“Tödekare kwärä, mäkwe kärä, aune mä ñan tärä nütükä ñan tärä rabaka mäkwe” (SANTIAGO 1:6NGT).

KANTIKO: 54, 42

1. ¿Ñobätä Caín ñaka kukwe kwin diani nuaindre jai aune ye köböite dre namani barebätä?

KUKWE ütiäte namani diandre nuaindre jai Caín ie. Kukwe ketebu namani nuaindre ie. Kukwe blo yebätä namani ja töi kwitadre ie aune ye köböire kukwe kwin rabadre kwe. O kukwe blo yei namani ja tuanemetre töi kwitadre ie aune ye köböite kukwe tare rabadre kisete. Caín ñaka kukwe kwin diani nuaindre jai Biblia tä niere. Ye medenbätä, eteba kwe Abel kämikani kwe aune Jehová, ni niara Sribekä yebe ñaka namanina ja kete (Génesis 4:3-16).

2. Nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai, ¿ye ñobätä ütiäte krubäte?

2 Ni jökrä rabadre kukwe den nuaindre jai. Kukwe diandre nuaindre nikwe jai ye ruäre ütiäte aune mada abokän ñaka ütiäte. Akwa yebiti ta, kukwe keta kabre diandre nuaindre nikwe jai ye ruäre raba kukwe tare mike ni kisete o kukwe kwin mike nemen nikwe. Nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai angwane, nikwe ñaka ja mikai kukwe krite aune nikwe nünain kwin. Akwa nikwe kukwe ñaka kwin diandre nuaindre jai angwane, ni raba ja mike kukwe kri te aune raba ni mike ulire (Proverbios 14:8).

3. a) ¿Dre ie nikwe tödekadre kukwe kwin diankäre nuaindre jai? b) ¿Kukwe meden meden ngwantarita abokän nibike mike gare jai?

 3 ¿Dre käkwe ni dimikai kukwe kwin den nuaindre jai? Nikwe tödekadre Ngöböi. Niara tö ni dimikai aune ni mikai töbätä kwe kukwe diankäre nuaindre jai yei nikwe tö ngwandre. Arato nikwe tödekadre Ngöbö Kukwei yei aune kukwe nietabätä mäträkäre nibätä yei nikwe tö ngwandre (ñäkädre Santiago 1:5-8 yebätä). * Nikwe ja ketai bäri kwin Jehovabe aune Kukwe kwe ye nikwe taredi bäri angwane, dre bäri kwin ni kräke ye gare ie yei nikwe tö ngwain. Yekwe ni töi mikai ja tuenmetre jie ngwandre niara Kukwei yei nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye känenkri. Akwa, kukwe kwin diandre nuaindre nikwe jai, ¿ye ñokänti raba nemen gare nie? Aune, ¿nikwe kukwe dianina nuaindre jai yebätä ni raba ja töi kwite o ñakare?

NI JÖKRÄ RABADRE KUKWE DEN NUAINDRE JAI

4. ¿Adán kukwe meden diani nuaindre jai aune ye köböite dre namani bare?

4 Ngöbökwe Adán sribebare ye ngwane ja känenkäre kukwe namani diandre nuaindre jai ni jökrä ie. Ñodre, Adán käkwe Ngöbö mikadre täte o Eva mikadre täte ye namani diandre jai ie. Adán ja töi mikani Eva mike täte aune Eva niara töi mikani ñaka kukwe kwin den nuaindre jai. Ye köböite, Jehovakwe Adán juanintari jardín Edén ye bäre mento aune ye bitikäre niara krütani. Adán ñaka kukwe kwin diani nuaindre jai, yebätä kä nengwane ni täbe ja tare nike.

Jehovakwe ja Kukwei biani nie, abokän tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai

5. ¿Ñobätä ni töi mikani yebiti nikwe kukwe diandre nuaindre jai?

