“¡Ngöböta täkänintbe gobrane küräbti amne Jesu Kordero kwrere, niaratre nibu ye aibe raba demainbare amne raba mikani ütiäte kri! ¡Erere arato, raba käikitaninkä amne raba ja di bkäne kri kärekäre!” (APOCALIPSIS 5:13).

KANTIKO: 9, 14

1. ¿Ñobätä nikwe nitre ruäre mikadre ütiäte jai? b) ¿Kukwe ja tötikara nekänti nibike dre mike gare jai?

¿ÑOBÄTÄ nitre ruäre mikata ütiäte jai? Metrere, nitre ye kukwe ütiäte nuainbare o tä kädekani ji ngwankäre yebätä nita mike ütiäte jai. Nikwe nire nire mikadre ütiäte jai aune ñobätä ye nibike mike gare jai kukwe ja tötikara nekänti.

2, 3. a) ¿Ñobätä nikwe Jehová aibe mikadre bäri ütiäte jai? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä). b) ¿Ni “Kordero kwrere” nieta Apocalipsis 5:13 yekänti ye abokän nire aune ñobätä nikwe mikadre ütiäte jai?

2 Apocalipsis 5:13 tä niere ni tä “täkänintbe gobrane küräbti” aune Kordero ye nikwe mikadre ütiäte jai. Ni tä “täkänintbe gobrane küräbti” ye abokän Jehová. Apocalipsis kapitulo 4 tä blite angeletre tä dre niere yebätä, abokän tä mike gare metre nie nikwe Jehová mikadre ütiäte jai, niara ye “nünanka kärekäre”. Niaratre tä niere: “Ni Dänkien Ngöbö, ma aibe ngöräbe käikitadrekä amne ma aibe raba mikani ütiäte amne ma aibe di kri, ñobtä ñan angwane makwe jändrän jökrä dätebare amne, ma aibe köböire jändrän jökrä tä mtare” (Apocalipsis 4:9, 11).

 3 Ni “Kordero kwrere” nieta Apocalipsis 5:13 yekänti ye abokän Jesukristo. ¿Ñobätä gare nie? Ñan ñobätä aune Jesukristo nämene Kä tibienbätä ye ngwane, kädekani “Kordero Ngöbökwe [...] ni ngite kukwe kämekäme nuenbtä Ngöbö rüere diankaka nibtä” (Juan 1:29). Jesús ye aibe namani juto biare ja nire biankäre ni gobrainta kwe ye kökatarikäre. Yebätä nikwe niara mikadre ütiäte jai. Arato nikwe Jesús mikadre ütiäte jai ñan ñobätä aune niara “tä nitre dänkien krikri dänkiene amne tä gobrane nitre gobranka krikri bti” (Apocalipsis 17:14). Erametre angeletre dite krubäte tä kantare ne erere jata nemen ruin nie: “¡Kordero ye müre ketani ni diantarikäre, ye ütiäre abko Ngöbökwe ja di kri mikani niara kisete amne raba jändrän jökrä bkäne! ¡Erere arato, niara aibe raba töbtä kri amne di raba jändrän jökrä bti ta amne, niara aibe raba mikani ütiäte jae amne raba käikitaninkä amne demainbare!” (Apocalipsis 5:12).

4. ¿Ñobätä nikwe Jehová aune Kristo mikadre ütiäte jai?

