“Ye abko, ni tödekaka Jesubti, kräke kukwe kuin ne nämane tikani kira Ngöbö Kukweibtä abko tä neme bare kä mrä ne näire, aisete kukwe nakaninkä jökrä kore nitre israelita kirakirabtä ja töikrä nie” (1 CORINTIOS 10:11).

KANTIKO: 11, 29

1, 2. ¿Ñobätä nibike ja tötike nitre reire nibokä kä Judá yekänti yebätä?

NI ITI rikadre tuin ji ngrabare nie aune ngoto gösiadrekä bätä rikadre tibien angwane, ni ye rikadre tibien yekänti ta ni ñaka törbadre näin, ¿ñan ererea? Ye erere arato, nikwe ja tötikadre nitre kukwe ñaka kwin nuainbare yebätä ye raba ni dimike ñaka kukwe blo ye arabe nuainne. Ñodre, nitre ruäre käkwe kukwe ñaka kwin nuainbare kädrieta Bibliabätä ye raba kukwe ütiäte mike gare ja töi kräke nie.

2 Nitre reire nibokä kä Judá yekänti käkwe Jehová mikani täte ja brukwä tätebiti ye nikwe mikaba gare jai kukwe ja tötikara käne yekänti. Akwa, kukwe blo krubäte nuainbare kwetre. Dre nuainbare kwetre ye tä tikani Bibliabätä ne kwe nikwe töbikadrebätä aune kukwe ütiäte ja töi kräke ye nikwe mikadre gare jai. ¿Ye kukwe meden meden ja töi kräke? Aune, ¿ni raba dre nuainne ne kwe nikwe ñaka kukwe blo ye arabe nuaindre? (Ñäkädre Romanos 15: 4 yebätä).

 TÖ NGWANDRE AKWLE JAI YE ÑAKA KWIN

3-5. a) Asá Jehová mikani täte ja brukwä tätebiti, ¿akwa dre ñaka kwin nuainbare kwe? b) Asá rübare Baasá ben ye ngwane, ¿dre dre käkwe töi mikani tö ngwen nitre madai?

3 Ani töbike käne rei Asá yebätä. Nitre rükä etíope millón kwati rü ganinkä nitre kä Judá yekänti ben ye ngwane, niarakwe tö ngwani Jehovai. Akwa rübare kwe Baasá rei Israel ben ye ngwane, ñaka tö ngwani kwe Jehovai. Asá ñaka tö namani Baasá tuainmetre ki juta Ramá yete ye sribere bäri kwin, juta ye nemenkä kä Judá ye ken (2 Crónicas 16:1-3). Asá ngwian biandre rei Siria ie ne kwe niara dimikadre kwe ye namani tuin kwin ie. Nitre sirio nikani rüre juta keta kabre Israel ben ye ngwane, Baasá “ñaka namani ki juta Ramá yebiti sribere jankunu aune sribi ye tuanimetre kwe” (2 Crónicas 16: 5). Asá kukwe kwin diani nuaindre jai namani nütüre kena raba ruin nie.

4 Asá ñaka tö ngwani Jehovai ye ngwane, ¿ja namani ruin ño Jehovai? Ñaka namani tuin kwin ie. Yebätä Hananí ni niara kukwei niekä juani kwe mäträre Asábätä (ñäkädre 2 Crónicas 16:7, 9 yebätä). * Hananí niebare Asá ie: “nengwane ja känenkäre rüdi mäbe”. Asá juta Ramá diani jai. Akwa gobranbare kwe ye näire niara aune juta kwe rübare keta kabre.

5 Kukwe ja tötikara käne yekänti nikwe mikaba gare jai Asá Jehová mikani täte. Asá töi nämene ngite, akwa niarakwe Ngöbö mikani täte ja brukwä tätebiti namani tuin Ngöböi (1 Reyes 15:14). Akwa, Asá kukwe ñaka kwin diani nuaindre jai yebätä ja tare nikabare kwe. Niarakwe tö ngwandre Jehovai näre, ¿akwa ñobätä tö ngwani akwle kwe jai aune nitre madai? Niarakwe kukwe ükadrete kwin rükäre ye köböire rabadre ganane rübätä namani ruin ie. O nitre mada ñaka kukwe kwin niebare ie mäträkärebätä ye kukwe nuani kwe raba ruin nie.