5 Nikwe ñaka kukwe diandre nuaindre jai ye ngwane, ni raba nüne bäri kwin nitre ruäre tä nütüre raba ruin nie. ¿Aune ni? ¿Nita töbike ye erere? Robots ñaka raba töbike aune jondron nuainne akwle ye erere Jehovakwe ñaka ni sribebare nikwe ngwandre törö jai ye kwin krubäte. Niarakwe ja Kukwei biani nie, abokän tä ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai. Ne madakäre, Ngöbökwe ni töi mikani yebiti tö ni tuai kukwe den nuaindre jai aune nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye ütiäte krubäte. Nire nire käkwe ye erere nuainbare mikata gare ja känenkäre ye nibike mike gare jai.

6, 7. a) ¿Nitre israelita ie kukwe meden meden namani diandre nuaindre jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ñobätä ñaka namani nuäre kräketre kukwe diankäre nuaindre jai?

6 Nitre israelita namanina nüne Kä Käbämikani ietre yekänti angwane, Jehová mikadre täte kwetre o ngöbö mada ngwarbe mikadre täte kwetre ye namani diandre nuaindre jai ietre (ñäkädre Josué 24:15 yebätä). * Kukwe namani diandre nuaindre jai ietre ye ñaka mikani ütiäte kwetre jai raba ruin nie. Akwa metrere ye köböire niaratre nünandre jankunu o ye köböite krütadre. Aune nitre kukwe ükatekä nämene nitre israelita jie ngwen ye ngwane, nitre israelita namani jankunu kukwe ñaka kwin ye den nuaindre jai. Niaratre ñaka namanina Ngöbö mike täte,  ñakare aune jatanintre ngöbö ngwarbe mike täte (Jueces 2:3, 11-23). Ye bitikäre, Elías ni Ngöbö kukwei niekä ye näire, nitre israelita Jehová mikadre täte o Baal ngöbö ngwarbe mikadre täte ye namani diandre nuaindre jai ietre (1 Reyes 18:21). Kukwe ye nuäre diandre nuaindre jai raba nemen ruin nie, ñan ñobätä aune Jehová mikadre täte ye bäri kwin gare nie. Ni töbätä ñaka ja töi mikai ngöbö ñaka nire ye mike täte. Akwa nitre israelita kukwe meden diandre nuaindre jai ye ñaka nämene nemen nuäre kräketre. Biblia tä niere niaratre nämene “nankwente kukwe ketebu jene jene jiebiti”. Elías ja ngwani töbätä nitre israelita dimikakäre Jehová, Ngöbö metre ye mike täte.

7 ¿Ñobätä ñaka namani nuäre nitre israelita kräke kukwe kwin diankäre nuaindre jai? Kena, ñan ñobätä aune niaratre ñaka nämene tödeke Jehovai aune ñaka tö namanintre niara kukwe nuai. Niaratre ñaka nämene tö ngwen Jehovai aune ñaka nämene kä denkä jai niara bätä kukwe kwe mäträkäre nibätä ye mikakäre gare jai. Niaratre nuainbare akräke, kukwe kwin diandre ño nuaindre jai ye rabadre gare ietre (Salmo 25:12). Ketebukäre, ñan ñobätä aune nitre juta madate tuanimetre kwetre ja töi kwite. Aune nitre juta madate ye tuanimetre kwetre kukwe den nuaindre niaratre kräke arato. Ye köböite, nitre israelita jatani ja ngwen niaratre erere aune jatanintre ngöbö ngwarbe kwetre ye mike täte. Kukwe ye erere raba nemen bare bätätre ye känenkri Jehovakwe mikanina gare ietre kä nikani kwati krubäte ta yete (Éxodo 23:2).

¿NI RABA NITRE MADA TUENMETRE KUKWE DEN NUAINDRE JA KRÄKE O ÑAKARE?

8. ¿Nitre israelita kukwe nuainbare ye tä kukwe meden ütiäte driere ja töi kräke nie?