4 Jehovakwe Kristo kädekani kukwe ükatekäre ni kä nebätä ye jökrä ben nieta Juan 5:22, 23 yekänti. Ye tä mike gare metre nie nikwe Jesús mikadre ütiäte jai. Nita Jesús mike ütiäte jai ye ngwane, nita Jehová mike ütiäte jai arato. Nita Jesús aune Rün kwe mike ütiäte jai angwane, nikwe nünain kärekäre (ñäkädre Salmo 2:11, 12 yebätä). *

5. Ni madakwe ni mikadre ütiäte jai, ¿ye ñobätä ni jökrä tö ie?

5 Ni kä tibienbätä sribebare “bäsi ja kwrere Ngöbökwe” (Génesis 1:27, Jändrän Jökrä Namani Bare Ño Kena). Ye abokän ni jökrä bäsi raba ja töi mike Ngöbö kwrere meden gärätä. Ñodre, ni raba ni mada tarere, ja töi mike kwin ni mada kräke aune ni mada mike tuin bobre jai. Ne madakäre, ni jökrä sribebare ye ngwane ni töi mikani. Ni töi ye tä dre kwin aune dre käme ye mike gare nie, nikwe ja ngwandre ño metre aune dre nuaindre nikwe abokän ñaka kwin ye tä mike gare nie arato (Romanos 2:14, 15). Metrere, jondron kwin merebe aune bä nuäre ye tuin kwin nie aune ni tö nünain jäme ni madabe. Ye ñaka tä ni töi mike ñan krütare, ñan ñobätä aune kukwe jökrä ükadrete kwin aune nünandre jäme ni madabe yei Jehová töta nemen. Ye tä mike gare metre nie ni kä tibienbätä ye jökrä sribebare ja ngwankäre Ngöbö erere kukwe keta kabre känti. Ye medenbätä, ni madakwe ni mikadre ütiäte jai yei ni jökrä tö (Salmo 8:5).

NIKWE TÖBIKADRE KWIN NITRE MADA MIKAKÄRE ÜTIÄTE JAI

6, 7. ¿Nitre testiko Jehovakwe aune nitre kwati tä nitre mada mike ütiäte jai ye ñobätä ñaka ja erebe?

6 Ni rabadre ni mada mike ütiäte jai ye gare nie, akwa nuaindre ño ye ruäre ngwane ñaka tä nüke gare kwin nie. Kukwe ye tä nemen bare ñan ñobätä aune nitre gobrainta Satanakwe töita ño ye kwrere nitre kwati krubäte tä ja töi mike. Nitre kwati krubäte tä nitre brare o meritre ruäre mike tuin ni ütiäte krubäte ye kwrere jai aune tätre mike ngöböre jai. Niaratre tä nitre ye mike ütiäte krubäte jai, akwa ñaka tätre nuainne Jehová tö ie ye erere. Ni gare ni jökrä bäsi ie tä ja ngwäkite ño aune ja ngwen ño ye erere niaratre ruäre tä ja ngwen. Nitre gobranka o nitre ji ngwanka kukwebätä, nitre kukwe bämikaka peliculate o nitre ja dakaka tä ja ngwen ño ye erere niaratre raba kite ja ngwen arato raba ruin nie.

7 Ni mada mikadre ütiäte krubäte jai ye ñaka kwin ye gare ni kristiano metre ie. Nitre nünanbarera kä tibienbätä ye ngätäite Jesús aibe  käkwe kukwe kwin bämikani abokän erere nikwe ja ngwandre (1 Pedro 2:21). “Ni jökrä käta ja mike ngite Ngöbö rüere, [...] aisete ni ñakare jire iti abko metre Ngöbö kwrere” ye nikwe ngwandre törö jai (Romanos 3:23). Aisete nikwe ñaka ni kä tibienbätä mikadre jire ngöböre jai. Nikwe ni iti mikadre ütiäte krubäte jai angwane, nikwe Jehová mikai rubun.

8, 9. a) ¿Ni testiko Jehovakwe tä gobrantre mike tuin ño jai? b) ¿Ñongwane ni ñaka tä gobrantre mike täte?