Nikwe käre tö ngwandre Jehovai aune nikwe ñaka tö ngwandre akwle jai

6. ¿Asá kukwe ñaka kwin nuainbare ye tä dre driere nie? Kukwe meden medenbätä ni raba tö ngwen Jehovai ye mä raba mike gare.

6 ¿Asá kukwe ñaka kwin nuainbare ye tä dre driere nie? Tä driere nie nikwe käre tö ngwandre Jehovai aune nikwe ñaka tö ngwandre akwle jai. Kukwe kri o chi tädre ni kisete ye ngwane, niarakwe ni dimikadre ye nikwe kärädre ie. Kukwe kri tä nemen ni kisete angwane nita dre nuainne ye nikwe ngwandretari jai ye kwin krubäte. ¿Nita tö ngwen akwle jai aune kukwe ye nita ükete tuin ño nie ye erere? ¿O käne nita töbike Biblia tä dre niere yebätä aune yebiti nita kukwe ye ükete? Ñodre, nita niken gätäbätä o gätä krite, yebätä kukwe rabadre jabätä nie ni mräkätre ben yebätä ani töbike. ¿Nikwe ja di käräi Jehovai ne kwe nikwe dre nuaindre ye rabadre gare nie? O kä kabre te ni tädre sribi känene aune batibe ni iti törbadre sribi biain nie yebätä ani töbike. Ni ye raba sribi bien nie o ñakare akwa yebiti ta, ¿niarakwe kä biandre nie ja ükakrökäre bämän kratire kratire gätäbätä ye nikwe niedre ie? Kukwe ño erere ben ni tädre ja tuin, akwa ni Salmo tikaka kukwe niebare mäträkäre nibätä ne nikwe ngwandre törö jai: “Mäkwe kukwe mäkwe ye mika Jehová kisete;  mäkwe tö ngwan ie aune niarakwe mä dimikai” (Salmo 37:5).

JA KETADRE NI TÖI BLO YEBE YE ÑAKA KWIN

7, 8. ¿Jehosafat kukwe meden meden ñaka kwin nuainbare aune ye köböite dre namani bare? (Üai bämikani kena mikadre ñärärä).

7 Ani töbike mada Jehosafat, Asá monsoi yebätä. Niara töi kwin keta kabre ye nämene tuin kwin Jehovai. Jehosafat tö ngwani Jehovai ye ngwane, kukwe kwin keta kabre nuainbare kwe. Akwa, niarakwe kukwe ñaka kwin diani nuaindre jai arato. Ñodre, ngobo kwe biani kwe ja mäkätekäre rei käme Acab ngängän yebe. Ye bitikäre Acab dimikani kwe rüre nitre sirio yebe, niara ñaka rabadre nuainne niebare Micaya ni Ngöbö kukwei niekä yekwe ie akwa yebiti ta nuainbare kwe. Niaratre nämene rüre ye ngwane, nitre rükä sirio nikani Jehosafat jiebiti rükäre ben aune tö namanintre murie ketai (2 Crónicas 18:1-32). Jehosafat nükaninta Jerusalén ye ngwane, Jehú ni Ngöbö kukwei niekä käkwe ngwanintari ie: “¿Nitre töi käme ye ai dimikadre mäkwe aune nitre brukwä Jehová kräke ye ai taredre mäkwe?” (ñäkädre 2 Crónicas 19:2, 3 yebätä). *

8 Kukwe namani bare Jehosafatbätä aune Micaya ni Ngöbö kukwei niekä kukwe niebare ie mikakäre mokre, ¿yebätä kukwe namani gare ja töi kräke ie o ñakare? Ñakare. Jehosafat nämene Jehová tarere aune töi nämene mikabätä täte, akwa ja ketabare kwe ni iti ñaka tö namani Jehová mikai täte yebe. Ni ye abokän Ocozías, Acab monsoi. Jehosafat aune Ocozías ru mrente keta kabre sribebare gwairebe. Akwa niaratre jondron nuaindre ru keta kabre yebiti ye känenkri, ru ye jökrä nikani ngwarbe niaratre kän (2 Crónicas 20:35-37).

