäre bentre ne kwe ja diandrekä mento Ngöbö kräke aune ja ngökadre ñöte ye ütiäte krubäte rabadre gare ietre. Aune, ni tö niaratre tuai nirien kukwe ja üairebiti aune ja töi mike ja ngökö ñöte.

14. ¿Ñobätä ni ñaka ni mada töi mike ja dibiti ja ngökö ñöte?

14 Ni ñaka raba monsotre nikwe o ni mada ja tötikaka Bibliabätä ye mike ja dibiti ja ngökö ñöte. Jehová ñaka tä nuainne arato (1 Juan 4:8). Ñakare aune, nita kukwe metre driere ni iti ie ye ngwane, niarakwe ja ketadre Ngöböbe ye ütiäte krubäte nikwe mikadre gare ie. Niara tä bökän kukwe metre ye mike tuin ütiäte jai aune ni kristiano rabadre  dre nuainne ye erere niara tö nuaindi yebätä rabadre ja ngökö ñöte (2 Cor. 5:14, 15).

15, 16. a) ¿Kä rabadre nuäi nibiti ngwane ja ngökadre ñöte? Mä raba mike gare. b) Ni ja tötikaka Bibliabätä nämene kukwe madabätä ye ngwane ja ngökani ñöte kwe, ¿ye ñobätä rabadreta ja ngökö ñöte ni testiko Jehovakwe erere?

15 Ni ja tötikaka Bibliabätä yebiti kä rabadre nuäi ngwane, ¿ja ngökadre ñöte kwe? Kä rabadre nuäibiti ngwane ja ngökadre ñöte kwe ye nie ñaka, ñan ñobätä aune ni itire itire ñaka nirien ja erebe kukwe ja üairebiti. Nitre kwati krubäte tä bati ye ngwane, tä ja ngökö ñöte aune tä Jehová mike täte jankunu. Nitre mada abokän nemena umbre ye ngwane, kukwe metre tä nemen gare ietre. Aune niaratre ruäre abokänbiti kä nemena 100 biti bäri ye ngwane, ja ngökadre ñöte ye ütiäte krubäte tä nüke gare ietre.

16 Nitre tä ja tötike mrä Bibliabätä ye nämene kukwe madabätä ye ngwane ja ngökani ñöte kwetre, akwa rabadreta ja ngökö ñöte. Ni iti ie kukwe metre Ngöböbätä tä nemen gare ye bitikäre tä ja ngökö ñöte ye aibe Jehovata kain ngäbiti. Meri itibiti kä namanina bäsi 80 yebätä kukwe ye erere namani bare. Kukwe ngwarbe keta kabre yete nämene ye ngwane ja ngökani ñöte kwe, yebätä rabadre ja ngököta ñöte o ñakare ye ngwanintari kwe meri Testiko nämene niara tötike Bibliabätä ie. Meri Testiko yekwe blitabare texto ruärebätä ben. Biblia tä dre niere ja ngöka ñöte yebätä ye nükani gare meri yei, ye bitikäre ja ngökani ñöte kwe (ñäkädre Hechos 19:3-5 yebätä).

17. Nita ja ngökö ñöte ye ngwane, ¿drebätä nikwe töbikadretari?

17 Ni iti tä ja ngökö ñöte ye ngwane, käita nemen juto krubäte nibätä. Akwa, niarakwe ja di ngwain dre dre nuainne ja dianinkä mento kwe Ngöbö kräke ye erere mikakäre nemen bare yebätä rabadre töbiketari arato. “Kristo krütani nikrä, abti Ngöbökwe mikaninta nire, ye aibe kräke nikwe nünandre” ye erere nitre ja tötikaka Jesukwe tätre nuainne (2 Cor. 5:15; Mat. 16:24).

18. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti?

18 Kukwe ja tötikara nekänti nibi gare nie, nikwe ja mikadre kristiano ye ütiäte krubäte. Yebätä kukwe ruäre ngwinintari kena ye María meye namani ngwentari jai. Monsotre tärä mäkwe ngwane, mä tärä kukwe ne ngwentari jai raba ruin nuen: “¿Monso tikwe ye niena juto biare ja ngökakäre ñöte? ¿Kukwe metre ye niena gare kwin ie ne kwe ja diandrekä mento kwe Ngöbö kräke ye ngwane Jehovakwe kadre ngäbiti? Ja ngökadre ñöte kwe ye känenkri, ¿rabadre ja tötike kwela krite ne kwe sribi kwin rabadre kwe? Aune ja ngökadrera ñöte kwe ye bitikäre ja mikadre ngite kwe ye ngwane, ¿dre raba nemen bare?”. Kukwe ngwantarita ye rabai gare nie kukwe ja tötikara ja känenkäre yekänti. Ñokänti nitre rüne raba töbike kwin ja ngöka ñöte yebätä ye nikwe mikai gare jai arato.