8 Nitre ruäre tä sribi nuainne yebätä nikwe mikadre ütiäte jai. Ñodre, nitre sribikä gobranbe tätre dre nuainne yebätä ani töbike. Niaratre tä sribire ne kwe nikwe nünandre jäme aune nita dre dre ribere jai ye biankäre nie tätre sribire. Sribi nuainta kwetre ye köböire kukwe kwin tä nemen nikwe. Apóstol Pablo niebare ni kristiano rabadre nitre sribikä gobranbe ye mike tuin jai “nitre gobranka” krikri ye kwrere aune kukwe ükateta kwetre ye ni rabadre mike täte. “Gobran itire itire, ie dre biandre ja ütiäre, ye erere bian ie munkwe” niebare kwe. Ñodre, “nireye rürümon ütiä biandre ño ño, ye ie ja ütiä biandre metre”, aune “nire nire mikadre ütiäte jae, erere [...] mika[dre] ütiäte jae” (Romanos 13:1, 7).

9 Ni testiko Jehovakwe tä ja di ngwen gobrantre mikakäre ütiäte jai. Erametre, juta jene jene te gobrantre ye ñaka sribire ja erebe. Aisete juta keteiti te ni iti tä gobrane ye tä dre dre ribere nuaindre ye erere gobran juta madate ñaka ribere nuaindre. Aisete nita nüne medente yekänti gobrantre tä dre ribere nuaindre ye nita nuainne. Akwa niaratre tä kukwe ruäre ñaka kwin Ngöbö okwäkänti ye ribere nie angwane, ni ñaka tä mike täte. Ye ngwane, ni ñaka tä nitre kä nebätä mike täte, ñakare aune nita Jehová mike täte aune mike bäri ütiäte jai (ñäkädre 1 Pedro 2:13-17 yebätä).

10. ¿Nitre Jehová mikaka täte kirabe kukwe meden kwin bämikani ni kräke?

10 Nitre Jehová mikaka täte käkwe gobrantre aune nitre sribikä gobranbe mikani täte aune mikani ütiäte jai yebätä Biblia tä blite. Ñodre, ani töbike José aune María yebätä. Nitre romano nämene juta jene jene gobraine yete nitre nibe nämene nüne ye niaratre tö namani mikai gare jai ye ngwane, kä namanina braibe María käne monso ngübakäre akwa nikani José ben juta Belén yekänti ja kä tikakäre täräbätä (Lucas 2:1-5). Apóstol Pablo gobrantre mikani ütiäte jai arato. Niara nämene kukwe blo nuainne niebarebätä kita ngisekäre ye ngwane, rei Herodes Agripa aune Festo ni gobranka Judea ye ngwärekri blitabare kwe jakri akwa niaratre mikani ütiäte kwe jai (Hechos 25:1-12; 26:1-3).

11, 12. a) ¿Ñobätä ni ñaka tä nitre ji ngwanka kukwebätä mike bäri ütiäte jai? b) Ni Testiko iti käi Austria käkwe ni sribikä gobranbe iti mikani ütiäte jai, ¿ye köböire dre namani bare?

11 Aune, ¿nitre ji ngwanka kukwebätä yebätä ni raba dre niere? ¿Ni rabadre niaratre mike bäri ütiäte jai? Ñakare. Nita nitre mada mike ño ütiäte jai ye erere ni rabadre niaratre mike ütiäte jai. Nikwe niaratre mikadre ütiäte krubäte jai ie törbadre, akwa nikwe ñaka nuaindre. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune niaratre ñaka tä kukwe metre Ngöböbätä aune Bibliabätä ye driere. Nitre judío ji ngwanka kukwebätä nämene nitre jie ngwen blo aune nämenentre ja bämike jerekäbe ni kwin kwrere yebätä Jesukwe ñäkäbare ietre (Mateo 23:23, 24). Akwa nikwe nitre sribikä gobranbe mikadre ütiäte jai ye ñaka blo. Ñan ñobätä aune nita niaratre mike ütiäte jai gare ietre yebätä ruäre ngwane ni dimikanina kwetre.

