Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe ja kadre ngäbiti kwin kwärikwäri?

¿Ñobätä ütiäte krubäte nikwe ja kadre ngäbiti kwin kwärikwäri?

“Munkwe ja ka ngäbiti kwin kwärikwäri gwi [...] aune ñan ñäkäre kwärä jabätä” (1 PED. 4:9NGT).

KANTIKO: 100, 87

1. ¿Nitre kristiano siklo kena yekwe ja tuani kukwe medenbe?

KÄ 62 aune 64 yete, apóstol Pedro kukwe tikani nitre nämene “nüne ni menteni kwrere kä ketareketare te kä kädianta Pontote, Galaciate, Capadociate, Asiate amne Bitiniate” yei (1 Ped. 1:1). Ja mräkätre ye nämene nüne kä jene jene yekänti. Niaratre dimikadre aune jie ngwandre ye nämenentre ribere jai, ñan ñobätä aune “ñukwä jutra ngire” niebare Pedrokwe ye kwrere ben niaratre nämene ja tuin, ye abokän nitre nämene ja mike niaratre rüere ye meden gärätä. Ne madakäre, nitre töi käme näire niaratre nämene nüne. Apóstol Pedro niebare: “Kä mrä kitera nüke”. Ye erere, nitre judío töi käme gaite ye köböi nükani kä kwäjätä jämi niken ta ye känenkri. ¿Kukwe tare krubäte ye näire dre käkwe nitre kristiano ye dimikani? (1 Ped. 4:4, 7, 12).

2, 3. Nitre kristiano rabadre ni mada kain ngäbiti kwin, ¿ye ñobätä Pedro niebare ietre? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

2 Pedro kukwe ne niebare nitre kristiano ye dimikakäre arato: “Munkwe ja ka ngäbiti kwin kwärikwäri” (1 Ped. 4:9NGT). Ni mada kadre ngäbiti kwin nieta ye abokän “nikwe nitre ñaka gare nie taredre” ye meden  gärätä. Akwa apóstol Pedro niebare ietre, niaratre rabadre ja kain ngäbiti kwin “kwärikwäri”, ye abokän rabadre nitre nämene gare ietre aune nitre ben niaratre nämene ja kete ye kain ngäbiti kwin ye meden gäräbare kwe. ¿Kukwe niebare ietre mikani täte kwetre ye köböire dre kwin namani kwetre?

3 Yekwe niaratre dimikani nemen keteitibe. Ani töbike jabätä. Ja mräkä iti ni nübaibare ja gwirete ye ngwane, dre nuainbare kwe ni kräke ye käi ñaka nikwitekä nibiti, ¿ñan ererea? Aune nikwe ja mräkä iti nübaibare ja gwirete ye ngwane, ni namani ja kete bäri kwin ben, ¿ñan ererea? Nita ja mräkätre kain ngäbiti kwin ye köböire niaratre tä nemen gare bäri kwin nie. Pedro nünanbare ye näire, kukwe tare jatani nemen bare yebätä nitre kristiano tädre keteitibe ye namani ütiäte krubäte. Ye erere tä nemen bare “kä krüte” nete arato (2 Tim. 3:1TNM).

4. ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

4 ¿Ñongwane ni raba ja kain ngäbiti kwin “kwärikwäri”? ¿Dre dre tä ni töi mike ñaka ni mada kain ngäbiti kwin? Aune ni nübaidre ye ngwane, ¿dre raba ni dimike ja ngwen kwin?