9. Nikwe ja ketadre ni ñaka kwin yebe angwane, ¿dre raba nemen bare?

 9 ¿Kukwe namani bare Jehosafatbätä ye tä dre driere nie? Niarakwe kukwe kwin nuainbare aune “Jehová känänbare ja brukwä tätebiti” (2 Crónicas 22:9). Akwa, ja ketabare kwe nitre ñaka nämene Jehová tarere yebe aune ye köböite kukwe kri namani kisete. Niara bäsi murie ketani. Kukwe nieta Bibliabätä ne nikwe ngwandre törö jai: “Nire tä näin nitre töbätä ben ye rabai töbätä arato, akwa nire tä ja kete nitre ñaka töbätä ben ye kräke kukwe tare tä” (Proverbios 13:20). Erametre ni tö nitre dimikai Jehová mike gare jai. Akwa nikwe ja ketadre krubäte nitre ñaka Ngöbö mike täte ben ye raba kukwe tare mike nemen bare nibätä.

Ni madakwe ni taredre aune ni muko kwandre nie yebätä Ngöbökwe ni dimikai, ¿yei nita tö ngwen?

10. a) Ni törbadre ja mäkäite angwane, ¿ni raba dre mike gare jai Jehosafat yebätä? b) ¿Nikwe dre ngwandre törö jai?

10 Ni törbadre ja mäkäite angwane, ¿ni raba dre mike gare jai Jehosafat yebätä? Ni raba kite ja töi mike ni iti ñaka Jehová mike täte yebätä raba ruin nie. Juta Ngöbökwe yete ni ñaka kwain nie ja mäkätekäre ye ni raba nemen nütüre raba ruin nie. O kä kitera niken ta nibiti yebätä nikwe ja mäkädrete ye ja mräkätre ruäre raba niere bä kabre nie raba ruin nie. Erametre Jehovakwe ni sribebare ne kwe nikwe ni mada taredre aune ni madakwe ni taredre. Akwa, ¿ni töi kwin ñaka kwandre nie ja mäkätekäre ye ngwane nikwe dre nuaindre? Jehosafatbätä kukwe namani bare yebätä nikwe töbikadre ye raba ni dimike. Jehovakwe niara jie ngwandre ye nämene ribere käre ie (2 Crónicas 18:4-6). Akwa, niarakwe ja ketabare Acab ni ñaka Jehová tarekä yebe angwane, Jehovakwe kukwe niebare ie mikakäre mokre ye ñaka mikani täte kwe. Jehová okwäta “kä tibien ne jökräbiti ja die mikakäre tuare nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre” ye niara rabadre ngwen törö jai näre akwa ñaka nuainbare kwe (2 Crónicas 16:9). Jehová tö ni dimikai ye nikwe ngwandre törö jai arato. Ni tare kwe aune kukwe medenbe nita ja tuin ye nüke gare ie. Ni madakwe ni taredre aune ni muko kwandre nie yebätä ni dimikai kwe, ¿yei nita tö ngwen? Erametre, nita dre ribere jai yebätä niarakwe ni dimikai kä debe näre te yei nikwe tö ngwandre.

Ni ñaka Jehová mike täte yei nikwe ñaka kukwe niedre töi mikakäre jabätä. (Párrafo 10 mikadre ñärärä).

NIKWE ÑAKA JA BRUKWÄ TUANEMETRE KITE BIKE KRI

11, 12. a) ¿Dre nämene Ezequías brukwäte ye bämikani ño kwe? b) ¿Ñobätä Jehová ngite juani ta Ezequías yebiti?