8 Nitre israelita kukwe nuainbare ye tä driere nie nikwe kukwe kwin diandre nuaindre jai yekäre, Kukwe Ngöbökwe ni jie ngwandre ye nita ribere jai. Gálatas 6:5 tä ngwen törö nie, nita dre den nuaindre jai ye tä gare ni itire itire ie. Aisete ni ñaka rabadre nitre mada tuenmetre kukwe den nuaindre ja kräke. Ñakare aune, kukwe meden kwin nieta Ngöbökwe ye rabadre gare nie aune nikwe nuaindre.

Nikwe nitre mada tuanemetre kukwe den nuaindre ja kräke angwane, ni tädre ja tuenmetre jie ngwandre niaratre ie

9. Nikwe nitre mada tuanemetre kukwe den nuaindre ja kräke, ¿ye ñobätä ñaka kwin?

9 ¿Dre raba ni töi mike nitre mada tuenmetre kukwe den nuaindre ja kräke? Niaratre tä ni töi mike ja dibiti kukwe ñaka kwin den nuaindre jai (Proverbios 1:10, 15). Nikwe nitre mada tuanemetre kukwe den nuaindre ja kräke ye köböite kukwe tare raba nemen ni kisete. Ni töi tä tötikabare Bibliabätä yei nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ye tä gare nie. Akwa nikwe nitre mada tuanemetre kukwe den nuaindre ja kräke angwane, ni tädre ja tuenmetre jie ngwandre niaratre ie. Aune ye köböite kukwe tare krubäte raba nemen ni kisete.

10. ¿Nitre kristiano Galacia yei apóstol Pablo dre niebare?

10 Nitre kristiano konkrekasion Galacia ye ñaka rabadre nitre mada tuenmetre kukwe den nuaindre ja kräke ye apóstol Pablo niebare ietre (ñäkädre Gálatas 4:17 yebätä). Nitre kristiano ruäre konkrekasion Galacia yete nämene ja töi mike kukwe den nuaindre ja mräkätre aune ja ngwaitre mada kräke. Niaratre nämene töbike ja aibebätä yebätä tö namani ja mräkätre aune ja ngwaitre tuai ja tuenmetre jie ngwandre niaratre nämene dre niere yei aune nitre apóstol nämene dre niere yei ñaka tö namani niaratre tuai ja tuenmetre jie ngwandre. Arato niaratre nämene  bike kri aune ja mräkätre bätä ja ngwaitre kukwe diandre nuaindre akwle jai ye ñaka nämene mike ütiäte jai.

11. Kukwe tä diandre nuaindre nitre madai ye ngwane, ¿ni raba niaratre dimike ño?

11 Apóstol Pablo kukwe kwin bämikani yebätä ni jökrä raba kukwe mike gare jai. Ja mräkätre aune ja ngwaitre kukwe diandre nuaindre akwle jai ye niarakwe mikani ütiäte jai (ñäkädre 2 Corintios 1:24 yebätä). Kä nengwane, ni kristiano iti törbadre kukwe diain nuaindre jai yebätä nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte tätre mäträre ye ngwane, niaratre raba ja ngwen Pablo erere. Töi kwinbiti niaratre tä kukwe ütiäte mike gare ni kristiano yei Ngöbö Kukwei yebiti. Akwa, niaratre ñaka tä kukwe den nuaindre ni kristiano ye kräke ñan ñobätä aune ni kristiano yekwe dre diain nuaindre jai ye tä gare ie. ¿Ye tä kukwe meden ütiäte krubäte mike gare ja töi kräke nie? Kukwe medenbe ja mräkätre aune ja ngwaitre tä ja tuin yebätä Biblia tä dre niere ye ni raba mike gare ietre. Akwa niaratre kukwe diandre nuaindre akwle jai ye tä gare ietre. Niaratre tä ye erere nuainne angwane, kukwe kwin tä nemen kwetre. Ja mräkätre aune ja ngwaitre dre nuaindre ye nikwe diandre nuaindre kräketre ye ni ñaka raba nütüre jire.