12 Ni iti sribikä gobranbe käi Austria ni dimikani ye abokän Heinrich Gleissner. Rübare Kri Bobukäre ye näire, nitre nazi nikani niara ngwena ngite aune juani kwetre trente ngite käi yekänti. Tren yete ni Testiko iti kädeka nämene  Leopold Engleitner käi Austria namani gare ie. Nita kukwe meden mike täte ye ja mräkä Engleitner mikani gare töi kwinbiti Gleissner yei aune Gleissner ja mräkä ye kukwe nuabare töi bökänbiti. Rü mikani krüte ye ngwane, Gleissner käkwe bä kabre nitre Testiko Austria dimikani. Nita gobrantre mike ütiäte jai yebätä kukwe mada keta kabre kwin namanina bare ni kräke ye ruäre gare nie, ¿ñan ererea?

NIKWE NITRE MADA MIKADRE ÜTIÄTE JAI

13. ¿Ni rabadre metrere nire nire mike ütiäte jai aune ñobätä?

13 Ni rabadre ja mräkätre aune ja ngwaitre ye jökrä mike ütiäte jai. Metrere ja mräkätre tä konkrekasion jie ngwen ye nikwe mikadre ütiäte jai, ñodre, nitre umbre ji ngwanka, nitre circuito tuabitikä, Nitre Sukursal Jie Ngwanka aune Nitre Braibe Konkrekasion Jökrä Ngübabitikä ye nikwe mikadre ütiäte jai (ñäkädre 1 Timoteo 5:17 yebätä). * Ja mräkätre ye jökrä tä juta Ngöbökwe ngübarebiti. Niaratre ye abokän jondron ütiäte kwrere biani konkrekasion jene jene kräke nieta Bibliakwe (Efesios 4:8TNM). Aisete niaratre därebare medente, ja tötikani kwetre o ñakare, bati o umbre, sribi meden tä kisete aune niaratre jondron bökäne o ñakare akwa nikwe mikadre ütiäte jai. Nitre kristiano siklo kena yete kukwe kwin bämikani ni kräke. Ja mräkätre nämene niaratre jie ngwen ye mikani ütiäte kwetre jai aune nita ye erere nuainne arato. Akwa nita ja mräkätre yebe angwane, ni ñaka tä mike tuin jai angeletre o ni bäri ütiäte ye erere. Ñakare aune, niaratre tä sribire ja dibiti konkrekasionte aune töi bobre yebätä nita mike ütiäte jai (ñäkädre 2 Corintios 1:24 aune Apocalipsis 19:10).

14, 15. ¿Ñobätä nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye ñaka ja erebe nitre ji ngwanka kukwebätä yebe?

 14 Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye abokän nitre oveja ngübaka töi bobre ye erere. Nitre gare ni jökrä bäsi ie ye erere niaratre ñaka töta nemen ja mikamana ütiäte. Niaratre ñaka ja ngwen nitre ji ngwanka kukwebätä ni näire aune Jesús näire ye erere. Nitre ji ngwanka kukwe ngwarbe yebätä Jesukwe niebare: “Niaratre nübaita bietabtä angwane, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke, känti tö täkäi temen. Erere arato, ja täkrä ni ütiäte ütiäte kräke sinagogate, känti töta nebe rabai täkänintbe [...]. Mdakäre abko, ni ütiäte krikri, ie köbö ngwiandretari, ye kwrere ni jökrä käkwe köbö ngwiandretari käne ietre kä jändrän rürümoinkrä ye käntita temen, ie töta nebe” (Mateo 23:6, 7).

Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye töi bobre aune kukwe niebare Jesukwe ye tätre nuainne angwane, ja mräkätre bätä ja ngwaitre tä niaratre tarere aune tä mike ütiäte jai

15 Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte tä kukwe niebare Jesukwe ne mike täte: “Dirikä niedre munye mun mräkäkwe ye abko munkwe ñan ribe jae, ñobtä ñan angwane Dirikä itibe tä munkwe [...] amne mun abko ja etbare jökrä. Mdakäre abko, Ngöbö mun Rün itibe abko tä kä käinbti sete, aisete ni mda mda kä nebtä abko mun rün munkwe ñan nie ietre mikakäre täte Ngöbö kwrere. Erere arato, mun abko ni mda mda jie ngwianka niedre munye abko munkwe ñan ribe jae, ñobtä ñan angwane mun Jie Ngwianka era metre abko tärä munkwe [...] ye abko Ni Dianinkä Ngöbökwe. Mdakäre abko, nire nire tö rabai bäri ütiäte mun ngätäite, ni ye abko käkwe ja mika sribikä ni mda mdakrä, ñobtä ñan angwane nire nire tö ja mikai kri au, ni ye abko Ngöbökwe mikadi bobre ja ngwärekri, akwa nire nire käkwe ja mikadre bobre, ye abko Ngöbökwe mikadi ütiäte kri ja ngwärekri” (Mateo 23:8-12). Nitre umbre ji ngwanka konkrekasion kä jökräbiti tibien yete ye töi bobre aune kukwe niebare Jesukwe ye tätre nuainne angwane, ja mräkätre bätä ja ngwaitre tä niaratre tarere aune tä mike ütiäte jai.

Nitre umbre ji ngwanka ye töi bobre angwane, ja mräkätre bätä ja ngwaitre tä niaratre tarere aune tä mike ütiäte jai. (Párrafo 13 nemen 15 mikadre ñärärä).

16. ¿Ñobätä nikwe ja di ngwandre jankunu nitre mada mikakäre ütiäte jai?

16 Nikwe nitre mada mikadre ño ütiäte jai ye ñaka raba nemen nuäre ni kräke mikakäre gare jai. Nitre kristiano siklo kena ye kräke ñaka namani nuäre arato (Hechos 10:22-26; 3 Juan 9, 10). Akwa nikwe ja di ngwandre mikakäre gare jai ye ütiäte krubäte. Nikwe nitre mada mikai ütiäte jai Jehová tö ie ye erere angwane, kukwe kwin keta kabre rabai nikwe.

NITRE MADA MIKADRE ÜTIÄTE JAI YE KÖBÖIRE KUKWE KWIN TÄ NEMEN NIKWE

17. Nitre tä kädekani sribi ruäre nuainkäre ye nikwe mikadre ütiäte jai angwane, ¿dre dre kwin raba nemen nikwe?

17 Nitre nünanka ni bäre tä kädekani sribi ruäre nuainkäre ye nita mike ütiäte jai angwane, niaratre raba ni dimike ne kwe ni tuanemetre kukwe driere töi jämebiti. Niaratre raba töbike kwin sribi Ngöbökwe nuainta nikwe yebätä. Kä nikanina kwati krubäte ta yete kä Alemania yekänti Birgit ni prekursora janamane ngägän chi graduabare yebätä angwane, kukwe ye erere namani bare. Meritre dirikä kwelate ye nämene kä kwati krubäte te monsotre Testiko tötike ye käi  nämene juto bätätre niebare kwetre Birgit ie. Aune monsotre Testiko nämene ja ngwen kwin ye köböire monsotre nämene jäme jabe kwelate niebare kwetre Birgit ie arato. Nitre rüne Testiko ye nämene monsotre tötike ja ngwankäre Ngöbö tö ie ye erere aune nitre dirikä kwelate mikakäre ütiäte jai ye Birgit mikani gare ietre. Meri dirikä iti käkwe niebare monsotre jökrä ja ngwandre monsotre Testiko erere akräke, bäri nuäre tötikadre. Meritre dirikä ye nämene töbike kwin monsotre Testiko yebätä aune ye bitikäre iti janamene gätä krite.

18, 19. Nita nitre umbre mike ütiäte jai ye ngwane, ¿nikwe dre ngwandre törö jai?