11 ¿Ezequías kukwe nuainbare ye tä dre driere ja töi kräke nie? Bati, dre nämene niara brukwäte ye Jehovakwe dimikani mike nüke gare jai (ñäkädre 2 Crónicas 32:31 yebätä). * Niara namani bren krubäte ye ngwane, rabaita räre ye Ngöbökwe niebare ie aune Ngöbökwe jondron ñan tuabare nuainbare keteiti niara dimikai kwe ye mikakäre gare metre ie. Ñänä käi trä nämene mate kalerabätä ye Jehovakwe mikani näinteta ja jiebiti kalera kräjätä. Ye bitikäre, nitre gobranka Babilonia tö namani jondron ñan tuabare namani bare ye mikai gare bäri jai. Yebätä nitre ruäre juani kwetre Ezequías känti kukwe mikakäre gare bäri jai (2 Reyes 20:8-13; 2 Crónicas 32:24). Ezequías ja töi mikadre ño nitre ye kräke ye Jehovakwe ñaka niebare ie. Biblia tä  niere Jehovakwe tuanimetre kaibe ne kwe dre nuaindi kwe ye mikakäre gare jai. Ezequías yekwe jondron ütiäte nämene ye jökrä mikani tuare kwe ietre. Yebiti dre nämene niara brukwäte ye bämikani kwe.

12 Ezequías namani bike kri. Ye medenbätä, Jehová nämene dre nuainne niara dimikakäre yebätä ñaka namanina debe bien. Ñobätä töi namani kore ye Biblia ñaka niere. Nitre rükä asirio ganainbare kwe o Jehovakwe mikaninta räre yebätä raba ruin nie. O namani jondron bökäne krubäte aune niara namani gare nitre kwati ie yebätä raba ruin nie. Ezequías Jehová mikani täte ja brukwä tätebiti, akwa kä ruäre te namani bike kri. Ye ñaka namani tuin kwin Jehovai. Akwa ye bitikäre “Ezequías ja töi mikaninta bobre” aune Ngöbökwe ngite juani tabiti (2 Crónicas 32:25-27; Salmo 138:6).

Nitre mada tä ni käikitekä ye ngwane, nikwe ja töi mikai ño kukwe yebätä ye käkwe bämikai dreta ni brukwäte

13, 14. a) ¿Dreta ni brukwäte ye ni raba bämike ñongwane? b) ¿Ni madakwe ni käikitadrekä ye ngwane nikwe ja töi mikadre ño?

13 ¿Ni raba dre mike gare jai Ezequías aune kukwe ñaka kwin nuainbare kwe yebätä? Jehovakwe niara dimikani nitre asirio ganainne aune mikaninta räre kwe ye bätäräbe jatani bike kri ye nikwe ngwandre törö jai. Ye tä driere nie, kukweta nemen bare kwin nie o nitre mada tä ni käikitekä ye ngwane, nikwe ja ngübadrebiti kukwe yebätä. ¿Ñobätä? Ñan ñobätä aune nikwe ja töi mikai ño kukwe yebätä yekwe bämikai dreta ni brukwäte. Ñodre, ja mräkä iti ja tötikadre kwin kukwe kädriekäre nitre kwati ngwärekri. Kukwe kädriedre kwin kwe yebätä nitre ruäre rabadre käikitekä raba ruin nie. ¿Nitre mada niara käikitadrekä yebätä ja töi mikai ño kwe?

14 Ni käikitakata ye ngwane, Jesukwe kukwe niebare ne ni rabadre ngwen törö jai: “Ngöbökwe dre nuemna, ye erere munkwe nuendre täte jökrä angwane, munkwe niedre krörö ie: Nun abko ni klabore ütiäte ñakare makwe Ngöbö, ñobtä ñan angwane sribi nuemna aibe nunkwe nuenbare” (Lucas 17:10). Ezequías jatani bike kri ye ngwane, Jehová nämene niara dimike yebätä ñaka namanina debe bien ye nikwe ngwandre törö jai. Aisete, nikwe kukwe kädriedre yebätä ni käikitadrekä angwane, ¿dre käkwe ni dimikai ja töi mike bobre jankunu? Jehovakwe dre dre nuainbarera ni kräke yebätä nikwe töbikadre angwane, nikwe blitai kä jutobiti niarabätä aune ni dimikanina ño kwe yebätä. Erametre, Biblia aune üai deme Jehovakwe ye aibe köböire ni raba kukwe kädriere.