ÑONGWANE NI RABA NI MADA KAIN NGÄBITI KWIN

5. Nita nemen gätäte ye ngwane, ¿ni raba ni mada kain ngäbiti ño kwin?

5 Nita nemen gätäte ye ngwane. Jehová aune juta ükaninte kwe ye tä ni nübaire gätäbätä. Aune nitre jökrä tä nüke Ju Ja Ükarakrö yete yei ja rabadre ruin kwin ie ni tö (Rom. 15:7). Metrere ni iti tä nüke kena gätäte ye ngwane, kadre ngäbiti kwin ye ütiäte krubäte. Jehová tä niara nübaire arato, aisete niara bä ño o ja ngwäkite ño, akwa ja rabadre ruin kwin ie yei ni tö (Sant. 2:1-4). Ja mräkätre mada ñaka blite ben rabadre tuin nie ngwane, rabadre täke ni ken ye nikwe niedre ie. Kukwe meden kädrieta ye nikwe dimikai mike nüke gare jai aune nikwe dimikai texto Bibliabätä känene yebätä debe biain kwe nie. Nikwe nuaindi ye erere ngwane, kukwe nieta nete ne nikwe mikai täte: “Nitre basaka kadre ngäbti kuin, ye jiebti mun rankwadre kisere” (Rom. 12:13).

6. ¿Metrere nikwe nire nire nübaidre ja gwirete?

6 Nita ni mada nübaire mröre o tomana ñain ye ngwane. Kirabe sete, ni iti nämene käre nitre mada nübaire mröre ja gwirete töi nämene nünanbätä jäme nitre yebe aune ja ketai bentre ye bämikakäre ietre (Gén. 18:1-8; Juec. 13:15; Luc. 24:28-30). ¿Aune metrere nikwe nire nire nübaidre ja gwirete? Nikwe ja mräkätre aune ja ngwaitre konkrekasionte nübaidre. Käre nita ja ngätäite niaratre ben. Nitre ja ngwen metre yebe ni tö ja ketai aune ni tö ja ketai kwin niaratre jökrä ben, ñan ñobätä aune kukwe tare köböi rükai ye ngwane nikwe ja dimikai kwärikwäri. Kä 2011 yete, Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä käkwe ora ükaninte ne kwe nitre sribikä Betel kä Estados Unidos yekänti nämene ja tötikata Ni Mikaka Mokre yebätä nuainne 6:45 ye nuaindre kwetre 6:15 dere. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune, mikani gare ye erere, ne kwe nitre sribikä Betelte ye rabadre ja töi mike kä denkä jai blitakäre nitre mada sribikä Betelte yebe. Ye erere nuainbare sukursal mada mada yete arato. Ye köböire, nitre sribikä Betelte ye tä bäri keteitibe.

7, 8. Ja mräkätre tä nüke kukwe kädriere Ju Ja Ükarakrö nikwe yete, ¿ye ni raba kain ngäbiti ño kwin?

7 Ja mräkätre konkrekasion mada mada yete tä nüke kukwe kädriere Ju Ja Ükarakrö nikwe yete, ñodre, ni circuito tuabitikä aune ruäre ngwane ja mräkätre sukursalte tä nüke ye ngwane, nikwe kadre ngäbiti kwin (ñäkädre 3 Juan 5-8 yebätä). Ni raba niaratre nübaire mröre o tomana ñain ja gwirete. Nikwe niaratre nübaidre mada ngwane.

8 Meri Testiko käi Estados Unidos tä niere: “Kä kwati krubäte te, ti aune ti muko tä ja mräkätre kukwe kädriekä aune muko kwetre nübaire ja gwirete. Käre nunta ja kete kwin bentre, kätä nemen juto nunbätä aune metrere nunta nemen dite kukwe ja üairebiti. Nunta ni mada kain ngäbiti kwin yebätä nun ñaka ja töi kwite jire”.

9, 10. a) ¿Nire nire ie ni raba kä bien raire kübiakäre ja gwirete? b) Nire nire kwe ju chi o ju ñaka kwin tä, ¿ye raba ni mada kain ngäbiti ja gwirete? Mä raba mike gare keteiti.