Ja tare yebiti nitre umbre ji ngwanka tä ja mräkätre aune ja ngwaitre dimike kukwe diankäre nuaindre akwle jai. (Párrafo 11 mikadre ñärärä).

NIKWE ÑAKA JA TUANEMETRE JIE NGWANDRE NI BRUKWÄ YEI

12, 13. Nita rubun o nita ulire ye ngwane nikwe kukwe diandre nuaindre jai, ¿ye ñobätä ñaka kwin?

12 Kä nengwane, nitre kwati krubäte tätre kukwe den nuaindre jai ye ngwane tätre ja tuenmetre jie ngwandre brukwä yei (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Akwa ye köböite kukwe tare raba nemen niaratre kisete. Biblia tä niere ni ñaka rabadre ja tuenmetre jie ngwandre ni brukwä o ja ruin ño nie yei kukwe diankäre nuaindre jai, ni töi ngite yebätä (Proverbios 28:26). Ni ñaka rabadre tö ngwen ja brukwä ie, ñan ñobätä aune “ni brukwä ye bäri ni ngökö jondron mada yebiti ta aune käme krubäte” (Jeremías 17:9). Nitre kwati krubäte käkwe tö ngwani ja brukwä yei ye köböite kukwe kwin ñaka namani kwetre nieta Bibliakwe (1 Reyes 11:9; Jeremías 3:17; 13:10). Aisete, nikwe ja tuanemetre jie ngwandre ni brukwä yei kukwe diankäre nuaindre jai ye ngwane, ¿dre raba nemen bare?

 13 Ni brukwä ye ütiäte krubäte ñan ñobätä aune Jehová tä ribere nie nikwe niara aune nitre mada taredre ja brukwä tätebiti (Mateo 22:37-39TNM). Akwa nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä. Párrafo käne yekänti texto keta kabre kädrite ye tä mike gare, ni brukwä yei nikwe ja töi aune dre nuaindre nikwe ye tuanemetre jie ngwandre angwane, kukwe tare raba nemen ni kisete. Ñodre, nita rubun ye ngwane ni ñaka raba kukwe kwin den nuaindre jai (Proverbios 14:17; 29:22). Arato nita ulire ye ngwane ni ñaka raba kukwe kwin den nuaindre jai (Números 32:6-12; Proverbios 24:10). Kukwe biani Ngöbökwe nie ye nikwe tuanemetre ja töi jie ngwen (Romanos 7:25). Ye medenbätä, kukwe ütiäte nikwe diandre nuaindre jai ye ngwane, ja ruin ño nie yei nikwe ñaka ja tuanemetre jie ngwandre.

¿ÑONGWANE NIKWE JA TÖI KWITADRE KUKWE DIANINA NUAINDRE NIKWE JAI YEBÄTÄ?

14. Kukwe dianta nuaindre nikwe jai ye ruärebätä nikwe ja töi kwitadre ye ñaka blo, ¿ye ñokänti gare nie?

14 Ni jökrä käkwe kukwe kwin diandre nuaindre jai. Akwa yebiti ta, ni töbätä yei gare niarakwe kukwe dianina nuaindre jai, akwa rabadre ja töi kwiteta kukwe yebätä o ñakare yebätä ruäre ngwane rabadre töbiketa. Nitre Nínive nünanbare Jonás näire ye kräke Jehovakwe ja töi mikani ño yebiti kukwe kwin bämikani kwe ni kräke ye ani mike gare jai. Biblia tä niere: “Nitre Ninivebo nämani kukwe kämekäme tuemetre jökrä amne, namanintre nünenta kuin Ngöbö ngwärekri. Yebtä namani ruentari tare Ngöböye, aisete Ngöbökwe ganinkä ñakare, ño niebare kwe ye kwrere” (Jonás 3:10, Jonás/Rut). Nitre Nínive ja töi kwitani kukwe blo yebätä aune kukwe blo ye tuanimetre kwetre nükani gare Jehovai ye ngwane, kukwe dianina nuaindre kwe jai yebätä ja töi kwitaninta kwe. Yebiti bämikani kwe niara töbike kwin metre, töi bobre aune ni mada mike tuin bobre jai. Nitre kwati ñaka tä töbike käne kukwe diankäre nuaindre jai ye erere Jehová ñaka ja ngwen, ñakare aune niara tä töbike kwin käne kukwe diankäre nuaindre jai aune tä rubun ye ngwane ñaka kukwe den nuaindre jire jai.