NIKWE KUKWE DIANDRE NUAINDRE JAI YE NGWANE NIKWE JEHOVÁ TUANEMETRE JA JIE NGWEN

15, 16. ¿Josías dre nuainbare abokän köböite murie ketani?

15 Mrä mada, ¿ni raba dre mike gare jai Josías yebätä? Niara namani rei töi kwin krubäte, akwa kukwe keteiti ñaka kwin nuainbare kwe abokän köböite murie ketani (ñäkädre 2 Crónicas 35:20-22 yebätä). * ¿Dre namani  barebätä? Nekó, rei Egipto ñaka nämene ja mike Josías rüere akwa Josías tö namani rüdi ben. Aisete Nekó ñaka tö namani rüdi Josías ben niebare kwe ie. Nekó kukwe niebare ye jatani “Ngöbö yekri” nieta Bibliakwe. Akwa Josías nikani rübätä aune murie ketani. ¿Ñobätä rübare kwe Nekó yebe? Biblia ñaka niere.

16 Nekó kukwe niebare ye erametre jatani Jehovakri o ñakare ye Josías rabadre mike gare jai näre. Jeremías ni Jehová kukwei niekä yei rabadre kukwe ye ngwentari näre (2 Crónicas 35:23, 25). Arato Josías rabadre töbike kwin kukwe nämene nakainkä yebätä näre. Nekó ñaka tö namani rüdi Jerusalén ben. Ñakare aune niara nikani Carquemis rükäre juta mada yebe. Ne madakäre, Nekó ñaka tö namani Jehová aune juta kwe ye mikai rubun. ¿Ye tä dre driere ja töi kräke nie? Tä driere nie kukwe kri tädre ni kisete aune nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye ngwane, käne Jehová tö ni tuai dre nuainne yebätä ni rabadre töbike.

17. Nita kukwe den nuaindre jai ye ngwane, ¿dre käkwe ni dimikai ñaka kukwe blo den nuaindre jai Josías erere?

17 Nikwe kukwe diandre nuaindre jai ye känenkri, kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre nie ye meden raba ni dimike aune ni raba mike ño täte yebätä nikwe töbikadre. Ruäre ngwane, ni raba kukwe känene tärä aune täräkwata yebätä o ni raba ja di kärere ni umbre ji ngwanka ie. Niara raba ni dimike töbike kukwe Bibliabätä ja jie ngwankäre mada yebätä. Ani kukwe ne bämike ja töite. Meri Testiko iti tä ja mäkäninte ni ñaka Testiko yebe. Niarakwe kukwe ükaninte jai kukwe driekäre köbö ruäre te (Hechos 4:20). Akwa niara ñaka rikadre kukwe driere ye muko kwe niedre ie. Niaratre ñaka niena kä denkä jai rabakäre keteitibe jabe yebätä köbö yete niara jänrikai kwe basare jabe niedre kwe ie. Aisete texto Bibliabätä ye meden raba meri Testiko ye dimike kukwe kwin den nuaindre jai yebätä rabadre töbike. Niara rabadre Ngöbö mike täte aune ni rabadre nitre tötike niebare Jesukwe ye gare ie (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:29). Akwa, muko kwe ye tä ji ngwanka mräkätre käne yebätä rabadre mike ütiäte jai aune nitre Ngöbö mikaka täte rabadre töbike kwin ye törö ie arato (Efesios 5:22-24; Filipenses 4:5). Meri Testiko ye muko ñaka tö niara tuai kukwe driere o jerekäbe tö rabai jakänti ben köbö yete o ñakare ye rabadre ngwentari jai. Ni Jehová mikaka täte tö töbikai kwin kukwe diankäre nuaindre jai aune ni tö kukwe kwin Ngöbö kräke ye diain nuaindre jai.