 9 Nita nitre kain ngäbiti raire ja gwirete ye ngwane. Kirabe sete, nitre kwati krubäte nämene kä bien kübiakäre nitre madai (Job 31:32; Filem. 22). Kä nengwane nikwe nuaindre arato. Ñodre, konkrekasion meden tuabitita ye rabadre käre kä bien kübiakäre nitre circuito tuabitikä yei. Nitre ja tötikaka kwela jene jene ükaninte yete aune nitre sribikä ja töi jeñebiti Ju Ja Ükarakrö yebätä ye kadre ngäbiti kwin arato. Ne madakäre, kukwe tare tä nemen bare ye ngwane, nitre ja mräkäre yekwe kübiadre medente ye tätre ribere jai ju kwetre ükadreteta kräke ye ngübakäre. Nire nire kwe ju kri aune kwin tärä ye aibe rabadre kä bien kübiakäre nitre madai ye nikwe ñaka nütüdre. Nitre kwe ju kri tärä yekwe bä kabre kä bianina kübiakäre ja mräkätre ie raba ruin nuen. Aisete ju nikwe ye chi o ñaka kwin, akwa ni raba kä bien kübiakäre ja mräkätre ie.

10 Ja mräkätre ja tötikaka kwela jene jene ükaninte yete yei ja mräkä käi Corea del Sur käkwe kä biani kübiakäre ye törö kwin ie. Niara tä niere: “Krire nun nämä ja mäkäninte aune nun nämä nüne ju chi te yebätä nunkwe dre nuaindre ye ñaka rababa gare nuen. Akwa ja mräkätre nämä ja tötike kwela jene jene ükaninte yete ie nunkwe kä bianba kübiakäre ye käi rababa juto krubäte nunbätä. Nitre gure tä sribire gwairebe Jehová kräke aune töita kwatibe kukwe ja üairebätä ye tä kä mike juto bätätre ye rükaba gare nuen”.

11. Ja mräkätre tä nüke konkrekasion nikwe yete, ¿ye ñobätä nikwe kadre ngäbiti kwin?

11 Ja mräkätre tä nüke konkrekasion nikwe yete ngwane. Niaratre tä kite nüne ni käite, tä kite ni dimikakäre kukwe driere o juanta sribi prekursor nuainne konkrekasion nikwe yete raba ruin nie. Kenanbe, ñaka tä nemen nuäre niaratre kräke nünankäre kä madakänti, ñan ñobätä aune nitre tä nüne ño kä yekänti, nitre tä ja ngwen ño konkrekasionte ye erere rabadre nüne aune nitre blite kukwe medenbiti ye ererebätä rabadre ja kite blite arato. Nikwe niaratre nübaidre mröre, tomana ñain o nikwe ngwandre basare jabe kä ruäre känti ye köböire rabai ja kete nibe aune ja rabai ruin kwin ietre.

12. Nikwe mrö bätäkä ngwarbe riadre ye ñan ai ribeta nie ja mräkätre ka ngäbitikäre kwin, ¿ye kukwe meden namani bare tä bämike?

12 Nikwe mrö bätäkä ngwarbe riadre ye ñan ai ribeta nie ja mräkätre ka ngäbitikäre kwin (ñäkädre Lucas 10:41, 42 yebätä). Ja mräkä iti tä niere, niara aune muko kwe jatani sribi misionero nuainne ye ngwane, nämenentre bati aune nämene nemen mräkätre uliere krubäte. Tä mike gare: “Bati dere, ti muko nämä mräkätre uliere krubäte aune ñaka rababa nuäre ti kräke dimikakäre. Ye bitikäre, ora 7:30 deu ye ngwane jukwe metaba nuen. Ye abokän meri iti nämä ja tötike Bibliabätä rükaba naran ngwena komä nuen nun ka ngäbitikäre. Nunkwe niara käräba gwä aune nunkwe ñö bianba vaso krati ie. Ye bitikäre, nunkwe té aune chocolate sribeba kräke. Blita ñaka nämä gare kukwe suajili yebiti nuen aune niara ie blita ñaka nämä gare inglere. Akwa, köbö yete ja känenkäre, nun jataba ja kete ja mräkätre kä yekänti ben aune kä jataba bäri juto nunbätä”.