Nitre Nínive ja töi kwitani aune kukwe blo ye tuanimetre kwetre nükani gare Jehovai ye ngwane, kukwe dianina nuaindre kwe jai yebätä ja töi kwitaninta kwe

15. ¿Ñongwane ni raba ja töi kwiteta kukwe dianina nuaindre nikwe jai yebätä?

15 Nikwe kukwe diani nuaindre jai ye kwin o ñaka kwin yebätä ni raba töbiketa ruäre ngwane. Ni ñaka rabadrera nüne käne ye erere ye ngwane ni raba nuainne. Ruäre ngwane Jehovakwe ja töi kwitaninta kukwe dianina nuaindre kwe jai yebätä ye nikwe ngwandre törö jai (1 Reyes 21:20, 21, 27-29; 2 Reyes 20:1-5). Arato kukwe mrä mikadre gare nie ye ngwane kukwe dianina nuaindre nikwe jai yebätä ni raba ja töi kwiteta. Rei David dre nuainbare ye ani mike gare jai. Kukwe ñaka metre mikani gare niarai yebiti Saúl bräi iti yebätä kukwe diani nuaindre kwe jai. Akwa ye bitikäre kukwe bäri metre mikani gare ie ye ngwane, kukwe dianina nuaindre kwe jai yebätä ja töi kwitaninta kwe (2 Samuel 19:24-29). Ruäre ngwane, bäri kwin nikwe ye erere nuaindre.

16. a) Nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye ngwane, ¿kukwe meden meden nieta abokän raba ni dimike? b) ¿Ñobätä ni rabadre töbiketa kukwe dianina nuaindre nikwe jai yebätä aune nikwe ja töi mikadre kwatibe dre nuainne?

16 Nikwe kukwe ütiäte diandre nuaindre jai ye ngwane, nikwe ñaka nuaindre biarebe nieta  Bibliakwe (Proverbios 21:5). Nikwe kä diandre jai töbikakäre bätärekä kukwe yebätä. Ye köböire nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai (1 Tesalonicenses 5:21). Ñodre, nitre tä ji dokwäre mräkätre kräke yekwe kukwe diandre nuaindre jai ye känenkri rabadre kä denkä jai kukwe ja jie ngwankäre nie tä Bibliabätä aune tärä bätä täräkwata yebätä ye känänkäre. Aune mräkätre mada tä töbike ño kukwe yebätä ye rabadre kukwe nuin arato. Abrahán rabadre muko kwe kukwe nuin niebare Ngöbökwe ie ye nikwe ngwandre törö jai (Génesis 21:9-12). Nitre umbre ji ngwanka ye rabadre kä denkä jai ja tötikakäre arato. Niaratre kukwe dianina nuaindre jai yebätä rabadre ja töi kwite ye kukwe mikata gare mrä tä mike gare ye tä kwen ietre angwane, ñaka tätre kä jürä ngwen jabätä nuainkäre. Nitre umbre töbätä aune töi bobre ye tädre juto biare tätre töbike ño aune kukwe dianina nuaindre kwetre jai yebätä ja töi kwitakäre. Ni jökrä käkwe ja ngwandre niaratre erere ye bäri kwin, ñan ñobätä aune ye raba ni dimike nemen jäme jabe aune keteitibe konkrekasionte (Hechos 6:1-4).

NIKWE DRE DIANI NUAINDRE JAI YE ERERE NIKWE NUAINDRE

17. ¿Dre raba ni dimike kukwe kwin den nuaindre jai?