18 Nitre umbre ji ngwanka konkrekasionte ye nikwe mikadre ño ütiäte jai, ye kukwe nieta Ngöbö Kukweibätä ja jie ngwankäre nie ye raba ni dimike mike nüke gare jai (ñäkädre Hebreos 13:7, 17 yebätä) (recuadro “¿Dre gärätä?” mikadre ñärärä). Niaratre tä sribire krubäte konkrekasionte yebätä ni rabadre kwin niere ietre. Arato dre niedre kwetre ni jie ngwankäre ye nikwe kadre ngäbiti ne kwe niaratre sribidre kä jutobiti Ngöbö kräke. Ne madakäre, Biblia tä niere ni rabadre tödeke niaratre erere. Akwa nikwe ja ngwäkitadre, blitadre aune diridre ni umbre ji ngwanka iti erere ye ñan ai gärätä. Nikwe nuaindre angwane, nita näin ni kä nebätä jiebiti aune ñaka Kristo jiebiti ye nikwe bämikai. Nitre umbre ji ngwanka ye töi ngite ni erere ye nikwe ngwandre törö jai.

19 Nikwe nitre umbre ji ngwanka mikai ütiäte jai aune nikwe ñaka mikai tuin jai ni gare ni jökrä bäsi ie ye erere angwane, nikwe niaratre dimikai ja töi mike bobre jankunu. Ye köböire ja ñaka rabai ruin ietre ni bäri kwin o ni ñaka ja mike ngite ye erere.

20. Nita nitre mada mike ütiäte jai ye ngwane, ¿dre dre kwin tä nemen nikwe?

20 Nita nitre mada mike ütiäte jai ye tä ni dimike ñaka töbike ja aibebätä aune ja töi mike bobre nitre mada tä ni mike ütiäte jai ye ngwane. Nita ni mada mike ütiäte jai ye tä ni kriemike arato, ñan ñobätä aune ni mada mikata ütiäte nikwe jai käkwe kukwe blo nuaindre ye ngwane, ni dimikai kwe ñaka kämikekä Jehovabätä. Nita nitre mada mike ütiäte jai ye tä ni dimike nemen keteitibe juta Jehovakwe yete arato. Juta Ngöbökwe ye ñaka tä ni Testiko o ni ñaka Testiko ye mike bäri ütiäte jai.

21. ¿Nita nitre mada mike ütiäte jai ye köböire kukwe meden bäri kwin tä nemen nikwe?

21 Nita nitre mada mike ütiäte jai ye köböire kukwe bäri kwin tä nemen nikwe ye abokän nita kä mike juto Jehovabätä. Ne madakäre, nita nitre mada mike ütiäte jai ye ngwane, nita bämike nita Ngöbö mike täte aune nita ja ngwen metre ie. Ye köböire Jehová raba mike gare Satana ie, ni ñaka raba ja ngwen metre Ngöböi niebare kwe ye ñaka metre (Proverbios 27:11). Nitre mada mikadre ño ütiäte jai ye ñaka gare nitre kwati ie. Akwa nikwe nitre mada mikadre ño ütiäte jai driebare Jehovakwe nie yebätä nita debe bien krubäte ie.

^ párr. 4 Salmo 2:11, 12: “Munkwe Jehová mika täte kä jüräbe kwärä aune munkwe kä ngwan juto jabätä grükarekä kwärä. Ngöbö monsoi mike ütiäte jai, o Ngöbö rabai rubun mun kräke aune mun krütai ji ngrabare, ñobätä ñan aune niara nemen rubun jötrö ngwarbe. Nire nire tä ngitie Niara kokwäre ja kriemikakäre ye jökräbätä kätä juto”.

^ párr. 13 1 Timoteo 5:17, (TNM): “Nitre umbre ji ngwanka tä ji ngwen kwin krubäte ye munkwe mika ütiäte krubäte jai, metrere niaratre meden tä sribire krubäte blitakäre aune dirikäre ye mikadre ütiäte munkwe jai”.