DRE DRE TÄ NI TÖI MIKE ÑAKA NI MADA KAIN NGÄBITI KWIN

13. ¿Ñobätä nikwe ni mada kadre ngäbiti kwin?

13 ¿Ni mada kadre ngäbiti kwin ye ñaka tä nemen nuäre ni kräke? Ye erere ngwane, ni ñaka tä kä denkä jai rabakäre ja ngätäite ja mräkätre ben aune ja ketakäre kärekäre bentre raba ruin nie. Nikwe ni mada kadre ngäbiti kwin ye köböire ja ñaka rabai ruin kaibe nie. Yebätä, ¿dre köböite ni iti ñaka raba ni mada kain ngäbiti kwin? Dre dre köböite nitre ñaka ni mada kain ngäbiti kwin ye ani mike gare jai.

14. Kä ñaka nemente nie aune nita nemen nainte ja mräkätre nübaikäre o niaratre tä ni nübaire ye ka ngäbitikäre ngwane, ¿nikwe dre nuaindre?

14 Kä ñaka nemente nie aune nita nemen nainte ye ngwane. Ni Jehová mikaka täte yei käre sribita nuaindre krubäte. Ye medenbätä, nitre ruäre ie kä ñaka nemente aune tä nemen nainte krubäte yebätä ñaka raba ni mada kain ngäbiti kwin tätre  nemen nütüre. Ja ruin ye erere nie ngwane, nikwe kukwe ükadrete jai ne kwe kä rabadrete nie ja mräkätre ka ngäbitikäre kwin aune niaratre ni nübaidre ye nikwe kadre ngäbiti. Nikwe ni mada kadre ngäbiti kwin ye Biblia tä niere nie (Heb. 13:2). Nikwe kä diandrekä jai ja mräkätre kräke ye bäri kwin. Akwa, nikwe ñaka kä diandrekä krubäte jai kukwe ñaka ütiäte ye kräke.

15. ¿Ñobätä ni raba nemen nütüre ni ñaka raba ni mada kain ngäbiti kwin?

15 Nita töbike ño jabätä. Ruäre ngwane ni töta nemen ni mada kai ngäbiti kwin, ¿akwa ñaka tä nemen nuäre ni kräke? Kä jürätä nemen nibätä, nikwe drebätä blitadre ye ñaka tä nemen gare nie aune nitre nübaidre nikwe yei ja ñaka rabadre nemen ruin kwin tä nemen ruin nie. O ngwian ñaka krubäte nikwe aune ni ñaka raba ni mada kain ngäbiti kwin ja mräkätre mada konkrekasionte tä nuainne ye erere tä nemen ruin nie arato. Akwa ju nikwe tädre bä nuäre ye aibe ngwane nikwe ja mräkätre kadre ngäbiti kwin ye nikwe ñaka nütüdre. Ñakare aune, ju nikwe tädre ükaninte merebe aune ja rabadre ruin kwin ja mräkätre ie ye bäri ütiäte.

16, 17. Nikwe ni mada nübaidre ye tä ni mike töbike ngwane, ¿dre raba ni dimike?

16 Nikwe ja mräkätre nübaidre ye tä ni mike töbike ngwane, ñaka tä nemen bare ni aibebätä. Ni umbre ji ngwanka käi Gran Bretaña tä niere: “Ni mada ka ngäbitikäre nikwe ja mikadre juto ye raba kä jürä mike nibätä. Akwa, nita Jehová mike täte ye erere, kukwe keta kabre kwin tä nemen nikwe aune jata nemen ruin kwin nie nita nemen töbike ye kräke. Tita kabe ñain ja mräkätre ben aune blite bentre ye köböire jata nemen ruin kwin tie”. Nita nitre nübaire yebätä nikwe ja töi mikadre ye bäri kwin ye nikwe ngwandre törö jai (Filip. 2:4). Nitre jökrä bäsi töta nemen blitai kukwe kwetre yebätä. Aune nita kä denkä jai niaratre kräke ye ngwane, ni raba niaratre kukwe nuin kwin. Ni umbre ji ngwanka mada tä niere: “Ja mräkätre konkrekasionte tä nüke ti gwirete ye köböire töita ño ye tä nüke gare bäri kwin tie aune metrere kukwe metre ye namani gare ño ietre ye tä nemen gare tie”. Ja mräkätre nübaita nikwe yebätä nikwe ja töi mikai ngwane, ni jökräbätä kä rabai juto.