17 Kukwe ruäre diandre nuaindre nikwe jai ye bäri ütiäte mada ye kräke. Ñodre, nikwe ja töi mikadre ja mäkete o ñakare aune nirebe nikwe ja mäkäite ye ütiäte krubäte. Arato ñongwane nikwe sribi köbö täte Ngöbö kräke ye kömikai ye ütiäte krubäte. Nita ja töi mike kukwe ye erere den nuaindre jai ye känenkri, ni rabadre töbike kwinbätä aune Jehová rabadre ni jie ngwen ye ni rabadre ribere ie. Yekäre nita kä ribere krubäte jai. Akwa ni tö kukwe kwin diain nuaindre jai angwane, ni rabadre tö ngwen Jehovai, kukwe nieta kwe nie ye ni rabadre kukwe nuin aune ni rabadre ja tuenmetre ji ngwandre ie (Proverbios 1:5). Jehová tä kukwe ütiäte ja jie ngwankäre bien nie niara Kukwei yebiti. Yebätä ütiäte krubäte nikwe ja tötikadrebätä aune Jehovakwe ni jie ngwandre ye nikwe ribedre ie orasionte. Niara raba ni töi kwin keta kabre ye bien nie ne kwe nikwe kukwe diandre nuaindre jai niara tö ie ye erere. Nita ja töi mike kukwe ütiäte den nuaindre jai ye känenkri, ni rabadre ngwentari jai: “¿Tita kukwe den nuaindre jai ye käkwe bämikai Jehová tare tikwe? ¿Ti mräkätre dimikai nüne jäme aune kä jutobiti? Aune, ¿ye käkwe bämikai ti abokän kukwe ngübare bätärekä aune ni mada tarekä?”

18. ¿Ñobätä nikwe kukwe diandre nuaindre akwle jai ie Ngöbö tö?

18 Jehová ñaka tä ni mike ja dibiti niara tarere o niara mike täte. Ñakare aune niara tä ni tuenmetre kukwe ye den nuaindre akwle jai. Nikwe niara mikai täte o ñakare ye tä gare nie ye Jehová tä mike ütiäte jai (Josué 24:15; Eclesiastés 5:4). Akwa, nita dre den nuaindre jai ye nikwe nuaindre aune nikwe ja jie ngwandre niara Kukwei yebiti ie Ngöbö tö. Nikwe tödekai kukwe nieta Ngöbökwe mäträkäre nibätä yei aune kukwe ja jie ngwankäre niara tä driere nie ye nita mike täte angwane, nikwe kukwe kwin diain nuaindre jai. Ne madakäre, nita kukwe meden meden den nuaindre jai erere nita nuainne ye nikwe bämikai (Santiago 1:5-8, NGT; 4:8).

^ párr. 3 Santiago 1:5-8, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte: “Mun ruäre tö ñakare ngwane, munkwe ja mikamana töbätä Ngöbö ie. Niara näin jondron jökrä ñäke ñakare chi, biti näin bien ni ie, aune ñan tärä ñäke jondron biane kwärä ni ie. Tödekare kwärä, mäkwe kärä, aune mä ñan tärä nütükä ñan tärä rabaka mäkwe; ñobätä ñakare angwane ni tä nütüre ñan tärä rabaka kwe, ne nie abrä ja erebe mren ngutuäi kita näin muriekwe kwäräkwärä be. Ni tä töbike krörö, ne nie abrä kwe jondron Ji dokwäte krikwe ñaka raba nemen. Ni tä ja töi mike jondron mada madabätä, ne nie abrä ñan tärä nünenkä dite ji kwinte”.

^ párr. 6 Josué 24:15: “Jehová mikadre täte ye ñaka tuin kwin munye angwane, nire mika tö täte munkwe ye erere matare den jai mikakäre täte, mun mräkätre kirabe nämene nüne Ñö kwäräkri käkwe ngöbö ngwarbe keta kabre mikani täte ye, o ngöbö nitre amorreo yekwe abokän känti niaratre tätre nüne. Akwa ti aune ti mräkätre, nunkwe Jehová mikai täte”.