NIKWE JANKUNU JEHOVÁ MIKAI TÄTE JA BRUKWÄ TÄTEBITI ANGWANE KÄ RABAI JUTO NIBÄTÄ

18. Nitre reire nibokä kä Judá yekänti käkwe kukwe blo nuainbare yebätä nikwe töbikadretari, ¿ye ñobätä ütiäte?

18 Nitre reire nibokä kä Judá yekänti käkwe kukwe ñaka kwin nuainbare ye erere ni raba nuainne ruäre ngwane raba ruin nie. Ni raba tö ngwen akwle jai, ja kete ni töi ñaka kwin yebe, bike kri o Ngöbö tö ni tuai dre nuainne yebätä ni jämi töbike ye känenkri ni raba kukwe den nuaindre jai. Akwa nikwe kukwe ye erere nuaindre angwane, ni ñaka raba jire kä mike juto Jehovabätä ye nikwe ñaka nütüdre. Nitre reire nibokä kä Judá yekänti töi kwin keta kabre niarakwe mikani ñärärä ye erere tä ni töi kwin keta kabre mike ñärärä arato. Nita Jehová tarere krubäte aune ni tö mikai täte ja brukwä tätebiti ye tuin ie arato. Ye medenbätä nitre kukwe ñaka kwin nuainbare ye tika mananbare kwe ni dimikakäre ñaka kukwe blo nuainne. Nitre kukwe blo nuainbare yebätä nikwe töbikadretari aune Jehovakwe kukwe ye tika mananbare Bibliabätä yebätä nikwe debe biandre ie.

^ párr. 4 2 Crónicas 16:7, 9: “Kä ye ngwane Hananí ni ie kukwe mika nämene tuare metre ye jatani Asá rei Judá yekänti aune niebare kwe ie: ‘Mäkwe ja di käräbare rei Siria ie aune mäkwe ñaka ja di käräbare Jehová Ngöbö mäkwe ie, yebätä nitre rükä rei Siria yekwe ye kwäräbedi mäbätä... Ñobätä ñan aune Jehová okwäta kä tibien ne jökräbiti ja die mikakäre tuare nitre brukwä täte niara kräke ye ütiäre. Mä ja ngwani tö ñaka kukwe nebätä; yebätä nengwane ja känenkäre rüdi mäbe’”.

^ párr. 7 2 Crónicas 19:2, 3: “Hananí ni ie kukwe mika nämene tuare metre monsoi Jehú ye nikani rei Jehosafat ngäbiti aune niebare kwe ie: ‘¿Nitre töi käme ye ai dimikadre mäkwe aune nitre brukwä Jehová kräke ye ai taredre mäkwe? Ye medenbätä Jehová tä rubun krubäte mä kräke. Akwa, kukwe kwin kwani mäbätä, ñobätä ñan aune kri ngwarbe mika nämene ütiäte jai ye mäkwe dianinkä juta yete aune mäkwe ja brukwä ükaninte Ngöbö metre känänkäre’”.

^ párr. 11 2 Crónicas 32:31: “Ye medenbätä, nitre kukwe niekä nitre gobranka Babilonia kräke ye juani niara känti jondron ñan tuabare namani bare juta yekänti ye ngwantarikäre ie ye ngwane, Ngöbö metre käkwe niara tuanimetre kaibe töi gadre, ne kwe dre dre nämene niara brukwäte ye rükadre gare ie”.

^ párr. 15 2 Crónicas 35:20-22: “Josías templo ükaninte täte ye bitikäre, Nekó rei kä Egipto yekänti nikani rüre Carquemis ñö Éufrates ye ken. Ye ngwane Josías nikani rüre niara ben. Aisete, nitre juani kwe niara känti kukwe ne niekäre ie: ‘¿Ñobätä mätä ja mike ti rüere, rei Judá? Ti ñaka ki rüre mäbe matare, ñakare aune ti ki rüre nitre madabe aune tikwe rüdre jötrö nitre yebe nieta Ngöbökwe. Mäkwe ñaka ja mika Ngöbö tä tibe ye rüere ne kwe kukwe tare ñaka rabadre bare mäbätä o niarakwe ñaka mä gadrete’. Akwa, Josías ñaka niara tuanimetre; ñakare aune ja bä kwitani kwe rükäre niarabe aune Nekó kukwe niebare ie abokän jatani Ngöbö yekri ye ñaka kukwe nuani kwe. Aisete jatani rüre ben kä kiare Meguidó yekänti”.