17 Nitre ja tötikaka kwela jene jene ükaninte yete ie prekursora iti nämene kä bien kübiakäre ye tä mike gare: “Kena ti rababa töbike krubäte, ñan ñobätä aune ju tikwe abokän ñan bä nuäre aune jondron tä gwita tikwe ye ñan mrä mrä. Akwa ja ngwai iti kwela ükaninte jie ngwanka ye muko käkwe ti töi mikabata jäme. Nieba kwe tie, niaratre tä circuito tuinbiti ye ngwane, tätre ja ngätäite ja mräkätre kwe jondron ñaka krubäte akwa töita kukwe ja üairebätä aune tö sribidi Jehová kräke yebe ngwane, jata nemen ruin bäri kwin ietre. Niarakwe kukwe nieba tie ti dimikakäre ye köböire, nun nämä kia ye ngwane ti meye nämä kukwe niere tie ne rükabata törö tie: ‘Ja tareta yekänti legumbre kwetadre blato kwati ye bäri kwin’” (Prov. 15:17). Aisete, nikwe ñaka töbikadre, ñan ñobätä aune nita nitre nübaire ye nikwe taredre ye bäri ütiäte.

18, 19. ¿Nita ja mräkätre kain ngäbiti kwin ye tä ni dimike ño ja kete bäri kwin bentre?

18 Nita nitre mada mike tuin ño jai. ¿Ja mräkä iti konkrekasionte ye ñaka mate kwin nibätä? Ja mräkä iti ja ngwen ño ye ñaka mate kwin nibätä o kukwe nuainbare kwe nibätä ye ñaka käi nikwitekä nibiti yebätä ni ñaka tö nübaidi ja gwirete raba ruin nie. Akwa, ni ñaka ja di ngwain kukwe ye ükatekäre ngwane, ni töi rabai jankunu blo ja mräkä ye kräke.

19 Biblia tä niere, nita ni mada kain ngäbiti kwin yekwe ni dimikai ja kete kwin nitre madabe aune nitre tä ja mike ni rüere yebe arato (ñäkädre Proverbios 25:21, 22 yebätä). * Nita ni mada nübaire ja gwirete ye ngwane, kukwe nuainbare kwe nibätä ye raba kite käi nikwitekä nibiti aune ni raba ja kete bäri kwin ben. Ne madakäre, niara töi kwin namani tuin Jehovai ye erere nikwe mikadre tuin jai arato (Juan 6:44). Nita ja mräkä tarere yebätä nita nübaire ngwane, ni raba nemen ja kete kwin ben. Nita  ni mada tarere yebätä nita nübaire ja gwirete, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Filipenses 2:3 tä kukwe niere ye erere nikwe nuaindre. Yete nieta, nikwe ja töi mikadre bobre aune nitre mada mikadre tuin ütiäte jai. Erametre, ja mräkätre ye jökrä ütiäte ni kräke kukwe ruäre känti. Niaratre tä tödeke, kä ngwen nüke jai aune ja ngwen dite o töi mada mada kwin ye erere ni raba ja ngwen. Kukwe medenbätä ja mräkä iti ye bäri ütiäte ni kräke ye nikwe mikai gare jai ngwane, nikwe niara taredi bäri aune rabai bäri nuäre ni kräke ka ngäbitikäre kwin.

NI NÜBAIDRE YE NGWANE NI RABA JA NGWEN ÑO KWIN

Ja mräkätre tä ja di ngwen nitre nübaita kwetre ye kain ngäbiti kwin. (Párrafo 20 mikadre ñärärä).

20. Ja mräkätre tä ni nübaire ye nikwe kadre ngäbiti ngwane, ¿nikwe dre nuaindre aune ñobätä?

20 David kukwe ne ngwanintari Jehovai: “¿Mäkwe nire kai ngäbiti ju mäkwe yete?” (Sal. 15:1). Ye abokän nita ja kukwei kitekä ye erere nikwe mikadre nemen bare, ñan rabadre nuäre ni kräke akwa nikwe nuaindre (Sal. 15:4). Ye medenbätä, ni nübaidre ye nikwe kadre ngäbiti ngwane, ye erere nikwe mikadre nemen bare. Ni ñaka rikadre ngwane, nire käkwe ni nübaibare yekwe ja di ngwandre ngwarbe jondron nuainkäre ni kräke (Mat. 5:37). Nitre ruäre nübaita ye tätre kain ngäbiti, akwa ye bitikäre ñaka tätre niken, ñakare aune ni mada tä niaratre nübaire abokän tä nemen tuin bäri kwin ietre yebätä tätre kain ngäbiti. Nikwe ye erere nuaindi ngwane, nikwe ñaka ni mada mikai ütiäte jai, ¿ñan ererea? Ja mräkätre ni nübaidre jakänti ye nikwe kadre ngäbiti aune dre dre te ni bukadre kwetre yebätä nikwe debe biandre ja brukwä tätebiti ietre (Luc. 10:7). Aune ñaka rabadre nuäre ni kräke nänkäre ye ngwane, nikwe mikadre gare känenkri nitre ni nübaikä yei. Ye köböire nita niaratre tarere aune mike tuin ütiäte jai ye nikwe bämikai ietre.

21. ¿Kä ruäre känti nitre töi ño ye abokän meden meden nikwe mikadre ütiäte jai?

21 Nitre tä nüne ño abokän nikwe mikadre nüke gare jai ye ütiäte krubäte arato. Ni iti nübai ñaka ja gwirete abokän batibe tä nüke ye ñaka tuin blo kä ruäre känti, akwa kä madakänti abokän rikadre ñongwane ni madakänti ye känenkri mikadre gare kwe ye bäri kwin. Aune kä ruäre känti, nitre tä nire nübaire ye bukata kwetre mrö bäri kwin yete, akwa kä madakänti abokän nitre nübaita aune nitre gwi ye tä mrö arabe kwete. Kä ruäre känti, nitre nübaita ye tä niken jondron ngwena kwetadre, akwa kä madakänti abokän ye erere ribe ñaka nuaindre. Kä ruäre känti, nitre nübaita bati bobu jakänti abokän ñaka tätre kain ngäbiti ye ñaka tuin blo, akwa kä madakänti abokän ñaka tuin kwin. Kukwe ye meden erere rabadre bare ngwane, nikwe ja di ngwandre ne kwe nitre ni nübaikä yebätä kä rabadre juto.

22. “Munkwe ja ka ngäbiti kwin kwärikwäri” nieta, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

22 Pedro kukwe niebare ne tä nemen bare metre kä nengwane: “Kä mrä kitera nüke” (1 Ped. 4:7). Kukwe bäri tare krubäte ben nita ja tuin. Kukwe tare jatai nakainkä bäri ye ngwane, nikwe ja taredre bäri. “Munkwe ja ka ngäbiti kwin kwärikwäri” niebare Pedrokwe abokän nikwe mikadre täte ye ütiäte krubäte (1 Ped. 4:9). Erametre, ni mada kadre ngäbiti kwin ye käre rabai ütiäte aune kwin krubäte ni kräke.

^ párr. 19 Proverbios 25:21, 22: “Mä rüe ie mrö raba ngwane mäkwe buka; tomana raba ie ngwane mäkwe ñö bian ñadre ie. Ñan ñobätä aune mäkwe ñukwäbada öbate ükaikrö dokwäbiti, ye köböire Jehovakwe kukwe kwin mikai nemen bare mä kräke”.